Tekoälytilastoja

Tähän kirjoitukseen kokosin yhteenvetoa neljästä selvityksestä liittyen generatiivisen tekoälyn käyttöön. Esillä on ensimmäinen tutkimus ChatGPT:n käytöstä sekä Tilastokeskuksen, DNA:n ja Digi- ja väestötietoviraston tilastoja suomalaisista käyttäjistä.

ChatGPT:n käyttö on hyvin samankaltaista ammatista riippumatta

Yliopistojen ja Open AI tutkijat selvittivät ChatGPT:n käyttöä kuluttajalisensseillä (Free, Plus, Pro) aikajaksolla 11/2022 - 7/2025. Niiden käyttäjinä on 10 % maailman aikuisväestöstä ja kehotteita annetaan 29 000 joka sekunti. Lähes 80 % keskusteluista liittyy kolmeen teemaan, jotka ovat käytännön ohjeet, kirjoittaminen ja tiedonhaku. 

Mielenkiintoista on, että työkäyttö on hyvin samanlaista ammatista riippumatta. 81 % työhön liittyvistä kehotteista liittyy seuraaviin työtehtäviin: tiedon hankkiminen, dokumentointi ja tulkinta, päätösten tekeminen, neuvojen antaminen, ongelmien ratkaiseminen sekä luova ajattelu. Ei-työhön liittyvien viestien määrä on kasvanut työkäyttöä nopeammin. Itse tosin epäilen tämän liittyvän ainakin osittain siihen, että työkäyttö tehdään aiempaa useammin työnantajan tarjoamilla sovelluksilla, joista tällaista tilastointia ei yleensä ole saatavissa. 

Lähteenä on Aaron Chatterji etc. (2025). How people use ChatGPT, josta luin johdannon ja loppupäätelmät sekä muutaman kohdan muualtakin. Tästä linkistä voit avata alla olevat infograafit vähän parempilaatuisina kuvina.

Tilastokeskuksen mukaan 41 % suomalaisista on käyttänyt tekoälyä

Tilastokeskuksen sivuston hakusana "tekoäly" antaa 63 tulosta.  Tässä lähteenä on Tekoälyä käyttäneiden osuus lähes tuplaantui vuodessa (uutinen 12.11.2025).

Generatiivista tekoälyä viimeisen 3 kk aikana käyttäneiden osuus suomalaisista (16–89 v.) oli 41 % , kun se vuosi sitten oli 23 %. Miehiä on palveluiden käyttäjinä vain hieman naisia enemmän, tosin nuorten osalta naiset ovat hieman aktiivisempia. Vuoden aikana käyttö lisääntyi kaikissa ikäryhmissä, vaikka käyttö olikin sitä harvinaisempaa, mitä vanhemmista ihmisistä oli kyse. Alle 54-vuotiaista tekoälyä oli käyttänyt useampi kuin joka toinen.

Eniten yleistyi tiedonhaku, joka oli tekoälyn suosituin käyttötapa. Sitä oli tehnyt kolmannes vastaajista. Toiseksi suosituinta oli tekstin tuottaminen ja parantaminen, jota oli tehnyt joka neljäs vastaaja. Nuorilla käyttö liittyi usein opiskeluun ja työikäisillä työhön. Eniten tekoälyä käytettiin kuitenkin muihin tarkoituksiin.

Oma huomioni kiinnittyy siihen, miten yleistä tiedonhaku on. Yleensä parasta niin ekologisesti kun tiedon ja sen lähteiden luotettavuuden kannalta olisi käyttää tekoälyn sijaan esimerkiksi hakukoneita. Tällöin tietää edes sen, miltä sivustolta tieto on peräisin. Toki tekoäly voi toimia apuna myös tiedonhaussa. Tekoäly voi auttaa löytämään vaikkapa hyviä hakutermejä. Tekoälytoimintoja löytyy myös tietokannoista. Konkreettisia vinkkejä löydät Tampereen yliopiston  Tekoäly tiedonhaussa -oppaasta.

Moni käyttää ChatGPT:tä tai Copilotia tiedonhaussa ymmärtämättä, että se ei ymmärrä kirjoittamaansa, vaan tilastollisen päättelyn ja arpomisen perusteella laittaa sanoja järjestykseen. Vaikka tekoäly usein osuukin oikeaan, mihinkään ei voi luottaa tarkistamatta asiaa luotettavista lähteistä. Esimerkiksi itänaapurimme on ollut hyvin aktiivinen ja saastuttanut länsimaisia tekoälypalveluita Kremlin propagandalla. Tämä näkyy myös tekoälyn vastauksissa. Näin ollen kannattaisi mennä suoraan niiden luotettavampien lähteiden äärelle. Erityisen haastava on Google-haun tekoäly-yhteenveto, sillä sitä tarjotaan myös niille, jotka eivät tietoisesti ole valinneet käyttää tekoälyä eivätkä näin ollen aina ymmärrä, että tieto pitäisi aina tarkistaa. Sen voi itseltä piilottaa, mutta siitä huolimatta yhteenveto tehdään ja energiaa kuluu turhaan.

DNA: 29 % käyttää tekoälyä älylaitteellaan

DNA:n Digitaalinen elämä 2025 -selvitykseen kerättiin tiedot maaliskuussa. DNA on vuosien ajan koonnut tietoa suomalaisten netin käytöstä ja nyt mukana on hieman tekoälytilastojakin. Selvityksen mukaan 29 % suomalaisista käyttää tekoälyä älylaitteellaan (2024, 17 %). Alle 35-vuotiaista jo lähes puolet (45 %) käyttää tekoälyä älylaitteellaan (2024, 30 %). 

Moni vasta suunnittelee tekoälyn kokeilemista, sillä 57 % uskoo käyttävänsä tekoälyä seuraavan kahden vuoden aikana (2024, 49 %). 9 % vastaajista kertoo löytäneensä mielenkiintoista sisältöä tekoälyn kautta. Alle 25-vuotiaat pitävät digitaalisen hiilijalanjäljen pienentämistä hieman tärkeämpänä ja luottavan enemmän tekoälyn myönteisiin muutoksiin kuin heitä vanhemmat.

Itse käytän tekoälyä kännykällä etenkin halutessani jutella sen kanssa englanniksi aktivoidakseni kielitaitoani ja hakiessani oikeita ilmaisuja englannin kielelle. Suhtauduin siihen kuin englantia minua vähän paremmin osaavaan kollegaan, jonka ehdotuksia ja palautetta kuuntelen tarkalla korvalla. 

Mielenkiintoista ja ilahduttavaa sisältöä minulle ovat tuottaneet uudenlaiset videot, joita on helppo luoda tekoälyn avulla. Näiden sisällöt eivät liity työhön. Katso esimerkiksi Instagramin Sunnybunny-ai:n ihana Good Morning-video tai taidevideoista vaikkapa Allvangoghin video Vincentin maalauksista tai YouTubesta BABYAI-2 videot kuten Ai baby miss grandma.

DVV:n Digiturvabarometri

DVV:n Digiturvabarometrin 2025 (PDF) mukaan tekoälyn turvallisen hyödyntämisen eteen on vielä tehtävä töitä ja nopeasti kehittyvien tekoälypalveluiden turvallisuuteen suhtaudutaan varauksellisesti. Tekoälyn käyttö lisää luottamusta siihen ja vähentää huolia, mutta ei poista niitä. Ennemminkin käytön myötä pelko muuttuu konkreettiseksi varovaisuudeksi. Tässä raportista muutamia lainauksia.

Kolme avainnostoa Digiturvabarometrista (luku 2.2):

• "1. Luottamus digiin on koetuksella: Yleinen luottamus digitaaliseen turvallisuuteen on heikentynyt, ja suunta on ollut laskeva jo useamman vuoden ajan. Erityisesti tekoälyn nopea kehitys sekä lisääntyneet huijaukset ja kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia. Ne saavat monet epäilemään, pysyykö oma osaaminen mukana uhkien tahdissa. 
• 2. Tekoäly muuttaa arkea ja siihen suhtaudutaan varauksella: Tekoälyn käyttö yleistyy vauhdilla, mutta luottamus sen turvallisuuteen on erittäin matalaa. Tämä kahtiajako osoittaa, että vaikka teknologia tarjoaa uusia mahdollisuuksia, riskit ja tietosuojaan liittyvät kysymykset painavat vaakakupissa paljon. 
• 3. Haluamme toimia turvallisesti, mutta teoissa on parannettavaa: Motivaatio oman digiturvan parantamiseen on poikkeuksellisen korkea. Käytännön toimissa, kuten salasanojen hallinnassa, digihuijausten tunnistamisessa ja rikosilmoitusten tekemisessä, on kuitenkin yhä selviä puutteita. Kuilun umpeen kurominen vaatii paitsi yksilön ponnistuksia, myös helppokäyttöisempiä ja turvallisempia palveluita." 

Luku 3.1.3: Tekoälypalveluiden käytön laajuus - kuinka paljon käytät itse tekoälypalveluita (esim. OpenAl ChatGPT, Microsoft CoPilot, Google Gemini)? 

• 39 % ei käytä tekoälyä lainkaan.
• "Tekoälyn mahdollisuuksia kannattaisi nostaa esille niille henkilöille, jotka jo käyttävät sitä aktiivisesti esimerkiksi työroolissa tai vapaa-ajalla. Kynnystä kannattaisi madaltaa ei-käyttäjille. - - Tekoälypalveluiden käyttö siirtyy kokeiluista kohti arkea. - - merkittävä osa kansalaisista on yhä tekoälyn käytöstä sivussa. Tekoälypalveluiden mainetta ja luotettavuutta tulisi parantaa niiden parissa, jotka eivät sitä vielä halua, uskalla tai osaa hyödyntää." 

