Bett2025: puheenvuoroja tekoälystä

Tähän kirjoitukseen olen koonnut poimintoja kahdesta erinomaisesta esityksestä tammikuun Bett2025-opetusteknologiamessuilta Lontoosta. Lopussa on linkit mm. puhujien uutiskirjeiden tilaamiseen. Mukana on myös yhden messuständin edustajan näkemyksiä. Näitä kaikkia yhdistää sen pohdinta, missä olemme nyt ja minne olemme tekoälyn kehityksen myötä menossa. Tälle vuodelle voi jotain ennustaakin, mutta yllätyksiäkin on varmasti luvassa. Mitä kauemmas katsotaan, sen sumuisemmalta näyttää, mutta vauhti on kova. Lue lisää Bettistä ja katso suomalaisten matkaraportit, joita alkuvuoden ajan kerään yhteen. 

Dan Fitzpatrick: Tekoälyn aikajana 

Dan Fitzpatrick on kokenut ja tunnettu puhuja, kirjailija ja paljon muutakin. Hän toi tekoälyteemaan historiallista perspektiiviä ja aloittikin kysymyksellä, moniko muistaa, kun piti siirtää seinä saadakseen tietokoneen sisään huoneeseen.

Nykyisestä eli heikosta tekoälystä hän esitteli edellispäivän kävelyä messualueella, missä hän jutteli silmälaseihin integroidun tekoälyn kanssa tuotteista, joita hän käytävillä näki. Hän näytti myös vaikuttavia esimerkkejä miten halvaantunut voi liikuttaa hiirtä ajattelemalla tai miten seuraamalla aivojen toimintaa ihmisen kuunnellessa musiikkia, voidaan tunnistettavasti jäljentää kyseinen musiikkikappale. Me ollaan hurjalla matkalla ja tämä voi olla vasta alku, hän hehkutti. 

Dan Fitzpatrick ja tekoälyn kehityksen aikajana.

Oheisessa kuvassa Fitzpatrickin takana on aikajana. Ensimmäisenä tekstinä on ChatGPT ja sitä seuraavina tulevaisuudessa robotit ja sitten aivotekniikka (brain tech). Niitä seuraa yleinen eli ihmisen kaltainen tekoäly AGI (Artificial General Intelligence). Tähän asti olen ollut siinä käsityksessä, että yleinen tekoäly saattaisi olla mahdollinen 10 vuoden kuluttua, jos koskaan. Bett-messuilla viitattiin OpenAI:n johtaja Sam Altmanin toteamukseen, että heillä alkaa jo olla käsitys, miten yleinen tekoäly luodaan.

Viimeisenä ennen sumua kuvassa on ihmisen osaamisen ylittävä supertekoäly ASI (Artificial Superintelligence). On vaikea tietää, minne olemme matkalla, mutta vauhti on kova, Fitzpatrick totesi. Kuvaavasti Sitra nimesi vuoden 2025 tunteeksi tekoälyhuimauksen. Se kuvaa sitä, "kun tekoäly kehittyy niin nopeasti, että on vaikea pysyä mukana." Kun kaksi vuotta sitten keväällä loin Tekoälyn linkkivinkkien Padletin, lisäsin sen esikatselukuvaksi tekstin: "Nyt täytyy juosta pysyäkseen paikoillaan." Vauhtia kuvaa myös se, että olen nyt parina vuonna kuuden päivän Bett-reissun jälkeen kokenut, että on iso työ selvitellä, mikä kaikki on viikossa muuttunut. Siis osallistun maailman suurimmille opetusteknologiamessuilla ja jään jälkeen kehityksestä - onhan se aika kummallista!

Fitzpatrikin mukaan olemme ny liminaalitilassa eli uuden kynnyksellä. Emme oikeasti tiedä, mitä tulevaisuus tuo ja millaisia taitoja silloin tarvitaan. Jos käytämme tekoälyä vain tehostamaan nykyistä työtä, mikään ei vielä isommin muutu. Ennen pitkää meidän on kyseenalaistettava olemassa olevia työtapoja ja päästettävä irti vanhasta. Vain siten voimme tehdä tilaa jollekin uudelle, 

 

Dominik Lukes: Missä olemme ja minne menossa? 

Dominik Lukes Oxfordin yliopistolta listasi, missä olemme nyt. Viisi tämän hetken keskeistä asiaa tekoälyssä ovat: Kentällä on monta suurta toimijaa, runsaasti vaihtoehtoja kehittämiseen ja API-tarpeisiin sekä edistyneitä malliperheitä ohjelmointirajapintojen kera (API).  Tarjolla on myös elinvoimaisia avoimen lähdekoodin sovelluksia ja hyviä malleja omalla koneella pyöritettäväksi. 

Lukes uskoo, että tekoälyn vuoksi kotitehtävät jäävät ennen pitää historiaan. Sekin muuttuu, mitä on tärkeää opettaa, mutta vuorovaikutustaidot tulevat pysymään tärkeinä taitoina.  Hän kuvasi hyvin, miten tekoäly tekee monet tehtävät yhtä hyvin tai huonommin kuin oletettiin, ja osan tehtävästä yhtä hyvin tai jopa paremmin kuin odotettiin. Moni tehtävä sisältää näitä kaikkia elementtejä. Tekoälyn käyttäjän on ymmärrettävä, mistä tavasta milloinkin on kyse ja milloin tekoäly on oikeasti hyödyksi.

