MIEE-verkoston marraskuun tapaamisessa O365:n moniosaaja ja Microsoft Office365 opetuksessa ja oppimisessa -Facebook-ryhmän kantava voima Petri Jämsen Sulava Oy:stä näytti meille alla mainitun ohjevideon SharePoint Spaces -työkalusta, joka on suomennettu tilaksi. Sen avulla voi luoda Teamsiin ikään kuin näyttelypaviljonkeja, joihin voi tuoda esille mm. tavallisia ja 360-kuvia ja -videoita, 3D-malleja ja tiedostoja. Idea innosti ja sitä piti heti päästä kokeilemaan. Upotin alle esittelyvideon (2:25 min) ensimmäisistä demoistani.
Suomenkielinen käyttöjärjestelmä: Avaa Teamsin kanavan asetukset (ratas) > Avaa Sharepointissa > Asetukset (ratas) > Sivustotiedot > Näytä kaikki sivuston asetukset > Sivuston ominaisuuksien hallinta > Spaces (esikatselu) ja aktivoi > SharePointin Aloitussivu > Uusi > Tila (esikatselu) > Nimeä ja valitse rakenne.
Tällainen työkalun käyttöönotto tulee tehdä kerran kussakin tiimissä. Sen jälkeen tiloja voi luoda suoraan tiimin SharePointin aloitussivulta.
Kun olet näin luonut tilan, sen muokkaaminen ja sisällön tuominen on helppoa. Ohessa on ruudunkaappauskuva muokkausvalikosta. Plus-merkistä lisätään sisältöjä ja oikealla näkyvät tilan taustaan liittyvät ominaisuudet. Kun lisäät sisältöjä, myös niiden tarkemmat asetukset avautuvat muokattavaksi oikealla olevaan valikkoon.
Ennen julkaisemista tila näkyy kaikille, joilla on muokkausoikeus kyseisen tiimin sivustolle. Muille tiimin jäsenille tila jaetaan julkaisun jälkeen kanavan yläosan plus-merkistä valitsemalla Sharepoint-sivut.
Käsittääkseni jakaminen tiimin ulkopuolisille ei onnistu, joskin se riippuu ainakin osin SharePointin pääkäyttäjän tekemisestä asetuksista, Toisesta O365-ympäristöstäni en saanut lainkaan jaettua ulkopuolisille. Toisesta sain jaettua kutsulla pelkän taustakuvan ja tekstit sekä organisaation ulkopuolisille että saman organisaation jäsenille, jotka eivät ole tiimissä jäseninä. Tämä rajoitettu jakaminen on minulle työkalun merkittävin miinus.
Tilassa voi vierailla selaimella tai VR-laseilla, tuki mobiililaiteille on tulossa. Luomiini tiloihin voivat Teamsin kautta tutustua ne, joilla on pääsy joko Kiipulan KAO - Digi työtavaksi -Teamsiin (ks. Webinaarit-kanava) tai TAMKin koordinoiman Oppija ikä kaikki -hankkeen projektitoimijat (ks. Keskustelu digiosaamisesta -kanava).
Tämän blogin koulutusdiojen sivulla on listaus muista työkaluista, joilla voi luoda virtuaalisia tiloja ja retkiä 360-sisällöistä, esim. ThingLink, Google Tour Creator (30.6.2021 asti) ja RoundMe.
Huomaathaan, että tästä ja monista muista YouTube-videoista voi valita tekstityksen päälle tai pois. Valinta tehdään oikean alakulman valikosta.
Olin heinäkuussa puolisoni kanssa Madeiralla. Sen verran työt kulkivat mukana, että kuvasin siellä materiaalia harjoitellakseni 360-videoiden editointia ja jakamista. Alimpana alle upotetulla videolla (7:48 min) kerron Madeirasta ja sen vaellusmaastoista, tekstissä jaan kokemuksiani editoinnista. Videon kehno laatu johtuu Ricoh Theta S -kamerasta. Se on vuoden 2015 malli, joka soveltuu videoita paremmin 360-kuvien ottamiseen. Lisäksi laatu huononi selvästi YouTubeen lataamisen myötä.
Madeiran saariryhmä
Tuliperäinen Madeira on tulivuorenpurkauksesta muodostunut saariryhmä, joskin vain kaksi saarista on asuttuja. Madeira on tunnettu kukkaloistosta ja vaellusmaastoista. Se kuuluu Portugaliin, joka on maailman ainoa valtio, jolla on maata kolmen mannerlaatan alueella: Euraasiassa ja Afrikan (Madeira) ja Etelä-Amerikan (Azorit) mannerlaatoilla. Madeira sijaitsee Atlantilla 1000 km Lissabonista lounaaseen, vain reilu 400 km Kanarian saarilta. Sen korkein vuori Pico Ruivo kohoaa 1862 metrin korkeuteen. Saaren rinteet ovat erittäin jyrkkiä. Tasaista on vain lentokentällä ja kuulemma myös jalkapallokentällä.