Luku 3.1.4: Tekoälypalveluiden käytön laajuus: ikävertailu Kuinka paljon käytät itse tekoälypalveluita (esim. OpenAI ChatGPT, Microsoft CoPilot, Google Gemini)? 

• Eniten kasvua vuosina parin vuoden aikana on tapahtunut 35–64-vuotiailla. Mielenkiintoista on, että 75–99-vuotiaista 15 % käytti tekoälyä vähintään kuukausittain.
• "Tekoälyn kokeilijat pitäisi saada säännöllisiksi käyttäjiksi tarjoamalla esimerkiksi 10 minuutin mikro-koulutuksia ja valmiita malliprompteja. Vanhemmille ikäryhmille kannattaisi tarjota matalan kynnyksen hyötyjä (asiointi, tiivistys ja muistilistat). Lisäksi kannattaisi panostaa läpinäkyvään, palveluiden tietoturvalliseen ja tietosuojan huomioivaan hyödyntämiseen. Tällä voitaisiin laskea “En lainkaan” -vastausten osuutta." 

Luku 3.6.6: Suhtautuminen tekoälyyn 

• Tietous tekoälystä ja sen haasteista on kasvanut, mutta luottamus datan käsittelyn turvallisuuteen pysyi kuitenkin matalana. Moni koki kasvavaa huolta tekoälyn kehitysvauhdista. Vaikka luottamuksessa tekoälyn tuottamaan sisältöön oli lievää nousua, 30 % ei luota siihen lainkaan. 

Tekoäly ryhmän työskentelyn tukena

In English: The Using AI for Teamwork video (38 min) and slides are now available as part of the SALTO Digital training series. In June 2026, I will host an Erasmus+ Summer Course on AI in Education in the Helsinki Metropolitan Area. Please share this with your teacher friends across the EU!

-  -  -  -  - 

Viime kevään ITK-foorumissa käsittelin Ryhmän aktivointia tekoälyä hyödyntäen. Linkistä löydät materiaalit ja tallenteen. Tänä syksynä olen jatkanut ideointia ja kerännyt kokemuksia siitä, miten tekoäly voisi tukea ryhmän työskentelyä. Pidin siitä eilen puheenvuoron syksyn viimeisessä ITK-webinaarissa. Alta löydät esitysdiat, tallenteen ja englanninkielisen videon, joka yhdistää kevään ja syksyn teemoja. 

Kuvaan alla neljää vaihetta, johon ryhmän tukiälyn voisi tiivistää. Lisäksi esittelen ajatuksen rooleista, joita tekoälyä hyödynnettäessä voisi ryhmän jäsenille antaa. Kerron myös, miten käytin tekoälyä tämän tekstin kieliasun parantamiseen. Lopussa on koontia hyvistä lähteistä ja lisälukemistosta.

Vaikka ei ole olemassa vain yhtä tekoälyä, sanaa silti käytetään ikään kuin olisi. Kirjoituksessa viittaan tekoälyllä generatiivisen tekoälyn sovelluksiin, kuten ChatGPT, Copilot, NotebookLM tai Napkin. 

Neljä vaihetta: miten tekoäly voi toimia ryhmän tukiälynä?

Ajatukseni ja eri lähteistä oppimani (oppilaitosmaailman ulkopuolelta Johannes Lehtosen DI-työ (PDF) ja mainostoimisto Poickeuksen kirjoitus tekoäly tiimityössä) voi tiivistää alla olevaan kuvaan. Tekoälyn käyttö ryhmän tukiälynä alkaa tekoälyyn tutustumisella ja työskentelyllä ihmisten kesken. Tämän jälkeen voi ottaa tekoälyn mukaan esimerkiksi antamaan palautetta ja halutessaan myös työstämään asiaa yhdessä ryhmän kanssa. Nämä neljä vaihetta auttavat tukemaan ryhmän omaa ajattelua, vahvistavat yhteistä ymmärrystä ja auttavat hyödyntämään tekoälyä tarkoituksenmukaisesti – ei korvaamaan vaan rikastamaan yhteistyötä.

Ensimmäinen vaihe ja edellytys työskentelylle on, että ryhmän kaikki jäsenet ovat ainakin jossain määrin perillä tekoälystä. Tekoälylukutaito on peruslähtökohta tekoälyn kanssa työskentelylle – ja sitä edellyttää myös EU:n tekoälysäädös. OPH:n ja OKM:n tekoälyn suositusten ja velvoitteiden tausta-aineistoissa tekoälylukutaidolla viitataan osaamiseen, jota tarvitaan, jotta kyetään ”ymmärtämään, hyödyntämään ja arvioimaan kriittisesti tekoälyä hyödyntäviä teknologioita ja niiden vaikutuksia. Tekoälylukutaidon voidaan katsoa sisältävän mm. ymmärryksen tekoälyn toimintaperiaatteista, kyvyn käyttää ja soveltaa tekoälyä, kyvyn arvioida tekoälysovelluksia ja niiden tuotoksia ja kyvyn käyttää tekoälyä eettisesti ja vastuullisesti.”

Toisena vaiheena tulee meidän ihmisten työskentely. Lähes aina kannattaa aloittaa siitä, enkä tarkoita tällä vain lyhyen kehotteen antamista. Kun ryhmä suunnittelee, kirjoittaa tai ideoi, aloittakaa ihmisten välisellä yhteistyöllä – ilman tekoälyä. Tekemällä yhdessä ryhmä saa mukaan oman näkökulman ja tyylin. Sisällöistä neuvotteleminen on usein myös keskeinen osa oppimisprosessia.

Tekoäly ei tunne kontekstia eikä osaa lukea ajatuksianne. Jos tekoäly otetaan kaveriksi liian aikaisin, jo tässä toisessa vaiheessa, se rajoittaa luovuutta. Ajan mittaan tekoälyn käyttö työskentelyn alkuvaiheessa voi vähentää omaperäisyyttä ja rohkeutta uuden kokeilemiseen ja siten myös vähitellen heikentää ammattitaitoa. Riskinä on myös tulla liian riippuvaiseksi tekoälystä. Mainostoimiston kirjoituksessa korostettiin, että on tärkeää nähdä tekoälyn tuotokset raaka-aineena, ei valmiina lopputuloksena. Se on aikamoinen haaste varsinkin opiskelijaryhmälle, joka ei vielä tunne opiskeltavaa teemaa hyvin.

Kolmannessa vaiheessa voidaan kutsua tekoäly avuksi. Siltä voidaan pyytää esimerkiksi kieliasun tarkistusta, mahdollisesti puuttuvaa näkökulmaa tai palautetta suhteessa tavoitteisiin. Tekoäly osaa muuntaa tekstiä eri muotoihin kuten tiivistää, muokata somepostaukseksi tai muuntaa diasarjaksi tai infograafiksi. Tekoälyä voi myös pyytää haastamaan ryhmää hyvillä kysymyksillä. 

Kun kyseessä on teksti, minulla on tapana pyytää vain ehdotuksia. En halua, että tekoäly tekee muutokset suoraan tekstiin. Käytän tekoälyä paljon tällä tavoin, jolloin se toimii vähän kuin kollega: antaa mielipiteen ja parhaimmillaan uuden näkökulman. Tämän kirjoituksen osalta testasin Copilotin Writing Coach -agenttia, siitä tarkemmin alempana.

Olin ajatellut kuvaan vain kolme vaihetta, sillä niin yleensä itse työskentelen. Kun pyysin suosikkiani Napkin-sovellusta (ks. esittely) visualisoimaan kolme vaihetta, se loikin niitä neljä. Päätin jättää neljännenkin mukaan, sillä varmasti moni etenee sinne asti. Itse teen tällaista yhdessä muokkaamista lähinnä kuvituskuvien luomisessa ja englanninkielisen aineiston kanssa. On suuri apu, kun tekoäly auttaa löytämään paremman tavan ("more professional") ilmaista ajatuksia kirjallisesti tai suullisesti. Ehkä olen vähän vanhanaikainenkin, kun vielä haluan pääosin kirjoittaa itse ja omaan ammattitaitoon ja ilmaisukykyyn luottaen ja vain toisinaan palautetta tai ideointikaveria pyytäen. 

Kokeile nelivaiheista mallia ja rohkaise ryhmääsi ottamaan käyttöön uusia rooleja, korostaaksesi monitahoista osaamista, mitä tekoälyn käyttö edellyttää. Miten sinä olet hyödyntänyt tekoälyä ryhmän työskentelyssä? Tule jakamaan kokemuksia ITK-konferenssin Tampere-taloon! Vielä on muutama päivä aikaa tehdä esitysehdotuksia: Call for Papers!

Hyötyisikö ryhmäsi kehotemuotoilijan tai tekoälyeetikon roolista?

Erilaiset roolit tukevat hyvin ryhmätyöskentelyä. Opin niiden käyttöön, kun aiemmin tein paljon töitä ongelmaperustaisen oppimisen kanssa. PBL-tutoriaaliryhmissä on tapana käyttää vähintään kolmea roolia: puheenjohtaja, joka huolehtii myös aikataulusta, kirjuri, joka tekee muistiinpanot ja tarkkailija, joka antaa lopuksi ryhmälle palautteen sen pyytämästä näkökulmasta. 

