In English: The Using AI for Teamwork video (38 min) and slides are now available as part of the SALTO Digital training series. In June 2026, I will host an Erasmus+ Summer Course on AI in Education in the Helsinki Metropolitan Area. Please share this with your teacher friends across the EU!
- - - - -
Viime kevään ITK-foorumissa käsittelin Ryhmän aktivointia tekoälyä hyödyntäen. Linkistä löydät materiaalit ja tallenteen. Tänä syksynä olen jatkanut ideointia ja kerännyt kokemuksia siitä, miten tekoäly voisi tukea ryhmän työskentelyä. Pidin siitä eilen puheenvuoron syksyn viimeisessä ITK-webinaarissa. Alta löydät esitysdiat, tallenteen (tulossa lähipäivinä) sekä englanninkielisen videon, joka yhdistää kevään ja syksyn teemoja.
Kuvaan alla neljää vaihetta, johon ryhmän tukiälyn voisi tiivistää. Lisäksi esittelen ajatuksen rooleista, joita tekoälyä hyödynnettäessä voisi ryhmän jäsenille antaa. Kerron myös, miten käytin tekoälyä tämän tekstin kieliasun parantamiseen. Lopussa on koontia hyvistä lähteistä ja lisälukemistosta.
Vaikka ei ole olemassa vain yhtä tekoälyä, sanaa silti käytetään ikään kuin olisi. Kirjoituksessa viittaan tekoälyllä generatiivisen tekoälyn sovelluksiin, kuten ChatGPT, Copilot, NotebookLM tai Napkin.
Neljä vaihetta: miten tekoäly voi toimia ryhmän tukiälynä?
Ajatukseni ja eri lähteistä oppimani (oppilaitosmaailman ulkopuolelta Johannes Lehtosen DI-työ (PDF) ja mainostoimisto Poickeuksen kirjoitus tekoäly tiimityössä) voi tiivistää alla olevaan kuvaan. Tekoälyn käyttö ryhmän tukiälynä alkaa tekoälyyn tutustumisella ja työskentelyllä ihmisten kesken. Tämän jälkeen voi ottaa tekoälyn mukaan esimerkiksi antamaan palautetta ja halutessaan myös työstämään asiaa yhdessä ryhmän kanssa. Nämä neljä vaihetta auttavat tukemaan ryhmän omaa ajattelua, vahvistavat yhteistä ymmärrystä ja auttavat hyödyntämään tekoälyä tarkoituksenmukaisesti – ei korvaamaan vaan rikastamaan yhteistyötä.
Ensimmäinen vaihe ja edellytys työskentelylle on, että ryhmän kaikki jäsenet ovat ainakin jossain määrin perillä tekoälystä. Tekoälylukutaito on peruslähtökohta tekoälyn kanssa työskentelylle – ja sitä edellyttää myös EU:n tekoälysäädös. OPH:n ja OKM:n tekoälyn suositusten ja velvoitteiden tausta-aineistoissa tekoälylukutaidolla viitataan osaamiseen, jota tarvitaan, jotta kyetään ”ymmärtämään, hyödyntämään ja arvioimaan kriittisesti tekoälyä hyödyntäviä teknologioita ja niiden vaikutuksia. Tekoälylukutaidon voidaan katsoa sisältävän mm. ymmärryksen tekoälyn toimintaperiaatteista, kyvyn käyttää ja soveltaa tekoälyä, kyvyn arvioida tekoälysovelluksia ja niiden tuotoksia ja kyvyn käyttää tekoälyä eettisesti ja vastuullisesti.”
Toisena vaiheena tulee meidän ihmisten työskentely. Lähes aina kannattaa aloittaa siitä, enkä tarkoita tällä vain lyhyen kehotteen antamista. Kun ryhmä suunnittelee, kirjoittaa tai ideoi, aloittakaa ihmisten välisellä yhteistyöllä – ilman tekoälyä. Tekemällä yhdessä ryhmä saa mukaan oman näkökulman ja tyylin. Sisällöistä neuvotteleminen on usein myös keskeinen osa oppimisprosessia.
