NotebookLM luo podcasteja omista materiaaleista

Voi Luoja! Mitä ihmettä oletkaan antanut meidän ihmisten keksiä? Tekoäly yllättää jatkuvasti. Googlen NotebookLM on ollut minulle tämän syksyn järisyttävin tekoälykokemus. Ja samalla en voi kuin rukoilla, että me ihmiset käyttäisimme hurjalla vauhdilla kehittyvää tekoälyä hyvään, emme toistemme ja tämän pallon tuhoamiseen.

Löysin sovelluksen jo syyskuussa, kun audioyhteenveto- eli podcast-toiminto julkaistiin. Syksyn aikana experimental-vaihe on jätetty taakse. Lokakuusta alkaen on voinut ohjeistaa millaisia audioyhteenvetoja haluaa sovelluksen tekevän. Nyt sovellus on tullut saataville Google Workspace -ympäristöönkin. Myös ensimmäisten Plus-lisenssien hinnat on julkaistu. Alla kerron tulevistakin uudistuksista ja olen jälkikäteen päivittänyt tietoa uusia ominaisuuksista.

Huhtikuussa 2025 audioyhteenveto-toiminto on tullut tarjolle myös osana Google Gemini -sovellusta ja nyt näitä podcasteja voi luoda myös suomeksi.  

Näin se toimii

Tein ensimmäisen kokeilun syöttämällä aineistoksi tiedoston, missä oli blogipostaukseni noin vuoden ajalta. Noin minuutissa sain 63 sivusta suomenkielisestä tekstistä englanninkielisen energisen audioyhteenvedon (10 min). Tällaisen yhteenvedon olen nyt tehnyt mm. viidestä edellisestä blogijulkaisusta. 

Sovelluksen ikäraja on 18 vuotta, kuten suuressa osassa tekoälysovelluksia. Kirjauduttuasi voit luoda tällä hetkellä maksutta sata muistikirjaa ja niistä jokaiseen saat lähteeksi 50 dokumenttia. Niistä jokainen voi sisältää 500 000 sanaa ja tiedostoiksi käy esim. PDF, tekstitetty julkinen YouTube-video, teksti tai linkki tekstiin, MP3, WAV, Google Docs ja Slides. Sovellus kehottaa välttämään lähteitä, joihin sinulla ei ole oikeuksia. Se myös kertoo, ettei se käytä lataamiasi lähteitä tai luomaasi sisältöä mallin kouluttamiseen.

Seuraavaksi tekoäly tekee lähteistäsi tiivistykset. Voit myös lisätä omia muistiinpanoja ja halutessasi lisätä ne lähteiksi. Tämän jälkeen voit chattailla muistikirjan kanssa lähteidesi pohjalta. Se onnistuu myös suomeksi. Anne Rongas totesi Opeblogin historiasta tekoälyllä poimittua -kirjoituksessaan ja syötettyään NotebookLM:lle koko bloginsa sisällön, että "voin nyt jutella oman blogini kanssa ja tarkistaa, olenko edelleen itseni kanssa samaa mieltä". Kyllä minä Annen tutun ajatusmaailman myös hänen jakamastaan podcastista tunnistin.

Muistikirjoista voi luoda podcastien ohella myös UKK-koonnin, sisällysluettelon, aikajanan, koepaketin ja tietopaketin. Jonkin verran näitäkin testailin, mutta innostuin eniten podcasteista, jotka yleensä onnistuvat varsin hyvin. Kahdesti olen pyytänyt uutta podcastia: toisella kertaa en ollut tyytyväinen sisällön painotuksiin, toisella kertaa podcastista tuli liian pitkä. Podcastit luodaan muistikirjan lähteiden pohjalta, toistaiseksi vain englanniksi. Niitä voi luoda maksutta päivittäin kolme ja keskusteluita 50. Voit lukea lisää Googlen englanninkielisistä ohjeista.

Uudistuksia tulossa

Joulukuun puolivälissä 2024 tiedotettiin, että käyttöliittymän ulkoasu on uudistumassa, joten yksityiskohtaisia ohjeita ei nyt kannata jakaa. Näkymä tullaan järjestämään kolmeen osaan: lähteisiin, keskusteluun ja studioon, jossa voit luoda uusia sisältöjä muistikirjan aineistoista. Uutena on tulossa myös mahdollisuus liittyä podcasteihin keskustelijaksi. Tai muuten vain jutella ääneen aineiston kanssa tekoälytutorin tavoin.

Plus-lisenssi tuo paremman tietoturvan ja -suojan sekä enemmän muistikirjoja ja tilaa lähteiden lataamiseen. Sen avulla voit jakaa muistikirjoja tai ainoastaan niiden keskustelumahdollisuuden. Voit myös määritellä keskustelijan tyylin ja vastausten pituuden. Saat myös analytiikkaa muistikirjan käytöstä.

Miellekartat - uutta keväällä 2025 (kappale ja kuva lisätty 1.4.2025)

Edellä kuvattu uudistus käyttöliittymään on tehty ja podcasteihin voi jo liittyä keskustelijaksi. Uusinta ovat nyt miellekartat, joita voi tehdä omista materiaaleista. Äänitin eilen Johdanto tekoälyyn -videon (17 min) Terveystiedon kevätseminaarin ennakkomateriaaliksi. Koska video on tekstitetty, voin käsitellä sitä tekoälysovelluksilla. Kuvassa on videolinkistä luotu miellekartta. Siinä on kaksitoista alakohtaa, joista jokaisen voin sovelluksessa klikata auki tutustukseen siihen tarkemmin. Aika vaikuttavaa! Lisään vinkin myös ajatuskartta-bloggaukseeni.

Omia kokemuksia ja ideoita

Onhan tämä pari vuotta tekoälyn parissa yllättänyt monesti. Olihan se hurjaa kuunnella ensimmäisiä podcasteja. Alkuun vain hämmästelin ja kokemuksen myötä löysin jo muutamia erilaisia käyttötapoja. 

