Immersiiviset näyttelyt Lontoon Bett-reissulla

Osallistuin tammikuussa Bett-opetusteknologiamessuille, mutta reissuun minua houkutteli myös Lontoo kaupunkina, sen kulttuuri ja immersiiviset elämykset. Freelancerina voin helposti yhdistää reissuun näitä muita mielenkiintoisia kohteita ja kuuden päivän aikana tutkin kaupunkia 95 200 askeleen edestä. Alla kerron kahdesta immersiivisistä näyttelyistä ja listaan vähän vastaavia suomalaisia näyttelyitä sekä kerron paljonko kuuden päivän matka maksoi kapselihotellissa yöpyen. Tänä vuonna reissasin minimibudjetilla, välillä reissu on maksanut paljon enemmän.

Maailman seitsemän ihmettä ja Titanicin tarina

Vaikka Bett on täynnä hienoa teknologiaa, niin kyllä Lontoon hienot immersiiviset näyttelyt pärjäävät kisassa loistavasti. Niiden avulla pääsee näkemään, mitä isolla budjetilla ja monipuolisesti teknologiaa hyödyntäen saa aikaan.

Vierailin tänä vuonna kahdessa eri näyttelyssä. Maailman seitsemän ihmettä esitteli niin nykyisiä kuin antiikin ajan ihmeitä. Hienointa näyttelyssä oli tutustuminen antiikin ihmeisiin virtuaalilaseilla. Alla on kuva sekä tilasta, missä lasit päässä liikuttiin, että myös ruudunkaappauskuva portaalista, minkä avulla siirryttiin aina eteenpäin seuraavaan kohteeseen. Virtuaalilaseilla sai edetä omassa tahdissa ihmeestä toiseen liikkuen. Tämä elämys oli vain yksi pieni osa näyttelystä, missä oli hyödynnetty myös mm. lisättyä todellisuutta havainnollistamaan ihmeitä sekä perinteisiä videoita, esineitä ja esittelytekstejä.

Tästä portaalista käveltiin Petran kaupunkiin,
missä näin mm. animoidun kamelikaravaanin. 

Näyttely oli erityisen kiinnostava, koska olen vienyt lukuisia opettajaryhmiä katsomaan modernin maailman ihmeitä Expeditions Pro -sovelluksella ja pahvisilla virtuaalilaseilla (ks. aiempi bloggaus). Parilla viime kerralla matkailualan opettajien innostamana mukana olivat myös lentokonekuulutukset, Finnairin lennoilta tuttua mustikkamehua ja kussakin kohteessa myös siihen sopivaa musiikkia. Elämyksellisyyttä saa koululuokkiin siis ihan maksuttomillakin sovelluksilla.

Molemmissa näyttelyissä oli iso huone, missä liikuttiin virtuaalilasien ohjaamana. Kuvassa vieraita tutustumassa seitsemään ihmeeseen, kukin omassa tahdissa.

Vielä hienompi oli The Legend of Titanic -näyttely, mikä kertoi Titanicin tarinan alkaen 269 metriä pitkän laivan rakentamisesta, yksittäisistä ihmiskohtaloista, yhteiskunnallisista olosuhteista laivalla aina vesillelaskuun ja lopulta meren pohjaan asti. Perinteisten näyttelyesineiden ohella hyödynnettiin lisättyä todellisuutta, esimerkiksi kapteeni otti meidät näyttelyvieraat vastaan laivan ovella. Virtuaalilasien avulla pääsi kierrokselle laivan eri osiin: näin mm. konehuoneen, radiosähköttäjän, kolmannen ja ensimmäisen luokan hytit ja kävin laivan kannellakin. Tarjolla on myös puolituntinen elämyksellinen tarina, missä seurattiin laivan kohtaloa. Se oli esillä alla olevan kuvan tilassa, missä oli jääkuutioita muistuttavat istumapaikat noin 200 henkilölle. 

Valtava huone, missä seurasin kaikille seinille ja lattialle heijastettua Titanicin tarinaa.

Lopuksi kerrottiin siitä, miten Titanicin 
uppoamisesta uutisoitiin eri puolilla maailmaa.

Erilaisia immersiivisiä näyttelyitä lienee Lontoossa kerrallaan vähintään kymmenkunta.  En tiedä tekijöiden motiiveja, mutta kyllähän ne ovat paitsi kivaa tekemistä paikallisille ja turisteille, niin myös opetuksellisesti erinomaisia. Ja lisäksi monille kiinnostavia uuden teknologian näkökulmasta.

 

Immersiiviset elämykset Suomessa?

Yhtä sun toista pientä meillä on jo ollut tarjolla Suomessakin ja lisää on tulossa. Suomi lienee tällaisille laajoille näyttelyille vähän pieni paikka, mutta erilaisten valotaideteosten ja -elämysten määrä ainakin on jo kasvanut. Ensimmäisenä immersiivisenä näyttelynä, missä itse olen Suomessa käynyt, voinee pitää Amos Rexin avajaisnäyttelyä vuodelta 2018. Tuolloin teamLabin Massless mahdollisti esim. oman liskon piirtämisen ja skannaamisen viipottamaan pitkin näyttelyaluetta. 

