20.12.2022

Joulukuun tekoäly-oppeja

Kun nyt katson kohti tulevaa vuotta, tekoäly vaikuttaa asialta, mikä tulee jatkossa laajemmin ottaa osaksi täydennyskoulutuksia. Microsoftin MIEE-webinaarissa joulukuussa kuulin Kari Honkasen ja Teppo Vahteriston valaisevia esimerkkejä sen käytöstä Keudassa. Siellä on tekoälyn avulla luotu puhdistuspalvelualan tarpeisiin kuvia sotkuisista hotellihuoneista, niitä kun on huonosti vaikka kuvapankeissa tarjolla. Kampaamoalalla voidaan tehdä kuvitteellisen tai todellisen henkilön kuvasta malleja hiusväreistä tai partamalleista. Luovilla aloilla tekoälyä voidaan käyttää ideoinnin apuna esimerkiksi logoja suunniteltaessa. Keudasta löytyy jopa huone, missä sisustus, pinnat ja seinän taideteokset ovat tekoälyn suunnittelemia ja sisustusalan opiskelijoiden toteuttamia. Tekoälyä omalla ammattialalla käyttäen sen mahdollisuudet ja rajoitteet avautuvat niin opiskelijoille kuin opettajillekin.

Osa oppijoista on jo löytänyt tekoälyn esseen kirjoittamisen apuvälineeksi. Siltä voi pyytää vaikka sata ideaa ja poimia niistä helmet, joista esseen kirjoittaa. Voisi toimia bloggauksenkin kanssa. Toki mahdollista on myös tehdä tekstiä, jota valheellisesti välittää omakseen. Tai voi tehdä, kuten tässä Hesarin viime viikon mielipidekirjoituksessa: Tekoäly ravistelee opiskelijoiden arviointia. Ehkä jo arvaatkin kirjoittajat?

Alla oleva kuva on tehty Canva-sovelluksella tekoälyä hyödyntäen. Loin ensin tyhjän kuvan. Sitten valitsin vasemmasta alakulmasta kohdan Text to Image. Kun toimintoa käyttää ensikertaa, se tulee etsiä alimmasta Sovellukset-kuvakkeesta. Sen jälkeen kirjoitin sanat ja valitsin kuvan tyylin. Tein monta yritystä ja päädyin lopulta alla olevaan kuvaan, mihin lisäsin tekstin.


Iso kiitos teille kaikille kuluneesta vuodesta! Kiitos runsaasta palautteesta, someyhteistyöstä ja ennen kaikkea kohtaamisista lähinä ja etänä. Nyt on aika itse kunkin kääntää katse näytöltä lähimmäisiin ja rauhoittua joulun viettoon. Onnellista joulun aikaa!

Illan sininen hetki, talo, kuusi ja taustalla metsää. Tekstinä: Hyvää joulua!

Kirjoittaja: at Ei kommentteja:
Tunnisteet: , ,

11.12.2022

Mitä uutta videosovelluksissa?

Videoteemainen koristekuva, tekstinä bloggauksen alaotsikoista tiivistettynä.
Tähän bloggaukseen olen koonnut tietoja videoihin liittyvien sovellusten muutoksista, joiden ohjeita olen hiljattain päivittänyt. Esillä ovat YouTube, animaatiotyökalut, muutama editointisovellus ja Microsoftin Flip-videochat (ent. Flipgrid). 


YouTube: kanavatunnus, yhteisöpostaukset ja 360-videon tekstitys

YouTube on hiljattain aloittanut luomaan uniikkeja kanavatunnuksia (engl. handle). Sellainen luodaan kaikille automaattisesti, mutta sen voi halutessaan vaihtaa. Samalla sadan tilaajan raja omasta räätälöidystä osoitteesta poistuu. Kanavatunnus on jatkossa sama kuin kanavan osoitteen loppuosa. Minun kanavani uusi osoite on youtube.com/@MatleenaLaakso, mutta kaikki kanavat löytää kyllä vanhoillakin linkeillä. Voit lukea lisää tunnuksista YT:n omista ohjeista.