• Toisten reflektiot ja tulkinnat laajentavat omaakin ymmärrystä: Kun oppija reflektoi oppimaansa esimerkiksi webinaarin päätteeksi, ohjaustuokiossa tai oppimispäiväkirjassa, toimii se samalla palautteena opettajalle. Se auttaa oppijoiden tuntemisessa ja sitten opintojakson sisältöjen paremmassa kohdistamisessa kohderyhmälle. Kun tekoäly käsittelee sinun tuottamaa aineistoa, sekin löytää parhaimmillaan jonkun uuden tulkinnan tai näkökulman tai yhdistelee asioita jotenkin uudella tavalla. Näin toisen henkilön tai tekoälyn tulkinta voi parhaimmillaan laajentaa omaakin ymmärrystä.
• Minulla on Tampereen yliopistolla käynnissä kirjastoalan täydennyskoulutus. Kaikki webinaarit ovat iltaisin klo 18-20. Tulin kerran pitäneeksi yhden varsin teoreettisen ja aivan liikaa yksinpuhelua sisältäneen luennon ryhmän fasilitoinnista. Kaikki oma tekeminen jäi odottamaan seuraavaan webinaariin, missä harjoittelimme aiheeseen liittyviä työkaluja. Niinpä keksin, että teen sisällöistä audioyhteenvedon. Kätevintä olisi ollut tehdä se tallenteen tekstityksestä, mutta kun en ollut kysynyt tähän osallistujien lupaa, tein yhteenvedon PDF:nä jaetusta fasilitoinnin diasarjasta. Voit kuunnella yhteenvedon tästä (13 min). Tämä on yksi tapa opettajalle tarjota tiivistyksiä tai miksei johdantoakin opiskeltavasta asiasta.
• Syötin muistikirjaan blogini sisällöt reilun vuoden ajalta ja kysyin ehdotuksia ITK-konferenssiin tarjottaviksi esityksiksi. Ehdotukset olivat hyvin samankaltaisia, mitä itsekin olin ajatellut.
• Olen pitänyt tänä syksynä kolme koulutusta englanniksi. Blogissani on kyllä englanninkielinen sivu, mutta on ollut kiva mainita myös, että uusimmat blogijulkaisut löytyvät englanninkielisinä podcasteina. Toki blogitekstien kääntämiseenkin on lukuisia sovelluksia, mutta kaikki eivät niitä tunne. Oletko huomannut, että Google Lens löytyy Chrome-selaimesta, kun klikkaa osoiteriviä? Se osaa mm. kääntää tai lukea tekstiä, myös kuvista. 
• Pian tulossa oleva uudistus, mikä mahdollistaa käyttäjien osallistumiseen keskusteluihin vie sovelluksen opetuskäytön aivan uudelle tasolle. Plus-sovelluksella opettaja voi ladata esimerkiksi kurssin kaikki materiaalit yhteen muistikirjaan ja antaa sitten oppijoiden keskustella aineistojen kanssa. 
• Ihan kaikki ei ole onnistut. Latasin sovellukseen koko blogini sisällön (410 kirjoitusta ja 15 sivua) ja pyysin podcastia digipedagogiikan trendeistä. En saanut hyvää podcastia enkä ollut tyytyväinen aikajanaankaan. Mainittakoon silti, että kun aiemmin olen todennut, ettei tekoäly osaa jotain, myöhemmin olen ymmärtänyt sen johtuneeen omasta taidostani luoda kehotteita. Tällaisen ohjeen annoin: "Luo syväluotaava keskustelu Matleenan blogin julkaisuista vuosien varrella. Nosta esiin digipedagogiikan trendejä, joita ovat olleet mm. mobiilioppiminen, avoin jakaminen, oppijoiden aktivointi ja osallistaminen, mihin paneuduttiin etenkin pandemian aikana, sekä viime vuosina generatiivinen tekoäly. Reilun 10 vuoden aikana on tullut tarjolle runsaasti hyviä verkon sovelluksia niin oppijoiden kun oppijoiden käyttöönkin. Blogeista ja wikeistä siirryttiin sosiaaliseen mediaa ja sitten erilaisiin verkkosisältöjen luomisen sovelluksiin, kuten ThingLink, H5P-työkalut ja Adobe Express." 

Löydät NotebookLM:n tekemät podcastini YouTube-soittolistalta AI-generated podcasts of Matleena Laakso's materials. Ne voi hyvin ottaa mukaan päiväkävelylle, sillä muuta katsottavaa videoissa ei ole kuin alussa muutama lause taustatiedoksi suomeksi ja englanniksi. Videoiden kuvauksista löydät mm. podcastien teemoihin liittyvät linkit. Videot on tekstitetty englanniksi eli voit valita konekäännöksen eri kielille. Videoiden tekstityksen laatu vaihtelee. Osa on tehty YouTuben työkaluilla, osa paremmalla TurboScribellä (lue lisää aiemmasta bloggauksesta). Kaikkia olen ainakin pikaisesti korjannut lähinnä erisnimien osalta, mutta yhdenkään tekstitystä tai käännöstä ei ole huolellisesti tekoälyn jäljiltä korjannut.  

Kuva on tehty Adobe Expressillä.

Näiden kokemusten myötä kiitän kaikkia teitä lukijoita kuluneesta vuodesta sekä runsaasta ja lämmittävästä palautteesta, jota olen teiltä pitkin vuotta saanut. Toivotan onnellista joulun aikaa ja jatketaan ensi vuonna! 

Tammikuussa teen perinteisen koonnin kuluneesta työvuodestani. Lisäksi kokoan 12. kertaa yhteen suomalaisten matkakertomukset Lontoon BETT-opetusteknologiamessuilta 22.-24.1. (ks. BETT 2024), minne osallistun jo yhdeksättä kertaa. 

Suunnitelmissa on myös koota alkuvuodesta yhteen muutoksia verkon eri sovelluksissa.

Vieraana alustatalous-podcastissa

Podcastin kuvituskuva.