Dominic Lukesin otsikkona Bett-messuilla
oli kaksi vuotta ChatGPT:n jälkeen.

Kuusi tekoälyä muokkaavaa trendiä ovat:

1. Multimodaalisuus: tekoäly yhdistää tekstiä, kuvaa ja ääntä, esim. videoiden generointi.
2. Käyttöliittymissä on chatin ohella muitakin työkaluja, esim. Copilot osaa myös generoida kuvia, taulukoita ja koodia.
3. Tekoäly prosessoi kokonaisia dokumentteja, esim. kirjoja tai tutkimuksia. 
4. Pienet paikalliset mallit eli omalle koneelle asennettavat työkalut mm. kuvaeditointiin. Ne ovat usein tietoturvallisempia ja energiatehokkaampia kuin selaimen kautta käytettävä tekoäly.
5. Päättelymalleissa (reasoning models) tavoitteena on, että tekoäly ajattelee, oppii ja ymmärtää syy-seuraussuhteita. Näin ne voivat ratkaista monimutkaisia ja monivaihteisia tehtäviä. Joissain työkaluissa malli on valittavissa, esim. ChatGPT:n o1 and o3-mini tai Gemini Flash. Jos mallia ei ole tarjolla, voit ohjeistaa kehotetta ratkaisemaan ongelman vaihe vaiheelta. Näin voit nähdä päättelyketjun ja siten helpommin huomata esim. virheet.
6. Tekoälyagentit tehtävien automatisointiin. Agentit voivat itsenäisesti hoitaa erilaisia tehtäviä, esim. etsiä tietoa organisaation intrasta ja myös päivittää intraa. Ne voivat siis toimia itsenäisesti ilman ihmisen kehotetta ja niille voidaan antaa pääsy dataan sen sijaan, että niille chatbottien tavoin syötetään dataa.

Lopuksi Lukes nauratti yleisöä kertomalla yliopisto-opettajien kaksi yleisintä kysymystä hänelle: 

Miten estän oppijoita hyödyntämästä tekoäly? Miten voin itse hyödyntää tekoälyä? 

Tween messuständiltä oivaltava reflektio

Löysin Twee-sovelluksen bloggaukseen Viisi vinkkiä: tekoäly ja suullisen kielitaidon opetus (3/2024). Tweellä oli messuständi Bettissä, joten kävin tervehtimässä ja kiittämässä hyvästä sovelluksesta. Juttelin Alina Pleplerin kanssa. Keskustelussa nostin esiin toiveen materiaalien luomisesta myös suomeksi. Hän totesi, että kyllähän sen onnistuu ja vajaan viikon kuluttua sain viestin, että suomen kieli on lisätty ja sain samalla alennuskoodin suomalaisille jaettavaksi (ks. suosittelijan linkkini). 

Plepler kirjoitti Bett-kokemuksistaan reflektion Linkkariin. Tiivistäen hän nosti esiin seuraavat näkökulmat: 

• Tekoäly ei ole enää wow-tekijä, vaan sen uutuusarvo on kulunut. Tekoälyn mainostaminen ständeillä tuottaa lähinnä fiiliksen: "Oh, another one". 
• Monet startupit ylpeilevät sadoilla tuhansilla käyttäjillä, mutta se ei johdu heidän tuotteensa laadusta, vaan tekoälyhypestä. 
• Opettajiin on yhä vaikeampi tehdä vaikutusta. He ovat jo nähneet suuren määrän tekoälytyökaluja, joissa on hämmästyttäviä ominaisuuksia. 
• Haluavatko opettajat näitä mainostettuja supervoimia. Kaikki puhuvat opetuksen tehostamisesta ja opettajien suorituksen parantamisesta, mutta kaipaavatko opettajat todella tätä tehostamista? Vai katsovatko he vain, kun taistelemme heidän huomiostaan ja jatkavat sitä, mitä ovat ennenkin tehneet? 
   

Suosituksia uutiskirjeistä

Tässä suosituksia tekoälyuutiskirjeistä. Ethan Mollick on varmasti monelle ensimmäisiä ulkomaisia tahoja, joiden tekoälyvinkkejä on seurannut. Myös molemmat edellä mainitut esitysten pitäjät julkaisevat omaa uutiskirjettä, mutta vaikuttavat toki muuallakin verkossa. Alla ovat esittelyt on kopioitu LinkedIn-profiileista.

• Ethan Mollick, Associate Professor at The Wharton School. Author of Co-Intelligence. Uutiskirje: One Useful Thing
• Dominik Lukes, Lead Business Technologist at AI/ML Support Competency Centre, University of Oxford, LinkedIn uutiskirje: AI in Academic Practice.
• Dan Fitzpatrick, Bestselling Author on AI in Education. Teacher. Forbes contributor. Education Strategist. Trained in Philosophy, Innovation & Design Thinking. LinkedIn uutiskirje:
  The Sunday AI Educator, Practical tips and guides about the AI educational revolution.
• Faktabaarin uutiskirje. Lisätty myöhemmin helmikuussa luettuani erinomaisen Tekoälyopaan opettajille (2025). Ks. Faktabaarin kaikki oppaat.