Ongelmaperustaisen oppimisen ryhmärooleihin kuuluu se, että niitä kierrätetään. Kirjuriksi ei aina valita henkilöä, jolla on siisti käsiala, vaan jokainen työskentelee vuorollaan jokaisessa roolissa. On valtavan opettavaista ottaa pariksi tunniksi sellainen rooli, mikä ei ole itselle tyypillisin ja edes mieluisa. Hiljainen ja vetäytyvä tyyppi saakin usein hyvää palautetta puheenjohtajana toimimisesta ja paljon äänessä oleva tyyppi oivaltaa ryhmädynamiikasta jotain ihan uutta, kun onkin yhden tapaamisen ajan hiljainen tarkkailija. 

Mainostoimisto Poiceuksen tiimeillä on käytössä erilaisia rooleja tekoälyn käytölle ja idea sopisi minusta hyvin myös oppilaitoksille. Yksi jäsen voisi ottaa erityisvastuulleen kehotemuotoilun ja tekoälyeetikko voisi aktiivisesti pitää esillä näkökulmaa fiksusta, eettisestä ja vastuullisesta käytöstä. Rooleja voi keksiä tarpeen mukaan lisää. Roolityöskentely auttaa usein avartamaan ajattelua, tästä ovat esimerkkinä myös de Bonon kuusi ajatteluhattua. Minulla on hyllyn päällä kuusi pahvihattua, mutta voisihan näistä jokaisesta tehdä myös oman chatbotin auttamaan ryhmän työskentelyä. Tai sitten voisi luoda vain yhden botin, joka aloittaa kysymällä, minkä väriselle haltulle tänään olisi tarve. 

Paransin kieliasua tekoälyn avulla

Kun tämä generatiivinen tekoäly oli uutta, pyysin siltä toisinaan palautetta blogikirjoituksista ennen julkaisua. Harvakseltaan teen sitä nykyisinkin. Jos tuon kirjoitukseen jotain uutta tekoälyn ansiosta, kerron sen kyllä. Jos tekoälyn palaute on vain pieni kieliopillinen selkeytys tms, en sitä mainitse. Kuten en sitäkään, että olen jo useamman vuoden ajan tarkistanut oikeinkirjoituksen Wordilla ennen julkaisua.

Tämän kirjoituksen osalta testasin Copilotin Writing Coach -agenttia. Se on Microsoftin tekemä chatbotti ja sitä voi muokata paremmin omaan käyttöön sopivaksi, kuten itse tein. Nimeksi annoin kirjoitusapuri ja tarkensin agentin ohjeita, jotta se tietää mitä ja keille yleensä kirjoitan ja mistä erityisesti haluan palautetta. Tekoäly löysi Wordin jäljiltä vielä yhden kirjoitusvirheen. Muut hyväksymäni korjausehdotukset liittyvät kaikki tekstin muotoiluun: tiivistä, vältä toistoa, selkeytä, kirjoita lyhyempiä lauseita, poista pieniä puhekielisiä ilmauksia jne. Pitkälti toista tuntia meni sen parissa sinänsä jo valmista tekstiä hioen. Ehkä tästä tuli nyt vähän selkeämpi?

Hyviä lähteitä ja lisälukemistoa

• Tarton, Kaunasin, Tampereen ja Turun yliopistojen hankkeen erinomainen opas sisältää konkreettisia esimerkkejä tekoälyn käytöstä ja kriittisestä ajattelusta yliopisto-opetuksessa: Guide: Practical Case Studies
• Aino Vuorijärven artikkeli tekoälyavusteisesta kirjoittamisesta, julkaistu Metrospektiivissä: Kybersosiaalinen prosessi tekoälyavusteisessa tekstityössä.
• Charlotte von Essen, LinkedIn-postaus: If your students are using AI, help them do it well. Paste these top resources into your LMS.
• Stanfordin yliopiston ihmiskeskeisen tekoälyn yksikön YouTube-kanava Stanford HAI tarjoaa erinomaisia puheenvuoroja esim. 2025 AI+Education Summit -soittolistalla.
• EDUCAUSE on yhdistys, joka tarkastelee ja edistää teknologian käyttöä korkea-asteella: 
• 2025 EDUCAUSE Horizon Report. Teaching and Learning Edition (CC BY-NC-ND) 
• Jenay Robert, 2025 EDUCAUSE Horizon Action Plan: Building Skills and Literacy for Teaching with GenAI (BY-NC-ND) 
• TUNIn vinkkipankki: Copilotin agentin luominen ja Agentti tekstitysten parantamiseen.
• ITK-webinaarisarjan tallenteet. 
• Tekoälyn linkkivinkkien päivittyvä Padlet.

SeniorSurf-päivän webinaari: Tekoäly tutuksi

Teemapäivän kuvitusta.

Pidin tänään Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-päivän webinaarin teemana Tekoäly tutuksi - käytännön esimerkkejä senioreille. Alta löydät webinaarin tallenteen ja diat, linkkejä esiteltyihin sovelluksiin ja lisätietoihin sekä Duck.ai-sovelluksen ohjevideon 

SeniorSurfin materiaalipankista löytyy runsaasti hyvää materiaalia hakusanalla tekoäly. Esimerkiksi tuore usean järjestön yhteistyönä tekemä interaktiivinen kuva Tutustu tekoälyyn. Se sisältää mm. senioreiden haastatteluita ja lyhyitä ohjevideoita. XAMK-ammattikorkeakoulun sivulta löytyy pieni tekoälysanasto.

Webinaarissa mainittuja linkkejä lisätietoihin

• Algoritmit pois päältä, Sitran ohje.
• Tekoälypohjaiset suosittelualgoritmit somepalveluissa, Harto Pönkä.
• Faktabaari on suomalainen faktantarkistuspalvelu faktapohjaisen julkisen keskustelun ja digitaalisen informaatiolukutaidon puolesta. Faktabaari on poliittisesti sitoutumaton ja kaikille avoin osallistava verkkomedia. Faktabaarin opettajien oppaista löytyy hyviä artikkeleita meille kaikille, myös ruotsiksi ja englanniksi.
• Päivittyvä koonti tekoälyohjeista (ks. 1. rivi), sovelluksista ja etenkin opetuskäytön esimerkeistä: Tekoälyn linkkivinkkien muistitaulu.
  
  

Esimerkkejä tekoälysovelluksista

• Keskustelevat yleiskäyttöiset sovellukset
• Duck.ai: Chattaile anonyymisti ja kirjautumatta. Ei tallenna tietojasi. Lisäsin alle videon (8 min), missä näytän sen eri valikot ja asetukset. Käyttö onnistuu oikein hyvin ilman videon oppeja, mutta jos kaipaat lisätietoja, niin videolta löytyy.
• ChatGPT: Toimii kirjautumatta, mutta kirjautuen saat lisäominaisuuksia, esim. ääneen keskustelu ja erilaisten kuvien luominen. Maksamalla saa mm. paremman tietosuojan.
• Microsoft Copilot
• Google Gemini
• Kuvien luominen eli generointi em. sovellusten lisäksi (ei Duck.ai:n maksuton lisenssi). 
• Kuvasovelluksia on esitelty linkkivinkkien 3. rivillä. 
• Adobe Express sopii monipuolisempaan käyttöön ja kuvien muokkaamiseen (ks. ohjeet).
• Chatbotteja, joiden kanssa voi keskustella ilman kirjautumista:
• Valion Muru-botti lähinnä ohjaa reseptien tai muiden aineistojen pariin.
• Metsänhoidon suositukset hakee tietoja vain suosituksista, ei edes niiden tausta-asiakirjoista saati internetistä.
• Eri tarkoituksiin suunniteltuja botteja löydät esim. ChatGPT:stä sinne kirjautumalla (kohdasta GPT.t), esim. "Write for me" avuksi kirjoittamiseen. Copilotista löytyy myös valmiita botteja kohdasta agentit. Omiakin voi olemmissa maksullisella lisenssillä luoda.
• Suno: Musiikin luomiseen. Maksutta voi luoda 10 kappaletta päivässä. Edellyttää kirjautumista. Maksamalla saat mm. lisäominaisuuksia musiikin tekemiseen.
• Sunolla voi tehdä muutaman minuutin lauluja omasta tekstistä tai kehotteesta, kuten webinaarissa kokeilimme: SeniorSurf-päivä ja Seniorin Surf-päivä. Sanatkin ovat näkyvissä, jos yhteislaulu innostaa. Yhdellä kehotteella tulee aina kaksi samankaltaista laulua. Lisäksi saa ensimmäisen minuutin kahdesta laulusta, jotka on tehty uuden maksullisen v5-mallin mainoksiksi, esim. Seniorien Surf-laulu. 
• Webinaarissa kysyttiin, osaako tekoäly luoda laulusta tai musiikista nuotit. Tällaisiakin on olemassa, mutta en ole niitä kokeillut enkä tarkemmin tunne. Esimerkiksi Melody Scanner, ScoreCloud ja AudioScore. Tekoäly nämä vinkkasi, mutta kävin kyllä vilkaisemassa verkkosivutkin. Se mikä kullekin on paras, riippuu mm. siitä, halutaanko nuotit musiikkikappaleesta, missä on useita instrumentteja vai esimerkiksi pelkästä laulusta, hyräilystä tai pianokappaleesta.
• Tekoälyn linkkivinkkien muistitaulu.
  