Olin vieraana tänään julkaistussa Alustatalouden faktat ja myytit -podcastin jaksossa Oppimisdatasta uusi aapinen - mullistaako alustatalous peruskoulun ja lukion?  Keskustelussa olivat mukana OKM:n kansliapäällikkö Anita Lehikoinen ja Aalto-yliopiston professori Robin Gustafsson sekä juontajana William von der Pahlen. Podcast-sarja löytyy Spotifyista, Apple Podcastista, Suplasta sekä monelta muulta streamaus-alustalta.

Podcastissa keskustelemme avoimesta jakamisesta ja siinä tapahtuneista muutoksista ja uhistakin, kun eräs lukio-opettaja kertoi, miten avoin oppimateriaalin tuottaminen on ainakin heidän lukiossa ja oppiaineessa vähentynyt. Aloitin juuri TAMKissa OPH-rahoitteisen täydennyskoulutuksen Avointen oppimateriaalien hyödyntäminen ja jakaminen. Jännitin kovasti, miten siihen mahtaa löytyä osallistujia, mutta kiinnostusta oli niin paljon, että otin monta ylimääräistä mukaan ja silti osa jäi jonoon syksyn toteutukseen. Tästä on hyvä suunnata kohti Jaa jotain -teemaviikkoa (Open Education Week), jota vietetään 7.-11.3.2022 Suomessa jo yhdeksättä kertaa. Teemaviikon tavoite on, että mahdollisimman moni jakaisi tuolloin jotain omia oppimateriaalejaan. 

Podcast jakson kuvaus

"Data ja alustat mullistavat opetusta ja oppimista. Ne myös mahdollistavat oppimateriaalien jatkuvaa kehittämistä ja avoimien oppimateriaalien helppoa tuottamista. Missä vaiheessa olemme tässä digi-, data- ja alustapohjaisten oppimisratkaisujen käytössä ja kehittämisessä Suomessa? Millä tavalla oppiminen ja opettaminen on muuttunut? Miten Suomen lainsäädäntö on kehittymässä opetusalan data- ja alustapohjaisten ratkaisujen käytön osalta? Vieraina digipedagoginen huippuasiantuntija Matleena Laakso ja opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen. Juontajat: William von der Pahlen ja Aalto-yliopiston professori Robin Gustafsson."
 

Avoimesti jakamaani materiaalia ja ajatuksia jakamisesta

• Avoin jakaminen ja Creative Commons -lisenssit -päivittyvä diasarja.
• Miksi jakaa avoimesti? -artikkeli HAMK Unlimited (2016).
• Delad glädje är dubbel glädje, Nordicom information, käännös M. Jaakkola (2018).
• Avointen oppimateriaalien hyödyntäminen ja jakaminen 3 op -koulutus (TAMK).
• Innostuin videoista #jaajotain -viime vuoden teemaviikon bloggaus (2021). 
• Koulutusdiojen ja -ohjeiden blogisivulle kootut kymmenet päivittyvät ohjeet verkon palveluista.

Podcasteja ja äänitiedostoja verkkokurssille

Lue myös päivittyvä bloggaukseni Vinkkejä etäopetukseen!

- - - - -

Olen mukana Tampereen korkeakouluyhteisön Digipilotit-projektissa tukemassa verkkokurssien tekijöitä. Viimeisin koulutuksemme käsitteli podcasteja ja äänitiedostoja. Upotin alle diasarjani. Tein sisällöstä julkiseen jakoon myös lyhennelmän videona (20 min). Siinä esillä on saavutettavuus, mm. syventävä lukuohjelma ja puheen muuntaminen tekstiksi Word Onlinella. Lisäksi esittelen Vocaroon, Padletin äänitiedoston tekemisen ja viisi ääneen liittyvää H5P-työkalua.

Videolla esillä olevat linkit

• Tiina Miinalaisen YouTube-soittolista: Miten aloittaa oma podcast?
• Päivi Atjonen YouTubessa: Atjonen Puhuu Arvioinnista - APA 
• Flipgrid-bloggaus 8/2019
• Adobe Spark -bloggaus 1/2020
• Syventävä lukuohjelma ja esimerkkinä ThingLink-ohjeet sekä
  Syventävän lukuohjelman esittelevä video ( 5:47 min, tekstitetty; linkki lisätty 27.10.21)
• Padlet-ohjeet ja -esimerkit: 3. sarakkeesta löytyy testiympäristöjä kokeiluun
• Vocaroo
• Tämän blogin H5P-sivu: ohjeita ja esimerkkiä minulta ja muilta
  
  

Kommentti 27.10.2021: Kun Zoomilla tekee tallenteen, siitä käytetään yleensä videota. Tallenteesta syntyy myös pelkkä äänitiedosto. Näin ollen Zoom on hyvä vaihtoehto äänitallenteen tekemiseen yksin tai pienryhmässä.

Podcasteja ja muita äänitiedostoja verkkokurssille from Matleena Laakso

Padlet toi tarjolle karttapohjat

Padlet-muistitaulut ovat minun ja monen muun opettajan ja kouluttajan suosikkeja. Veikkaisinpa, että maksuttomien sovellusten suosijoita on viime vuosina eniten kirpaissut se, että uudet käyttäjät saavat nykyisin vain kolme tai neljä uutta Padlettia ja toisaalta se, että Kahoot on viimekuukausina kovalla kädellä karsinut maksuttomia ominaisuuksia (ks. Kahoot-bloggaus).

Padlet on ollut pitkään luotettava ja vain vähän muuttunut helppokäyttöinen sovellus. Se sopii niin ryhmän kuin yksilöiden työskentelyyn sekä kuratoinnissa kommentoitujen linkkien kokoamiseen. Itse käytän sitä myös kevyenä oppimisympäristönä lyhyille koulutuksille. Tällöin käytän formaattina hyllyä ja teen oman sarakkeen mm. käytännöille, ennakkotehtävälle, kullekin koulutuspäivälle ja webinaarille sekä kehittämistehtävälle. Se toimii hyvin silloin, kun tarpeena on yhteinen alusta materiaaleille ja lyhyille kommenteille.

