Lähes kaikki kuuntelemani esityksetkin liittyivät tekoälyyn. Alla muistiinpanojani yhdestä keskiviikon, ja useista Microsoftin esityksistä. Kaikki muut ovat perjantailta. Lisää suomalaisten kokemuksia löydät matkatarinoiden bloggauksesta, minne kokemuksia päivittelen pitkin kevättalvea. Tämän viikon HUMAKin koulutuksessa nostin esiin allakin mainittuja näkökulmia tekoälystä (ks. diaesitys 14.2.2024). Erilaisten oppijoiden liitto järjesti 21.2. webinaarin: Opetusteknologian uudet innovaatiot - Terveisiä BETT- ja FETC -opetusteknologiamessuilta! Siellä jaettuja materiaaleja ja tallenteen löydät matkatarkoiden bloggauksesta. (Kappaletta muokattu 22.2.24.)
Canva oli näkyvästi esillä Bett-messuilla. Tein siitä helmikuussa uusimman päivittyvän diasarjan ohjeiden blogisivulle. Canvan ja monen muun sovelluksen suosittelijan linkkini löydät nyt kootusti uudelta suosittelusivulta.
Tekoäly- ja koneoppimisen asiantuntijoita tarvitaan lisää
Knight & Chung nostivat keskiviikon Arena esityksessä esille tämän hetken nopeimmin kasvavat ammattialat. Niiden kärjessä ovat tekoäly- ja koneoppimisen asiantuntijat ja niiden jälkeen kestävän kehityksen asiantuntijat, liiketoimintatiedon analyytikot ja tietoturvan asiantuntijat. Oppilaitosmaailmasta he kertoivat kansainvälisen tutkimuksen perusteella, että opettajan työstä vain 49 % on vuorovaikutusta oppijoiden kanssa. Britanniassa opettajan keskimääräinen viikkotyöaika on 57 h. Reilusti yli puolet opettajista on harkinnut alan vaihtoa viimeisen vuoden aikana. Tämä ei paranna nykytilannetta, missä esimerkiksi lähes puolet toisen asteen matematiikan tunneista on epäpätevän opettajan vastuulla.
Poimintoja Microsoftin eri esityksistä
Microsoft oli messujen pääsponsori ja Copilotia pidettiin aktiivisesti esillä sekä sen omissa esityksissä että niissä missä se oli yhteistyökumppani. Jaime Teevan, Microsoftin Chief Scientist, aloitti pääarenan esityksensä kertomalla miten paljon tekoäly säästää aikaa ja rahaa. En tuolloin kirjannut lukuja muistiin, kun se tuntui markkinahötöltä ja yritysten idealismilta. Toki tekoäly voi tuoda säästöjä yhdestä paikasta - ja tuoda kuluja toisaalle, mutta ei se ole minusta mitenkään kiinnostavin näkökulma. Etsin seuraavia lukuja sitten jälkikäteen, kun niistä minulta kyseltiin.
Eipä ole ihme, vaikkapa edelliseen Knight & Chungin esitykseen viitaten, että Microsoft ja lukuisat muut yritykset yrittävät ratkaista näitä resurssiongelmia tekoälyn avulla. Yksi Microsoftin toteamus oli, että "53% of educator skills need to be performed by humans, 45% could be augmented by AI." Ja miksipä ei, ajattelee moni, kun kerran Microsoftin mukaan dollarin investointi tekoälyyn tuottaa keskimäärin 3,42 dollarin hyödyn. Eli säästetään ja voidaan tarjota paremmin henkilökohtaistettua opetusta, ainakin mainoslauseiden mukaan. Tässä yksi raportti aiheesta Microsoftilta: What Can Copilot’s Earliest Users Teach Us About Generative AI at Work?
Taisi olla keskiviikon Mike Tholfsenin esitys, missä esiin nostettiin tekoälyajan osaamisvaatimuksia. Näistä kärkeen nostettiin analyyttinen arvostelu, palautumiskyky ja joustavuus, tunneäly, luova arviointi, älyllinen uteliaisuus, tekoälyn puolueellisuuden havaitseminen ja käsittely sekä kehotteiden hallinta.
Dan Fitzpatrick The AI Educator (Arena)
- Seuraavan 10 vuoden aikana on odotettavissa enemmän teknologista kehitystä kuin viimeisen sadan vuoden aikana. Kun nyt tekoälyn avulla voi luoda tekstiä puheesta, parissa vuodessa saadaan sovelluksia, jotka generoivat sisältöjä myös ajatuksista.
- Uusi kahtiajako tulee olemaan se, osaako henkilö tehdä yhteistyötä tekoälyn kanssa vai ei. Työmarkkinat ovat jo nyt suuressa muutoksessa. Esimerkiksi Klarnalla ei enää ole tarvetta palkata uusia työntekijöitä, koska tekoäly tehostaa nykyisten työtekijöiden työtä niin paljon. Ikeassa puhelinpalveluiden tarve on vähentynyt niin paljon, että sen henkilöstöä koulutetaan sisustussuunnittelun osaajiksi.
- Tekoälyä käyttävät konsultit saivat valmiiksi keskimäärin 12 % enemmän tehtäviä, 25 % nopeammin ja tekivät 40 % enemmän laadukkaampia tuloksia verrattuna niihin, jotka eivät tekoälyä käyttäneet. Lähteenä Harvardin ja MIT:n tutkimus.
- Tietokone voitti ihmisen shakissa ensi kerran vuonna 1996, mutta ei se lopettanut shakin pelaamista. Tällä hetkellä shakki on suositumpaa kuin koskaan aiemmin.
