Tekoälytilastoja

Tähän kirjoitukseen kokosin yhteenvetoa neljästä selvityksestä liittyen generatiivisen tekoälyn käyttöön. Esillä on ensimmäinen tutkimus ChatGPT:n käytöstä sekä Tilastokeskuksen, DNA:n ja Digi- ja väestötietoviraston tilastoja suomalaisista käyttäjistä.

ChatGPT:n käyttö on hyvin samankaltaista ammatista riippumatta

Yliopistojen ja Open AI tutkijat selvittivät ChatGPT:n käyttöä kuluttajalisensseillä (Free, Plus, Pro) aikajaksolla 11/2022 - 7/2025. Niiden käyttäjinä on 10 % maailman aikuisväestöstä ja kehotteita annetaan 29 000 joka sekunti. Lähes 80 % keskusteluista liittyy kolmeen teemaan, jotka ovat käytännön ohjeet, kirjoittaminen ja tiedonhaku. 

Mielenkiintoista on, että työkäyttö on hyvin samanlaista ammatista riippumatta. 81 % työhön liittyvistä kehotteista liittyy seuraaviin työtehtäviin: tiedon hankkiminen, dokumentointi ja tulkinta, päätösten tekeminen, neuvojen antaminen, ongelmien ratkaiseminen sekä luova ajattelu. Ei-työhön liittyvien viestien määrä on kasvanut työkäyttöä nopeammin. Itse tosin epäilen tämän liittyvän ainakin osittain siihen, että työkäyttö tehdään aiempaa useammin työnantajan tarjoamilla sovelluksilla, joista tällaista tilastointia ei yleensä ole saatavissa. 

Lähteenä on Aaron Chatterji etc. (2025). How people use ChatGPT, josta luin johdannon ja loppupäätelmät sekä muutaman kohdan muualtakin. Tästä linkistä voit avata alla olevat infograafit vähän parempilaatuisina kuvina.

Tilastokeskuksen mukaan 41 % suomalaisista on käyttänyt tekoälyä

Tilastokeskuksen sivuston hakusana "tekoäly" antaa 63 tulosta.  Tässä lähteenä on Tekoälyä käyttäneiden osuus lähes tuplaantui vuodessa (uutinen 12.11.2025).

Generatiivista tekoälyä viimeisen 3 kk aikana käyttäneiden osuus suomalaisista (16–89 v.) oli 41 % , kun se vuosi sitten oli 23 %. Miehiä on palveluiden käyttäjinä vain hieman naisia enemmän, tosin nuorten osalta naiset ovat hieman aktiivisempia. Vuoden aikana käyttö lisääntyi kaikissa ikäryhmissä, vaikka käyttö olikin sitä harvinaisempaa, mitä vanhemmista ihmisistä oli kyse. Alle 54-vuotiaista tekoälyä oli käyttänyt useampi kuin joka toinen.

Eniten yleistyi tiedonhaku, joka oli tekoälyn suosituin käyttötapa. Sitä oli tehnyt kolmannes vastaajista. Toiseksi suosituinta oli tekstin tuottaminen ja parantaminen, jota oli tehnyt joka neljäs vastaaja. Nuorilla käyttö liittyi usein opiskeluun ja työikäisillä työhön. Eniten tekoälyä käytettiin kuitenkin muihin tarkoituksiin.

Oma huomioni kiinnittyy siihen, miten yleistä tiedonhaku on. Yleensä parasta niin ekologisesti kun tiedon ja sen lähteiden luotettavuuden kannalta olisi käyttää tekoälyn sijaan esimerkiksi hakukoneita. Tällöin tietää edes sen, miltä sivustolta tieto on peräisin. Toki tekoäly voi toimia apuna myös tiedonhaussa. Tekoäly voi auttaa löytämään vaikkapa hyviä hakutermejä. Tekoälytoimintoja löytyy myös tietokannoista. Konkreettisia vinkkejä löydät Tampereen yliopiston  Tekoäly tiedonhaussa -oppaasta.

Moni käyttää ChatGPT:tä tai Copilotia tiedonhaussa ymmärtämättä, että se ei ymmärrä kirjoittamaansa, vaan tilastollisen päättelyn ja arpomisen perusteella laittaa sanoja järjestykseen. Vaikka tekoäly usein osuukin oikeaan, mihinkään ei voi luottaa tarkistamatta asiaa luotettavista lähteistä. Esimerkiksi itänaapurimme on ollut hyvin aktiivinen ja saastuttanut länsimaisia tekoälypalveluita Kremlin propagandalla. Tämä näkyy myös tekoälyn vastauksissa. Näin ollen kannattaisi mennä suoraan niiden luotettavampien lähteiden äärelle. Erityisen haastava on Google-haun tekoäly-yhteenveto, sillä sitä tarjotaan myös niille, jotka eivät tietoisesti ole valinneet käyttää tekoälyä eivätkä näin ollen aina ymmärrä, että tieto pitäisi aina tarkistaa. Sen voi itseltä piilottaa, mutta siitä huolimatta yhteenveto tehdään ja energiaa kuluu turhaan.

DNA: 29 % käyttää tekoälyä älylaitteellaan

DNA:n Digitaalinen elämä 2025 -selvitykseen kerättiin tiedot maaliskuussa. DNA on vuosien ajan koonnut tietoa suomalaisten netin käytöstä ja nyt mukana on hieman tekoälytilastojakin. Selvityksen mukaan 29 % suomalaisista käyttää tekoälyä älylaitteellaan (2024, 17 %). Alle 35-vuotiaista jo lähes puolet (45 %) käyttää tekoälyä älylaitteellaan (2024, 30 %). 