Julkisista Padleteistani löydät mm. koonnin oppimispeleistä (voit lisätä omat suosikkisi) ja esittelyn digitarinasovelluksista (videot, animaatiot, kuvatarinat). Siellä on myös muutama testiseinä, missä voi kokeilla Padletin käyttöä ilman kirjautumista.

Padlet toi hiljattain tarjolle seitsemännen vaihtoehdon formaatiksi eli asettelumalliksi. Uusin formaatti on kartta, missä viestit liitetään tiettyyn paikkaan zoomattavalle maailmankartalle. Käyttäjä voi valita 11 karttapohjasta, mitä haluaa käyttää. Upotin alle tekemäni esimerkin, jonka näet myös tästä linkistä.

Kartan jälkeen löydät vielä päivitetyt ohjediat ja Digi-innostaja -podcastin Padletin käytöstä. Molemmissa on lisää esimerkkejä sen opetuskäytöstä.

Kommentti 18.12.2019: Joulukuussa Padlet toi tarjolle kahdeksanneksi formaatiksi aikajanan. Esimerkin näet Vuorovaikutuksen aktivointi digivälineillä -bloggauksesta.
Kommentti 11.1.2020: Alle vaihdettu päivitetty Padlet-diasarja. Ks. myös tämä Padlet, minne on koottu ohjeita, esimerkkejä ja kokeiluympäristöjä

Padlet opetuksessa

Padlet on suosittu opetuksessa paljon käytetty muistitaulusovellus. Se on helppo, mutta monipuolinen palvelu, minkä avulla voi luoda työkentely-ympäristön ryhmälle tai yksittäisille oppijoille. Se sopii myös esim. kommentoitujen linkkien jakamiseen tai kuratointiin.

Kokemuksia podcastien tekemisestä (lisätty 2.6.2023)

Siivoilen blogini luonnoksia. Bloggaus podcast-kokemuksista jäi aikanaan kirjoittamatta ja kokeiluni jatkui vain neljän jakson verran. Alla pari kappaletta kokemuksiani kolmen vuoden takaa.

Yksi hyvä tapa oppia uutta, on luvata kouluttaa teemasta muutaman kuukauden kuluttua. Tällainen haaste sai minut kokeilemaan podcastien tekemistä. Vaikka monta päivää aiheeseen perehdyin ja luin muiden kokemuksia ja kokosin samalla omaa materiaalipankkia ja oppia teemasta, paljon jäi opittavaa vielä itse tekemisvaiheeseen. Ensimmäisissä podcasteissä ääni ei ollut lähellekään täydellinen, vaikka joka paikassa painotetaan, miten tärkeää hyvä äänen laatu on. Tämä johtuu siitä, että podcasteja kuunnellaan paljon kuulokkeilla mobiililaitteist

Päällimmäisenä on nyt alkuun fiilis, että ei minusta tule radiotoimittajaa, vaan tällainen kirjallinen ilmaisu sopii minulle paremmin. Tekstiä jaksan hioa tuntikausia, oman äänen kuuntelu ja editointi vain tuskastuttaa. Huomaan toistelevani asioita, erilaisia täytesanoja tulee ihan liikaa jne. Asioita, jotka tuskin live-tilanteessa haittaavat, mutta tallenteessa tuskastuttavat. Toinen haaste on koko ajan se, että kun puhun digisovelluksista, mukaan tarvittaisiin linkkejä ja mahdollisuus näyttää asioita. Niinpä podcast tuskin on teemoilleni ideaali ympäristö, mutta kokeilen silti. Huomaan meneväni ensimmäisissä podcasteissa liian yksityiskohtiin (klikkaa sieltä ja sieltä), kun varmasti toimivampaa olisi yleisemmällä tasolla oleva puhe ja tekniikan sijaan enemmän käyttötarkoituksiin ja pedagogiikkaan keskittyvä anti. Tässä näkyy sekin, että jälleen kerran otan käyttöön uuden sovelluksen niin, että ensisijainen tarve on oppia käyttämään sitä, ei sen kummenpi todellinen tarve.

Listen to "Padlet – monipuolinen muistitaulu" on Spreaker.

Dikata-koulutukset ja Twitter-tallenne

Twitterin logo sinilinnusta löytyy paljon versioita.
Kuva: OpenClipart-Vectors, CC0, pixabay.com

Tiesitkö, että DiKATA-hanke tarjoaa runsaasti maksuttomia ja kaikille avoimia digikoulutuksia? Suomen kesäyliopistojen yhteisen hankkeen motto on: "Digiosaaminen on uusi kansalaistaito".

Hankkeen koulutukset järjestetään pääosin verkossa ja ne ovat katsottavissa myös jälkikäteen tallenteina. Kun osallistut verkkokoulutuksiin reaaliaikaisesti, onnistuu myös kysymysten tekeminen chatissa (ks. tulevat koulutukset). Sisältöinä löytyy mm. Office365 kotona ja koulussa, tietoturva, medialukutaito, somen palvelut, helppokäyttötominnot ja ajanhallinta.

Kommentti 28.5.21: Toimimattomat linkit hankesivuille poistettu ja yksi uusi linkki lisätty.

Tallenne ja päivitetyt ohjediat Twitterin käytöstä

Bloggasin kesällä otsikolla 10 vuotta Twitterissä. Se on ollut minulle yksi tärkeimmistä somen palveluista koko tämän ajan. Löysin tällä viikolla Harto Pönkän tviitistä tuoreen laajan Audience Projectin raportin, missä kerrotaan somen käytöstä myös suomalaisten osalta: INSIGHTS 2019 App & social media usage. Sen mukaan suomalaisista 18 % käyttää Twitteriä ja heistä 43 %:lle se on pävittäinen työkalu, joskin vain 24 % jakaa sisältöä edes viikottain. Moni siis vain seurailee muita, mikä on toki ihan sallittua sekin. Raportin mukaan suomalaisten tärkeimmät syyt Twitterin käyttöön ovat uutiset (48 %), viihde (48 %), yritysten/brändien seuraaminen (35 %) ja ammatilliset verkostot (20 %) ja yhteydenpito ystäviin (13 %).