Video kertoo reissumme niistä hetkistä, jolloin 360-kamera tuli kaivettua repusta esiin. Se tapahtui pääosin kulkemillamme vaellusreitillä. Meillä oli mukana Rolf GoetsinMadeiran retkeilyopas (2013), mutta kirjasta on julkaistu jouudempikin versio. Ensimmäinen vaelluksemme oli Nousu Cabo Girãolle (kirjassa reitti 2). Toisena oli Ribeiro Frio - Portala -reitti (numero 19), jota loppumatkasta muutaman kilometrin eksymisellä pidensimme. Kolmantena oli Lido, Funchal - Câmara de Lobos (reitti 60 englanninkielisessä oppaassa). Osallistuimme myös Leena Sivulan opastamalle retkelle saaren pohjois- ja keskiosiin. Saarella pitkään asuneena hän osasi kertoa todella mielenkiintoisia tarinoita ja saimme hyvän katsauksen elämään Madeiralla. Erityisen mielenkiintoinen oli vierailu banaaniviljelmälle.
Theta+ sovellus 360-sisältöjen editoinnissa Ricoh Theta -kameroilla otettujen kuvien ja videoiden katsomiseen ja käsittelyyn on saatavilla maksuttomia Ricohin omia sovelluksia sekä mobiililaitteille että pc-koneille. Niistä kerroin tammikuun blogijulkaisussani otsikolla Ricoh Theta: katso, jaa ja editoi sisältöjä. Moni sovelluksista toimii muillakin 360-kameroilla otettujen sisältöjen kanssa.
Mobiilisovelluksista Basic App tarvitaan, jos haluaa ottaa kuvia tai videoita mobiililaitteen kautta. Se mahdollistaa samalla mm. valotuksen säätämisen ja sen, ettei itse tarvitse olla aina käsivarren mitan päässä kamerasta. Theta+-sovelluksella voi tehdä kuvien ja videoiden muokkausta, mutta usean videoklipin yhdistäminen sillä ei onnistu. Sovelluksella voi tehdä myös 360-kuvista lyhyitä animaatioita. Alla esimerkki Porto Monizista. Aiemmin tein samankaltaisen animaation Câmara de Lobosin kylästä ja Ribeiro Friosta.
Editoin 360-videon Adobe Premier Elementsillä
Kommentti 4.11.21: Tällä hetkellä Adoben mukaan Elementsillä ei voi editoida 360-videoita, vaan siihen tarvitaan kalliimpi täysversio Premiere Pro. Editointi onnistuu myös maksuttomallaa DaVince Resolvella. Nämä kaikki ovat opettelua vaativia ja erittäin monipuolisia sovelluksia.
Esimerkiksi DoubleX on julkaissut tuoreen vertailun maksuttomista 360-videoeditointisovelluksista, joiden peruskäyttö onnistuu ilman kirjautumista. Itse päädyin lopulta käyttämään Adobe Premier Elementsiä, joka on minulle ennestään tuttu lähinnä omien koti- ja matkavideoiden editoinnista. Se on koneelle ladattava maksullinen ohjelma ja vaatii perehtymistä. 360-videoiden kanssa saa varautua myös siihen, että koneelle joutuu asentamaan erilaisia pikkukilkkeitä. Ohjeita tuli matkan varrella etsittyä verkosta ja useampaan haasteeseen etsimme ratkaisua myös yhdessä puolison kanssa. Johonkin toiseen hetkeen jää oikeasti helpon ja yksinkertaisen 360-videoeditorin kokeilu. Sellaisen, joka olisi yhtä helppo kuin lukuisat videosovellukset, joita usein koulutuksissani pidän esillä (ks. koulutusdiojen ja ohjeiden blogisivu).
360-videon editointi onnistuu Premier Elementsin uudemmilla versioilla ja tapahtuu hyvin samaan tapaan kuin tavallistenkin videoiden editointi. Editoidessa näkee 360-videon litteänä kuvana, joten tallensin sen välillä videotiedostoksi voidakseni katsoa sitä oikeana 360-videona. Elements mahdollistaa teknisesti vaikka mitä ja omastakin videosta tiedän monta asiaa, mitkä olisi voinut tehdä paremmin, jos siihen olisi käyttänyt vielä enemmän aikaa.