  

Webinaarin diat ja tallenne (59 min) sekä Duck.ai-ohjevideo (8 min)

 

Näytin webinaarissa nopeasti Duck.ai-sovellusta, joka on turvallinen ja yksityisyyttä arvostava tekoälysovellus. Se ei kerää tietoja käyttäjistään ja sitä voi kokeilla maksutta ja ilman kirjautumista. Et välttämättä tarvitse sen kummenpia ohjeita, vaan voit tutustua siihen kokeillen ja tutkien. Tein webinaarin jälkeen ohjevideon, missä esittelen sen asetukset ja valikot. 

 

Aktivointia etäopetuksessa

Pidin pari päivää sitten Oulun yliopistolle alustuksen teemana Aktivoivat työtavat, motivointi ja ryhmäyttäminen etäopetuksessa. Vuorovaikutteista webinaaria ei haluttu tallentaa, mutta juttelin samat asiat uudestaan vähän tiiviimmin ja tein tallenteen ilman menetelmien tai sovellusten kokeilua. 

Tämä video (48 min) on upotettu alle, samoin diat. Videossa on aikaleimoja, joista voi myös hypätä vaikka diasarjan perusteella itseäsi kiinnostavaan kohtaan. Video löytyy myös YouTubesta Webinaaritallenteita (digipeda) -soittolistaltani, jonne on lokakuussa tulossa pari muutakin tallennetta.

Ohjeet esillä olleisiin sovelluksiin löydät tämän blogin ohjesivulta. Kannattaa muutenkin katsoa, mitä sen listauksesta löytyy. Aina ei tarvita uusia sovelluksia, vaan voi opetella käyttämään nykyisiä entistä monipuolisemmin tai vaikka etsiä niistä uusia tekoälyominaisuuksia. Erilaisia muisti- ja valkotaulusovelluksia on runsaasti. Vaikka Padlet ja Flinga ovat omia suosikkejani, moni työskentely onnistuu hyvin myös organisaation sisäisesti rajatulla Teamsin valkotaululla tai Zoomin valkotaululla. Monet toiminnot onnistuvat myös Microsoftin tai Googlen jaetuilla dokumenteilla. Usein sovellus, mihin opiskelijoiden ei tarvitse kirjautua, toimii etenkin webinaarien aktivoinnissa parhaiten. Kirjautumattomuus säästää aikaa ja tuo lisää vapauksia sovellusten valintaan.

NotebookLM: tekijänoikeudet ja tekoälykoonteja materiaaleistani

TOT-ryhmässä on ollut keskustelua siitä, mitä aineistoja sovellukseen saa viedä ja miten niitä on oikeus jakaa. Suureksi ilokseni Harto Pönkä kirjoitti aiheesta blogiinsa: NotebookLM, tekijänoikeudet tekoälysovelluksissa ja opetus. Suosittelemaan lukemaan Harton kirjoituksen tai vähintään katsomaan siihen liitetyn videon. Tekijänoikeudet eivät ole aivan yksinkertainen asia, varsinkaan tekoälyn ja opetuksen näkökulmasta. Oslon yliopiston ohjeen NotebookLM:lle voi tiivistää näin: Et saa jakaa materiaalia, jonka jakamiseen sinulla ei ole oikeutta. Et myöskään saa jakaa arkaluonteisia tietoja (esim. henkilötiedot) tai laitonta sisältöä. 

Harto muistuttaa myös, että käytettäessä julkista aineistoa, minkä käyttöä tekoälyn kanssa ei ole erikseen kielletty, on tärkeää, että NotebookLM:n tuotos perustuu muuhunkin kuin yhteen tai harvoihin teoksiin, jotka on annettu sille lähdeaineistoksi. Myös lähdemerkinnät on oltava näkyvissä. Tekoälysäädös ei kumoa tekijänoikeutta, vaikka se sitä rapauttaakin. 

Omien aineistojen vieminen sovellukseen on tietenkin sallittua ja sen itse koen hyödyllisimmäksi. Tosin vaikka käytän omia dioja, tekoäly poimii niistä muidenkin sisältöjä lähteitä mainitsematta. Alla olevien koontien osalta lähteet löytyvät jakamastani diasarjasta. Annoin Google NotebookLM:lle aineistoksi videon, diasarjan sekä kolme tiedostoa, joissa oli alkuperäisen koulutusryhmän osallistujien vastaukset (heidän luvalla ja anonyymisti) muutamaan kysymykseen äänestyksinä tai muistitauluun kirjoitettuna. 

Nykyisin audioyhteenvedon eli podcastin voi valita neljästä vaihtoehdosta: Perehdy tarkemmin, Lyhyt yhteenveto, arvostelu tai väittely. Kestoksi voi valita lyhyempi tai oletus ja kielivalintakin on tarjolla. Se on tärkeää tehdä etenkin, jos aineistossa on monenkielistä sisältöä. Lisäksi voi kirjoittaa tarkempia ohjeita kehotteeseen. Tällaisia sisältöjä generoin:

• Aktivointi ja motivointi (audio, 17;17 min). Valittu "Perehdy tarkemmin: Kahden juontajan eloisa keskustelu, jossa käsitellään lähteiden aiheita". Suhteellisen hyvä, mutta osaa asioista en painottaisi tai yksinkertaistaisi ihan samalla tavoin.
• Etäopetuksen aktivointi (audio, 6.06 min). Valittu "Arvostelu: Asiantuntija-arvio lähteistäsi, joka sisältää rakentavaa palautetta materiaalin parantamiseksi." Tämän kuunteleminen oli kamalaa, meinasin jättää jakamatta, kun hävetti. En vielä kuunnellut loppuun asti. Tämä ominaisuus tulee ehdottomasti omaan käyttöön jatkossa. Kritiikki oli pitkälti aiheellista. Asiaa minulla tahtoo aina olla liikaa ja punaista lankaa voisi aina selkiyttää. Eriytän liikaa ylöspäin olettaen sovellusten olevan tutumpia kuin ovat. Keskittyminen kolmeen sovellukseen toimisi kai usein paremmin sen sijaan, että esittelen nopeasti kuusi vaihtoehtoa.
• Opiskelijoiden aktivointi etäopetuksessa (video 6:34 min). Tällä kertaa piti tehdä kaksi videota, että sain riittävän hyvän. Ensimmäisessä versiossa oli usea harmillinen yksinkertaistus tai väärinymmärrys. Tämän sisällöstä tekee mieli tarkentaa, että verkkokurssin jälkien anonyymius liittyy itsenäisesti opiskeltaviin kursseihin. Siitä puhun lisää omalla videollani. Tällä tekoälyvideolla on melko suoria lainauksia ilman lähdettä. Lähteet näet alla olevasta diasarjasta. 
• Voit myös tutustua koko muistikirjaan. Käytin kaikki muut tarjolla olevat vaihtoehdot, mutta tällä kertaa en tehnyt raportteja (esim. blogipostaus, koemateriaalit, käsikirja).
• Vasemmalla näet muistikirjaan syöttämäni aineistot. Keskimmäisessä sarakkeessa on chat, minkä kanssa voit keskustella aineistojen kanssa. Muut sisällöt löydät oikeasta reunasta.
• Miellekartta "Aktiivinen etäopetus", jonka tein videosta ja materiaalista, ilman osallistujien kommentteja tai äänestyksiä. 
• Kysely "Ohjaus: tietovisa" tarjoaa monivalintoja selityksineen ja mahdollisuuden kysyä teemoista lisäkysymyksiä.
• Opettelukorteille valitsin vaihtoehdoksi "vaikea". Ne löytyvät nimellä "Verkko-opetus, muistikortit".
  
  

Aiempia bloggauksia ja ohjeita mainittuihin sovelluksiin

• NotebookLM: uusia ominaisuuksia (8/2025)
• Digipedagogiikan koulutuspaketti (5/2025)
• Onnenpyörä (kotimainen, mainokseton, ei kirjautumista, 1/2025)
• Tekoäly opetuksessa -linkkivinkkejä
• Ohjeiden blogisivu, mm. sanapilvet, Flinga, Padlet, sähköiset kyselyt, ajatuskartat, kuvakortit ja opetusmenetelmät.

aktivoivat-tyotavat-motivointi-ja-ryhmayttaminen-etaopetuksessafrom Matleena Laakso

Geminin Storybookilla tarinoita

Ensimmäisen kirjani kansikuva. Tekijätiedot
näkyvät kummallisesti vaineditointivaiheessa,
mutta eivät jaetussa kirjassa.

Olen tänään tutkaillut Googlen Gemini -tekoälyn uusia ominaisuuksia ja niitähän on valtavasti ihan maksuttomalla kuluttajalisenssilläkin! Suurimman vaikutuksen teki ohjattu oppiminen, minkä kanssa juttelin pitkään sekä Storybook-kuvakirja, josta kerron alla lisää - ja näytän siitä kolme esimerkkiä. Alkuun listaan koontia muistakin Geminin uudistuksista. (Täydensin kirjoitusta vielä julkaisupäivän iltana.)