DiKATAn tallenteista löydät tällä viikolta tekemäni tunnin Twitter-ohjeistuksen (mobiilaitteilla tarvitset kuuntelemiseen Puffin-selaimen). Alla ovat aiheeseen liittyvät diat ja YouTubesta voit katsoa aiemmin tekemäni minuutin animaation Vinkkejä uudelle tviittaajalle (ks. myös animaation uudempi versio (2021). Aloitan tallenteen Twitterin esittelyllä ja perusohjeilla. Jos kuuntelet koko tunnin tallenteen, pääset tutustumaan myös mm. moniin uudehkoihin ominaisuuksiin sekä Twitterin käyttäjille suunniteltuihin sovelluksiin. Tallenteesta puuttuvat dioista löytyvät esimerkit opetuskäytöstä.

Mitä uutta Twitterissä?

Listasin alle Twitteriä jo jonkin verran käyttäneille tiiviisti muutaman vinkin lähinnä uudehkoista ominaisuuksista. Näistä kerron tarkemmin diossa ja tallenteella.

• Twitter on päättänyt kieltää ehdokkaiden vaalimainonnan ja mainonnan mielipiteisiin vaikuttamiseksi liittyen kansallisesti tärkeisiin lainsäädäntöhankkeisiin liittyen mm. ilmastonmuutokseen, terveydenhuoltoon, maahanmuuttoon ja verotukseen. Twitterin pääjohtajan Jack Dorseyn mukaan "päätöksen taustalla on kasvava huoli, joka liittyy koneoppimiseen perustuvaan viestien kohdentamiseen ja valeuutisiin". (Ks. esim. YLE uutiset /Haukka) Lisätty 2.11.2019.
• Voit valita, näetkö viestivirrassa ensin uusimmat vai suosituimmat sisällöt (se tähtimerkki viestivirran yläosassa).
• Voit lisätä kuviin teksti- tai äänivasteen, jolloin viestisi ovat saavutettavia ja kuvien sisältö on ymmärrettävissä esim. ruudunlukuohjelmilla. Mahdollisuus lisätä tekstivaste täytyy ottaa erikseen käyttöön jokaisella laitteella Twitterin asetuksista. Se ei siis ole käyttäjäkohtainen ominaisuus.
• Nykyisin saat Twitteriin helposti useamman käyttäjätilin, esim. oman ja organisaation tilin (plus-merkistä).
• Pitkistä tviiteistä voi muodostaa viestiketjuja.
• Tykkäykset ovat julkisia, kirjanmerkit näkyvät vain sinulle.
• Hyvistä tviiteistä "palkitaan" ensisijassa uudelleentviittaamalla ne. Tällöin niihin voi halutessaan lisätä oman kommentin tai hashtageja.
• Walls.io-palveluun voit luoda tapahtuman Twitter-seinän, ks esim. hashtagilla #dikatahanke merkityt tviitit. Tällaisia seiniä saa maksutta yhden kerrallaan, joten em. linkki toimii sen aikaa, kunnes tarvitsen palvelun toiselle hashtagille. 
• Voit koota omia tai muiden tviittejä yhteen ns. hetket-ominaisuuden avulla. Nimestään huolimattta hetket jäävät pysyvästi näkyviin, ellet niitä poista. Hetkiin tuodaan kansikuva, otsikko ja johdantoteksti. Alta näet esimerkin aiheesta Diasarjoa digistä ja opetuksesta. Vastaavia, mutta monipuolisempia koonteja voit tehdä Wakelet-palvelulla (ks. koonti ITK2019-konferensista), mikä muistuttaa lakkautettua Storify-palvelua.

⚡️ “Diasarjoa digistä ja opetuksesta” ja samalla Twitterin Hetki-ominaisuuden kokeilu #dikatahanke #opetus #koulutus #tvteduhttps://t.co/rKDOKtfQou

— Matleena Laakso (@MatleenaLaakso) October 7, 2019

Twitter vuorovaikutuksen välineenä

Twitter on maksuton yhteisöpalvelu, jossa viestitään 280 merkin pituisten viestien eli tviittien (engl. tweet) avulla. Viesteissä on usein kuvia tai linkkejä. Perusajatuksena on julkinen keskustelu, vaikka tilin suojaaminenkin on mahdollista. Twitterin käyttöliittymä uudistui kesällä 2019 ja diasarja esittelee myös sen uusia ominaisuuksia. Diasarjasta löydät myös esimerkkejä Twitterin hyödyntämisestä opetuksessa.

Podcast lisätty 19.10.2019

Listen to "Twitter - kokemuksia ja vinkkejä" on Spreaker.

Flipgrid - videochat opetuskäyttöön

Jatkossa Flip toimii vain osana Teamsia, ei enää itsenäisenä sovelluksena. Näin ollen alla olevat esimerkkini lakkaavat pian toimimasta. Flipin käyttö Teamsin kautta edellyttää organisaatioissa, että pääkäyttäjä on sallinut Flipin käytön. 

Voit ladata Flip-videot talteen 30.9.2024 mennessä tai siirtää ne Padletiin ja käyttää sitä Flipin sijaan. Lue lisää Jambord lakkautetaan ja Flip rajoittuu Teamsiin -bloggauksesta. 

Blogikirjoitusta on päivitetty viimeksi 1.8.2024.

Flip (6/2022 asti Flipgrid) on Microsoftin omistama maksuton palvelu, jota saa nykyisin käyttää myös esim. harrastuksiin tai perhepiirissä eikä vain opetukseen, kuten säännöt alunperin määrittelivät. Sen avulla opettaja voi luoda verkkoalustan, missä keskustellaan lyhyiden videoviestien tai äänitiedostojen avulla eri teemojen alla. 

Opettaja voi lisätä keskusteluteemojen alkuun paitsi tekstiä ja oman videokommentin, myös vaikka Kahoot-kyselyn tai Adobe Express -videon. Opettaja voi määritellä teemakohtaisesti mm. videoiden pituuden (15 sek - 10 min) sekä saavatko muut kommenoida niitä.