360-videot YouTubessa: jakaminen ja katsominen
Videon lataaminen YouTubeen onnistui hyvin Googlen omia ohjeita seuraten. Myös Ricohilla on aiheesta omat ohjeet.YouTube suosittelee "lataamaan 360 asteen videot (tasavälisen lieriöprojektion muodossa ja kuvasuhteella 2:1) resoluutiolla, joka on vähintään 7 168 x 3 584 ja enintään 8 192 x 4 096 pikseliä".
Ricoh Theta S -kameran maksimiresoluutio videokuvalle on 1920 x 1080. Tämä selittää osaltaan alla olevan videon kehnoa laatua, joka vielä heikkeni selvästi YouTubeen lataamisen yhteydessä. Kuva on silminnähden parempi, kun katson videota suoraan omalta koneeltani. Theta S toimii hyvin 360-kuvien kanssa, mutta videoille suosittelen uudempaa mallia. Tässä vertailun vuoksi Ricohin oma Theta S:llä kuvattu demo.
Kun katsot 360-videoita YouTubesta, vain uudet selaimet näyttävät ne 360-videoina. Videot sopivat hyvin katsottavaksi myös mobiililaitteen YouTube-sovelluksella. Silloin huono resoluutio ei häiritse niin paljoa ja toisaalta voi valita erilaisia näkymiä, esim. pyörittääkö videota sormella vai valitseeko näkymän, missä itse kääntyy siihen suuntaan, mitä haluaa katsoa. Valitsemalla virtuaalilasien kuvakkeen, saa molemmille silmille oman näkymän. Tällä hetkellä nähdäkseni parhaat ja edullisimmat (2 €) pahviset virtuaalilasit voi ostaa Teknik Magasinetiltä. Gigantti kertoi lopettavansa pahvilasien myynnin ja Clas Ohlsonin 3 € lasit ovat niin pienet, että eivät useinkaan toimi hyvin silmälasien kanssa, mutta voivat toisaalta koon vuoksi olla lapsille juuri sopivat.
Kirjoitin tasan vuosi sitten Jaa jotain -viikolla otsikolla Joko tunnet H5P-työkalut? Niitä kehitetään aktiivisesti ja tässä kirjoituksessa kerron marras- ja helmikuussa julkaistuista parannuksista ja esittelen kolme viime viikolla julkaistua työkalua: Dictation, Virtual Tour (360) & The Branching Scenario. Alimpana ovat eilen päivittämäni ohjediat sekä H5P:llä tehty haitariteksti (Accordion), missä on linkkejä muidenkin ohjeisiin ja esimerkkeihin.
Kommentti 18.8. & 21.12.2020: Jatkossa löydät H5P-ohjeet ja esimerkit kätevimmin tämän blogin H5P-työkalujen sivulta. Siellä ovat myös alle aiemmin upotettut esimerkit työkaluista Dictation, Virtual Tour ja Accordion, jotka jätin alle vain kuvina.
Tämä kirjoitus on samalla Jaa jotain -teemaviikon toinen blogijulkaisuni ja sopii sellaiseksi hyvin, sillä yksi tärkeä muutos on, että nykyisin myös H5P-sisältöjä voi jakaa CC-lisenssillä. Tavoitteeni on julkaista yksi kirjoitus tämän teemaviikon jokaisena arkipäivänä. Teemaviikon tunnus on #jaajotain ja tavoite, että mahdollisimman moni jakaa jotain oppimateriaalejaan muillekin hyödynnettäväksi. Jatkokäytön mahdollistamiseksi materiaalit kannattaa merkitä avoimella CC- eli Creative Commons -lisenssillä.
Marraskuun päivityksistä apua matikisteille ja sisällön uudelleenkäyttäjille ja jakajille
H5P:n marraskuun uutiskirje tiedotti kolmesta parannuksesta. Yksi on mahdollisuus kopioida sisältöjä vapaasti eri tehtävien välillä. Kun siis teet ensin esimerkiksi aukkotehtävän, voit myöhemmin hyödyntää sitä vaikka osana interaktiivista videota. Uutena tuli myös mahdollisuus hyödyntää LaTeXia yhtälöitä kirjoitettaessa. Ne joita tämä koskee, ymmärtänevät tämän: "Formulas are entered as LaTeX and rendered with the help of the open source MathJax project."
Kolmantena uudistuksena oli tekijänoikeustietojen parantaminen. Aiemmin tekijänoikeustiedot ja lisenssit sai vain mediatiedostoihin, nyt ne saa kokonaisiin H5P-sisältöihin otsikon vierestä kohdasta metadata. Voit esimerkiksi upottaa omille verkkosivuillesi tämän kirjoituksen lopusta löytyvän haitaritekstin H5P-ohjeista ja esimerkeistä. Tällöin jatkossa tekemäni päivitykset päivittyvät automaattisesti kaikkialle, minne se on upotettu.
