Ilman kirjautumista toimivia sovelluksia

Hyvää Jaa jotain -viikkoa! Lue lisää avoimen oppimisen teemaviikon blogista ja seuraa hashtagia #JaaJotain. Tämä on teemaviikon toinen bloggaus ja vielä yksi on tulossa. 

- - - - - 

Verkossa on runsaasti sovelluksia, joita voi käyttää täysin ilman kirjautumista. Suosikkejani niistä ovat sanapilvet ja ClassroomScreen, joita käytän viikoittain (em. linkeistä avaat blogijulkaisut). Bloochat (nyt jo lakkautettu) on ollut ahkerassa käytössä lähiopetuksessa, kun pitää jakaa useita linkkejä ryhmälle, jonka kanssa ei ole yhteistä oppimisympäristöä tai haluaa chatin muuhun käyttöön. Sen viestit näkyvät 24 h, mutta luotu chat-huone on ryhmällä käytettävissä vaikka koko lukukauden. 

Päivitin Jaa jotain -viikon kunniaksi lähes kahden vuoden takaa alla olevan diasarjan. Kevään 2020 bloggauksissa esittelin neljä sovellusta: Jitsi, WhiteBoard ja muita kirjautumatta toimivia -bloggauksessa ja Ilman kirjautumista toimivia sovelluksia -bloggauksessa neljä työkalua lisää. 

Diasarjaan on koottu sekä sovelluksia, joihin ei voi lainkaan kirjautua tai joissa se on vapaaehtoista ja tuo lisäominaisuuksia. Näiden lisäksi suuri osa verkon hyvistä sovelluksista on rakennettu niin, että vain yhden ryhmästä tulee kirjautua, esimerkiksi opettajan. Tällaisia ovat lähes kaikki kyselyt (ks. kyselyiden blogisivu), monet muistitaulut (Padlet, Flinga), blogit, useat Microsoftin ja Googlen dokumentit, 

Kirjautumatta toimiviin kuuluu myös videoneuvottelusovelluksia, postereiden ja sarjakuvien luomisen sovelluksia, erilaisia ajastimia, onnenpyöriä ja ryhmiin jakamisen työkaluja. Lisäksi löytyy muistitauluja, kyselyitä, äänitallenteen tekemisen työkalu, pelejä (ks. myös oppimispelien koonti) ja Classtools.netin lukuisia pikkutyökaluja. Kirjautumatta voi luoda myös erilaisia ajatuskarttoja. Niitä esittelen tarkemmin seuraavassa bloggauksessani.

Luo kuvia ja digijulkaisuja

Hyvää Jaa jotain -viikkoa! Tällä viikolla 7.-11.3.2022 vietetään Suomessa 10. kertaa avoimen oppimisen teemaviikkoa. Lue lisää teemaviikon blogista, seuraa hashtagia #JaaJotain ja tämän blogin viikkoa. 

-  -  -  -  -

Verkossa on lukemattomia hyviä ja maksuttomia sovelluksia erilaisten kuvien ja verkkojulkaisujen tekemiseen. Käytän niitä somen kuvittamiseen, oppimateriaaleina, interaktiivisten kuvien pohjina ja silloin, kun tarvitsen juuri tietyn kokoisen kuvan esimerkiksi Instagram-tarinaan tai Moodlen otsakekuvaksi. 

Päivitin JaaJotain-viikkoa varten alle upotetun digijulkaisujen ja kuvien diasarjan. Siihen olen listannut hyviä työkaluja ja niiden lyhyitä esittelyitä. Diojen ja ohjeiden blogisivulta löydät moneen tarkempaa ohjeistusta, mutta kirjautumalla ja itse kokeilemallakin pääsee pitkälle. 

Omia suosikkejani ovat Adobe Creative Cloud Express ja Canva. Ne ovat molemmat monipuolisia, niissä jopa maksuttomia versioita saa hyödyntää kaupallisesti ja molemmista K12-oppilaitokset saavat maksutta Premium-version. Etenkin Adobe CC Expressiä on laajasti otettu oppilaitoksissa käyttöön ja sitä lämpimästi suosittelen. Vaikka opettaja voi usein käyttää omien materiaalien tekemiseen mitä työkaluja haluaa, tärkeää on saada hyvät sisällön tuottamisen työkalut myös oppijoiden käyttöön. Ilmaiset kuluttajaversiot harvemmin ovat GDPR-turvallisia, mutta maksuton käyttöönotto oppilaitostasolla nostaa näiden tietosuojan yleisesti vaaditulle tasolle. 