Flipiä voi käyttää itsenäisesti tai lisätä sen Teamsin kanavalle (jos pääkäyttäjä sen mahdollistaa). Videoita voi upottaa myös Flipin ulkopuolelle. Esimerkiksi ThingLinkin (ks. ohjeet) videotagiin saa tuotua YouTuben ja Vimeon ohella videoita Flipistä.

Flipin ohella mm. ThingLinkissä ja Teamsissa on käytettävissä syventävä lukuohjelma eli Immersive Reader (ks. ohjevideo 5:47 min). Se tarkoittaa, että haluttaessa sovellus lukee ja jopa kääntää tekstin. Lisäksi se tarjoaa työkaluja niille, joille lukeminen on vaikeaa. Tällöin voi käyttää esim. lukiviivainta, tavutusta, kuvasanakirjaa tai merkitä sanaluokkia eri väreillä. Flip kertoo verkkosivullaan olevansa saavutettava.

Flipin kameraan on tuotu erilaisia filttereitä,
joilla saa kasvot sumennettua, jos ei halua jakaa
itsestään hyvälaatuista videokuvaa.

Merkittävin Flip-kritiikki liittyi alussa haluttomuuteen jakaa videolla omaa naamakuvaa. Mobiililaitteella on helppo kuvata muutakin, mutta läppärillä se vaati vähän vaivaa. Sittemmin kameraan on lisätty mm. filttereitä, joilla oman videokuvan voi eri tavoin sumentaa. Lisäksi videolle saa taustakuvia ja erilaisia materiaaleja kuten kuvia, oman näytön tai muistilappuja. Nykyisin oman kuvan voi pienentää kulmaan, jolloin päähuomion saa esitettävä materiaali. Videokuvan voi myös kokonaan piilottaa.

Flipille on helppo ideoida monia käyttötarkoituksia kieltenopetuksesta oman projektityön esittelyyn ja ryhmän tutustumisesta vaikuttamiseen. Flip sopii myös vuorovaikutukseen yli maa- ja kielirajojen - tai vaikka viittomakieltä käytettäessä. Alla on esimerkki ammattikorkeakoulusta ja sen jälkeen löydät demoympäristön ja päivittyvät ohjediat.

HUOM: Flipgrid muodostaa käyttäjätiedoista henkilörekisterin eli järjestelmään sovelletaan GDPR:ää. Flipgrid kertoo noudattavansa Privacy Shield menettelyjä, mutta koska palvelimet sijaitsevat EU.n ulkopuolella USA:ssa, tulee oppijoita/huoltajia informoida tästä ja heiltä tarvitaan lupa palvelun käyttöön. Näin ollen oppijoita ei voida velvoittaa käyttämään Flipiä. (En tiedä, miten tilanne mahdollisesti muuttuu syksyn 2024 muutosten myötä, kun Flip toimii vain Teamsin kautta.)

Rekrytointia videomuodossa

Minttu Merivirta on käyttänyt Flipgridiä Lapin ammattikorkeakoulun liiketalouden opetuksessa. Harjoituksessa opiskelijaryhmät eli ns. tiimiyritykset laativat ensin työpaikkailmoitukset videomuodossa. Sen jälkeen kukin opiskelija kävi jättämässä oman työhakemuksen videomuodossa. Lopuksi tiimiyritykset kävivät läpi heille jätetyt hakemukset ja keskustelivat siitä, mihin he työnantajina kiinnittivät eniten huomiota.

Merivirta koki työskentelyn onnistuneeksi ja Flipgridiä oli helppo käyttää, kun videoiden editointia tai siirtämistä laitteelta toiselle ei tarvinnut tehdä. Koska video tuli äänittää yhdellä otoksella, oli käsikirjoitus tärkeä. Opettaja voi määritellä videon keston, joten tiivistäminenkin nousi yhdeksi taidoksi. 

Kannattaa lukea tämä ja 24 muutakin hienoa esimerkkiä verkkototeutuksista LOVO – Lappilaiset osallistavat verkko-oppimisratkaisut -hankkeen julkaisusta Innostusta verkkotyöskentelyyn. Julkaisun ovat toimittaneet Arkko-Saukkonen & Saloniemi 2018. 

Kokeile nyt oppijan roolissa 

Jos haluat katsoa Flipiä selaimella, avaa se tästä linkistä: Digiosalliseksi-niminen Flip-ryhmä. Jos käytät mobiililaitetta, ohjeistaa em. sivu avaamaan tai lataamaan mobiilisovelluksen viimeistään silloin, kun yrität tallentaa uuden videon. Ryhmän (group) tällä hetkellä neljän teeman (topic) sisällöt eivät enää näy kirjautumatta, sillä tällaiset ryhmät on keväällä 2021 lakkautettu. Pääset tutustumaan palveluun tunnistautumalla Microsoftin tai Googlen tunnuksilla (oma tai oppilaitoksen). 

Kokeilin podcastin tekemistä ja toisen jakson teemana on tämä bloggaus (lisätty 23.9.19) 

Listen to "Flipgrid - videochat opetuskäyttöön" on Spreaker.
-  -  -  -  -
Tämä blogijulkaisu on päivitetty ja muokattu kopio TAMKin koordinoiman Digiosalliseksi-hankkeen (2016-2018) blogikirjoituksestani 11.12.2018 (CC BY-SA). Sillä oli lukijoita yli tuplasti verrattuna hankeblogin toiseksi suosituimpaan julkaisuun.

Kahoot - parannuksia ja huononnuksia

Kahoot julkaisee monen muun palvelun tavoin uusia ominaisuuksia pääosin koulujen loma-aikaan. Elo-syyskuu onkin jännittävää aikaa, kun yksi kerrallaan huomaa, miten eri palvelut ovat uudistuneet. Bloggauksia on tulossa muistakin sovelluksista ja kannattaa seurata myös tämän blogin koulutusdiojen sivua, minne syksyn mittaan taas ohjedioja päivittelen. Kahootin kaltaisille koe- ja kyselytyökaluluille, jotka toimivat myös ryhmän osallistamisen apuna, on tässä blogissa Sähköisten kokeiden sivu. Sieltä löydät esimerkkikyselyitä ja ohjediat, minne tänään päivitin Kahootin lisäksi Quizizz- ja Quizlet-kyselyiden uusia ominaisuuksia.

