ITK-foorumi: Ryhmän aktivointi tekoälyä hyödyntäen

Loin kuvan ChatGPT:llä kuvitukseksi sen
kanssa ideoimaani visuaalinen
väittely -menetelmään.

Digipedagogiikan ja tekoälyn opetuskäytön ykköstapahtuma ITK-konferenssi järjestetään ensi kertaa Tampere-talossa ja teemaksi on valittu "Paljon uutta, vähän vanhaa, jotain lainattua". Näitä kaikkia löytyy myös minun foorumiesityksestä, missä jaan sekä omia että vähän muidenkin kokeiluita ja ideoita tekoälyn käytöstä ryhmän aktivoinnissa. Esitys on keskiviikkona klo 15.45 (Sonaatti 1, 0 kerros).(Kirjoitusta on hieman muokattu ITK-viikon aikana.)

Jos et päässyt mukaan, voit katsoa maaliskuisen ITK-webinaarin tallenteen (22 min) samasta teemasta, vaikkei sisältö ihan identtinen tämän esityksen kanssa olekaan. 

Tervetuloa myös posterinäyttelyyn (Sorsapuistosali, 1. krs), ks. Tekoälyä ja käsitöitä -bloggaus. Lisäksi olen mukana AIXR-kokonaisuudessa, ks. AIXR-bloggaus. Kokosin yhteen työpajapäivän antia ja tulossa on kirjoitus myös muilta opitusta. Linkkaan kirjoituksen tänne, kun sen ehdin julkaista. 

Kokeile etukäteen, esityksen aikana tai sen jälkeen

• Mitkä ovat sinusta oppimisen ja opettamisen parhaat sovellukset? Voit vastata niin monta kertaa kuin haluat, mutta kerro yksi sovellus kerrallaan.
• Padlet: Sandbox-demo ja kuvien generointi Padlet-taulussa 

Esityksessä mainittuja linkkejä

ITK:n perinteiseiin kuuluu puhujille
annettava hattu.  Kuva Taru Koivisto

• Sovellusten ohjeita: Sanapilvet, Padlet, Flinga, Adobe Express, H5P-työkalut ym.
• Sanapilvistä tietovisoja tekoälyn avulla.
• Kehotteita H5P-sisältöjen luonnosteluun tekoälyn avulla. 
• Tekoälyn linkkivinkit ja suosittelijan linkit esim. Gammaan.
• Kuvakortit opetuksessa (osta, tulosta, käytä nettiversiota tai tee itse).
• Sitran tulevaisuusaineistoja opettajille ja kasvattajille (esim. digitaaliset megatrendikortit).
• Faktabaarin oppaat.
• Fun with A.I -YouTube-kanava.
• Opettajien sovelluksia: Twee, Diffit sekä Padlet TA ja sen esittely.

Sonaatti 1-sali oli ääriään myöten täynnä kuulijoita. Alkuun kerroin, että idea esityksen teemasta syntyi siitä, että yhdistin kaksi viime aikojen kysytyintä koulutusteemaan. Pandemia aikaan meni kaksi vuotta, jolloin ykkösteema oli osallistujien aktivointi ja osallistaminen. Sen jälkeen koulutin hetken eniten verkkosisältöjen luomista ja nyt on kaksi vuotta mennyt kovin tekoälypainotteisesti. Kuva: Kirsi Ek.

Esityksessäni oli konferenssin teeman mukaan paljon uutta, vähän vanhaa ja jotain lainattua. Tekoäly sopii hyvin kaveriksi myös vanhoille sovelluksille, joissa ei ole tekoälyä. Voit esim. kerätä metaforia sanapilveen ja pyytää sen jälkeen tekoälyltä tulosten luokittelua, tiivistystä tai tulkintoja. Kuva: Taru Koivisto.