Tampere-talossa oli viime kesänä Van Gogh Alive -näyttely. Se oli lähinnä kurkistus tällaisten teknologioiden mahdollisuuksiin. Pari vuotta aiemmin Tampereen seurakunnat viettivät Toivon vuotta ja sen kunniaksi Kalevan kirkossa järjestettiin Flora-valotaidetapahtuma (ks. Seurakunnan uutinen tai Tapsunteeruksen video: Flora valotaidetapahtuma, Kalevan Kirkko, Tampere 4.11.2023).

Helsingissä pyörii tällä hetkellä Genesis, missä Kallio kirkkoon luodaan tarina maailman synnystä. Sitä kuvataan tapahtuman verkkosivulla näin: "Valmistaudu lumoutumaan 30 minuutin esityksestä, joka saa sinut syventymään luomisen tarinaan häikäisevien visuaalisten ja äänellisten tehosteiden avulla. Tulet hämmästymään upeista animaatioista ja uppoutumaan täysin vähemmän tunnettuun arkkitehtoniseen mestariteokseen."

Logomoon Turkuun on puolestaan tulossa 8.6.–30.8.2026 Frameless-taide-elämys, joka "tarjoaa kävijöilleen ainutlaatuisen, moniaistisen tavan kokea taidetta suurten mestareiden teosten ympäröimänä. Näyttely hyödyntää huipputason projisointi-, ääni- ja tilateknologiaa, joka muuttaa Logomon tilat elämykselliseksi taideympäristöksi. Teosvalikoimassa nähdään teoksia muun muassa maailmankuuluilta taiteilijoilta kuten Claude Monet’lta, Vincent van Gogh’lta, Gustav Klimtiltä, Salvador Dalílta ja Rembrandt van Rijniltä." 

Edullinen Lontoon matka ja kapselimajoitus

Kapseleissa oli hyvä äänieristys ja oma rauha.

Tänä vuonna tein edullisen matkan. En sitä erikseen suunnitellut, mutta niin vain kävi. Ostin lennot ja majoituksen ajoissa ja reissussakin satsasin elämyksiin, en materiaan. Pääosin söin aasialaista katuruokaa ja viiniäkin ostin vain muutaman lasillisen.  Ja jos into reissuun on kova, yksi mahdollisuus on neuvotella, jos saisi käyttää matkaan työaikaa, mutta maksaisi itse matkakulut.

Maanantaiaamusta lauantai-iltaan kestäneen reissun hinnaksi tuli 850 €. Erittely on alla ja mukana ei ole päivärahoja (534 €) tai työaikaa, mitä kului rutkasti myös ennakkoperehtymiseen ja jälkikäteen opitun muokkaamiseen koulutusmateriaaleiksi ja blogikirjoituksiksi. 

182 € Majoitus Zedwell Capsulle hotel (5 yötä, hotels.com)
180 € Elämykset (2 immersiivistä elämystä, 2 musikaalia, teatteri ja museo-opastus)
82 € Lennot Helsinki-Stansted-Helsinki, Ryanair (sis. ylim.laukku paluumatkalle)
77 € Lentokenttäkuljetukset (Tampereelta ja Stanstedista) ja ETA-maksu
55 € Lontoon sisäinen liikenne (bussi, metro, laiva)
100 € Ostokset
170 € Muut kulut, lähinnä ruoka

Kapseli oli noin 110 cm leveä ja mahduin hyvin istumaan sängyllä. Kapselissa oli myös pieni hylly, pari latauspistoketta, valo ja säädettävä ilmastointi sekä pari naulakkoa. Myös kapselin ulkopuolella oli naulakkoja, joihin osa jätti ulkovaatteet tai märän pyyhkeen. Kapseli oli nukkumiseen oikein hyvä: hyvä patja ja oma rauha. Vessassa käynti oli vähän työlästä, kun se oli monen, monen lukitun oven takana. 

Patja oli niin leveä, että tavarani mahtuivat
hyvin sen reunaan.

Palvelu oli ystävällistä, mutta konsepti ei kaikilta osin ollut mukava: Jos sinulla ei ollut omaa lukkoa, mistä ei tietenkään informoitu etukäteen, piti sinun sellainen ostaa, saadaksesi kapselisi tavaroineen lukittua. Mistään ei saanut kylmää vettä juomavedeksi. Kaikista hanoista tuli vain lämmintä vettä, pullovettä toki on myynnissä. Suihkut olivat surkeat, sillä vesi ruiskui käytännössä myös sille puolelle, minne olit jättänyt puhtaat vaatteet. Parasta oli nukkua kapselin luukku vähän rakosellaan, jotta ilma vaihtui. Jokaisella oli oma ilmastointi, mutta vaihdettuani kapselia se oli niin tehokas, että se oli välillä laitettava pois. Tämän kylmän ja kuuman ilman vaihtelusta sain reissun lopussa pikkuflunssan. 