Uutta ovat myös yhteisöpostaukset, joiden avulla voi olla yhteydessä videoidensa katsojiin myös videoiden ulkopuolella. Postaukset voivat sisältää kyselyitä, GIF-kuvia, tekstiä, kuvia ja videoita. Yhteisöpostaukset ovat käytettävissä, kun kanavalla on vähintään 500 tilaajaa. Myös muutama muu kriteeri tuo ne käyttöön, esim. pitkäjänteinen videoiden julkaiseminen. Minulla on 461 tilaajaa, mutta olen jakanut videoita yli 10 vuoden ajan. Se riittää siihen, että löydän postaukset YT-studiosta kohdasta sisältö ja sieltä postaukset-välilehdeltä. Pääsääntö on, että postaukset lähtevät niille, jotka ovat tilanneet kanavan ilmoitukset. Voit lukea lisää yhteisöpostauksista YT:n ohjeista.

Testasin viime viikolla ensi kertaa 360-videon tekstittämistä YouTuben avulla ja se toimii aivan samoin kuin tavallisenkin videon tekstitys, alta näet esimerkin. Teksti seuraa katseen mukana eli videota voi pyörittää tietokoneen näytöllä tai katsoa kännykällä erilaisissa VR-näkymissä. Kun videota katsoo ilman VR-laseja, tekstityksen näkee hyvin. Kun videota katsoo kahden silmän näkymässä pahvisilla VR-laseilla, tekstitys näkyy kyllä, mutta oletuksena on melko pieni fontti. 



Biteable on luopunut maksuttomista animaatioista, mitä tilalle?


Animaatiosovellusten suosikkini Biteable on muuttunut kaikille maksulliseksi ja hinta on 49 $/kuukausi tai 588 $/vuosi. Samalla editorin ulkoasu on muuttunut. Jos sinulta jäi joku animaatio kesken, ota käyttöön viikon maksuton kokeilu ja tee videosi valmiiksi. Suosittelen tilalle Powtoonia, jota muutenkin olen käyttänyt mm. paremman tietosuojan vuoksi. Sillä voi luoda animaatioita hyvin samaan tapaan valmiista mallipohjista, mutta on monipuolisempi ja mahdollistaa muunkinlaiset videot. 

Tämä ei suinkaan ole ensimmäinen kerta, kun sovellus menetetään. Siksi valmiit videot on hyvä tallentaa omalle koneelle ja/tai jakaa esimerkiksi YouTubeen, jolloin ne eivät katoa, vaikkei sinulla enää olisi pääsyä sovellukseen, jolla videon teit. Tämä yleiseksi vinkiksi, sillä Biteablesta linkillä jaetut videot näyttävät kyllä edelleen toimivan.

Kun haluat luoda monipuolisia videoita, yksi hyvä nelikko olisi:
  • Powtoon animaatioille.
  • Adobe Express helposti ja nopeasti tehtäville videoille, esim. tervetulotoivotus verkkokurssille tai oppimitehtävän ohjeet. Express sopii hyvin myös monenikäisille oppijoille ja lukuisat K-12-oppilaitokset ovat ottaneet käyttöön sen maksuttoman Premium-version.
  • Työkalu ruudunkaappausvideoina tehtäville ohjeille, esim. Screencast-O-Matic, Teams tai Zoom.
  • Joku perinteinen videoeditori itse kuvatun materiaalin editointiin, esim. Clipchamp Windows-koneille. Se tulee yleensä Windows 11 -koneen mukana, mutta on ladattavissa myös Windows 10 -koneisiin ja päihittää selkeästi sen kuvat-sovelluksen mukana tulevan editorin. Mobiililaitteille kehuttuja ovat esim. Power Director Androidille tai iMovie iOS-laitteille. 

Adobe Express -sovellusten kokonaisuus uudistui viime vuodenvaihteessa ja on sen jälkeen jo kerran lyhentänyt nimeä ja vaihtanut logoa. Muutokset itse työkaluissa ovat olleet pieniä. Esimerkiksi verkkosivuihin/-julkaisuihin voi lisätä kuviin tekstivasteen sekä valita tavanomaisen otsikon takana näkyvän suuren taustakuvan sijaan pienen kansilehden tai jaetun asettelun, missä otsikko ja kansikuva ovat rinnakkain. 