Moni vasta suunnittelee tekoälyn kokeilemista, sillä 57 % uskoo käyttävänsä tekoälyä seuraavan kahden vuoden aikana (2024, 49 %). 9 % vastaajista kertoo löytäneensä mielenkiintoista sisältöä tekoälyn kautta. Alle 25-vuotiaat pitävät digitaalisen hiilijalanjäljen pienentämistä hieman tärkeämpänä ja luottavan enemmän tekoälyn myönteisiin muutoksiin kuin heitä vanhemmat.

Itse käytän tekoälyä kännykällä etenkin halutessani jutella sen kanssa englanniksi aktivoidakseni kielitaitoani ja hakiessani oikeita ilmaisuja englannin kielelle. Suhtauduin siihen kuin englantia minua vähän paremmin osaavaan kollegaan, jonka ehdotuksia ja palautetta kuuntelen tarkalla korvalla. 

Mielenkiintoista ja ilahduttavaa sisältöä minulle ovat tuottaneet uudenlaiset videot, joita on helppo luoda tekoälyn avulla. Näiden sisällöt eivät liity työhön. Katso esimerkiksi Instagramin Sunnybunny-ai:n ihana Good Morning-video tai taidevideoista vaikkapa Allvangoghin video Vincentin maalauksista tai YouTubesta BABYAI-2 videot kuten Ai baby miss grandma.

DVV:n Digiturvabarometri

DVV:n Digiturvabarometrin 2025 (PDF) mukaan tekoälyn turvallisen hyödyntämisen eteen on vielä tehtävä töitä ja nopeasti kehittyvien tekoälypalveluiden turvallisuuteen suhtaudutaan varauksellisesti. Tekoälyn käyttö lisää luottamusta siihen ja vähentää huolia, mutta ei poista niitä. Ennemminkin käytön myötä pelko muuttuu konkreettiseksi varovaisuudeksi. Tässä raportista muutamia lainauksia.

Kolme avainnostoa Digiturvabarometrista (luku 2.2):

• "1. Luottamus digiin on koetuksella: Yleinen luottamus digitaaliseen turvallisuuteen on heikentynyt, ja suunta on ollut laskeva jo useamman vuoden ajan. Erityisesti tekoälyn nopea kehitys sekä lisääntyneet huijaukset ja kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia. Ne saavat monet epäilemään, pysyykö oma osaaminen mukana uhkien tahdissa. 
• 2. Tekoäly muuttaa arkea ja siihen suhtaudutaan varauksella: Tekoälyn käyttö yleistyy vauhdilla, mutta luottamus sen turvallisuuteen on erittäin matalaa. Tämä kahtiajako osoittaa, että vaikka teknologia tarjoaa uusia mahdollisuuksia, riskit ja tietosuojaan liittyvät kysymykset painavat vaakakupissa paljon. 
• 3. Haluamme toimia turvallisesti, mutta teoissa on parannettavaa: Motivaatio oman digiturvan parantamiseen on poikkeuksellisen korkea. Käytännön toimissa, kuten salasanojen hallinnassa, digihuijausten tunnistamisessa ja rikosilmoitusten tekemisessä, on kuitenkin yhä selviä puutteita. Kuilun umpeen kurominen vaatii paitsi yksilön ponnistuksia, myös helppokäyttöisempiä ja turvallisempia palveluita." 

Luku 3.1.3: Tekoälypalveluiden käytön laajuus - kuinka paljon käytät itse tekoälypalveluita (esim. OpenAl ChatGPT, Microsoft CoPilot, Google Gemini)? 

• 39 % ei käytä tekoälyä lainkaan.
• "Tekoälyn mahdollisuuksia kannattaisi nostaa esille niille henkilöille, jotka jo käyttävät sitä aktiivisesti esimerkiksi työroolissa tai vapaa-ajalla. Kynnystä kannattaisi madaltaa ei-käyttäjille. - - Tekoälypalveluiden käyttö siirtyy kokeiluista kohti arkea. - - merkittävä osa kansalaisista on yhä tekoälyn käytöstä sivussa. Tekoälypalveluiden mainetta ja luotettavuutta tulisi parantaa niiden parissa, jotka eivät sitä vielä halua, uskalla tai osaa hyödyntää." 

Luku 3.1.4: Tekoälypalveluiden käytön laajuus: ikävertailu Kuinka paljon käytät itse tekoälypalveluita (esim. OpenAI ChatGPT, Microsoft CoPilot, Google Gemini)? 

• Eniten kasvua vuosina parin vuoden aikana on tapahtunut 35–64-vuotiailla. Mielenkiintoista on, että 75–99-vuotiaista 15 % käytti tekoälyä vähintään kuukausittain.
• "Tekoälyn kokeilijat pitäisi saada säännöllisiksi käyttäjiksi tarjoamalla esimerkiksi 10 minuutin mikro-koulutuksia ja valmiita malliprompteja. Vanhemmille ikäryhmille kannattaisi tarjota matalan kynnyksen hyötyjä (asiointi, tiivistys ja muistilistat). Lisäksi kannattaisi panostaa läpinäkyvään, palveluiden tietoturvalliseen ja tietosuojan huomioivaan hyödyntämiseen. Tällä voitaisiin laskea “En lainkaan” -vastausten osuutta." 

Luku 3.6.6: Suhtautuminen tekoälyyn 

• Tietous tekoälystä ja sen haasteista on kasvanut, mutta luottamus datan käsittelyn turvallisuuteen pysyi kuitenkin matalana. Moni koki kasvavaa huolta tekoälyn kehitysvauhdista. Vaikka luottamuksessa tekoälyn tuottamaan sisältöön oli lievää nousua, 30 % ei luota siihen lainkaan.