Menisinkö uudestaan kapseliin? Miksi ei, jos reissaan yksin ja haluan yöpyä edullisesti ydinkeskustassa, vain 50 m Piccadilly Cirkukselta. Vaihtoehtona kapseleille ovat perinteisemmät retkeilymajat ja Merimieskirkon majoitus, missä vuodepaikka neljän hengen huoneessa maksaa £35/hlö/yö. 

Aiemmat Bett-bloggaukset

• BettUK2026 - matkavinkkejä ja matkakertomuksia (päivittyy pitkin kevättä, täältä löydät myös muiden suomalaisten matkakertomukset)
• BettUK2026: Avajaiset, ensimmäinen esitys ja avoin jakaminen myötätuulessa
• Sovelluksia opetuksen ideointiin
• BettUK2026: tekoälyoppeja ja muita kokemuksia
• Lontoon musiikkia ja taidetta (2024, osin päivitetty). Mukana on lyhyt video Outernetistä, mitä voinee pitää yhden sortin immersiivisenä elämyksenä, jossa on toisinaan ollut esillä lisättyä todellisuuttakin.

Greenwichin kukkulalta on upeat näkymät Lontoon keskustaan.

Kävin myös Greenwichin kaupunginosassa, minne muuten kannattaa kulkea Thamesia pitkin veneellä metron ja bussin sijaan. Kuvassa näkyvän National Maritime Museumin muutaman punnan opastus oli yksi parhaista mihin olen osallistunut. Nollameridiaani sijaisee noin viisi metriä kuvanottopaikasta vasemmalle. Vasemmalla kauempana näkyy Lontoon City ja oikealla uudempi pilvenpiirtäjien alue Canary Wharf ja Isle on Dogs. 1950-luvulla se oli pääosin köyhien maahanmuuttajien satama-aluetta. Tästä kertoo iki-ihana BBC:n Hakekaa kätilö! (Call the Midwife) tv-sarja.

BettUK2026: tekoälyoppeja ja muita kokemuksia

 

Pyörin messuilla kolme päivää: kävin hyviä keskusteluita ja kuuntelin esityksiä, joista parhaista kerron tässä, muissa kirjoituksessani ja koulutuksissani. Vaikka messualue on ehkä vain puolet pandemiaa edeltäneestä ajasta, katsottavaa riitti enemmän kuin muutamassa päivässä ehtii. Eniten kuljeskelin Teaching & Learning Tech -alueella. 

Aikanaan etsin aktiivisesti uusia sovelluksia opetukseen. Nyt elämme niiden suhteen yltäkylläisyyden aikaa. Verkossa on hyviä, helppoja ja maksuttomiakin sovelluksia aika lailla kaikkiin tarpeisiin. Toki olen korvat hörölläni, kun jotain uutta ja kiinnostavaa löytyy, mutta ehkä nykyaika on enemmän sen tutkimista, miten vanhat hyvä sovellukset kehittyvät ja miten niihin integroidaan tekoälyä - ja toisaalta mitä uusia mahdollisuuksia tekoäly tarjoaa. 

ClassroomScreen on esimerkki loistavasta sovelluksesta. Sitä voi käyttää mm. opettajan digitaalisena tauluna, joka sopii niin etä- kuin lähiopetukseen. Sen saa käyttöön helposti ja ilman kirjautumista. Kirjautumalla ja edullisella vuosilisenssillä (36 €) saa lisäominaisuuksia. Bloggasin sovelluksesta jo 2019, pari vuotta sen jälkeen, kun hollantilainen opettaja Laurens Koppers oli sen keksinyt. 

Laurens loi ClassroomScreenin avuksi omille oppijoilleen. Taulun avulla voi tehdä näkyväksi oppijoille, mitä heiltä oppitunnilla odotetaan. Siitä sovellus lähti kehittymään ja nyt Laurens johtaa yli kymmenen työntekijän yritystä. Olen käyttänyt sovellusta nyt seitsemän vuotta. Omaan käyttöön riittää varsin yksinkertainen käyttö. Opettajan roolissa kannattaa tutustua tarkemmin sen eri ominaisuuksiin ja kenties jopa hyödyntää sen maksullisia ominaisuuksia, minkä avulla voi luoda linkillä jaettavia pikkutehtäviä.

Ja olipa mukavaa kohdata Bettissä tuttuja myös muutamilla ständeillä. Laurensin lisäksi Padletin ständillä minut - mustan vyön haltija 😀 - tunnistettiin heti ja oltiin kiinnostuneita kehittämistoiveistani. Myös MinnaLearnin ständillä oli hyvä keskustelutuokio. Heidän tekoälylukutaidon kurssi innosti tutustumaan. Reissun jälkeen kuluisi (kuluu) helposti viikko, että perehtyy mielenkiintoisiin reissusta saatuihin vinkkeihin ja materiaaleihin.