Uutta Geminissä

• Ohjattu oppiminen: Ei anna suoraan vastauksia tai tee tehtäviä puolestasi. Keskustelee kanssasi opiskeltavasta aiheesta, tekee kysymyksiä ja kommentoi vastauksiasi.
• Kuvagenerointi: voit kehotteiden avulla mm. editoida kuvia, yhdistää elementtejä kahdesta kuvasta ja luoda samasta hahmosta erilaisia kuvia jne. Gemini 2.5 Flash Image -kuvagenerointi tunnetaan myös nimellä Nano Banana, ja sitä voi käyttää myös muilla alustoilla, esim. ChatGPT:n GPT:n avulla tai Pollo.ai-sivustolla. Esa Riutta esittelee sitä tänään julkaisemallaan NanoBanana-ohjevideolla (13 min).
• YouTube-integraatio: tekee linkin avulla tiivistelmiä, kysymyksiä videoista, etsii tiettyä teemaa käsittelevän kohdan aikaleiman jne.
• Tilapäinen keskustelu, joka tallennetaan vain 72 tunniksi.
• Audioyhteenvedot (NotebookLM) esittelin edellisessä bloggauksessa.
• Päättelymallin (deep research) esittelin huhtikuun bloggauksessa.
• Storybook-kirjat (esittelysivu englanniksi).
• Geminin uudet ominaisuudet (englanniksi).
  
  

Storybookilla luo kuvitettuja kirjoja 

Geminin sivupalkista löytyy kohta Storybook ja tässä järjestyksessään toinen sillä tekemänä tarina: Siekkilän syleilyssä. Siinä on vaikutteita tosielämästä, vaikka kaikki yksityiskohdat eivät todellisuuteen täsmääkään. Tämä on tehty yhdellä tekstikehotteella muutamassa minuutissa.

Ensimmäistä kirjaani samasta teemasta muokkasin pitkään sekä tekstin että kuvien osalta. Välillä muutokset niin kuvitukseen (paidan väri) kuin tekstiinkin (telttailun sijaan yöpyminen taukotuvassa) onnistuivat hyvin, mutta usein chat kertoi tehneensä päivitykset, mutta tarina ei ollut muuttunut mitenkään. Eikä muuttunut seuraavan kymmenen kehotteenkaan aikana. Samoja ongelmia tuntuu olleen muillakin, joten lienee kyse uuden kokeellisen toiminnon alkuvaiheen haasteista. Niinpä en edelle linkattuun tarinaan enää jaksanut yrittänyt muokata esimerkiksi omaa ulkonäköä realistisemmaksi.  

Storybook-kirjoissa on 10 aukeamaa. Tekstiä ja kuvia voi muokata vain kehotteiden avulla, mutta kehotekenttään voi vaikuttaa myös raahaamalla siihen kuvia tai PDF-tiedostoja, joita  käytetään tarinan luomisessa. Valmiin tarinan jakaminen onnistuu sekä linkillä että tulostamalla. Kirjoja voi myös kuunnella. 

Jatkoin kokeilua illalla ja tein eTwinning-koulutusta valmistellessani kirjan 10-vuotiaille johdattelemaan eTwinningin vuositeemaan "Skills for life": literacy, mathematics, science, digital and citizenship. Annoin kehotteen englanniksi, mutta kirjasta tuli suomenkielinen. Muutamalla kehotteella sitä muokkasin, joten Ilonan elämäntaidot -kirja ja tämä kommentti syntyivät noin 10 minuutissa. Vähän naiivihan siitä tuli, mutta on se silti jännää, mihin tekoäly pystyy. Nyt tarinan muokkaus onnistui paremmin kuin ensimmäisillä kerroilla. Saadakseni samankaltaisen tarinan englanniksi vaihdoin toiselle Google-tilille, missä käyttökielenä on englanti. Gemini kyllä neuvoi muitakin työläämpiä vaihtoehtoja. Olen tyytyväisempi englanninkieliseen tarinaan, jota sitäkin muutamalla kehotteella parantelin: Elara and the Skills for Life Garden. 

Pikainen googlaus ja Geminin kanssa keskustelu ehdotti erilaisia käyttötapoja

• Luodaan tarina omia valokuvia hyödyntäen ja tehdään siitä tulostettava värityskirja.
• Piirretään yksi tai muutama kuva. Syötetään ne ja tarinan tiivis juoni kehotteena Geminille. 
• Historian tunnilla kuvaillaan merkittävä tapahtuma kuvitteellisen hahmon näkökulmasta.
• Opetusmateriaalin avulla oppijat luovat tarinan vesipisaran matkasta veden kiertokulussa.
• Lähetä kuva tekoälyllä luodusta ihmishahmosta ja pyydä siitä tarina, jossa (tai josta) tutkitaan hahmon motivaatioita ja persoonallisuutta.
• Luo tarina, joka esittelee luonnontieteen periaatteita, esimerkiksi kerrotaan Newtonin kolmen liikelain tarina, käyttämällä esimerkkeinä jalkapalloja.

NotebookLM: uusia ominaisuuksia

Wintterissä toimii päiväkoti, yhtenäiskoulu, lukio,
kansalaisopisto ja musiikkiopisto. Lisäksi tarjolla on
monipuolisesti tiloja mm. urheiluun ja vapaa-ajanviettoon. 

Olin eilen Uudenkaupungin opettajien vesossa upeassa uudessa Wintterin monitoimijatalossa kouluttamassa tekoälyä. Tästä kirjoituksesta löydät diat ja niistä Google NotebookLM:llä tehdyn videon ja muutkin yhteenvedot. 

Esittelin sovellusta joulukuisessa ja keväällä täydennetyssä bloggauksessa NotebookLM luo podcasteja omista materiaaleista. Kesän aikana on jälleen tehty uudistuksia, merkittävimpänä videoiden luominen. Tarjolla on myös valmiita muistikirjoja sekä mahdollisuus jakaa muistikirja julkisella linkillä, jolloin katsojalta ei edellytetä kirjautumista.  

Osa NotebookLM:n toiminnoista löytyy myös Google Geministä ja audioyhteenveto- eli podcast-toiminto on kopioitu Microsoftin Copilotiin, jos se kuuluu lisenssiisi ja pääkäyttäjä on ottanut sen käyttöön. Tässä keskityn uudistuksiin selaimella suoraan NotebookLM-sivun kautta käytettynä.

Kirjauduttuasi näet valmiita muistikirjoja ja mahdollisuuden lisätä omia. Muistikirjan näkymä on kolmiosainen, kuten kuva alla näyttää: lähteet ovat vasemmalla ja keskellä on tiivis kuvaus ja mahdollisuus keskustella aineiston kanssa. Oikealta voi luoda ja katsoa audioyhteenvetoja, videoita, miellekartan ja neljä erilaista raporttia: tietopaketti, opiskeluopas, UKK ja aikajana. Näitä voi luoda muistikirjan kaikista tai vain valitsemistaan aineistoista. Google tarjoaa ohjeet suomeksi.

Video on sovelluksen uusin ominaisuus. Tein niitä kaksi ja toinen on upotettu alle. Videot ovat diasarjoja, joissa on selostus taustalla. Aineistona käytin koulutuksen diasarjaa PDF-muodossa sekä tekstimuotoisena tuotua listausta aloituksen sanapilven sanoista eli opettajien metaforista tekoälyyn liittyen. Voit täydentää listausta ja äänestää suosikkejasi. Tekoäly on kuin... Kerron lisää sanapilvistä ja muista verkon sovelluksista ohjeiden blogisivulla.

Videosta tuli minusta varsin hieno. 90 min tiivistettynä vajaaseen kymmenesosaan. En antanut tekoälylle erityistä ohjeistusta videon teemoihin tai näkökulmiin. Tykkäsin erityisesti siitä, miten videolla lähdettiin kuljettamaan tarinaa osallistujien ideoimista metaforista. Olisin voinut itsekin pysähtyä niihin pidemmäksi ajaksi! Huomasin vain yhden virheen: 25 sek kohdalla minuun viitataan tutkijaryhmänä. NotebookLM:ssä voi valita haluamansa kielen, mutta videoita ei vielä saa suomeksi puhuttuna. Videolla on YouTuben automaattinen tekstitys, joten voit helposti kääntää tekstitykset haluamallesi kielelle. Jälkikäteen lisätty kommentti: 2-3 viikkoa myöhemmin tarjolle tulivat myös suomenkieliset videot.

Tein myös muita yhteenvetoja, joita en ole tarkistanut. Aikajanan jätin tekemättä, kun ei se tähän aineistoon tuntunut järkevältä. Jaoin muistikirjan julkisesti, joten voit chattailla aineiston kanssa tai katsoa erilaisia yhteenvetoja. Myös jaetussa muistikirjassa on yllä esitellyt kolme välilehteä.

Edellä esittelin maksutonta lisenssiä. Maksullisilla lisensseillä on tarjolla lisäominaisuuksia, kuten yhteenvetojen tyylin ja pituuden määrittely. Voit jakaa koko muistikirjan sijaan esimerkiksi vain chatin. Lisäksi saat analytiikkaa muistikirjan käytöstä.

Kommentti 6.10.2025. Lokakuisesta bloggauksesta löytyy lisää esimerkkejä uusista ominaisuuksista ja linkki Harto Pönkän ansiokkaaseen blogipostaukseen: NotebookLM, tekijänoikeudet tekoälysovelluksissa ja opetus.

PS. Tekoälyn linkkivinkeistä löytyvät ylimmältä rivillä mm. koulutuksessa mainitut Faktabaarin oppaat. Padlet-koonnista löydät muutkin diaesityksen keskeiset linkit ja runsaasti hyviä sovelluksia. Syksyn avoimia tekoälykoulutuksiani löydät Tervetuloa-sivulta.