Adobe Expressin etuna on myös monipuolisuus. Se sisältää yhden parhaista työkaluista helppoon ja nopeaan videoiden tekemiseen. Sen verkkosivu/-julkaisu työkalulla olen tehnyt Express-ohjeet. Lisäksi Expressissä on hyvät työkalut erilaisten kuvien tekemiseen. Kuvia voi optimoida monenlaisiin käyttötapoihin ja luoda infograafeja, ajatuskarttoja, julisteita, kutsuja, diasarjoja ja ties mitä muuta. Sillä teen myös pääosan Instagram-tarinoistani, joita näet profiilistani huippukohdiksi tallennettuna (ympyrä-kuvakkeista).

Hyvä videotyökalu tekee Expressistä piirun Canvaa paremman, samoin parempi maksuttomien sisältöjen tarjonta. Lisäksi monissa isommissa organisaatioissa Adoben maksulliset työkalut ovat usein ainakin tiedotus- ja markkinointityötä tekevien käytössä, joten käytön laajentaminen maksutta kaikille ei edellytä tietohallinnolta perehtymistä johonkin täysin uuteen. Canva on erityisen kätevä ThingLinkin kautta käytettynä, kun haluaa vuorotellen muokata pohjakuvaa ja interaktiivista sisältöä. Toki se onnistuu Adobellakin, mutta silloin päivitetty kuva tulee joka kerta ladata palveluun uudestaan.

Edellä kuvituskuvana käytetty kuva on tehty Canvalla. Sieltä löytyy tänään jo 311 mallipohjaa hakusanalla Ukraina. Maan tilanne muistuttaa meitä monen muun asian ohella siitä, miten tärkeää oppimateriaalien avoin jakaminen on. Globaalisti on paljon lapsia ja nuoria ja myös aikuisia, joilla ei ole mahdollista käydä koulua. Tällöin verkossa avoimesti jaossa olevat materiaalit tarjoavat edes jonkinlaiset mahdollisuudet jatkaa opintiellä. Siksi mm. UNESCO on antanut velvoittavan suosituksen oppimateriaalien avoimesta jakamisesta (2019). 

Vieraana alustatalous-podcastissa

Podcastin kuvituskuva.

Olin vieraana tänään julkaistussa Alustatalouden faktat ja myytit -podcastin jaksossa Oppimisdatasta uusi aapinen - mullistaako alustatalous peruskoulun ja lukion?  Keskustelussa olivat mukana OKM:n kansliapäällikkö Anita Lehikoinen ja Aalto-yliopiston professori Robin Gustafsson sekä juontajana William von der Pahlen. Podcast-sarja löytyy Spotifyista, Apple Podcastista, Suplasta sekä monelta muulta streamaus-alustalta.

Podcastissa keskustelemme avoimesta jakamisesta ja siinä tapahtuneista muutoksista ja uhistakin, kun eräs lukio-opettaja kertoi, miten avoin oppimateriaalin tuottaminen on ainakin heidän lukiossa ja oppiaineessa vähentynyt. Aloitin juuri TAMKissa OPH-rahoitteisen täydennyskoulutuksen Avointen oppimateriaalien hyödyntäminen ja jakaminen. Jännitin kovasti, miten siihen mahtaa löytyä osallistujia, mutta kiinnostusta oli niin paljon, että otin monta ylimääräistä mukaan ja silti osa jäi jonoon syksyn toteutukseen. Tästä on hyvä suunnata kohti Jaa jotain -teemaviikkoa (Open Education Week), jota vietetään 7.-11.3.2022 Suomessa jo yhdeksättä kertaa. Teemaviikon tavoite on, että mahdollisimman moni jakaisi tuolloin jotain omia oppimateriaalejaan. 

Podcast jakson kuvaus

"Data ja alustat mullistavat opetusta ja oppimista. Ne myös mahdollistavat oppimateriaalien jatkuvaa kehittämistä ja avoimien oppimateriaalien helppoa tuottamista. Missä vaiheessa olemme tässä digi-, data- ja alustapohjaisten oppimisratkaisujen käytössä ja kehittämisessä Suomessa? Millä tavalla oppiminen ja opettaminen on muuttunut? Miten Suomen lainsäädäntö on kehittymässä opetusalan data- ja alustapohjaisten ratkaisujen käytön osalta? Vieraina digipedagoginen huippuasiantuntija Matleena Laakso ja opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen. Juontajat: William von der Pahlen ja Aalto-yliopiston professori Robin Gustafsson."
 