  

Amelia King: metakognitiivisia viilauksia tekoälyaikaan

Parhaan esityksen palkinnon annan Amelia Kingille. Hän on kirjailija, puhuja ja yksityisen brittikoulun digitaalisen muutoksen johtaja. Hänen esityksensä otsikko oli Running on the spot: Small tweaks for metacognitive thinking with AI. Hän jakoi runsaasti hyviä pieniä vinkkejä siitä, miten saada oppijat ajattelemaan, myös tekoälyn aikakaudella. Esimerkiksi tekoälyssä pitäisi olla virtuaalinen Pause-nappi. Näin muistaisimme aina ennen tekoälyn käyttöä pysähtyä sekunniksi ja miettiä mihin tarpeeseen tekoälyä aiomme käyttää ja tukeeko se oppimista. 

Onnistuin saamaan myös hänen kirjansa Thinking with AI. En nyt kirjoita Amelian ajatuksia tähän tarkemmin, mutta uusimmista tekoälykoulutusten dioistani löytyy jo muutamia lainauksia häneltä (ks. Tekoäly-Padletin alin rivi) ja lisää, kun ehdin jatkaa kirjan lukemista. 
Lisätty 5.2.: Amelian LinkedIn-postaus, missä on tiivistys esityksestä.

Dawn Taylor: tekoäly on kaiku – opettaja on arkkitehti

Dawn Taylor vertasi tekoälyä kaikuun. Se ei tee pedagogisia päätöksiä, vaan ne kuuluvat opetuksen arkkitehdille eli opettajalle. Kun oppijat käyttävät (tekoäly)työkaluja, tulee ajattelu pitää keskiössä ja käyttää työkaluja tarkoituksenmukaisesti. Siihen kuuluu, että tehdään näkyväksi, miten työkaluja käytettiin ja miten ne tukivat oppimista. Usein parempi on edellyttää (tekoäly)työkalujen käyttöä sen sijaan, että vain sallii ne. 

Tekoälyn aikakaudella tiedon saatavuus on harvoin ongelma. Haaste on erottaa, mikä on totta ja oppimisen arvoista. Siksi ensin luodaan pohja: käsitteet ja ymmärrys siitä, että tekoälytuotos voi olla hallusinaatiota. Kriittistä ajattelua harjoitellaan arvioimalla lähteitä ja käyttämällä niitä merkitysten luomiseen ja antamalla tehtäviä, joissa opittua sovelletaan tai luodaan jotain uutta. Oppiminen on inhimillinen kognitiivinen prosessi, missä tulee korostaa oppijan ajattelua. Tekoäly on muuttanut olosuhteita, mutta ei oppimisen tai oppijan motivaation merkitystä.

Oppimistehtävien osalta Dawn painotti keskittymistä luonnosteluun, päätelmiin ja tarkistuksiin. Tehtävien on edellytettävä oppijan ajattelua, sillä niin luodaan edellytykset oppimiselle. Ajattelua voivat olla esimerkiksi päätöksenteko, perustelut ja kontekstuaalinen mukauttaminen vaikkapa työroolin, tavoitteiden tai maantieteellisen alueen mukaan. Arvioinnissa keskeistä on opitun todentaminen. Sen on hyvä keskittyä siihen, miten ajattelu näkyy dialogeissa, luonnoksissa, reflektioissa ja lopputuotoksissa.

Dawn Taylorin esitys YouTubessa: The Changing Role of the Teacher in the Age of AI - Live at BETT 2026 (26 min). (Lisätty 9.2.26.)

XR - lisätty ja virtuaalitodellisuus

Kuuntelin yhden esityksen molemmista alaotsikon teemoista. Mitään kovin uutta ja ihmeellistä niissä ei ollut. Päivitin XR-blogisivulleni AR-listaukseen David Magyiren esityksestä muutaman minulle uuden sovelluksen. 

VR-teema oli esillä yliopistokontekstissa keinona houkutella opiskelijoita takaisin kampukselle pandemian jälkeen ja samalla tukea ryhmätaitoja, Vaikka University College of London on British Museumin naapurissa, historian opiskelijat korostivat innokkaasti, miten tärkeää on pidellä virtuaalisesti käsissään merkittäviä artefakteja ja eläytyä erilaisiin tilanteisiin ja paikkoihin. Näin siitä huolimatta, että aina ei voida tietää, kuinka hyvin virtuaalitodellisuus vastaa tuhansien vuosien takaisia asioita. Mutta eivätpä sitä voi tarkkaan tietää myöskään opettajat, kirjojen kuvittajat tai oppikirjailijat. Välineinä heillä olivat ClassVR ja Eduverse. 

Yksin vai yhdessä reissuun?

Kiitos mukavista mukavista kohtaamisista ja hyvistä keskusteluista monille sekä yrittäjäopiston väelle yhteisestä illallisesta! Täytyy silti myöntää, että olen kaivannut IlonaIT:n suomalaisten seminaaria, sillä valtavissa messuhalleissa on sattuman kauppaa, keitä tapaa. Suuri osa suomalaisista näyttää nykyisin matkustavan porukassa, joten harva kaipaa enää seuraa illan reflektioille tai Lontoon katseluun. 