Alla on esimerkki myös Dictation-tehtävästä. Sen alareunassa näet kohdat: Download, Rights of use ja Embed. Sieltä voi ladata tehtävän koneellesi ja sieltä haluttuun H5P-sisältöjä tukevaan ympäristöön. Sisältöä voit käyttää ja muokkauksia tehdä Rights of use -kohdassa määriteltyjen ehtojen mukaan. Embed-kohdasta voit upottaa sisällön omalle verkkosivullesi. On sisällöntuottajan valittavissa, ovatko nämä kohdat näkyvissä vai piilotettuna. H5P:n suunnitelmissa on luoda verkkoon paikka, missä sisältöjä voi jakaa globaalisti.
Helmikuussa monta pientä parannusta
Helmikuun uutiskirjeessä oli pitkä lista parannuksia vanhoihin työkaluihin. Erityisesti itseäni ilahduttivat Course Presentationin uudistukset, jotka mahdollistavat diojen visuaalisestikin varsin hienot esitykset. Nyt voi tehdä diapohjan käyttäen värejä ja muutamia muotoja. Dian voi kopioida, jolloin asettelut pysyvät samanlaisina koko esityksessä.
Audio Recorderilla voi tehdä äänitiedostoja, joita hyödyntää muissa tehtävätyypeissä, kuten uudessa Dictation-sanelutehtävässä tai Memory Game-muistipelissä.
Dialog Cards mahdollistaa nyt harjoittelun niin, että kortit, joissa on tehnyt virheitä, tulevat tarjolle useamman kerran.
Uusi sisältötyyppi: Dictation
Dictation on käyttökelpoinen sekä kielten sanelutehtävissä että erilaisissa muissa äänien tunnistamisen tehtävissä, oli sitten tunnistettava eläinten ääniä tai vaikka sydänääniä lääketieteen opiskelussa.
Ruudunkaappauskuva sanelutehtävästä
Äänitiedostot voi tehdä H5P:n Audio Recorderilla. Tee sillä H5P-tehtävä ja toimi ikään kuin opiskelijana äänittäen vastauksesi ja tallenna se koneellesi. Äänen laatukin on parempi (3. äänitiedosto alla) kuin esimerkiksi Vocaroolla, millä äänitin kahden ensimmäisen kohdan tehtävät. Mainittakoon vielä, että jos haluat tarjota äänitiedoston hidastattuna versiona, se ei synny automaattisesti, vaan äänitetään erikseen.
Uusi sisältötyyppi: Virtual Tour (360)
Ruudunkaappauskuva virtuaaliretkestä
Olen tutustunut vajaan vuoden aikana suureen määrään sovelluksia, joiden avulla luodaan 360-kuvista kuvatarinoita ja/tai lisätään niihin interaktiivisia pisteitä. Suomalaisille varmasti tunnetuin on monipuolinen Thinglink (ks. ohjediat), jolla on monta varsin hyvää ja maksutonta, mutta samalla myös paljon yksinkertaisempaa kilpailijaa, kuten tämä H5P:n uusi sisältötyyppi.
Virtual Tourissa on muutama 360-kuva Lontoosta eikä tällaisen tekeminen kauaa kestänyt. Interaktiiviset pisteet ovat plusmerkkejä lisätiedoille tai nuolia, mistä siirrytään seuraaviin kuviin.
The Branching Scenario
Olen todella vaikuttunut The Branching Scenario (beta) -tehtävätyypin esimerkistä: Skills Practice: A Home Visit, Simulation Game on muutaman kanadalaisen yliopiston tekemä. Siinä olet opiskelijana terveydenhoitajan roolissa ja teet ensimmäisen kotikäynnin asiakkaan kotiin. Kyseessä on videotarina, mikä haarautuu aina sen mukaan, miten kommukoit. Jos vastaat huonosti, näet, millaiseen tilanteeseen se johtaa ja saat siitä palautteen. Tämän jälkeen voit tehdä uuden valinnan.
Tarina sai minut todella miettimään, mitä kaikkea Jane Hartin digitaalisen oppimisen trendiksikin nostama sisällöntuotanto tulevina vuosina merkitsee (ks. 10 Trends for Digital Learning in 2018). Jo nyt olen nähnyt, miten täydennyskoulutuskerroista joka toinen on siirtynyt verkkoon, webinaareiksi. Tulenko näkemään sellaisenkin muutoksen, että täydennyskouluttajan päätyö onkin monipuolinen sisällöntuotanto - enkä tarkoita nyt vain tekstiä, videoita ja PowerPointteja tehtävillä ja vuorovaikutuksella maustettuna.