Avoimesti jakamaani materiaalia ja ajatuksia jakamisesta

• Avoin jakaminen ja Creative Commons -lisenssit -päivittyvä diasarja.
• Miksi jakaa avoimesti? -artikkeli HAMK Unlimited (2016).
• Delad glädje är dubbel glädje, Nordicom information, käännös M. Jaakkola (2018).
• Avointen oppimateriaalien hyödyntäminen ja jakaminen 3 op -koulutus (TAMK).
• Innostuin videoista #jaajotain -viime vuoden teemaviikon bloggaus (2021). 
• Koulutusdiojen ja -ohjeiden blogisivulle kootut kymmenet päivittyvät ohjeet verkon palveluista.

360-kuvaus innostaa

360-valokuvasta muokattu pikkuplaneetta-
kuva Tampereen keskustorilta

360-kuvaaminen on periaatteessa yhtä yksinkertaista kuin tavallisen valokuvan tai videon ottaminen: laita kameraan virta päälle ja paina laukaisimesta. Monilta organisaatiolta löytyy jo 360-kamera, joten lainaa sitä ja kokeile - ja anna myös oppijoillesi kokeitavaksi. Saatatte vaikka innostua! 

Moni huomaa 360-kameran kanssa nopeasti, ettei välttämättä halua olla joka kuvassa käsivarren mitan päässä linssistä. Tällöin kannattaa ladata mobiilisovellus, joka tuo lisää ominaisuuksia kuvaamiseen. Myös jalustan käyttö on suositeltavaa. Pian huomaat, että 360-kuvaaminen tuo aivan uuden näkökulman kuvaamiseen. Itse opin valokuvausharrastuksen alkuaikoina, miten tärkeää kuvan rajaaminen on ja nyt se vaihe jää pois, kun kamera näyttää ympäriltään kaiken. Mutta mitä tulee tilalle?

Entä miten 360-sisältöjä voi jakaa? Facebook tukee 360-kuvia, mutta Instagram ei. Sinnekin voi 360-kuvia jakaa, mutta se on tehtävä esimerkiksi oheisen kuvan kaltaisina ns. pikkuplaneettakuvina tai animoituina kuvina Theta+-sovelluksen avulla. Paljon on siis alkuun oppimista ja siihen olen avuksi tehnyt erilaisia materiaaleja. 

Muutama kuukausi sitten bloggasin otsikolla ThingLink-skenaario: 360-kuvaamisen opas. Päivitin opasta viimeksi pari päivää sitten ja sieltä löydät myös kaikki alle upotetut ohjeet ja useita muitakin videoita ja vinkkejä. Hyppää siis suoraan 360-kuvaamisen ja ThingLinkin oppaaseen, jos haluat tutustua teemaan monipuolisesti. Siellä opastan myös, miten voit lisätä tageja ja tehdä kuvasarjoja 360-sisällöistä esimerkiksi ThingLinkin tai H5P:n avulla.
 

360-kuvien ja -videoiden editointiin suosittelen ainakin alkuun kameravalmistajien omia sovelluksia, jos et juuri ole kuvia ja videoita aiemmin editoinut. Ohjevideolla 360-kuvien editointi Theta+-mobiilisovelluksella (3:04 min) saat perustiedot 360-kuvien editoinnista ja jakamisen vaihtoehdoista. Theta+ sopii myös 360-videoiden editointiin ja jakamiseen. Editointia paljon helpompaa on hyödyntää oman kameran toimintoja etenkin valotuksen säätämisen suhteen. Haastavissa valaistusolosuhteissa esimerkiksi ulkona, missä kontrasti on iso auringon ja varjon vaihdellessa, kameran toiminnoista on paljon apua. Esimerkiksi HDR rendering tarkoittaa, että kamera ottaa monta perättäistä kuvaa eri valotusajoilla ja yhdistelee niistä automaattisesti hyvälaatuisen kuvan.