Digipedagogiikan koulutuspaketti

Tein huhti-toukokuussa alle upotetun digipedagogiikan koulutuspaketin Osaamisella hyvinvointia (ESR+) ja LIIKE -kehittämisreittejä liikunta-alalle Lapissa -hankkeille. Koulutuspakettiin tutustuminen kannattaa aloittaa videon katsomisella. Se on johdanto kolmeen osioon, jotka ovat pedagoginen käsikirjoitus, oppimistehtävien suunnittelu sekä palaute ja arviointi. Hankkeen oppilaitosten henkilöstö jatkaa työskentelyä oppilaitostensa verkkoympäristöissä, mutta materiaali sopii myös itsenäiseen opiskeluun ja kannustaa jakamiseen kunkin osion lopussa. 

Oppimistehtävissä päädyin ohjeistamaan kohderyhmänä olevaa opetus- ja ohjaushenkilöstöä niin, että tekoälyä voi käyttää apuna, jos omaa tekoälylukutaidon perusteet. Tekoälylukutaito kun on EU:n AI Act -säädöksen mukaan pakollinen kaikille tekoälyä työssään käyttäville. Kuinka hyvin tekoälyä on sitten tunnettava sitä käyttääkseen? Se riippuu työtehtävistä. Kannattaa aloittaa tutustumalla työnantajan tekoälyohjeistuksiin sekä opetusalalla OPH:n ja OKM:n tekoälysuosituksiin (julkaistu 31.3.2025). Oleellisin löytyy kohdasta velvoitteet ja suositukset, sen luet kymmenessä minuutissa. Samalla kannattaa ottaa seurantaan Faktabaari, joka julkaisi viime viikolla uutisen: EU ja OECD määrittivät, mitä koululaisten tulisi tietää tekoälystä.  

Lisää tekoälyoppia näin kesän kynnyksellä, kun koulutuksia on vähemmän tarjolla, saa tästä blogista ja tekoälyn linkkivinkkien koonnista. Erinomaisia lähteitä ovat myös Faktabaarin tekoälyoppaat (su, ru, en), TOT Tekoäly oppimisen tukena -Facebookissa sekä sovellusten osalta Esa Riutta - Webopettajan Tekoäly-soittolista YouTubessa.

Klikkaa tästä avataksesi saavutettavan näkymän tästä sisällöstä

ITK: työpajapäivä tekoälystä ja Tampereen antia

Tampere-talo tarjosi loistavat puitteet tapahtumalle.

Järjestyksessään 35. ITK-konferenssi järjestettiin tällä viikolla ensi kertaa Tampereella. Ilmoittautuneita oli avajaisten alkaessa 1961, mutta sata näytteilleasettajaa mukaan lukien meitä oli yli 3500. Näin suurta näyttelyä ei edes tämän Pohjoismaiden suurimman konsertti- ja kongressikeskuksen historiassa ole nähty. 

Tähän kirjoitukseen olen koonnut työpajapäivän antia ja nostoja Tampereella tehdystä työstä sekä melko satunnaisia poimintoja näyttelyalueelta. Lopusta löydät linkkivinkkejä ITK:n sivulta, Yle Areenan annista sekä linkit omiin esityksiini. 

ITK on minulle työvuoden tärkein tapahtuma. Olen osallistunut 2005 alkaen joka vuosi ja muutaman vuoden olen ollut myös sen suunnitteluryhmän jäsen. ITK:sta kertoo myös tämän blogin ensimmäinen kirjoitus. Varaa kalenteriisi ensi vuoden ajankohta 22.-24.4.2026, silloinkin olemme Tampere-talossa.

Keskiviikon työpajapäivä

Osallistuin Opetushallituksen työpajapäivään otsikolla Oppimisen ja osaamisen tulevaisuuksia tekoälyn aikakaudella. Hiljattain julkaistut OPH:n ja OKM:n tekoälysuositukset olivat monen tavoin vahvasti esillä. OPH:n johtaja Jarkko Niiranen muistutti päivän alussa, että "tekoälylukutaito on yleissivistystä, johon jokaisella on oikeus". 

Antti Kauhanen ETLAsta puhui työelämän murroksesta ja tekoälyn vaikutuksista työhön ja koulutukseen. ETLAlta löytyy aiheesta monenlaisia artikkeleita, julkaisuja ja tutkimuksia tekoälystä aiheeseen syventymiseksi. Tässä yksittäisiä nostoja puheenvuorosta:

• Yksi tutkimus USAsta: noin 20 % tekoälyn käytöstä on kannattavaa. Käyttöönotto on kallista, toisin kuin itse työkalut. Organisaatiossa voi hyvinkin mennä yli vuosi, ennen kuin saadaan mitään merkittävää hyötyä. Ensin täytyy tutustua sovelluksiin, luoda ohjeistukset jne. 
• Generatiivinen tekoäly todennäköisesti korvaamisen sijaan enemmänkin täydentää ihmistyötä, etenkin jos työ edellyttää esimerkiksi kommunikaatiota, kriittisyyttä, vastuuta tai erilaisia fyysisiä olosuhteita.
• ETLAn selvityksen mukaan jo nyt näkyy, että tekoälyn vuoksi paikoin töitä on vähentynyt ja paikoin lisääntynyt. Vähiten altistuneita ovat eläinlääkärit. Kielenkääntäjissäkään ei vielä näy merkittävää vaikutusta. Teknologiamurrokset tapahtuvat hitaasti. EVAn arvo- ja asennetutkimuksen (syksy 2024) mukaan vasta 20 % työelämässä olevista on käyttänyt tekoälyä. Suurin osa käyttää sitä kerran kuussa ja silloinkin pääosin tiedonhakuun, vinkkeihin ja neuvoihin.
• Pohdittaessa tulevaisuuden taitoja, keskeisiä kysymyksiä ovat, missä tehtävissä tekoäly täydentää ihmisen osaamista ja mitkä työtehtävät se korvaa, Millaiselle ihmistyölle tulevaisuudessa on kysyntää? Mitä osaamista tarvitaan, jotta pystytään hyödyntämään tekoälyä parhaalla mahdollisella tavalla?
• Loppusanoiksi kolme näkökohtaa: Ihmistyö ei häviä, mutta ammattien sisällöt ja työn tekemisen tavat muuttuvat. Työmarkkinoilla arvokkaat taidot muuttuvat ja jatkuvan oppimisen merkitys korostuu.
  
  

Tärkeästä tekoälylukutaidosta oli puhumassa Kari Kivinen EUIPO:sta. Pisa 2029 tulee ensi kertaa mittaamaan media- ja tekoälylukutaitoa, jota opettajat ja oppijat nyt yhdessä opettelevat. Kari esitteli DigComp 3.0 luonnosta, jonka mukaan tekoälyosaamisen peruspilarit ovat: 1) tekoälyn tuntemus ja ymmärrys, 2) käyttö ja soveltaminen 3) arviointi ja luominen sekä 4) etiikka ja yhteiskunnalliset vaikutukset. 

Karin jakamiin oppeihin pääset tutustumaan hänen toimittamassa Faktabaarin tekoälyoppaassa, joka julkaistiin tammikuussa. Se on tarjolla myös ruotsiksi ja englanniksi. Kari avasi esityksessään monia samoja näkökulmia, joita itseltäni löytyy Napkin-sovelluksen esimerkeistä, etenkin hehkulamppukuvasta. Ne ovat keskeisiä teemoja myös tekoälykoulutuksissani.

Kari Kivinen painotti, että meidän on tärkeää suhtautua kriittisesti kaikkeen tekoälyn tuottamaan sisältöön. Meidän tulee myös oppia selittämään tekoälyn käyttöä. Tekoälyä ei tule käyttää salaa, vaan avoimesti yhdessä tutkia sen mahdollisuuksia, puhua sen käytöstä ja oppia kertomaan, miten sitä on milloinkin käyttänyt. Tämä kaikki tuo sen käyttöön EU:n ja OPH:nkin edellyttämää läpinäkyvyyttä.

Tampereella osataan

• Tampere-talo toimi erinomaisesti konferenssipaikkana. Puitteet olivat valoisat, asiakaspalvelu ystävällistä, tilaa oli hyvin näin suurelle porukalle ja ruoka oli erinomaista. Ainoa isompi miinus tuli postereiden liian ahtaasta sijoittelusta.
• Van Gogh Alive -kesänäyttely saapuu Tampere-taloon 25.6.-17.8.2025. Lämmin suositus tällaisille immersiivisille taidenäyttelyille. Uskoisin ITK-väen tykkäävän!
• Aiempaa tapahtumapaikkaa Aulankoa tuli monen kanssa muisteltua lämmöllä. Parasta siellä oli porukan pysyminen koossa. Oltiin sitten saunanlauteilla, vessajonossa tai baaritiskillä, voi luottaa siihen, että tekoäly teemana innostaa ajatusten jakamiseen. Tampereella porukka väistämättä hajaantuu illalla pitkin kaupunkia ja kohtaamisia syntyy vähemmän. Tämä vaatii vielä ideointia, samoin ehkä perjantai-illan jatkot.
• Tämä oli 35. konferenssi ja ensimmäinen Tampereella. Saimme kutsun raatihuoneelle ennen konferenssi-illallista. Olipa upeaa, että kaupunkikin näin meidät huomioi!
• Tampereen kaupungin varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen materiaalipankki: tekoäly, monilukutaito, ohjelmointi, valokuvata ja videot, digiä ulkona, laitteeton toiminta jne.
• Tampereen kaupungin dataportaali, avointa dataa Tampereen seudulta
• Tampere.Finland-mobiilisovellus (Android, iOS), mukana mm. kirjastokortti, joukkoliikenne, kierrätyspisteet, ilmanlaatu, pyöräilyreitit, liikkumisen hiilijalanjälki, vaikuttaminen, ostosedut ym.