Muuttuuko työ niin, että ympäri Suomea kiertäminen vaihtuu globaaliksi verkkokouluttamiseksi - tai vain verkkokurssien tekemiseksi? Nyt jo tuntuisi tällaiselle palvelulle olevan tarvetta osana koulutusvientiä ja Mobie Academyllä (ks. blogisivuni) on siihen globaali ja minulle tuttu alustakin valmiina. Jos muita töitä ei olisi yllin kyllin, täällä kai nytkin vääntäisin kursseja globaaleille markkinoille. Suunnitelmia sellaisista yhteistyökumppaneiden kanssa jo on ja pohjoismaisille yrityksille olen verkkokursseja Mobien oppimisympäristöön yritysten omista materiaaleista jo rakentanutkin.
Enteileekö tämä tehtävätyyppi samalla verkkokurssien muutosta? Joku New Media Consortiumin lukuisista Horizon-raporteista totesi, että verkko-oppimisympäristöt ovat vielä toistaiseksi lähinnä oppimisen hallinnan välineitä, mutta lähivuosina niistä tulee paikkoja, jotka oikeasti tukevat oppimista. Se varmastikin edellyttää sekä esimerkin kaltaisia tehtäviä, joissa opettaja määrittelee, mitä mistäkin valinnasta seuraa että tehtäviä, joissa tekoälyn avulla ja suoriutumisesta riippuen syntyy erilaisia ja yksilöllisiä oppimispolkuja.
Lähiopetuksessa esimerkin kaltaisia vuorovaikutustilanteita voi harjoitella esimerkiksi draaman keinoin, ei näytellen vaan vuorovaikutustilanteisiin eläytyen ja roolityöskentelyä käyttäen. Jos sama asia halutaan harjoitella verkkossa, nyt siihen on työkalu olemassa.
Mistä opettaja, kouluttaja tai kustantaja ottaa ajan opetella ja sitten vielä tehdä tällaisia hienoja verkkotehtäviä? Tuleeko opettajasta tai yrityksen HR-henkilöstöstä yhä enemmän materiaalintuottaja? Tekeekö joku yritys näitä ja myy samat tehtävät kansallisesti tai kansainvälisesti? Vai hankemyllykö näitä joka maakunnassa ja joka alalle tuottaa? Monta kysymystä on edessä ratkaistavaksi ennen kuin tällaiset tehtävät ovat arkipäivää.
Esimerkkitehtävä on julkaistu CC BY-ND -lisenssillä, joten toisella asteella tai ammattikorkeakoulussa tehtävän voisi hyvin teettää hoito- ja sosiaalialan opiskelijoilla. Olisi mielenkiintoista kuulla, miten opiskelijat tehtävän kokevat ja millainen oppimisprosessi tehtävän ympärille syntyy. Tätä blogia voit kommentoida nimellä tai nimimerkillä, myös ilman kirjautumista. Kommenttisi pitäisi tulla heti näkyviin, mutta joskus harvoin se katoaa taivaan tuuliin. Siksi se kannattaa kopioida ennen julkaisemista.
23.10.2021:Bloggaukseen tehty muutama pieni muutos ja päitetty linkkejä.
Opettelin viime vuonna 360-kuvaamista ja tutkin mitä 360-sisällöillä voi tehdä ja miten niitä kannattaa jakaa. Elokuussa bloggasin ensikokemuksista ja syksyn mittaan bloggauksia syntyi muitakin ja uusia on tekeillä.
Tässä kirjoituksessa kerron perusteita liittyen Ricoh Theta -kameralla otettujen 360-sisältöjen katsomiseen, editointiin ja jakamiseen. Ohjeet ovat sovellettavissa muihin kameramerkkeihinkin, joiden verkkosivuilta löytynee niille suunniteltuja vastaavia sovelluksia.
Bloggaus ja lopussa oleva diasarja virtuaalilaseista ja 360-sisällöistä pohjautuu joulukuussa Kangasalla pitämääni koulutukseen, mutta olen sitä päivittänyt jo useasti sen jälkeen.