Microsoftin videochat Flip (ent. Flipgrid) on uudistunut

Flip (6/2022 asti Flipgrid) on Microsoftin maksuton palvelu, jota saa nykyisin käyttää myös harrastuksissa tai perhepiirissä eikä vain opetuksessa, kuten säännöt aiemmin määrittelivät. Sen avulla voi luoda verkkoalustan, missä keskustellaan lyhyiden videoviestien tai äänitiedostojen avulla eri teemojen alla.

Flipin perusidea ei ole muuttunut, mutta siihen on tullut runsaasti pieniä parannuksia. Videolle voi tuoda esim. taustakuvia tai muistilappuja tai jakaa oman näytön. Oman kuvan voi pienentää kulmaan, jolloin päähuomion saa esitettävä materiaali. Videokuvan voi myös kokonaan piilottaa. 

Flipin perusongelma on edelleen tietosuojassa, enkä ole kuullut, että sitä olisi vielä korjattu GDPR:n edellyttämään muotoon. Sen käyttö kun edellyttää nykyisin kaikilta tunnistautumista Googlen tai Microsoftin tunnuksilla. 


PS. Huomasitko aiemmin syksyllä julkaisemani bloggauksen Erasmus+: Uutta oppia videokuvaamiseen? Kirjoituksen alkupuolella on monta erinomaista videolinkkiä lähinnä englanninkielisiin ohjevideoihin kuvaamisen tekniikoihin ja kuvakulmiin liittyen. 
Kirjoittaja: at Ei kommentteja:
Tunnisteet: , , , , ,

9.11.2022

Hyvää peliviikkoa!

Tällä viikolla vietetään pelikasvatuksen ja pelikulttuurin teemaviikkoa. Olen kuunnellut mielenkiintoisia Peliviikko LIVEn tarinoita, joita on tällä viikolla tarjolla päivittäin klo 9-18. Koko ohjelma löytyy Peliviikon verkkosivulta.
Metsäinen lautapelin pohja, missä kuljetaan 20 askeleen kautta lähdöstä maaliin.
Kuva: Vecteecy

Suunnittelin tämän bloggauksen sisällöksi hyvää esimerkkiä H5P-työkalujen (ks. H5P-sivu) lautapelistä (Board Game), mutta kun takkuamisen jälkeen lähden etsimään tarkempia ohjeita, löysin tiedon, ettei työkalua ole kehitetty vuosiin eikä uutta vastaavaakaan ole suunnitteilla. Jätän siis vanhan shakki-esimerkkini verkkoon, mutten panosta tähän enempää. H5P-työkaluista löytyy muutamia muitakin pelillisiä työkaluja. Niihin voinee laskea ainakin bingon, kaksi erilaista sanaristikkoa ja muistipelin (ks. esimerkit).

H5p-tehtävää ideoidessani löysin verkon palveluita, joista löytyy pelipohjia omien pelien suunnittelijoille. Vecteecyn verkkosivulta löytyy mm. kuvia, joita saa käyttää lähde mainiten, esimerkiksi oheinen kuva. 

Koonti oppimispeleistä ja nostoja materiaaleistani

Olen vuosien ajan koonnut oppimispelejä Padletiin ja se on vapaasti muidenkin täydennettävissä. Opetuksessa pelillisyyttä käytetään paljon kyselyiden kautta (kokeile). Blooket (ks. esittely) on tästä näkökulmasta monipuolisin, sillä siinä on jo 14 pelimoodia ja lisäksi niistä osaa voi pelata reaaliaikaisesti yksilö- ja tiimikisana ja/tai omassa tahdissa vaikka kotona. 

Moni opettaja on tehnyt erilaisia pelillisiä rastiratoja QR-koodeja (ks. diat), lisättyä todellisuutta (ks. diat) tai Seppo-pelillisyysalustaa hyödyntäen. Sanapilvien (ks. bloggaus) avulla oppijat voivat tehdä toisilleen arvoituksia. Pakopeleistä en ole blogannut, mutta olen koonnut ohjeita ja muiden esimerkkejä ThingLink-ohjekuvaan linkattuun pakopeli-ideointiin. 

Alla muutama aiempi pelillisyyteen tai leikillisyyteen liittyvä bloggaus 10-vuotiaasta blogistani. 