Tästä tietoisena osallistuin torstaina kolmeen erilaiseen verkostoitumistapahtumaan. Table Talks -keskustelussa meitä oli yhdeksän henkeä eri puolilta maailmaa valitun teeman ympärillä keskustelemassa. Iltapäivällä oli get-together USA-ständillä juhlien uutista siitä, että Bett laajenee Yhdysvaltoihin vuonna 2027. Siitä ilta jatkui mukavilla kohtaamisilla Women in Tech -porukassa. 

Näissä keskusteluissa kuulin, että israelilaisissa yliopistoissa on tehty päätös viedä kolmannes opinnoista itsenäisesti opiskeltavaksi. Tällä ei tarkoiteta yksin opiskelua verkkokurssilla. Sen sijaan tavoitteena on saada valmiuksia nykyajan työelämään, mikä tapahtuu pitkälti etänä. On osattava oppia ja työskennellä varsin itsenäisesti ja hallittava vuorovaikutus etänä. Tätä kaikkea on tarkoitus oppia, yhdessä opettajan ja muiden opiskelijoiden kanssa.   

 Kehystetty Learning on the Loo
-taulu vessan seinältä.

Mukaan tarttuneita linkkejä

• The Center for Democracy & Technology: Schools’ Embrace of AI Connected to Increased Risks to Students. Tutkimus tekoälyn käytöstä opetuksessa. 
• OECD Digital Education Outlook 2026. Exploring Effective Uses of Generative AI in Education
• AiPRM: AI in Education Statistics
• Old Dominion University: The Socio-Ecological Technology Integration (SETI) Framework.
• Microsoftin kaikki diaesitykset.
• Messukeskuksen vessoissa oli kuvan tietoiskuja, juuri sopivalla korkeudella pytyllä istujille. Google on käyttänyt tällaisia kahden viikon välein vaihtuvia tietoiskuja toimistojensa vessoissa lähes 20 vuoden ajan. Voit lukea tai kuunnella lisää Googlen blogista: Learning on the Loo, The inside story of how Google bathrooms became classrooms (2022).

Lisää Bett-vinkkejä ja kokemuksia löydät parista aiemmasta kirjoituksestani sekä 13. kertaa kokoamastani suomalaisten matkaraporttien koonnista, mikä päivittyy pitkin kevättä. 

- - -

Paransin ja tiivistin kieliasua Copilotin avulla. Sisältöä en sen avulla muokannut.

BettUK2026: Avajaiset, ensimmäinen esitys ja avoin jakaminen myötätuulessa

Erilaiset selfiet ovat nykyisin keskeinen osa
somea ja samalla tapahtumamarkkinointia. 

Tämä on ensimmäinen kirjoitukseni, missä kerron Lontoon BettUK2026-opetusteknologiamessuista, minne osallistuin 10. kertaa. Alla on uutisia avajaisista, avoimista oppimateriaaleista ja avajaisia seuranneesta ensimmäisestä esityksestä. Bett-raportointini jatkuu lähipäivinä. Katso myös perinteinen suomalaisten matkaraporttien koonti! 

Avajaisten uutisia ja UK:n opetusministerin linjauksia

• Kaikki Bett-esitykset tulevat tänä vuonna saataville podcasteina ja PDF-muodossa. Tuon linkin tähän, kun se julkaistaan.
• Nämä ovat 41. Bett-messut Iso-Britanniassa. Ensimmäinen Bett USA järjestetään 2027.
• UK:n opetusministeri Bridget Phillipson julkisti puheessaan merkittäviä panostuksia maan digipedagogiikan kehittämiseen. Niihin kuuluvat sekä rahallinen panostus, että merkittävä linjanveto (white paper) koulujen kehittämisestä aina 2030-luvulle ja siitä eteenkin päin. Hallitus julkaisee sen pian ja keväällä on tulossa myös suositukset ruutuajasta lapsille ja nuorille. Ministeri kertoi siitä, miten tekoäly tulee auttamaan opettajia, mutta ei korvaamaan heitä. Opettajat ovat koulun sykkivä sydän eikä tekoäly voi korvata opettajan rohkaisevaa hymyä tai jännittävän tilanteen laukaisevaa naurua. 
• Opetusministeri julkaisi viisi tavoitetta tekoälylle opetuksessa:  
1. Lasten ja nuorten tulee saada koulusta tarvittava medialukutaito ja digitaaliset valmiudet.
2. Koulujen henkilöstön tulee osata hyödyntää digitaalisuutta ja tekoälyä.
3. Tarvitaan turvalliset ja tehokkaat työkalut, joka sopivat opsiin ja kouluihimme. 
4. Datavetoinen koulujärjestelmä ja avoimet standardit tiedon yhdistämiseksi ja jakamiseksi.
5. Turvallinen ja luotettava nettiyhteys ja infrastruktuuri. 
• Bett-osallistujat kävelevät keskimäärin 12 000 askelta päivässä eli yhteensä yli 15 kertaa maailman ympäri. Jokaisena messupäivänä ylitin tämän keskiarvon ja kuudessa Lontoon päivässä askeleita tuli 95 000. 
  