Omien 360-sisältöjen katsominen
Jotta 360-sisällöt näkee niin kuin ne on tarkoitettu katsottavaksi, täytyy käytetyn sovelluksen ja/tai laitteen tukea 360-sisältöjen katsomista. Mobiililaitteilla omat kuvat ja videot kannattaa katsoa kameran omalla sovelluksella (esim. Ricoh Theta). Tällöin voi valita, miten ne haluaa katsoa. Vaihtoehdot ovat kuvan tai videon pyörittäminen näytöllä sormella (normal), yhden linssin VR-näkymä (käännä mobiililaitetta siihen suuntaan mihin haluat katsoa) ja kahden linssin VR-näkymä virtuaalilaseja varten.
Kuvat ja videot saa siirrettyä pc-koneelle helpoiten kameran mukana tulleella piuhalla. Jos ne samalla poistaa kamerasta, on sen käyttö mobiililaitteiden kanssa vähän nopeampaa. Huomasin tästä olevan hyötyä etenkin tilanteessa, missä lainaan kameraa muille ja jokainen joutuu odottamaan koko sisällön latautumista, jotta saa valittua oman kuvansa tallentamisen omalle laitteelleen.
Thetan tiedostotyypit ovat tuttuja: kuvat ovat jpg-muodossa ja videot mp4. Alla olevasta vasemmanpuoleisesta kuvasta näet, millaisena 360-kuva avautuu pc-koneella ilman 360-tukea. Myös 360-videot näkyvät tällaisina kaksiulotteisina sisältöinä.
Pc-koneille (Windows, Mac) voi ladata Ricohin oman sovelluksen kuvien katsomiseen. Siinä kuva/video raahataan sovellukseen (kuva oikealla), jolloin sen näkee 360-sisältönä niin, että kuvaa voi pyöritellä ja katsoa eri tavoilla.
Vasemmalla on 360-kuva niin kuin se näkyy ilman 360-kuvien tukea. Oikealla Thetan sivulta maksutta ladattu Basic App. Raahaamalla 360-kuvan tai videon sovellukseen, sen näkee 360-sisältönä. Kuva on otettu Digiosalliseksi-hankkeen virtuaaliretki-työpajasta, kun odotan osallistujia saapuvaksi.
360-sisältöjen editointi
Kuvat ja videot kannattaa malttaa ottaa mobiilisovelluksen avulla, sillä tällöin voi säätää mm. valotusta jo kuvausvaiheessa. Editoinnin tarve itselläni on ollut todella vähäinen. Useimmiten muokkaan valokuvista rajausta, mutta sitähän 360-sisällöissä ei juuri tarvitse tehdä.
Ricoh Thetan kuvat ovat jpg-kuvia, joita voit muokata esim. Photoshopilla. Thetalla on myös oma Theta+-sovellus, minkä avulla voi muokata kuvia ja videoita mobiililaitteilla (Android, iOS). Sovelluksen sivulla esitellään kattavasti sen ominaisuuksia ja ihan kokeilemallakin pärjää pitkälle.
Verkossa on jaettu sellaista vinkkiä, että kameran jalustan alle voi tuoda pahvikiekon, missä on kuvaajan nimi ja mahdolliset tekijänoikeustiedot. Näin ne ovat aina automaattisesti mukana kuvissa ja videoissa, ilman, että niitä tarvitsee jälkikäteen lisätä.
Ruudunkaappauskuvat ovat Theta+-sovelluksen kuvan ja videon edioinnista.
Muokattavat kuvat ovat Amos Rexin teamLabin näyttelystä.
Hyvä vaihtoehto 360-sisältöjen jakamiseen, erityisesti kun kyse on kuvasarjasta, ovat sovellukset, joiden avulla voi tehdä ja jakaa erilaisia virtuaaliretkiä. Thetan kuvat ja videot saa siirrettyä näihin kaikkiin helposti ja suoraan. Vaikka kuva siis omalla koneella näyttäisi kaksiulotteiselta, sovellus tunnistaa ne ja näyttää 360-sisältöinä. Virtuaaliretkiiin voi lisätä tietoja interaktiivisina pisteinä, lisätä selostusta, taustaääniä yms, mutta niitä voi tehdä myös pelkiksi kuvasarjoiksi mm. alla olevilla sovelluksilla. Kaikkien retket ovat katsottavissa sekä selaimella että virtuaalilaseilla.
ThingLink: Opettajille maksuttomalla versiolla voi luoda interaktiivisia kuvia, videoita ja 360-sisältöjä. ThingLink-ohjekuvastani löydät esimerkkejä ja ohjediat.
Olen käyttänyt 360-sisältöjäni myös lisätyn todellisuuden Figment-sovelluksella, josta bloggasin otsikolla Figment huikeiden portaalien luomiseen. Kokeilematta on vielä videoiden jakaminen YouTubeen (ks. YouTuben ohje), mutta muiden tekemiä on sieltä jo tullut katsottua. Niitä löytyy mm. kanavalta Virtuaalitodellisuus. Jos videon haluaa katsoa virtuaalilaseilla, se onnistuu, kun kääntää puhelimen vaaka-asentoon ja valitsee VR-lasien kuvakkeen.