Ruudunkaappauskuva, missä on 9*9 ruudukossa sinisiä kuutioita. saa ruudun, pysty- tai vaakarivin täyteen, jolloin se tyhjenee.
Blockudokussa yhdeksän ruudun alue sekä pysty-
ja vaakarivi tyhjenevät ja antaa pisteet,
kun sen saa täyteen sinisiä kuutioita.

Itse tykkään lautapeleistä

Niin paljon istun tietokoneen äärellä, että pelien osalta viihdyn paremmin lautapelien äärellä. Kun töitä tekee pitkälti yksin, pelaamisessa minulle tärkeää on sosiaalisuus. Tällä hetkellä suosikkejani ovat Backgammon, Carcassone ja Wingspan-lintupeli. 

Mobiilipelejä minulla on käytössä yksi kerrallaan, jonkinlainen älypeli aivoja nollaamaan. Viime vuodet suosikkini on ollut kuvan Blockudoku (Android, iOS).

Kirjoittaja: at Ei kommentteja:
Tunnisteet: , ,

2.11.2022

Mitä kuuluu Twitter? Case #ITK2022

Twitter on kuulunut suosikkeihini 13 vuoden ajan (ks. 10 vuotta Twitterissä - 2019). En osaa kuvitella, että siitä luopuisin, paitsi jos Elon Musk sen pilaa. ITK-konferenssissa huomasin edustavani Twitterin pienevää käyttäjäjoukkoa. Tänä vuonna tviittejä lähetettiin noin neljännes seitsemän vuoden takaisesta määrästä. Moni on luopunut Twitteristä tapahtuman taustakanavana. Live-tviittausta eli reaaliaikaista muistiinpanojen tekemistä tai keskustelua ei monikaan harrastanut. 

Tviitit saivat myös runsaasti kiitoksia tykkäysten kautta eli kyllä niitä moni luki. Tweetbinderin analytiikan mukaan "potential reach" oli lähes 260 000 Twitter-tiliä. Twitterin käyttöä pohdittiin lyhyesti myös konferenssin aikana. Yhdyn Anna Kepasen tviitin ajatukseen: "erinomaisilla tviiteillä pysyn samalla kärryillä rinnakkaissessioiden tarjonnasta ja saan hyviä linkkejä talteen".

En huomannut, että ITK:ssa olisi siirrytty Twitteristä johonkin toiseen palveluun, vaan vaikuttaa, että somen käyttöä tapahtuman taustakanavana itsessään on vähennetty. Olen tästä vähän ihmeissäni, sillä itse koen Twitterin annin erittäin hyödylliseksi. En koe, että voisin muihin käyttämiini palveluihin tuutata kymmeniä viestejä päivässä ja vieläpä niin, että viestit näkyisivät kaikille aiheesta kiinnostuneille ilman, että olemme aiemmin verkostoituneet tai liittyneet samaan ryhmään. Twitterissä yhdistäväksi tekijäksi riittää hashtag. 


Twitterin käyttö Suomessa ja maailmalla


Twitterin käyttö on vähentynyt sen huippuvuosista, mutta pysyttelee silti erilaisissa sometilastoissa kymmenen kärjessä. Sen merkitys on kokoaan suurempi, sillä sitä käyttävät esimerkiksi monet poliitikot, vaikuttajat, toimittajat ja asiantuntijat. 

DNA Digitaaliset elämäntavat -tutkimuksen (2022) Twitter on Suomessa viikottain käytettyjen somekanavien listauksessa kahdeksas - tai viides, riippuen laskutavasta. Edellä ovat suosituimmuusjärjestyksessä WhatsApp, YouTube, Facebook (myös mese) ja Instagram (myös tarinat) sekä somen keskustelupalstat. Kyselyn mukaan Twitterin viikottaisten käyttäjien määrä on kasvussa ja vain kolmannes käyttäjistä on naisia.

Jane Hartin Top tools for learning -kysely kokoaa nykyisin kovin suppean vastaajamäärän eikä oppilaitosmaailma ole laajasti edustettuna. Vahvuutena on pitkä seurantajakso ja Twitterkin on ollut mukana vuodesta 2007 alkaen. Vuosina 2009-2015 se äänestettiin ensimmäiselle sijalle, tänä vuonna se ylti kahdeksanteen sijaan (ks. Twitterin sijoitus). Kriteerinä siis hyöty oppimiseen ja opettamiseen.