  
  

Iso-Britanniassa avoin jakaminen on myötätuulessa

Opetusministeri viittasi avajaispuheessaan ja erityisesti sen neljännessä tavoitteessa kansalliseen ja julkisrahoitteiseen Oak National Academyyn. Lisäksi kuuntelin sen johtajan John Robertsin esityksen aiheesta. Oakiin on vuodesta 2020 koottu ja luotu avoimia opetussuunnitelman mukaisia oppimateriaaleja 5-16-vuotiaiden opetukseen (key stages 1-4). Lisäksi käytössä on Aila - AI lesson assistant, joka auttaa opetuksen suunnittelussa ja materiaalien luonnostelussa. 

Oakin käyttö on vapaaehtoista. Tällä hetkellä sitä käyttää 200 000 opettajaa ja noin 75 % kouluista. Resursseja siellä on 1,6 miljoonaa. Robertsin mukaan Oak on säästänyt opettajilta aikaa keskimäärin neljä tuntia viikossa. Hän korosti, että opettajan autonomia halutaan säilyttää. Tavoitteena on tarjota opettajille apua oman työn tueksi, ei valmiita materiaaleja. Oakin materiaalit ovat maksuttomia ja usein myös muokattavia. Ennen syyskuuta 2022 julkaistuja materiaaleja ei saa hyödyntää kaupallisesti, mutta sen jälkeen julkaistu on pääosin jaettu CC-BY 4.0 -lisenssillä (ks. tarkemmat ehdot). 

Oakilla on samankaltaisia tavoitteita kuin suomalaisella Avointen oppimateriaalien kirjastolla, mutta Oakin materiaaleille tehdään aina laaduntarkistus ja niitä päivitetään uusien opetussuunnitelmien mukaan. Noin kolmannes brittiopettajista käyttää Google Classroomia, mikä motivoimana Oak tulee pian tarjolla sen lisäosaksi. 

Myös suomalaisopettajat voivat siis hyödyntää Oakin materiaaleja, mutta näkökulma on selkeästi brittiläinen. Vastaavia kaupallisia palveluita on netissä runsaasti ja niitä esittelen seuraavassa blogikirjoituksessa. Bettissä opin, että on yrityksiä, jotka kokoavat globaalisti eri maiden opetussuunnitelmia, jotta yritykset voivat upottaa niitä omiin palveluihinsa. Esimerkiksi Microsoftin Opeta-palveluun saadaan suomalainen opetussuunnitelma jo helmikuussa.

Hannah Fry: oppijan työtä on ponnistelu

Heti avajaisten jälkeen Bett Arenalla kiinnostavassa haastattelussa oli professori Hannah Fry. Hän on matemaatikko, kirjailija ja tunnettu myös mm. BBC:lle tekemistään tiedeohjelmista. Kysyttäessä häneltä tekoälyn määritelmää, hän nauratti yleisöä ja kertoo käsitteen olevan 1950-luvun virhe, sillä tekoäly on kokonaan ihmisen tekemä. Hannah kertoi uskovansa, että kaikki työ, mitä teemme tietokoneen näppäimistön kanssa, katoaa jossain vaiheessa. Jo nyt monet vastavalmistuneiden työpaikat ovat kadonneet, mutta mitä mahtaa tulevaisuus tuoda? Tämä uusi teollinen vallankumous eroaa aiemmista mm. siinä, että ammattiyhdistykset varmasti reagoivat nyt nopeammin, kun työpaikat katoavat.

Hannah puhui opiskelijan työstä: Se ei ole löytää vastaus annettuun tehtävään. Se on se ponnistelu, joka johtaa siihen, että vastaus löytyy. Se on ihmisen työtä. Kannattaa miettiä, mitä tehtäviä tekoälylle antaa. Mark Zuckerbergin mukaan chatbotit voivat ratkaista ihmisten kokemaa yksinäisyyttä, mutta emme kai sentään sitä halua! Hannah vertasi aikaamme sanoilla "fast food era of human connection" ja ilmaisi huolensa siitä, miten moni tekee rahaa sillä, että tarjoaa tekoälyn avulla ikään kuin ihmissuhteita ja ikään kuin yhteyttä toisiin.

Lopuksi Hannah Fry tunnusti, että tekoälyn suhteen hänelle on parasta ollut vibe coding eli tekoälyn avulla koodaaminen. Se auttaa luomaan oppijoille sisältöjä, jotta he ymmärtävät paremmin matemaattisia asioita. Hannahin ansioluettelo on hengästyttävä sisältäen myös yhteistyötä BBC:n kanssa, neljä kirjaa ja useita palkintoja. Hänen podcast "tiedefaneille ja luonnostaan uteliaille" löytyy YouTubesta nimellä The Rest Is Science. Siinä hän keskustelee Michael Stevensin kanssa. Innolla odotan, että ehdin sitä kuuntelemaan, kunhan ensin puran tänne lisää Bett-kokemuksia. 

Avajaiset ja tärkeimmät puheenvuorot pidettiin kuvan Bett Arenalla. Kuvassa keskustelemassa mm. Sal Khan eli Khan Academyn perustaja.