Kahootin peruskäytön luvataan aina pysyvän opettajille maksuttomana, mutta uudistusten myötä se tuntuu havittelevan entistä enemmän opettajia maksullisen version käyttäjiksi. Sen hinta on yksittäisille opettajille alk. 3-5 €/kk (summat päivitetty 8/22) kouluasteesta riippuen. Muun muassa yrityksille Kahoot on aina maksullinen.

Kommentti 16.8.22: Kahootin verkkosivun lisäksi ostettavissa suomeksi IlonaIT Oy:ltä.
Kommentti 3.3.2022: Maksuttomalla versiolla voi tehdä kyselyitä enää 50 oppijalle, korkea-asteen lisenssillä kymmenelle oppijalle.

Ilmaisversiossa tarjolla enää kaksi kyselytyyppiä: Quiz ja Jumble

Kahootin ilmaisversion kyselytyypit ovat Quiz-monivalinta ja Jumble-järjestämistehtävä. Edelleenkin vain Quiz-kyselyitä voi antaa kotitehtäväksi ja vain niitä voi luoda myös mobiilisovelluksella. Myös moni alla mainituista uudistuksista koskee ainakin toistaiseksi vain Quiz-kyselyitä.
Kommentti 29.9.19: Kahoot on edelleen kaventanut maksuttoman opettajatilin ominaisuuksia ja nyt Jumble-tehtävät ovat tarjolla vain maksullisissa versioissa. 

Mahdollisuus lisätä ei-pisteytettäviä itsearviointi- tai mielipidekysymyksiä on Quiz-kyselyistä siirtynyt maksulliseen versioon. Sen avulla saa samaan kyselyyn eri kysymystyyppejä ja voi lisätä kysymysten lisäksi myös sisältödioja, joihin saa tekstiä, kuvia ja videoita.

Kahootin kysymyspankkia hyödyntäen uusien
kyselyiden tekeminen nopeutuu huomattavasti.

Kysymyspankki nopeuttaa kyselyiden tekemistä

Quiz-kyselyn kysymykset voi tehdä kolmella tavalla: kirjoittaa ne itse, tuoda taulukosta tai käyttää kysymyspankkia.

Kun kirjoitin oheisen kuvan esimerkissä "Mikä on Ruotsin", sain yli sata ehdotusta kysymykseksi. Listauksesta voin lisätä kysymyksen omaan kyselyyni vain yhdellä klikkauksella. Jos jatkan lauseen loppuun ja etsin Ruotsin pääkaupunkia, voin helposti valita vaihtoehdoista sen, mikä on kieliasultaan oikein, missä on hyvä taustakuva tai -video ja sopivat vastausvaihtoehdot.

Kisataan useamman kerran!

Aiemmin puhuttiin kummitus-Kahootista, jota nyt ohjeistetaan käyttämään kohdasta Play Again. Sen idea on, että kisan voi pelata useamman kerran ja yrittää parantaa tulosta. Ominaisuus on tarjolla vain Quiz-kisassa. Mobiilisovellus (Android, iOS) puolestaan mahdollistaa sen, että yhteisen Quiz-kisan jälkeen jokainen voi jatkaa itsenäisesti kyselyyn vastaamista, kunnes on vastannut kaikkiin kohtiin oikein.

Huomasin, että jos peluuttaa Jumble-kisan niin, että on määritellyt automaattisen siirtymisen kysymyksistä toiseen, pelin jälkeen se käynnistyy automaattisesti uudelleen. Näin kaikki tai ne, jotka kaipaavat kertausta, voivat vastata kyselyyn uudelleen. Jos kyseessä on pitkä kysely, mikä vaatii paljon toistoja, pelin voi jättää pyörimään ja todeta, että kukin siirtyy vaikka kirjan tehtäviin, kun vastaaminen alkaa sujua.

Kysymyksiin enemmän vastausaikaa ja merkkejä

Vastausaikaa kysymystä kohden voit antaa aiempaa enemmän: Quiz-kyselyille 5 sek - 4 min ja Jumblessa 20-120 sekuntia. Tämä mahdollistaa esim. tiedonhankintaa tai laskemista edellyttäviä tehtäviä.

Kysymyksiin ja vastausvaihtoehtoihin mahtuu nyt 25 % enemmän tekstiä kuin aiemmin. Huomaa, että käytettävissä on laaja valikoima erikoismerkkejä sekä kysymyksissä että vastausvaihtoehdoissa. Matemaattiset lausekkeet saa liitettyä kysymyksiin myös ruudunkaappauskuvina tai videoina.

Mitä muuta uutta?

• Laaja kuvapankki, joskaan ilmaisversiolla sanahaku ei toimi, vaan kuva täytyy etsiä vain 14 kategorian alta (esim. animals, history, sports). Näin ollen Pixabayn tekijänoikeusvapaat kuvat ovat edelleen erinomainen vaihtoehto.
• Kyselyt tallentuvat automaattisesti, myös keskeneräisinä. 
• Quiz-kyselyn käynnistyksen yhteydessä tehtäviä valintoja on hieman karsittu, mutta mitään oleellista ei ole jäänyt pois. Muutoinkin Quiz-kyselyn muokkausnäkymä on uudistunut, kun Jumblessa ainakin toistaiseksi on vielä vanha näkymä.
• Kahoot on partneri sekä Googlen (GSE) että Microsoftin kanssa ja Classroom- ja Teams-integraatio on luvattu ja sovelluksen voi asentaa myös Chromebookiin.

Kokeilin podcastin tekemistä ja ensimmäisen teemana on tämä bloggaus (lisätty 23.9.19) 

Listen to "Kahoot - parannuksia ja huononnuksia" on Spreaker.