Tein myös perusteellisen videon Ohje H5P-työkalun Virtual Tour (360) käyttöön (25:05 min). Siinä näytän H5P-sisällön luomisen ja seitsemän erilaista tagia, mitä tavallisiin tai 360-kuviin ja niistä tehtyihin kuvasarjoihin voi lisätä sekä esikatselun jälkeen vielä sen, miten päädyin ensimmäistä versiota korjaamaan. Videon kuvauksesta löydät aikaleimat, joita voit hyödyntää vaikka niin, että tutustut myös H5P-tehtäviin Single Choise Set ja Summary. Kuvauksessa on myös linkki tuotokseen, jonka videolla rakensin. Jos H5P ei ole sinulle tuttu, voit perehtyä siihen tämän blogin H5P-blogisivulla tai uudella H5P-soittolistallani. H5P ei tarjoa työkaluja 360-videoiden jakamiseen, mutta toki niitä voi linkata ja upottaa sinne esimerkiksi YouTubesta. 

Virtuaalilasit ja 360-sisällöt opetuksessa -diasarjaa olen päivittänyt etenkin Ricoh Theta -kameroiden käytön näkökulmasta. Nämä päivittyvät diani eli ne joissa on ensimmäisessä diassa tarkan päiväyksen sijaan vain kuukausi, ovat sellaisia, etten näitä koskaan tällaisenaan käytä. Sen sijaan ne toimivat ikään kuin materiaalipankkina, josta poimin ja muokkaan dioja erilaisiin koulutuksiin. Löydät ne kootusti koulutusdiojen blogisivulta. Tämän diasarjan perästä löydät teemaan liittyviä aiempia blogijulkaisuja.

Työvuosi 2021

Hyvää alkanutta vuotta! Aloitan uuden vuoden perinteiseen tapaan kokoamalla yhteen kulunutta työvuotta. Eniten työllistin itseäni freelancerina pitäen reaaliaikaisia verkkokoulutuksia. Osassa oli työskentelyä myös webinaarien välissä. Lisäksi tein verkkokursseja ja H5P-sisältöjä tilauksesta myös muille.

Toiseksi eniten tein töitä kouluttamalla TAMKin hankkeissa. Työt jakautuvat seitsemän eri hankkeen tai muun työn kesken ja resurssia niihin oli 4-250 tuntia/hanke. TAMKin työt ja osan Tampereen yliopiston töistä tein työsuhteessa, lisäksi minulla oli muutama muu lyhyt työsuhde yksittäisiin koulutuspäiviin. Palkanmaksajia oli kuluneena vuonna kaikkiaan 40.

Koronan vuoksi pidin vain neljä lähikoulutusta, joten nautin suunnattomasti kollegoiden tapaamisesta ITK-konferenssissa, joka vihdoin saatiin joulukuun alussa järjestettyä Hämeenlinnan Aulangolla. Se ja Leppävirran veso-päivä olivat ainoat työmatkani - ja ainoat kerrat, kun koko vuonna poistuin Pirkanmaalta. Ennen koronaa vuonna 2019 pidin etänä 34 % koulutuskerroista. Epäilen, että enää koskaan ei mennä edes siihen, että tuo kolmannes täydennyskoulutuksista toteutettaisiin lähinä. Lähes kaikki alkaneen keväänkin koulutukset ovat etänä. Katso Tervetuloa-blogisivultani koulutuksiani, minne olet tervetullut!

Tiivistelmä ja tunnuslukuja työvuodestani. Kuva on tehty Adobe Creative Cloud Expressilla (ent. Adobe Spark). Sen ohjeet löydät koulutusdiojen sivulta.. 

Vuoden koulutukset

• Tyypillisin koulutukseni oli 1-3 tunnin webinaari jollekin oppilaitokselle tai sen hankkeelle. Yleisimpiä teemoja olivat viime vuoden tavoin osallistaminen ja aktivointi webinaareissa ja niihin sopivat työkalut sekä moninainen verkkosisältöjen luominen, työkaluina mm. H5P, ThingLink, Adobe Spark (vuoden alusta Adobe Creative Cloud Express) ja erilaiset videot.
• Erityistä kuluneessa vuodessa oli pitkien koulutusten suuri määrä, mistä iloitsin. Vedin 13 kpl 4-6 webinaarin koulutuksia, muutaman yhdessä kollegoiden kanssa. Tällöin teemoissa päästään jo vähän syvemmälle ja kun kysymyksiä herää, ohjausprosessi kulkee mukana, mikä tukee opitun ottamista käyttöön. Toteutan 3 op laajuiset koulutukset yleensä kuuden webinaarin laajuisina. Lisäksi mukana on oppimistehtäviä ja ohjausta pääsääntöisesti webinaarien yhteydessä, mutta tarpeen mukaan henkilökohtaisemminkin. 
• Koulutuskertojen mukaan laskettuna suurin kohderyhmä (noin 40 %) oli toinen aste eli ammatillinen ja lukio-koulutus yhdessä. Tosin osa näistä oli koulutuksia, joihin saivat muutkin kiinnostuneet osallistuja. 20 % oli suunnattu korkea-asteelle, puolet yliopistolle ja puolet amkeihin. Lopuille neljälle ryhmälle jäi kullekin noin 10 % siivu: perusaste, vapaa sivistystyö, kirkko & kirjasto sekä muut eli mm. yhdistykset, julkishallinto, yritykset ja museot. Osallistujista suurin osa oli oppilaitosten opetus- ja ohjaushenkilöstöä, mutta pandemian jatkuessa etätyö, etäkoulutus ja etäohjaus koskettaa yhä useampia ammattialoja. Uutena kohderyhmänä sain tehdä töitä kirkon kanssa.
• Kaikille avoimia koulutuksia pidin muutaman hankkeen ja Helsingin yliopiston omistaman täydennyskoulutusyhtiö HY+:n kautta. 