Statistan mukaan tammikuussa Twitter sijoittui globaalisti 15. sijalle, kun listauksen perusteena olivat kuukausittaiset aktiiviset somen käyttäjät. Similarwebin verkkosivutilaston mukaan Twitter oli syyskuussa Suomessa 10. yleisimmin vierailtu verkkosivu ja globaalisti peräti neljäs. Social Shepherdin tilastokoonnin mukaan tulevaisuus näyttää hyvälle, sillä Twitterin mukaan Z-sukupolvi (synt. 1997-2012) lähettää nykyisin yli puolet tviiteistä.

Twitterin tulevista linjauksista ei vielä ole varmuutta, mutta ne kieltämättä huolestuttavat. Maailman rikkain mies Elon Musk osti Twitterin lokakuussa. Sen ylin johto sai heti potkut tai lähti itse firmasta. Yhtiö myös vedetään pois pörssistä. Juha-Matti Mäntylä kirjoittaa Ylen uutisessa, että Elon Muskin Twitter-tiliä seuraa 110 miljoonaan henkeä, mutta hän itse seuraa vain vähän yli sataa tiliä. Hän ei siis ole kiinnostunut kuulemaan muiden mielipiteitä. Hän saattaa hyvinkin päästää Donald Trumpin takaisin Twitteriin ja sallia laajemminkin vaihtoehtoisen muka-totuuden ja vihapuheen levittämisen. Muskin tulevat linjaukset näyttävät aikanaan, kuinka innolla me aktiivikäyttäjät etsimme tilalle uusia reilumpia sovelluksia. 


Aktiivista twitteröintiä ITK:ssa 2015 ja 2019


Olen useita kertoja hyödyntänyt Twitterin käytöstä kertovia koonteja osana erilaisten konferenssiosallistumisten raportointia. Blogikirjoituksesta Koontia ITK:sta (2015) löydät Wakeletilla tehdyn koonnin, mistä saa hyvän katsauksen tuolloin pinnalla olleisiin teemoihin. 
  • Workshop-päivän aikana 119 henkeä (tai oikeammin Twitter-tiliä) lähetti kaikkiaan 409 tviittiä.
  • Ensimmäisenä konferenssipäivänä 315 henkeä lähetti kaikkiaan 1318 tviittiä.
  • Toisena päivänä 286 henkeä lähetti kaikkiaan 1070 tviittiä. 
  • Tviittaaminen hiljeni vain aamuyöllä yhdeksi tunniksi.
Blogikirjoituksesta ITK2019 Twitterissä löytyy myös koonti suosituimmista teemoista Twitterin kautta katsottuna. Tuolloin tein koonnin 1500 tviitistä torstain avajaisista lauantaihin klo 13 asti. Tuolloin kahden konferenssipäivän aikana oli 392 tviittaajaa, joista 23 kuului yli kymmenen tviitin aktiiveihin. 57 % julkaisi vain yhden tviitin.


Analytiikkaan lokakuiselta viikolta 723 #ITK2022-tviitistä 

Tänä vuonna ostin Twitterin analytiikkaa, sillä useampi aiemmin käyttämäni sovellus oli lakkautettu. Maksoin Tweetbinderille 18,59 € yhden viikon tviittien koonnista alkaen workshop-päivää edeltäneestä illasta (linkki, PDF ja Excel). Kaikki luvut edellä oleviin eivät ole vertailukelpoisia, sillä esimerkiksi se vaihtelee, kuinka pitkältä ajalta tviitteja on analysoitu. 

Lokakuun ITK-viikolla julkaistiin 723 tviittiä tunnuksella #ITK2022. Seitsemän vuotta aiemmin niitä julkaistiin kolmen konferenssipäivän aikana 2797 kpl. Yksittäisiä tviittaajia oli nyt 230, kolme vuotta sitten 392. Tämän vuoden tviiteissä mainittiin nimeltä 204 tviittaajaa eli Twitter-tiliä, joka voi edustaa  yksittäistä henkilöä, organisaatiota tms.