Tekoäly ei tunne kontekstia eikä osaa lukea ajatuksianne. Jos tekoäly otetaan kaveriksi liian aikaisin, jo tässä toisessa vaiheessa, se rajoittaa luovuutta. Ajan mittaan tekoälyn käyttö työskentelyn alkuvaiheessa voi vähentää omaperäisyyttä ja rohkeutta uuden kokeilemiseen ja siten myös vähitellen heikentää ammattitaitoa. Riskinä on myös tulla liian riippuvaiseksi tekoälystä. Mainostoimiston kirjoituksessa korostettiin, että on tärkeää nähdä tekoälyn tuotokset raaka-aineena, ei valmiina lopputuloksena. Se on aikamoinen haaste varsinkin opiskelijaryhmälle, joka ei vielä tunne opiskeltavaa teemaa hyvin.
Kolmannessa vaiheessa voidaan kutsua tekoäly avuksi. Siltä voidaan pyytää esimerkiksi kieliasun tarkistusta, mahdollisesti puuttuvaa näkökulmaa tai palautetta suhteessa tavoitteisiin. Tekoäly osaa muuntaa tekstiä eri muotoihin kuten tiivistää, muokata somepostaukseksi tai muuntaa diasarjaksi tai infograafiksi. Tekoälyä voi myös pyytää haastamaan ryhmää hyvillä kysymyksillä.
Kun kyseessä on teksti, minulla on tapana pyytää vain ehdotuksia. En halua, että tekoäly tekee muutokset suoraan tekstiin. Käytän tekoälyä paljon tällä tavoin, jolloin se toimii vähän kuin kollega: antaa mielipiteen ja parhaimmillaan uuden näkökulman. Tämän kirjoituksen osalta testasin Copilotin Writing Coach -agenttia, siitä tarkemmin alempana.
Olin ajatellut kuvaan vain kolme vaihetta, sillä niin yleensä itse työskentelen. Kun pyysin suosikkiani Napkin-sovellusta (ks. esittely) visualisoimaan kolme vaihetta, se loikin niitä neljä. Päätin jättää neljännenkin mukaan, sillä varmasti moni etenee sinne asti. Itse teen tällaista yhdessä muokkaamista lähinnä kuvituskuvien luomisessa ja englanninkielisen aineiston kanssa. On suuri apu, kun tekoäly auttaa löytämään paremman tavan ("more professional") ilmaista ajatuksia kirjallisesti tai suullisesti. Ehkä olen vähän vanhanaikainenkin, kun vielä haluan pääosin kirjoittaa itse ja omaan ammattitaitoon ja ilmaisukykyyn luottaen ja vain toisinaan palautetta tai ideointikaveria pyytäen.
Kokeile nelivaiheista mallia ja rohkaise ryhmääsi ottamaan käyttöön uusia rooleja, korostaaksesi monitahoista osaamista, mitä tekoälyn käyttö edellyttää. Miten sinä olet hyödyntänyt tekoälyä ryhmän työskentelyssä? Tule jakamaan kokemuksia ITK-konferenssin Tampere-taloon! Vielä on muutama päivä aikaa tehdä esitysehdotuksia: Call for Papers!
Hyötyisikö ryhmäsi kehotemuotoilijan tai tekoälyeetikon roolista?
Erilaiset roolit tukevat hyvin ryhmätyöskentelyä. Opin niiden käyttöön, kun aiemmin tein paljon töitä ongelmaperustaisen oppimisen kanssa. PBL-tutoriaaliryhmissä on tapana käyttää vähintään kolmea roolia: puheenjohtaja, joka huolehtii myös aikataulusta, kirjuri, joka tekee muistiinpanot ja tarkkailija, joka antaa lopuksi ryhmälle palautteen sen pyytämästä näkökulmasta.
Ongelmaperustaisen oppimisen ryhmärooleihin kuuluu se, että niitä kierrätetään. Kirjuriksi ei aina valita henkilöä, jolla on siisti käsiala, vaan jokainen työskentelee vuorollaan jokaisessa roolissa. On valtavan opettavaista ottaa pariksi tunniksi sellainen rooli, mikä ei ole itselle tyypillisin ja edes mieluisa. Hiljainen ja vetäytyvä tyyppi saakin usein hyvää palautetta puheenjohtajana toimimisesta ja paljon äänessä oleva tyyppi oivaltaa ryhmädynamiikasta jotain ihan uutta, kun onkin yhden tapaamisen ajan hiljainen tarkkailija.