BettUK2026 - matkavinkkejä ja matkakertomuksia

Bett-messut on maailman suurin opetusteknologiatapahtuma. Yli 37 000 osallistujaa ja 700 yritystä 130 maasta kokoontui Lontooseen 21.-23.1.2026. Mukana oli perinteisesti satoja suomalaisia. Itse osallistuin 10. kertaa ja tämä on 13. kerta, kun kokoan yhteen suomalaisten matkaraportit. Päivittelen tätä kirjoitusta pitkin kevättä. Seuraavat Lontoon Bett-messut ovat 20.-22.1.2027.

Bett-messuihin kuuluu laaja näyttelyalue ja runsaasti oheistapahtumia, joista osa edellää etukäteisilmoittautumista (esim. TableTalk-keskustelut ja Tech User Labs -työpajat). Ohjelmasta löydät lisää valtavan messukeskuksen eri kerroksissa olevia tapahtumia, joihin et päädy sattumalta vain messuhalleissa kävellen. Tapahtuman yhteydessä on tarjolla myös erilaisia yritysten ja verkostojen oheistapahtumia kuten kouluvierailuita, seminaareja ja get-together-tapaamisia. 

Itselleni tärkeimpiä ovat esitykset ja kohtaamiset. Valtavan kokoisella Bett Arenalla esiintyvät pääpuhujat ja -sponsorit, mutta kymmeneen rinnakkaiseen esitystilaan en aina ole mahtunut mukaan, jos en ole ollut ajoissa jonossa. Lisäksi suurimmilla messuständeillä pyörii esityksiä lähes tauotta. Messujen aikana palkitaan lukuisissa kategorioissa erilaisia sovelluksia ja laitteita, joista kiinnostavimpien ständeillä kannattaa vierailla. Ohjelmaa kannattaa ehdottomasti suunnitella etukäteen. 

Suomalaiset ja Suomessa toimivat yritykset järjestävät Bett-viikolla omia tapahtumia Lontoossa. Näistä pysyt parhaiten ajan tasalla liittymällä Suomalaiset BETT-messuilla Facebook-ryhmään ja tietysti myös kyseisten yritysten asiakasviestinnän avulla - sekä verkostoitumalla. Olen reissussa maanantaista lauantaihin. Matkustan yksin, joten messualueen sulkeutuessa suuntaan keskustaan syömään ja kokemuksia sulattelemaan. Laita rohkeasti viestiä, jos sinäkin kaipaat seuraa tai tartu hihasta, jos törmäillään käytävillä. Myös em. Facebook-ryhmä sopii hyvin tällaiseen verkostoitumiseen. 

Vinkkejä Bett-messuille 

• Bett-messut Lontoossa -verkkosivu.
• Bett Global: X, Facebook, LinkedIn, Instagram, YouTube ja Bett Radio.
• Suomalaiset BETT-messuilla -Facebook-ryhmä: käytännön vinkkejä, kimppakyytejä, kutsuja tapahtumiin, seuraa pitkille metromatkoille tai messupäivän jälkeisille illallisille, poimintoja tapahtuma-annista, opitun jakamista jne.
• Virallinen hashtag on #BettUK2026, mutta käytössä myös mm. #Bett2026 ja #BettUK. 
• Ohjelmassa on esityksiä aamusta alkaen, mutta näyttelyalue avautuu vasta klo 10. Tapahtuma jatkuu klo 18, perjantaina klo 17 asti. Ohjelmaan on syytä tutustua etukäteen ja merkata ainakin kiinnostavimmat muistiin esimerkiksi kirjautumalla verkkosivulle, joka toimii myös mobiilisti. Tapahtuman mobiilisovellus (Android, iOS) julkaistiin vasta tapahtumaviikolla ja linkit löytyvät ilmoittautuneilta tiistain s-postista.
• ExCel-messukeskukseen pääsee keskustasta esimerkiksi Elizabeth line -metrolinjalla Custom House for ExCel -asemalle (ks. kulkuohjeet) tai messualueen itäpäätyyn DLR-juna-asemalle Prince Regent. Etukäteen kannattaa ladata julkisen liikenteen offline-reittiopas ja ladata Lontoon kartta Google Mapsiin. Toiminto löytyy mobiilisovelluksesta profiilikuvaa klikkaamalla kohdasta Offline-kartat.
• ExCelissä on kohtuullisen hyvä nettiyhteys nimellä "_ExCeL free Wi-Fi", joskin tänä vuonna se pätki aika lailla messujen alkupuolella. Lisätietoja messualueen palveluista löydät Excelin sivulta. Messualueella on kymmenittäin kahviloita ja lounaspaikkoja. Koska emme ole EU-alueella, mobiilidata on varsin arvokasta. Siksi messu- ja hotellialueiden ulkopuolella kannattaa viestiä tekstareilla sekä käyttää laajasti tarjolla olevia maksuttomia langattomia verkkoja. Sellainen löytyy myös metrosta.
• Edellisten vuosien matkaraportit 2012 ja 2014, 2015 , 2016, 2017, 2018, 2019, 2020, 2022, 2023, 2024 ja 2025.
  