Kommentti 9.9.2019: Ks. myös blogijulkaisu, missä kerron 360-videoeditoinnista ja jaan YouTubeen viemäni videon: 360-video Madeiran levadoilta.
Facebook tukee 360-sisältöjä, mutta esimerkiksi Blogger ei. Jos tuki puuttuu, täytyy 360-kuvien jakamiseen käyttää jotain kolmannen osapuolen palvelua. Alla on aiemmasta Digiosalliseksi-hankkeen blogijulkaisusta kopioimani 360-kuva. Ensimmäisenä on kuva, minkä toin tänne Bloggeriin Lisää kuva -toiminnolla. Sen alle upotin saman kuvan Momento360-palvelun kautta. WordPress-ympäristössä saman tekee PhotoSphere-lisäosalla, mikä mahdollistaa kuvien tuomisen mediakirjastosta tai linkillä.
360-kuva tuotuna Bloggeriin kuvana.
360-kameralla kuvatessa kannattaa käyttää jalustaa. Jos itse haluaa kuvaan, jalustaksi riittää pieni kokoontaitettu kolmijalka kädessä, sillä jo se estää sormien näkymisen suurena jokaisen kuva alaosassa.
HUOM: Google lakkautti Expeditions, Tour Creator ja Poly-sovellukset 30.6.2021. Työtä virtuaalikierrosten osalta jatkaa toinen yritys, jonka Expeditions Pro -sovellukseen Googlella tehdyt virtuaalikierrokset pystyi siirtämään. AR-sisältöjä se ei näytä tarjoavan. Esittelen uuden sovelluksen elokuun 2022 bloggauksessa: Expeditions Pro jatkaa Googlen kehittämiä virtuaaliretkiä.
Google Expeditions -sovelluksen (Android, iOS) avulla voi viedä ryhmän virtuaaliretkelle eri puolille maapalloa luonto- ja kulttuurikohteisiin, museoihin, oppilaitoksiin, tiedekeskuksiin, työpaikoille, tai vaikkapa keuhkojen sisään. Kohteita on satoja ja retkiä voi luoda myös itse. Uudehkona ominaisuutena sovelluksella on tarjolla myös kolmiulotteisina tarkasteltavia lisätyn todellisuuden (AR) sisältöjä.
Johda oppaana virtuaaliretkiä
Expeditions-sovelluksen avulla voit toimia oppaana virtuaaliretkellä. Kun osallistujilla on virtuaalilasit (pahviset alle 10 €), joita käytetäään kännykän kanssa, he näkevät vierailtavat paikat 360-kuvina. Oppaana voit osoittaa kuvista kohteita katsottavaksi tai piirtää kuvan päälle sekä valita milloin siirrytään seuraavaan näkymään, joita on usein 5-10 erilaista.
Virtuaaliretket ovat tosi innostavia ja niiden suuri vahvuus on, että retki voidaan kokea yhdessä havaintoja jakaen ja toteuttaa edullisesti - ja toisinaan jo olemassa olevilla laitteilla. Olen vienyt noin 20 opettajaryhmää virtuaaliretkelle ja nyt olen valmistellut uutta retkeä kansainväliselle avaruusasemalle. Aiheeseen perehtyminen on ollut todella mielenkiintoista ja innoissaan oli myös kohteen keksinyt puolisoni, kun hän eilen osallistui koelennolle.
Usein ryhmässä on yksi tai muutama, joiden mobiililaite ei täytä minimivaatimuksia tai ilmenee muita ongelmia. Sovellus toimii kännykän ja virtuaalilasien ohella myös tabletilla, jolloin pari henkeä voi osallistua yhdessäkin. Ohjeita sovelluksen käyttöön löydät sekä alle upotetusta diasarjasta että Googlen ohjeista. Huomaa, että ladatut retket pysyvät tallessa opettajan laitteella vain kuukauden ja jos niitä ei tänä aikana käytä, täytyy ne ladata uudelleen (lisätty 2.12.18).
Luo omia retkiä
Omia virtuaaliretkiä 360-kuvista voi luoda Googlen Tour Creatorilla, mistä retket tallentuvat Googlen Polyyn. Sieltä ne voi jakaa julkisesti tai piilotetulla linkillä. Googlen mukaan loppuvuodesta 2018 retket voi viedä Polystä Expeditions -sovellukseen, mikä onnistuu pyynnöstä jo nyt. Helppokäyttöistä Tour Creatoria esittelin elokuun blogijulkaisussa: 360-kuvista Tour Creator -matka Montenegroon.