Tämän vuoden tviittaajista 54 % tviittasi vain kerran ja 80 % tyytyi korkeintaan kolmeen tviittiin. Aktiivisia yli kahdeksan tviitin tahoja oli 20 (9 %). Moni vaikutti siirtyneen tviittaamisesta pelkkään tykkäämiseen. Yksistään viiden tykätyimmän tahon tviitit saivat 734 tykkäystä. 

Olin itse monella mittarilla aktiivisin tviittaaja 74 tviitillä. Seuraavina vähän kategoriasta riippuen tulivat Tavastian koulutuspäällikkö Riikka Lehto, ympäristöasiantuntija ja verkkopedagogi Anna Kepanen, Turun AMK:n koulutusteknologia-asiantuntija Ulla Niittyinperä sekä tutkija ja Hedain perustaja Harri Ketamo. Vaikuttavuudessa, kun sitä mitataan sen mukaan, kuinka moni tviitin on potentiaalisesti voinut nähdä, kolmen kärki oli minä, Opetushallitus ja Otavialla työskentelevä digipedan moniosaaja ideatarhuri Anne Rongas.

Analytiikka arvottaa sekä hashtagin että yksittäiset käyttäjät. Rahallinen arvo perustuu siihen, paljonko vastaava näkyvyys olisi ostettuna maksanut. Raportin mukaan #ITK2022 hashtagin arvo on 2121 € ja sekä keskimääräisen tviitin että keskimääräisen tviittaajan arvo oli 3 €. Arvokkaimmat yksittäiset käyttäjät olivat minun jälkeeni Opetushallitus, Anne Rongas, Leena Pöntynen ja Timo Ilomäki. Seitsemästä arvokkaimmasta tviitistä kuusi oli Opetushallituksen lähettämiä. Alle on upotettu arvokkain 70 € tviitti.

 

 
72 % tviittaajista oli käyttänyt Twitteriä yli kuuden vuoden ajan. Uusia alle vuoden tviitanneita oli vain 3 % ja korkeintaan kolme vuotta tviitanneitakin vain 13 %. Tämän mukaan Twitter ei näytä houkuttavan uusia käyttäjiä, vaan siellä mellastan minä yhdessä muiden pitkään somessa olleiden kanssa. Vedin aikanaan paljon some- ja Twitter-koulutuksia, mutta ei niitä enää juuri kysytä. 

Analytiikka pyrki myös kertomaan, montako % käyttäjistä, tviiteistä ja niiden vaikutuksista oli positiivia, neutraaleja, negatiivisia tai sellaisia, joita ei pystytty määrittelemään. Melkein kaikki menivät viimeksi mainittuun kategoriaan, todennäköisesti suomen kielen vuoksi. 

ITK-hashtagin yhteydessä käytyimmät muut tunnukset olivat #UudetLukutaidot ja #Digivisio2030 sekä #SDGs eli kestävän kehityksen tavoitteet (Sustainable Development Goals).


Tweetbinderin kaavio ITK-hashtagin käytöstä.


Mitä Twitterin tilalle?


Ei minulla ole tähän vastausta, mutta olisi kiva kuulla, mitä itse ajattelet. Etkö koe tarvetta konferenssin taustakanavalle? Oletko siirtynyt Twitteristä johonkin toiseen palveluun - ja jos kyllä, minne ja miksi se on parempi? Instagramista löytyy vajaa kaksi viikkoa konferenssin jälkeen vain 118 julkista julkaisua tapahtuman tunnuksella. Facebookista ja LinkedInistä niitä toki löytyy myös, sekä julkisesti jaettuna että vain kavereille tai ryhmille näkyvänä. Itse en ole huomannut, että Twitteristä olisi aktiivisesti siirretty muualle, vaan livetviittaamista ja somen käyttöä taustakanavana lienee vain vähennetty. Muutaman kanssa tästä ITK:ssakin keskusteltiin. Esille nousi mm. Twitterin saama kielteinen julkisuus Donald Trumpin ja Elon Muskin toimien seurauksena, amerikkalaisten sovellusten tietosuoja ja sekä yleinen halu vähentää somea, kun ollaan läsnätapahtumassa.