  

Vinkkejä Lontooseen 

• Suomalaisilta vaaditaan nykyisin ETA-matkustuslupa (19,16 €) ja se on syytä hakea etukäteen, sillä sen saaminen voi kestää kolmekin päivää, tosin itse sain sen muutamassa minuutissa. Ks. suurlähetystön ohje. Sen voi tehdä vain ohjeessa mainittujen kanavien kautta. Netissä on useita huijaussivustoja, jotka mielellään ottavat rahasi ja passisi tiedot. Myös Lontoon hotelleilla on tällä hetkellä ongelmia huijausten kanssa, joten ole tarkka, mitä kanavia käytät majapaikan kanssa viestittelyyn. Kolmas ongelma Lontoossa ovat kännykkävarkaudet, niitä tapahtuu joka viides minuutti. Julkisilla paikoilla ja ruuhkissa on viisainta pitää kännykkä muualla kuin kädessä.
• UM:n matkustusilmoitus kannattaa aina tehdä. Se käy parissa minuutissa, jos on tallentanut edellisen matkansa pohjatiedot. Vuosi sitten sen tehneille tiedotettiin myrskystä, jonka aikana rikottiin Brittein saarten kaikkien aikojen tuuliennätys. Tämä vaikuttiin monilla paluulentoihin. 
• Eurooppalainen sairaanhoitokortti toimii myös Iso-Britanniassa.
• Julkisilla voi kulkea esim. pankkikortin lähimaksulla tai Oyster Card -matkakortilla. Reittisuunnitteluun sopii esim. TfL Go -mobiilisovellus. Ks. Milla Kontkasen kirjoitus Lontoon matkalipuista (päivitetty 7/2025). 
• Monessa paikassa kelpaa nykyisin vain korttimaksu. Ilman käteistä pärjää oikein hyvin. 
• Kulttuuri: Musikaalilippuihin suosittelen teattereiden omaa TKTS-lippumyymälää Leicester Squarella tai netissä. Se myy edullisesti lippuja saman päivän näytöksiin, ja saa niitä suoraan teattereistakin. Moni näyttely ja nähtävyys vaatii lipun ostamista viimeistään edellisenä päivänä, usein aiemminkin. Ennakko-ostoksella varmistat sisäänpääsyn, pääset halvemmalla ja jonojen ohi. Ks. parin vuoden takainen koontini kulttuuritarjonnasta, jota päivitin tätä vuotta varten. Musikaalien ohella suosittelen ns. immersiivisiä näyttelyitä, joita on Lontoossa runsaasti tarjolla.

Suomalaisten matkakertomukset: listaus päivittyy pitkin kevättä

Olisi upeaa saada tähän mahdollisimman monelta koontia nähdystä ja koetusta - tai vaikka muutama nosto siitä, mikä oli tärkeää. Muoto on vapaa, jakaminen mieluiten linkillä (esim. blogikirjoitus, YouTube, Google/OneDrive). Poimin tähän kaikki Suomalaiset BETT-messuilla -ryhmään jaettujen matkakertomusten linkit ja etsin lisää verkosta. Voit myös jakaa linkkisi suoraan minulle. Suurin osa vaikuttaa jakavan parhaat nostot Linkkarissa, joten sieltäkin kannattaa kokemuksia etsiä. Kiitos, jos linkität tämän koonnin omaan matkaraporttiisi! 

• Bittejä maailmalta. Turku raportoi opetusteknologiatapahtumista.
• Hirvonen Mikko: BETT 2026 -messuraportti
• Holmqvist Saku: BETT 2026: kolmas kerta toden sanoo?
• Grönqvist Jukka: BETT 2026 – Tekoälyä joka nurkassa ja AI lukutaitoa joka tasolla
• Paakkinen Jouni: Pikkupaloja BETT 2025 -jälkiruuaksi
• FCLab.fi: Matkaraportti 20.-23.1.2026 BETT 2026 -opetusteknologia-tapahtuma
• Laakso Matleena
• BettUK2026: Avajaiset, ensimmäinen esitys ja avoin jakaminen myötätuulessa
• Sovelluksia opetuksen ideointiin 
• BettUK2026: tekoälyoppeja ja muita kokemuksia 
• Immersiiviset näyttelyt Lontoon Bett-reissulla
• Niemelä Eeva ja Linda Kantola, HAMK: Bett 2026 – oppimisen tulevaisuus kohtaa teknologian
• SeOppi-lehti 1/2026. Törmälä Vrve & Honkonen Kaisa: Immersiivinen oppiminen – miltä oppiminen tuntuu? (PDF sivu 5)
• Suomen eOppimiskeskuksen jäsenkahveilla perjantaina 6.2. jaetaan Bett- ja Educa-kokemuksia.
• Turunen Mikko, TAMK: Bett 2026 
• Vihje ja Mode -hankkeet, Winnova: Tulevaisuuden oppimisympäristöjä ja hankeyhteistyötä: Terveisiä Lontoon Bett-​messuilta 2026