Mainostoimisto Poiceuksen tiimeillä on käytössä erilaisia rooleja tekoälyn käytölle ja idea sopisi minusta hyvin myös oppilaitoksille. Yksi jäsen voisi ottaa erityisvastuulleen kehotemuotoilun ja tekoälyeetikko voisi aktiivisesti pitää esillä näkökulmaa fiksusta, eettisestä ja vastuullisesta käytöstä. Rooleja voi keksiä tarpeen mukaan lisää. Roolityöskentely auttaa usein avartamaan ajattelua, tästä ovat esimerkkinä myös de Bonon kuusi ajatteluhattua. Minulla on hyllyn päällä kuusi pahvihattua, mutta voisihan näistä jokaisesta tehdä myös oman chatbotin auttamaan ryhmän työskentelyä. Tai sitten voisi luoda vain yhden botin, joka aloittaa kysymällä, minkä väriselle haltulle tänään olisi tarve.
Paransin kieliasua tekoälyn avulla
Kun tämä generatiivinen tekoäly oli uutta, pyysin siltä toisinaan palautetta blogikirjoituksista ennen julkaisua. Harvakseltaan teen sitä nykyisinkin. Jos tuon kirjoitukseen jotain uutta tekoälyn ansiosta, kerron sen kyllä. Jos tekoälyn palaute on vain pieni kieliopillinen selkeytys tms, en sitä mainitse. Kuten en sitäkään, että olen jo useamman vuoden ajan tarkistanut oikeinkirjoituksen Wordilla ennen julkaisua.
Tämän kirjoituksen osalta testasin Copilotin Writing Coach -agenttia. Se on Microsoftin tekemä chatbotti ja sitä voi muokata paremmin omaan käyttöön sopivaksi, kuten itse tein. Nimeksi annoin kirjoitusapuri ja tarkensin agentin ohjeita, jotta se tietää mitä ja keille yleensä kirjoitan ja mistä erityisesti haluan palautetta. Tekoäly löysi Wordin jäljiltä vielä yhden kirjoitusvirheen. Muut hyväksymäni korjausehdotukset liittyvät kaikki tekstin muotoiluun: tiivistä, vältä toistoa, selkeytä, kirjoita lyhyempiä lauseita, poista pieniä puhekielisiä ilmauksia jne. Pitkälti toista tuntia meni sen parissa sinänsä jo valmista tekstiä hioen. Ehkä tästä tuli nyt vähän selkeämpi?
Hyviä lähteitä ja lisälukemistoa
- Tarton, Kaunasin, Tampereen ja Turun yliopistojen hankkeen erinomainen opas sisältää konkreettisia esimerkkejä tekoälyn käytöstä ja kriittisestä ajattelusta yliopisto-opetuksessa: Guide: Practical Case Studies
- Aino Vuorijärven artikkeli tekoälyavusteisesta kirjoittamisesta, julkaistu Metrospektiivissä: Kybersosiaalinen prosessi tekoälyavusteisessa tekstityössä.
- Charlotte von Essen, LinkedIn-postaus: If your students are using AI, help them do it well. Paste these top resources into your LMS.
- Stanfordin yliopiston ihmiskeskeisen tekoälyn yksikön YouTube-kanava Stanford HAI tarjoaa erinomaisia puheenvuoroja esim. 2025 AI+Education Summit -soittolistalla.
- EDUCAUSE on yhdistys, joka tarkastelee ja edistää teknologian käyttöä korkea-asteella:
- 2025 EDUCAUSE Horizon Report. Teaching and Learning Edition (CC BY-NC-ND)
- Jenay Robert, 2025 EDUCAUSE Horizon Action Plan: Building Skills and Literacy for Teaching with GenAI (BY-NC-ND)
- TUNIn vinkkipankki: Copilotin agentin luominen ja Agentti tekstitysten parantamiseen.
- ITK-webinaarisarjan tallenteet.
- Tekoälyn linkkivinkkien päivittyvä Padlet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos, että haluat kommentoida! Roskapostien suuren määrän vuoksi käytössä on kommenttien ennakkohyväksyntä.