Nostoja ja tunnuslukuja somesta

Blogi: Kuluneena vuonna blogikirjoituksia tuli kirjoitettua tähän omaan blogiin 16 ja blogivierailuja oli 178 860. Kaikkiaan julkaisuja on 332 ja vierailuita 834 700. Julkaisuja tuli kirjoitettua tavanomaista vähemmän, vaikka jokunen kirjoitus löytyy mm. hankeblogista. Suurin syy lienee innostuminen videoista. Koronan ruokkima kiire selittää osan. Kolmantena syynä oli se, että korona-aika on karsinut koulutusteemojen moninaisuutta, kun kaikilla on samat haasteet ja siten melko samat mielenkiinnonkohteet. Näin ollen ei ole tullut yhtä usein hypättyä johonkin ihan uuteen, mistä blogata.

Kaikkien aikojen luetuimman bloggauksen ykkössijaa pitää edelleen 10 suosittua sovellusta muuttuu tai lakkautetaan vuodelta 2018 (ks. myös uudempi Mitä uuta #digipeda-sovelluksissa?-bloggaus syyskuulta 2021). Toiselle sijalle on noussut etäajan mainio ClassroomScreen - open helppo työkalu (2019) ja kolmantena on Sanapilvet opetuksessa (2020).  Alle on listattu kuluneen vuoden luetuimmat bloggaukset, joista neljä on kirjoitettu jo 2020, mutta niitä luetaan edelleen säännöllisesti. Tänä vuonna kirjoitetuista kärkeen nousee pelillisen monivalinnan Blooketin esittely, mikä onkin yksi hauskimpia löytöjä tälle vuodelle.

1. Sanapilvet opetuksessa (2020)
2. Flinga - helppo osallistamisen sovellus (2020)
3. Blooket: uusi pelillinen monivalintakysely (2021)
4. Miten esitän Teamsissa dioja? (2020)
5. Kuvakortit ja visualisointi (2020)

Diat: Kuluneena vuonna oli 165 000 diojen katsomiskertaa, joista vajaat kaksi kolmannesta oli SlideShareen jaettuja yksittäisten koulutusten dioja. Tänä vuonna siellä julkaistuista dioista ylivoimaisesti katsotuin oli Virtuaaliretket kielten ja kulttuurin opetuksessa ja toisena Yhteisöllisyys verkko-oppimisessa. Reilu kolmannes katsomiskerroista oli SpeakerDeckiin jaettuja päivittyviä diasarjoja, joista viime vuosien katsotuimpia ovat olleet:

1. H5P-työkalut 
2. Sanapilvet opetuksessa.
3. Ilman kirjautumista toimivat sovellukset
4. Ruudunkaappausvideot ja Screencast-O-Maticilla tekstitys
5. Sähköiset kokeet, kyselyt ja arviointi sekä Flipgrid-videochat

YouTube: Kuluneena vuonna YouTube-videoitani katsottiin 19 178 kertaa eli puolet siitä, mitä viimeisen noin 10 v aikana. Julkisia videoita minulla on 71, joista 25 olen julkaissut tänä vuonna. Alla ovat tämän vuoden katsotuimmat videoni, kaikkien aikojen katsotuimmat näet helposti YouTubesta. 