Kommentti 24.3.19: Polyyn viedyt julkiset retket näkyvät automaattisesti Expeditions-mobiilisovelluksessa.
Kaipaatko suomenkielisiä retkiä? Yksittäisten tahojen tekemät retket tallentuvat Google Polyyn. Sinne julkisesti jaetut retket löytyvät sopivilla hakusanoilla. Tykkäämällä retkistä saat ne näkymään Expeditions-sovelluksessa, mistä voit ladata ne omaan käyttöösi. Kuusamon peruskoulujen tieto- ja viestintätekniikan kehittäjä Jaana Virtanen on suomentanut useita virtuaaliretkiä. Löydät ne Polystä helpoiten hänen nimellä hakemalla.
Jos tiedät muita suomenkielisiä/suomennettuja virtuaalimatkoja, jotka sopivat opetuskäyttöön, vinkkaa minulle, niin lisään ne tähän.
AR-sisällöt
Virtuaaliretkien lisäksi Expeditions-sovelluksella voidaan tutkia staattisia ja animoituja 3D-objekteja niin, että ne tuodaan tarkasteltavaksi tilaan lisätyn todellisuuden keinoin. Kun on kirjautunut sovellukseen, voi AR-sisältöjä ladata itselleen katsottavaksi. Jotta ne näkyisivät lisätyn todellisuuden tekniikkaa hyödyntäen, tarvitaan melko uudet mobiililaitteet, joissa on ARCore (Android) tai ARKit (iOS) -ominaisuus. Jos ne puuttuvat, kuvat näkyvät vain objekteina omalta näytöltä ilman lisättyä todellisuutta.
Mikäli haluat johdattaa ryhmän AR-sisältöjen maailmaan, toimi kuten virtuaaliretkillä: lataa sisällöt laitteellesi. Tulosta sitten AR-markerit mobiilisovelluksen kautta ja aseta ne tilaan vähintään kahden metrin päähän toisistaan. Tällöin voit määritellä virtuaaliretkien tapaan, milloin näytät seuraavan objektin. Voi myös zoomata niiden kokoa ja osoittaa tiettyä kohtaa valokeilalla.
Tarvittavat mobiilisovellukset (lisätty 13.9.19)
Google Expeditions (Android, iOS). Ohjatulla retkellä vain opettaja/opas kirjautuu. Jos käytössä ei ole reititintä tai muuten luotua vertaisverkkoa, täytyy jokaisen kirjautua ja ladata ne VR/AR-sisällöt, joita haluaa katsoa.
Jos Android-laitteessasi ei ole ARCore-ominaisuutta, mikä mahdollistaa uuden AR-teknologian hyödyntämisen, sen voi monille puhelinmalleille ladata omana sovelluksenaan (Android). VR-retkillä sitä ei tarvita, mutta AR-sisältöjen katsomisessa siitä on etua.
Kommentti 7.4.2019: Vaihdoin alle uuden ja päivittyvän version Expeditions -dioista.
Diasarja esittelee maksuttoman Google Expeditions -sovelluksen käytön opetuksen näkökulmasta. Sovelluksen avulla voi viedä ryhmän virtuaaliretkelle tai tutkia 3D-objekteja. Google Tour Creator mahdollistaa vastaavien retkien tekemisen ja jakamisen itse. Tämä diasarja liittyy blogijulkaisuun: https://www.matleenalaakso.fi/2018/10/expeditions.html
Syksyn 2018 materiaaleja ja koulutuksia AR- ja VR-teemasta
Lisätyn todellisuuden sovellukset opetuksessa ja kuntoutuksessa, Snellman-kesäyliopiston verkkokoulutus keväällä 2019 (90 €). Kouluttajina Riikka Marttinen ja Heidi Åkerlund.
Ota yhteyttä, jos kaipaat koulutusta aiheesta: Minulla on Digiosalliseksi-hankkeessa tälle syksylle 2018 vielä muutama tunti resurssia kouluttaa digiteemoja Pirkanmaalla erityistä tukea tarvitsevia nuoria ohjaaville ja opettaville eli käytännössä lähinnä ammatillisen koulutuksen toimijoille. Muita voin palvelulla freelancer-kouluttajana.
Virtuaaliretkellä. Blogikirjoitus Digiosalliseksi-hankkeen blogissa, missä kerron mm. tiedonhankinnasta liittyen kansainvälisen avaruusaseman retkeen. (Lisätty 1.11.18)