- Wayne Gretzky totesi, että hän luistelee aina sinne, minne kiekko menossa. Ei sinne missä se on nyt. Mitä tämä tarkoittaisi opetusalalla tekoälyn suhteen?
- Puhuja on kirjoittanut kirjan The AI Classroom: The Ultimate Guide to Artificial Intelligence in Education (3/2023).
 |
Dan Fitzpatrick puhumassa Bett Arenalla. |
EdTechistä PedTechiä, Aubrey-Smith & Hedger (Teaching & Learning)
- Lapsi viettää brittikoulussa 1267 tuntia vuodessa. Siellä on kolmenlaista ruutuaikaa
- Passiivinen tuijotusaika. Ei juuri ole eroa, tuijottaako oppija paperia, omaa tai open näyttöä.
- Oppija reagoi näytöllä olevaan, esim. monivalinnat.
- Oppija ajattelee, luo sisältöjä tai soveltaa oppimaansa.
- Jokaisen tehtävän tulisi haastaa kognitiivisesti. Vaiheista työskentely esimerkiksi seuraavasti: ideoi, laajenna, tee luonnos ja paranna.
Täydennyskoulutus: Hollier, White & Beck (Teaching & Learning)
- Paneelissa kerrottiin, miten opettajien täydennyskoulutuksesta huolehditaan 57 koulun verkostossa (yhdistyksessä? yrityksessä?). Esityksessä kerrottiin siitä, miten tärkeää on kuunnella opettajien tarpeita, vähentää heidän kognitiivista taakkaa sekä antaa lupa ja myös aikaa uuden opetteluun. Näissä kouluissa oli myös digitutoreita (TSO, tecnology support officer), jotka työskentelivät tarvittaessa myös opettajien apuna, kun he jotain uutta luokassa ensi kertaa tekivät.
- Periaatteet tiivistettiin näin: realistisemmat odotukset, keskustelut ovat avain eteenpäin, asynkronisia vaihtoehtoja tarvitaan, juhlitaan onnistumista ja tavoitteena on kehittyminen (improve, not prove).
- Osaamisen kehittämisessä oli käytössä paljon erilaisia keinoja kuten vertaispalautetta, yhteistyöalueita lähinä ja verkossa, mentorointia ja työn varjostamista. Kun kansallista yhteistä koulutusta ei Suomen tapaan ole, tämä kaikki työ tehtiin tämän verkoston sisäisesti.
Tekoäly organisaatioissa (Ahead Auditorium)
- Esityksen puhujat Ferrell, Hobson ja Litvinaite tarkastelivat tekoälyä yliopistoissa. Yksi heistä tiivisti tavoitteet seuraavasti: Tekoäly integroidaan osaksi koko organisaation toimintaa. Näin paremmin valmistetaan opiskelijoita työmarkkinoille ja saadaan toimintaan mahdollisia kustannussäästöjä. Hyödyntämällä tekoälyä uusilla tavoilla, organisaatio innovoi samalla uusia tapoja kehittää laatua ja tehokkuutta.
- Tekoälyosaamisen myötä myös yliopistot ovat valmiimpia tukemaan opiskelijoitaan, mutta myös keskustelemaan sovellusmyyjien kanssa tekoälysovelluksista, niiden tekijänoikeuksista ym.
- Opiskelijoille tärkeää on tekoälyn käyttöönotossa yhteistyö, läpinäkyvyys, luottamus ja tieto käyttösäännöistä ja normeista.
- Opiskelijoiden kommentteja
- Onko tekoäly huijaamisessa muka jotain uutta? Ainahan työn on voinut teettää toisella.
- Olen kuullut, että opettajat tarkastavat esseitämme ChatGPT:n avulla. Sen täytyy olla hämmentävää, kun tekoäly tarkastaa omaa työtään.
- Tekoäly on niin hyödyllinen työkalu, että jään muista jälkeen, jos en käytä sitä.
- Kokemukset tekoälyn hyödyllisyydestä vaihtelevat. Tarvitaan koulutusta kriittiseen ja höydylliseen käyttöön. Hyvät tulokset edellyttävät taitavasti luotuja kehotteita.
Tekoälyä humanististen alojen yliopisto-opetuksessa (Ahead Sandbox)
- Apulaisprofessori Antony Makrinos ja opiskelija Imogen Pollard kertoivat mm. kokeiluista, miten tekoäly auttaa luomaan yliopiston esseiden otsikoita. Otsikoita tehtiin mm. väitteiden ja kysymysten muodossa. Otsikoista oli saatu sitä parempia, mitä tarkempi kehote oli ollut ja mitä enemmän informaatiota sille annettiin. Itse esseiden kirjoittamiseen tekoäly ei suositeltu ja lähteidenkin osalta oli huomattu, että tekoäly tekee usein virheitä.
Yksi havainto on ollut, että tekoäly on taitava kääntämään klassisia kieliä, esimerkiksi muinaiskreikkaa tai latinaa, toisin kuin Google-kääntäjä tai moni muu verkon käännöskone.
Outernetin näyttely oli katsottavissa koko päivän metroaseman
uloskäynnin luona. Näistä Lontoon immersiivisen taiteen
kokemuksista kerroin aiemmassa bloggauksessa.- Opiskelija kertoi, että hän oli alkuun kovin epäileväinen ja pelokaskin tekoälyn suhteen, mutta oma asenne muuttui kokemuksen myötä. Tätä edisti myös luottamuksellinen suhde opiskelijoiden ja opettajien välillä. Opiskelija totesi, että usein on hyödyllistä pyytää tekoälyltä esimerkiksi 10 kysymystä jostain aiheesta. Myös interaktiivisuus koettiin hyväksi.