  

Esityksen kuvaus

Esitys tarjoaa opettajille ja kouluttajille innovatiivisia ja konkreettisia tapoja oppijoiden aktivointiin ja osallistamiseen hyödyntämällä generatiivisen tekoälyn sovelluksia. Suosittuja aktivoinnin sovelluksia ovat mm. sanapilvet, muistitaulut ja pelilliset kyselyt. Tekoälyn tuo niiden käyttöön uudenlaisia mahdollisuuksia, myös silloin kun käytetään sovelluksia, joihin ei tekoälyä ole integroitu. Esityksessä tutustutaankin erityisesti mahdollisuuksiin, joita innovatiivinen eri sovellusten yhdistäminen tarjoaa ryhmän aktivoinnin tueksi ja samalla tekoälyn mahdollisuuksiin tutustumiseksi.

Esitystä varten on ideoitu ja täydennyskoulutuksissa testattu erilaisia työskentelytapoja. Esimerkit toimivat lähi- ja etäopetuksessa. Käytetyistä sovelluksista on tarjolla maksuton lisenssi eikä oppijoiden ei tarvitse kirjautua, joten ne sopivat monenlaisille ryhmille. Esimerkiksi sanapilveen voidaan kerätä opiskeltavaan teemaan liittyviä haastavia käsitteitä. Niistä voidaan tehdä tekoälyn (esim. Copilot) avulla harjoituksia kuten Formsin monivalintoja tai H5P-tehtäviä. Toinen sanapilvityöskentelyyn sopiva menetelmä on kerätä metaforia jollekin asialle. Tekoälyä voidaan pyytää tiivistämään ja luokittelemaan metaforat, jotta esiin nousseisiin näkökulmiin on helpompi tarttua. Tekoälyä voidaan pyytää myös ehdottamaan keskustelukysymyksiä pienryhmille. Näin tekoäly voi auttaa tukemaan vuorovaikutusta oppijoiden välillä.

Kolmas esimerkki on kerätä ryhmältä ajatuksia vaikkapa kysymykseen: Mitä jokaisen lukiolaisen tulee tietää generatiivisesta tekokälystä? Vastaukset syötetään tekoälylle ja pyydetään siltä niistä analyysiä. Sen jälkeen voidaan kysyä tekoälyltä mitä näkökulmia vastauksista puuttui tai käydä muuta keskustelua ryhmän ja tekoälyn kesken. Kun on ensin pyydetty tekoälyä arvioimaan oppijoiden kommentteja, voidaan kääntää roolit toisinpäin. Tällöin oppijat arvioivat kriittisesti tekoälyn vastauksia ja myös työskentelytapaa. Näin voidaan oppia jotain sekä opiskeltavasta asiasisällöstä että tekoälysovellusten mahdollisuuksista ja rajoitteista.

Neljäs esimerkki on koota muistitauluun oppijoiden kysymyksiä vaikkapa tekoälyn etiikasta. Sen jälkeen kysymyksistä luodaan tekoälyn avulla diasarja. Se tuskin kykenee vastaamaan kaikkiin kysymyksiin ja siellä voi olla virheitä tai erilaisia puutteita, mutta eihän dioja muutoinkaan lueta sellaisenaan läpi. Sen sijaan diasarjalla saadaan koottua kysymysten teemat, jolloin niitä on sujuvaa käsitellä keskustellen. Lopuksi arvioidaan tekoälyn ja työskentelytavan mahdollisia etuja oppimiselle. Sekin voi olla opettavaista, kun todetaan, että tekoäly ei jotain osannut tai ei vain vielä osattu kirjoittaa kehotetta, joka olisi toiminut.

Esitys tarjoaa selkeitä ja käytännönläheisiä menetelmiä ja sovelluksia, joiden avulla opettajat voivat hyödyntää tekoälyä ryhmän aktivoinnissa ja löytää uusia ulottuvuuksia osallistamiseen. Tarjolla on siis paljon uutta ja vähän vanhaa. Lainattua etsin verkon syövereistä ennen toteutusta. ITK-foorumiesityksessä kuulet aiheesta lisää ja pääset vähän itse kokeilemaankin.