10. mobiilikesäkoulu tutustutti maatalouteen

Navetassa seurataan digitaalisesti mm. lehmien lypsyaikoja
ja -määriä, märehtimistä ja kiimaa.

Johanna Salmia esitteli Zapparin lisätyn todellisuuden
sovelluksella tehtyä infopakettia karjataloudesta
ja ilmastonmuutoksesta.

Viime viikolla järjestettiin jo kymmenes Mobiilikesäkoulu ja palattiin tapahtuman juurille Tammelan Mustialaan. Paikan juuret ovat vielä kauempana, sillä Mustialassa on järjestetty maatalousalan koulutusta jo 1840-luvulla. Nykysiin kampuksella opiskelee HAMKin ja Hämeen ammatti-instituutin opiskelijoita.

Kahden päivän ohjelma pyöri toimintapisteiden ympärillä ja ne kattoivat lukuisia opetuksen digiteemoja. Kerroin Riikka Marttisen ja minun toimintanpisteestä aiemmassa bloggauksessa otsikolla Mobiilikesäkoulu: lisätty todellisuus opetuksessa ja hoivatyössä. Verkosta löydät kaikkien toimintapisteiden kuvaukset ja materiaalilinkkejä. 

Mustialan opettajat tutustuttivat halukkaita tämän päivän maatalouden oppimisympäristöihin. Pääsin tutustumaan neljä vuotta sitten rakennetun navetan ja sen lypsyrobotin toimintaan ja muuhunkin teknologiaan. Ja silittelemään söpöjä vasikoita :)

Pääsin myös ensi kertaa ajamaan traktoria sekä istumaan ohjaajan paikalle peräti 1,5 cm tarkkuudella automaattiohjauksella kulkevaan traktoriin. Siinä määrittelin vain suunnan - eteenpäin tai taaksepäin - ja varmistin, että automaattiohjaus pysyy päällä. 

Sinisellä traktorilla sai ajaa itse,
punainen toimi automaattiohjauksella.

Mielenkiintoinen oli myös luomua ja liikuntaa -iltakävely, missä kuulimme mm. kimalaisten esiintymistiheyden seurannasta ja perinteisen kaskirukiin viljelystä.

Kisakallion toimintapisteessä tutustuin Health Skills Online -hyvinvointivalmennukseen Irina Keinäsen opastamana. Sovellusta on käytetty toisen asteen opiskelijoilla. Sen sijaan, että opettaja kertoisi luokassa toisen asteen opiskelijoille terveellisistä elintavoista, luodaan tämän maksullisen sovelluksen avulla ryhmä, jolla on oma mentori antamassa ohjeita ja palautetta mm. liikunnasta, ruokavaliosta ja nukkumisesta. Toimipisteen kuvauksen mukaan "mobiilisovellus sopii hyvinvointivalmentajaksi erityisen hyvin siksi, että parhaat tulokset saadaan aikaa tekemällä pieniä asioista päivittäin".

Tässä olen ensikertaa traktoria ohjaamassa.
Kuva: Riikka Marttinen

Omnian ravintola- ja catering -alan opiskelijoille suunnitellussa juuresten tunnistuspelissä pääsi virtuaalilaseilla tunnistamaan juureksia ja niiden oikeaa säilytyslämpötilaa. Juoneltaan yksinkertainen peli on kokemusten mukaan tukenut oppimista ja yhteisöllisyyttä, kun pelin seuraajatkin voivat antaa ohjeita virtuaalilaseja käyttävälle pelaajalle. Peli on kehitetty MR Amis -hankkeessa ja se tulee myöhemmin avoimesti saataville Mramis.fi-sivustolle. 

Riikka Marttinen ja Jukka Koivisto kuvaavat kaunista peltoa
saunalta ja iltanuotiolta palatessa.

Ikinä en ole talviturkkia näin lämpimään veteen heittänyt.
Se innosti myös aamu-uinnille.

Metropolia amkiin hiljattain siirtynyt ja mobiilioppimisen verkoston puheenjohtajana jatkava Pauliina Venho piti toimintapistettä podcastien tekemisestä mobiilisovelluksilla. Podcastit eli äänitiedostot ovat kokeneet viime aikoina uuden tulemisen. Hyviä sovelluksia niiden tekemiseen mobiililaitteilla ovat esim. Spreaker ja Anchor ja pc-kokeilla SoundCloud. 

Mobiilikesäkoulu on lämminhenkinen tapahtuma, missä on tavanomaisia koulutustilanteita helpompi olla keskittynyt yhteiseen oppimiseen, sillä oppilaat ja opiskelijat - ja osa opettajistakin - on jo kesälomalla. Tänä vuonna sääkin suosi ja helleraja ylittyi, joten osa oppimisesta tapahtui ulkona.

Tapahtuman hengestä kertoo sekin, että useampi meistä toimintapisteiden vetäjistä tuli paikalle talkoohengessä. Suurin osa toimintapisteistä toteutettiin kerran molempina päivinä, joten niiden vetäjätkin ehtivät osallistua eri toimintapisteisiin. Suosittelen tätä vuosittaista tapahtumaa lämpimästi!

Kuvasin kameran vakaimella (DJI Osmo Mobile 2 -gimbal) parin minuutin videon kävelystä Mustialan kampuksella. Lisäksi alla on kolme 360-kuvaa ja lopuksi linkit aiempiin mobiilikesäkoulubloggauksiini. Tämä oli neljäs kerta, kun osallistuin tapahtumaan.

Aiemmat bloggaukseni mobiilikesäkouluista 

• Mobiilikesäkoulu: lisätty todellisuus opetuksessa ja hoivatyössä (2019)
• Storify-tarina Mobiilikesäkoulusta (2014)
• Mobiilikesäkoulun täydennetyn todellisuuden keidas (2014)
• Mobiilikesäkoulun palapeli ja lypsyjakkara (2013)
• Vuosi Foursquaressa (2013)
• Mobiilikesäkoulun Shake (2013)