Kuulin Joalin Loukamaan nostaneen ITK:n paneelissa esille nyt trendaavan BeReal-sovelluksen (Android, iOS), mutta ei sekään ole ammatillisen keskustelun foorumi, vaikka aika hauskalta kaveripiirin käytössä kuulostaakin. Kari Nieminen esittelee tämän uuden sosiaalisen median sovelluksen tuoreessa Markkinointitrendit-sivuston kirjoituksessaan Mikä on BeReal ja miten se toimii? Lyhykäisyydessään BeRealin idea on olla vastavoima kauniille, suunnitelluille ja filtterein muokatuille kuville ja näyttää hetki omasta päivästä juuri sellaisena kuin se on. Käyttäjät saavat sovelluksesta päivittäin yhden viestin ja sen jälkeen on kaksi minuuttia aikaa ottaa ja jakaa kuva. Kuva otetaan kännykällä niin, että se ottaa samanaikaisesti kuvan etu- ja takakameralla, joten edes kuvakulmalla ei voi rajata pois arjen sotkuja. Näet muiden samanaikaisesti ottamat kuvat vain jakamalla omat kuvasi.  




Retviitatuimmat #ITK2022-tviitit


 


Tykätyimmät #ITK2022-tviitit (myös aiempi OPH:n tviitti kuuluu tänne)

 

 

 

Kirjoittaja: at Ei kommentteja:
Tunnisteet: , , ,

1.11.2022

ITK2021 - muistiinpanoja puheenvuoroista

ITK 30-vuotta -logo.
Juhlavuoden logo.
Etsin blogistani tietoja edellisestä ITK-konferenssista viime joulukuulta ja huomasin, että bloggauksen viimeistely ja julkaiseminen oli työkiireiden keskellä jäänyt tekemättä. Tänään editoin tekstiä hieman ja tässä se on, vain vajaan vuoden myöhässä. 

Lue myös viimeisimmän eli lokakuun 2022 konferenssin kokemuksista ja opeista. Linkit neljään bloggaukseen löydät täältä: ITK2022: Nostoja konferenssipäivien annista.

-  -  -  - 

Hymy ylsi korviin asti koko kolmepäiväisen ITK-konferenssin (Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa) ajan ja eiköhän hyvä tunnelma maskinkin takaa välittynyt. Koronan vuoksi jo monesti siirretty tapahtuma saatiin vihdoin järjestettyä 1.-3.12.2021, perinteisesti Hämeenlinnan Aulangolla.

Parasta olivat kohtaamiset, keskustelut ja halaukset vanhojen kollegoiden, somekollegoiden ja uusien tuttavuuksien kanssa. Tuttuun tapaan esillä oli myös hienoja puheenvuoroja. Niitä oli usein kahdeksankin rinnakkaista, joten monta hienoa juttua jäi kuulemattakin, mutta onneksi on some, joten #itk2021-tunnisteella löydät muiden kirjoituksia ja toki esitysten kuvaukset löytyvät myös konferenssin verkkosivulta.


Tutkija Tiina Parviainen piti avajaisissa puheenvuoron otsikolla Oppivat aivot modernissa kouluympäristössä. Hän kertoi, että 20 ensimmäistä elinvuottamme hienosäätävät aivojamme siihen ympäristöön, missä elämme. Kun digitalisaatio on nopeasti muuttanut ympäristöämme, on muutos aikuisille suurempi kuin nuorille, jotka ovat kasvaneet digin keskellä. Oppimiseen vaikuttavat mm. toisto ja oppimistilanteen merkityksellisyys. Tosin aivoille oppiminen on neutraalia ja jatkuvaa toimintaa.

Digi on ”arkea ja unelmia”, kuten konferenssin teema kuului. Digi on myös tapa parantaa meidän koulutusjärjestelmää. Alla konferenssipäivien suosituin tviittini.

Nina Halosen puheenvuorosta muutaman tviitin verran nostoja: 

  • Ruutuaika on vanhentunut käsite, oleellista on laatu. Mitä verkossa tehdään? Miten se tukee oppijan kiinnostuksen kohteita?
  • Trialogi tarkoittaa dialogia + sitä, että keskustelusta muodostuu joku yhteinen tuotos, esim. automaattisesti sanapilvi keskustelusta.
  • Pian saadaan keskusteluista dataa, esim. keskustelun tunneilmasto taulukkona. Minne menee ja kuka johtaa koulutuksen ja kasvatuksen digikehitystä?