Tampereen uusrenessanssityylinen raatihuone valmistui vuonna 1890.

Poimintoja näyttelyalueelta

Näyttelyalue oli avoinna jo työpajapäivänä, mikä on erinomaista, sillä itse konferenssipäivien aikana minulla ei sille ole koskaan paljoa aikaa riittänyt. Kaikki tai lähes kaikki työpajat ja näyttelyalue ovat maksuttomia - tämä muistiin ensi vuotta varten myös niille, jotka ette voi itse konferenssiin osallistua.

• Tällä viikolla julkaistu eNorssin tekoälyopas opettajille 2.0 on tiivis tietopaketti tekoälyn keskeisistä asioista ja opettajan työhön liittyviä käytännön esimerkkejä. Se julkaistiin tällä viikolla
• Olen koonnut 2017 alkaen yhteen linkkejä oppimispeleihin ja sinäkin voit listausta täydentää. Messuilla esitellyt Globaalikoulun somekaupungin selviytyjät ja Digiympäristö-pelit löytyvät Padletin alusta. Digitaitojen pelikortit puolestaan löytyvät kuvakorttien koonnista vuodelta 2020, mutta sitäkin tarpeen mukaan päivitän.
• Kartalla verkosto "jalkauttaa Ammatillisen koulutuksen kestävyystiekarttaa".
• EducationalAI, Erasmus+-hanke, jossa Suomesta mukana Sykli. Apua tarjolla opettajille ja koulutuksen johtajille tekoälyn vastuulliseen käyttöön.
• Funky Facts -etsiväkoulutus 5.-6. luokkalaisille, tekijänä Tampereen yliopisto. Pelkistetty versio ilman etsiväkoulukontekstia sopii myös yläkouluun, Ks. Opettajan materiaali, oppijan materiaali.
• Työkaluja kriittisen nettilukutaidon opettamiseen, materiaalipaketti on suunnattu perusopetuksen opettajille. Materiaalin on tuottanut Tampereen yliopiston EduLit-tutkimusryhmä. 
• Digitaalinen kansalaistiedekeskus esittäytyy näin: "kansalaiset voivat mobiilisovellusten avulla paitsi osallistua tieteellisiin tutkimuksiin myös saada niistä itselleen välitöntä hyötyä ja iloa".
  
  

Lue lisää

• Aiemmat bloggaukseni ITK-esityksistäni materiaaleineen
• ITK-posteri: Tekoälyä ja käsitöitä, mukana Google-sivusto esimerkkeineen.
• ITK-foorumi: Ryhmän aktivointi tekoälyä hyödyntäen, mukana linkki ITK-webinaaritallenteelle samasta teemasta.
• ITK: AIXR-esitys.
• Tulossa vielä kirjoitus, minne kokoan konferenssipäivinä muilta oppimaani.
• ITK-konferenssin sivusto
• Esitysmateriaaleja linkitetään ohjelmakarttaan.
• Artikkelijulkaisu tehtiin nyt toista kertaa.
• Webinaarien tallenteet. 
• Yle Areena 
• Suorana suomalaisilta -sarjan kolme striimattua 30 min ohjelmaa ovat katsottavissa tallenteina: Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa ITK 2025 -konferenssi 1. Paljon uutta, 2. Vähän vanhaa ja 3. Jotain lainattua. (Linkki päivitetty 9/2025).

ITK: AIXR-esitys

Puheenvuoroni AIXR-tapahtumassa. Maestro-salista on kauniit
maisemat Sorsapuistoon. Diassa teksti: "Et voi käyttää tekoälyä
työssäsi ilman tekoälylukutaitoa". Kuva: Marjut Silvennoinen.

Pidin perinteisessä ITK:n päättäjäisiä edeltävässä "AIXR 2025 - Tekoäly, laajennettu todellisuus ja robotiikka osana oppimista" -esityksessä lyhyen puheenvuoron tekoälystä. Alta löydät diat ja esitykseni hyperlinkit. (Kirjoitusta on hieman muokattu ITK-viikon aikana.)

Heikki Mäenpää ja Petri Lounaskorpi toimivat AIXR-teemaan liittyen tuottajina myös kolmeosaisessa Yle Areenaan striimatussa ohjelmassa. Puolituntiset kuulumiset konferenssista julkaistiin Suorana suomalaisilta -sarjassa, joka esittelee Ylen yhteistyökumppaneiden tarjoamia sisältöjä. Tallenteet olivat sitä kautta katsottavissa kuukauden, mutta löytyvät nyt YouTube-soittolistalta ITK 2025 -Yle Areena Suorana suomalaisilta. Teemoina ovat 1. Paljon uutta, 2. Vähän vanhaa ja 3. Jotain lainattua. (Linkit päivitetty 8/2025.)

Esitykseni hyperlinkit

• OKM & OPH: Opetus- ja ohjaushenkilöstön tekoälysuositukset. Viimeistään nyt on aika lukea nämä nelisen viikkoa sitten julkaistut suositukset. Se vie vain 10 minuuttia aikaasi. Lisäksi tarjolla on tausta-aineistoja.
• Faktabaarin oppaat opettajille, uusimpana tänä vuonna julkaistu tekoälyopas.
• Napkin-sovellus ja siitä kertova blogikirjoitus, jossa esimerkkejä ja ohjevideo: Napkin visualisoi tekstisi. Uutena mahdollisuus tallentaa kuva muokattavana PowerPoint-diana.
• Google NotebookLM-sovellus ja siitä kertova blogikirjoitus esimerkkeineen: NotebookLM luo podcasteja omista materiaaleista. Uusimpana miellekarttojen luominen materiaaleista.
• Google Arts & Culture-etusivu. Experiments löytyy Explore-välilehdeltä. Kehotteiden kirjoittamisen opettelussa toimii Say what you see. Kokeilut toimivat kirjautumatta ja vain englanniksi. Arts & Culture tarjoaa myös mm. lisätyn todellisuuden sisältöjä, joita esittelin AR-infograafi-bloggauksen videolla 2023.
• Tekoälyn opetuskäytön linkkivinkit. Päivittelen Padlet-muistitaulua aktiivisesti. 

 

AIXR-esityksen kuvan ITK-ohjelmassa

Jo perinteeksi muodostunut Heikki Mäenpään, Petri Lounaskorven, Matleena Laakson sekä heidän  asiantuntija- & tuotantoryhmiensä ajankohtaiskatsaus tekoälyn, laajennetun todellisuuden ja robotiikan kuulumisista ja näkymistä osana oppimista. Perjantai-iltapäivälle ennen konferenssin päättävää keynote-luentoa ajoittuvaan arena-esitykseen päivitetään myös ITK-yhteisön Tampere-taloon mukanaan tuomia sisältöjä ja kokemuksia. Niiden avulla saadaan syntymään mielenkiintoinen ja yhdistävä tulevaisuuteen suuntaava "Virtuaaliperjantai"- kokonaisuus. Tätä kokonaisuutta elävöittämään ja konkretisoimaan tuotetaan Areenalle elämyskulmia, joissa yleisö pääsee tutustumaan ja kokeilemaan alueen nopeasti kehittyviä sovelluksia ja välineitä.

Muut ITK-bloggaukseni

• ITK-posteri: Tekoälyä ja käsitöitä, mukana Google-sivusto esimerkkeineen.
• ITK-foorumi: Ryhmän aktivointi tekoälyä hyödyntäen, mukana linkki ITK-webinaaritallenteelle samasta teemasta.
• ITK: työpajapäivä tekoälystä ja Tampereen antia
• Tulossa kirjoitus koetusta ja muilta opitusta.

ITK-foorumi: Ryhmän aktivointi tekoälyä hyödyntäen

Loin kuvan ChatGPT:llä kuvitukseksi sen
kanssa ideoimaani visuaalinen
väittely -menetelmään.

Digipedagogiikan ja tekoälyn opetuskäytön ykköstapahtuma ITK-konferenssi järjestetään ensi kertaa Tampere-talossa ja teemaksi on valittu "Paljon uutta, vähän vanhaa, jotain lainattua". Näitä kaikkia löytyy myös minun foorumiesityksestä, missä jaan sekä omia että vähän muidenkin kokeiluita ja ideoita tekoälyn käytöstä ryhmän aktivoinnissa. Esitys on keskiviikkona klo 15.45 (Sonaatti 1, 0 kerros).(Kirjoitusta on hieman muokattu ITK-viikon aikana.)

Jos et päässyt mukaan, voit katsoa maaliskuisen ITK-webinaarin tallenteen (22 min) samasta teemasta, vaikkei sisältö ihan identtinen tämän esityksen kanssa olekaan. 

Tervetuloa myös posterinäyttelyyn (Sorsapuistosali, 1. krs), ks. Tekoälyä ja käsitöitä -bloggaus. Lisäksi olen mukana AIXR-kokonaisuudessa, ks. AIXR-bloggaus. Kokosin yhteen työpajapäivän antia ja tulossa on kirjoitus myös muilta opitusta. Linkkaan kirjoituksen tänne, kun sen ehdin julkaista. 