1. Miten esitän Teamsissa dioja? (2020)
2. Flinga-muistitaulun esittely (2020)
3. Pikaohje Padletin luomiseen (2021)

ThingLink: ThingLinkiin olen tehnyt paljon sisältöä ja niitä on katsottu kuluneena vuonna 47 949 kertaa. Pääset katsomaan niistä ison osan tämän ThingLink-ohjekuvani kautta. Sieltä löydät interaktiivisia kuvia ja videoita, 3D-malleja, virtuaalimatkoja ja skenaarion 360-kuvaamisesta. 

Padlet: Padlet-muistitaulu olisi varmasti seuraavana tällä listalla - tai ehkä ennen ThingLinkiä - sillä käytän sitä monipuolisesti ja päivittäin. Se ei tällä hetkellä jaa lainkaan katsomiskertoja, mutta sitä kautta tulee blogiini eniten liikennettä heti Googlen ja Facebookin jälkeen. Padlet-ohjeiden ja esimerkkien koonnista löydät linkkejä esimerkkeihin ja pääset kokeilemaan sovellusta.

Facebook, Twitter, LinkedIn, ja Instagram: Facebookin ammatilliset ryhmät ovat minulle todella tärkeitä ja siellä keskustelen eniten muiden kanssa. Olen mahdollistanut minun seuraamisen Facebookissa, jos haluat seurata lähinnä julkisia työhön liittyviä päivityksiä. Twitterissä ja LinkedInissa käyn lähes päivittäin, mutta harvemmin loma-aikoihin. Instagramissa heilun epäsäännöllisesti mukana ja olen viimeaikoina kokeillut sitä, että julkaisen joka bloggauksesta tarinan, jonka kiinnitän kohokohdaksi profiiliini.

Koronan vaikutuksia

Olin kaksi vuotta sitten tammikuussa BETT-messuilla Lontoossa, jonka jälkeen jäin sinne viikonlopuksi. Osallistuimme tuolloin suurimpiin Kiinan ulkopuolella järjestettäviin uuden vuoden juhliin. Koronasta olimme tuolloin jo kuulleet, mutta emme vielä osanneet sitä pelätä, vaikka vähän vitsailimmekin, toimmekohan Suomeen tuliaisia. Maaliskuussa korona näytti voimansa täälläkin ja kirjasin ylös sen vaikutuksia työhöni bloggauksessa: Täydennyskouluttajan korona-kevät viikko viikolta.

Koronan aiheuttama ja toisilla muutaman kuukauden kestänyt ja toisilla edelleen jatkuva etäopetus ja etätyö on selvästi lisännyt työmäärääni. Entisestäänkin kasvaneeseen kysyntää vastaamista on mahdollistanut monikin asia, sen ohella, että tykkään kovasti työstäni: Olen säästänyt paljon aikaa matka-ajan vähenemisen myötä (2019 minulla oli 77 matkapäivää), lapsemme ovat jo isoja ja nuorin muutti syksyllä opiskelijakämppään ja puolisoni on enimmäkseen kärsivällinen pitkille työpäivilleni. Täysin töistä vapaita kahden päivän viikonloppuja en juuri pidä. Myös illat kuluvat pitkälti töiden merkeissä, kun mukaan lasketaan varsinaisen palkkatyön ohella jatkuva uuden opettelu ja työhön liittyvä somen käyttö. Raahaan kyllä itseni päivittäin pihalle, mutta myöhäisillan lepohetki kuluu yleensä sukkia kutoen ja samalla jutellen, äänikirjoja kuunnellen tai tv:tä katsoen. Lomaa pidän pitkän jakson kesällä ja sopivasti myös vuodenvaihteessa.

Alla on vuoden retviitatuin tviittini. Tykkäyksiä kertyi tätä enemmän vain 10 000. tviitilleni.

Opetus- ja kulttuuriministeri @liandersson kiitti meitä kaikkia siitä, miten olemme mahdollistaneet opetuksen läpi pandemian. Hän muistutti, että etäopetusta on monessa maassa voitu antaa vain koulutv:n tai radion välityksellä. #ITK2021

— Matleena Laakso (@MatleenaLaakso) December 2, 2021

Bloggaukset aiemmista työvuosistani

Työvuosi 2020
Työvuosi 2019
Työvuosi 2018
Työvuosi 2017
Työvuosi 2016
Työvuosi 2015
Vuoden 2014 työt sanapilvinä
Nettilaskurit ja uusi vuosi (2013)
Onnellista joulua ja kiitos! (2012)