Erno Lehtinen muisteli tutkimukseen kohdistuneita digipeda-odotuksia ITK-syntyaikoina: Poliitikot olivat kiinnostuneita siitä, parantaako digi tuloksia. Opettajat pohtivat mitä ja miten digiä pitäisi käyttää ja vanhemmat kysyivät, onko se turvallista. Riikka Lehto tviittasi aihetta sivuten: Hyvin suunnitellut ja toteutetut digiratkaisut ja niiden oikeanlainen käyttö tukevat oppimista. Tässähän on kyse samasta kuin kaikessa pedagogiikassa, hyvin suunniteltu ja toteutettu opetus vs. huonosti suunniteltu ja toteutettu.

Minna Lakkala ja Liisa Ilomäki pitivät innostavan esityksen digitaaliseen lukutaitoon liittyen.  Uudempaa materiaalia löytyy nykyisin hankesivulta, mistä löytyy myös nyt jo suomeksikin julkaistu kriittisen digitaalisen lukutaidon malli.

Koko konferenssin vaikuttavin esitys oli Liisa Ilomäen ITK-jäähyväisluento, sillä eläkevuode ovat edessä. Tarjolla oli tutkijan ja kouluttajan syvällisiä kannanottoja. Esimerkiksi tämä: Muistetaan, että lapset ja nuoret eivät ole diginatiiveja niin, että osaisivat käyttää teknologiaa. Sen sijaan he kasvavat uusiin käytäntöihin ja saattavat osata toimia uudella tavalla.

Keskusteluissa olivat myös hankkeet. Koska kehittämistyötä tehdään niin paljon hankkeissa, niillä on niin halutessaan paljon valtaa. Osa hankkeista kehittää uutta ja vie kehitystä eteenpäin, osa hankkeista on koulutushankkeita, minkä avulla ylläpidetään ja kehitetään opettajien osaamista. Olen itsekin merkittävän osan leivästä ansainnut hankkeita tekemällä. Niillä voidaan saada aikaan huikean hienoja juttuja, niillä voidaan asteittain kasvattaa opettajien osaamista - tai pyrkiä säilyttämään edes perusosaaminen. Valitettavasti olen nähnyt myös hankkeita, joissa hallinnollisen hankehumpan osuus on kohtuuttoman suuri tuloksiin nähden. Sometun tapaamisessa muisteltiin, miten toistakymmentä vuotta sitten moni hanke kehitti omia portaaleita materiaalien jakamiseen. Onneksi nyt on yksi ja yhteinen Avointen oppimateriaalien kirjasto!

Olin mukana Sometun muisteloissa. Se oli tärkeä verkosto silloin kun some oli vielä uutta ja ihmeellistä. Kuulin, että Sometun väkeä oli peräti koekaniinina, kun VR ensikertaa 2010 testasi wifiä Helsinki-Oulu- junassa. Omia muistojani löytyy mm. vuoden 2018 bloggauksesta Onnea Sometu 5 v. Teeman ympäriltä nostimme esiin omia diaesityksiä Sometun alkuajoilta tunnuksella #ITKretroesitys. Minä jaoin diat Rellun vesosta (2009) ja Blogit opetuksessa (2010) -koulutuksesta.

Mielenkiintoiseksi esitykseksi Twitterissä nostin myös väitöskirjatutkija Anssi Salmen puheenvuoron simulaatioista. Lisää voi lukea hänen simulaattori.fi-verkkosivulta. Myös chatbotit Otaviassa kuulostivat mielenkiintoiselta. Siellä on tavoitteena lisätä niiden avulla oppijuuden omistamista ja luoda chattibot-parvi.

Areena-esityksessä kerroin H5P-työkaluista, joita opettajat useimmiten käyttävät Moodlen kautta. Omat ja muidenkin ohjeet ja esimerkit löydät H5P-blogisivultani. Työkaluista suurin osa on saavutettavia ja sisällöt ovat CC-lisenssillä jaettavissa.

Kirjoittaja: at Ei kommentteja:
Tunnisteet: ,
Tilaa: Blogitekstit (Atom)