Kokeile etukäteen, esityksen aikana tai sen jälkeen

• Mitkä ovat sinusta oppimisen ja opettamisen parhaat sovellukset? Voit vastata niin monta kertaa kuin haluat, mutta kerro yksi sovellus kerrallaan.
• Padlet: Sandbox-demo ja kuvien generointi Padlet-taulussa 

Esityksessä mainittuja linkkejä

ITK:n perinteiseiin kuuluu puhujille
annettava hattu.  Kuva Taru Koivisto

• Sovellusten ohjeita: Sanapilvet, Padlet, Flinga, Adobe Express, H5P-työkalut ym.
• Sanapilvistä tietovisoja tekoälyn avulla.
• Kehotteita H5P-sisältöjen luonnosteluun tekoälyn avulla. 
• Tekoälyn linkkivinkit ja suosittelijan linkit esim. Gammaan.
• Kuvakortit opetuksessa (osta, tulosta, käytä nettiversiota tai tee itse).
• Sitran tulevaisuusaineistoja opettajille ja kasvattajille (esim. digitaaliset megatrendikortit).
• Faktabaarin oppaat.
• Fun with A.I -YouTube-kanava.
• Opettajien sovelluksia: Twee, Diffit sekä Padlet TA ja sen esittely.

Sonaatti 1-sali oli ääriään myöten täynnä kuulijoita. Alkuun kerroin, että idea esityksen teemasta syntyi siitä, että yhdistin kaksi viime aikojen kysytyintä koulutusteemaan. Pandemia aikaan meni kaksi vuotta, jolloin ykkösteema oli osallistujien aktivointi ja osallistaminen. Sen jälkeen koulutin hetken eniten verkkosisältöjen luomista ja nyt on kaksi vuotta mennyt kovin tekoälypainotteisesti. Kuva: Kirsi Ek.

Esityksessäni oli konferenssin teeman mukaan paljon uutta, vähän vanhaa ja jotain lainattua. Tekoäly sopii hyvin kaveriksi myös vanhoille sovelluksille, joissa ei ole tekoälyä. Voit esim. kerätä metaforia sanapilveen ja pyytää sen jälkeen tekoälyltä tulosten luokittelua, tiivistystä tai tulkintoja. Kuva: Taru Koivisto.

  

Esityksen kuvaus

Esitys tarjoaa opettajille ja kouluttajille innovatiivisia ja konkreettisia tapoja oppijoiden aktivointiin ja osallistamiseen hyödyntämällä generatiivisen tekoälyn sovelluksia. Suosittuja aktivoinnin sovelluksia ovat mm. sanapilvet, muistitaulut ja pelilliset kyselyt. Tekoälyn tuo niiden käyttöön uudenlaisia mahdollisuuksia, myös silloin kun käytetään sovelluksia, joihin ei tekoälyä ole integroitu. Esityksessä tutustutaankin erityisesti mahdollisuuksiin, joita innovatiivinen eri sovellusten yhdistäminen tarjoaa ryhmän aktivoinnin tueksi ja samalla tekoälyn mahdollisuuksiin tutustumiseksi.

Esitystä varten on ideoitu ja täydennyskoulutuksissa testattu erilaisia työskentelytapoja. Esimerkit toimivat lähi- ja etäopetuksessa. Käytetyistä sovelluksista on tarjolla maksuton lisenssi eikä oppijoiden ei tarvitse kirjautua, joten ne sopivat monenlaisille ryhmille. Esimerkiksi sanapilveen voidaan kerätä opiskeltavaan teemaan liittyviä haastavia käsitteitä. Niistä voidaan tehdä tekoälyn (esim. Copilot) avulla harjoituksia kuten Formsin monivalintoja tai H5P-tehtäviä. Toinen sanapilvityöskentelyyn sopiva menetelmä on kerätä metaforia jollekin asialle. Tekoälyä voidaan pyytää tiivistämään ja luokittelemaan metaforat, jotta esiin nousseisiin näkökulmiin on helpompi tarttua. Tekoälyä voidaan pyytää myös ehdottamaan keskustelukysymyksiä pienryhmille. Näin tekoäly voi auttaa tukemaan vuorovaikutusta oppijoiden välillä.

Kolmas esimerkki on kerätä ryhmältä ajatuksia vaikkapa kysymykseen: Mitä jokaisen lukiolaisen tulee tietää generatiivisesta tekokälystä? Vastaukset syötetään tekoälylle ja pyydetään siltä niistä analyysiä. Sen jälkeen voidaan kysyä tekoälyltä mitä näkökulmia vastauksista puuttui tai käydä muuta keskustelua ryhmän ja tekoälyn kesken. Kun on ensin pyydetty tekoälyä arvioimaan oppijoiden kommentteja, voidaan kääntää roolit toisinpäin. Tällöin oppijat arvioivat kriittisesti tekoälyn vastauksia ja myös työskentelytapaa. Näin voidaan oppia jotain sekä opiskeltavasta asiasisällöstä että tekoälysovellusten mahdollisuuksista ja rajoitteista.

Neljäs esimerkki on koota muistitauluun oppijoiden kysymyksiä vaikkapa tekoälyn etiikasta. Sen jälkeen kysymyksistä luodaan tekoälyn avulla diasarja. Se tuskin kykenee vastaamaan kaikkiin kysymyksiin ja siellä voi olla virheitä tai erilaisia puutteita, mutta eihän dioja muutoinkaan lueta sellaisenaan läpi. Sen sijaan diasarjalla saadaan koottua kysymysten teemat, jolloin niitä on sujuvaa käsitellä keskustellen. Lopuksi arvioidaan tekoälyn ja työskentelytavan mahdollisia etuja oppimiselle. Sekin voi olla opettavaista, kun todetaan, että tekoäly ei jotain osannut tai ei vain vielä osattu kirjoittaa kehotetta, joka olisi toiminut.

Esitys tarjoaa selkeitä ja käytännönläheisiä menetelmiä ja sovelluksia, joiden avulla opettajat voivat hyödyntää tekoälyä ryhmän aktivoinnissa ja löytää uusia ulottuvuuksia osallistamiseen. Tarjolla on siis paljon uutta ja vähän vanhaa. Lainattua etsin verkon syövereistä ennen toteutusta. ITK-foorumiesityksessä kuulet aiheesta lisää ja pääset vähän itse kokeilemaankin.

ITK-posteri: Tekoälyä ja käsitöitä

Anne loi ChatGPT:n avulla valokuvasta
uuden kuvan meistä posterin tekijöistä.

Tervetuloa tutustumaan ITK-konferenssissa Tampereella 24.-25.4.Anne Ronkaan, Sanna Laukkarisen ja minun posteriin, jonka teemana on Tekoälyä ja käsitöitä: vertaistuki työhyvinvoinnin ja luovuuden vahvistajana. Posterin kuva löytyy kirjoituksen alaosasta. (Kirjoitusta on päivitetty tapahtumaviikon aikana.)

Tekoälyn tuoma muutos on niin suuri, ettei siitä kannata yrittää selvitä yksin. Suuren verkostojen kuten Facebookin TOT Tekoäly oppimisen tukena -ryhmän oheen tarvitaan pienverkostoja, jotka edistävät dialogia ja tarjoavat vertaistukea ja hyvinvointia, toisinaan työn ja harrastusten rajamailla. Jutellessa tekoälystä voi nääs vaikkapa kutoa villasukkia ja ratkoa muitakin haasteita kuin tipahtaneita silmukoita - konkreettisesti tai kuvainnollisesti. 

ITK:n posterinäyttely on Sorsapuistosalissa. Se on avoinna koko konferenssin ajan. Esiintyjät päivystävät näyttelyssä torstaina klo 13.30 ja perjantaina klo 10.30 alkaen tunnin ajan. Tervetuloa kuulolle myös torstaina, jolloin pidän foorumiesityksen. Perjantaina olen yhtenä monista mukana AIXR2025-esityksessä, teemana sielläkin tekoäly. Lue lisää kolmesta muusta ITK-bloggauksestani:

• ITK-foorumi: Ryhmän aktivointi tekoälyä hyödyntäen, mukana webinaaritallenne.
• ITK: AIXR-esitys, mukana linkit Yle Areenan tallenteisiin.
• ITK: työpajapäivä tekoälystä ja Tampereen antia
• Tulossa kirjoitus koetusta ja muilta opitusta.

Lue lisää posterimme teemoista

• Tekoälyä ja käsitöitä Google-sivusto, missä meistä kolmesta jokainen jakaa omia oivalluksia ja vinkkejä käsitöihin ja tekoälyyn liittyen. Minun vinkit ja kokemukset koskevat kutomista, puutarhatöitä ja harrastusten sitomista digin opetteluun ja esimerkkien tekemiseen. 
• Anne tarjoili makupaloja posterista jo 6.2. ITK-webinaarissa (Google Slides & tallenne 12 min).
• SeOppi-lehdessä 1/2025 (sivut 10-11) on Leena Vainion haastattelu meistä kolmesta otsikolla Luovuus tekoälyn aikakaudella - mahdollisuus, uhka vai jotain enemmän? Lehteä julkaisee Suomen eOppimiskeskus ry ja kyseinen numero jaettiin konferenssin osallistujille. Lehtijutusta löydät vielä kolmannenkin version yhteiskuvastamme. 
• Posterimme kuva ja kuvaus konferenssin sivulla.
• Posteri on osa Otavian koordinoiman OPH-rahoitteisen Airut-hankkeen toimintaa. Hankeblogissa on Annen kirjoitus #ITK25 – Tekoälyä ja käsitöitä. 

Anne, Sanna ja minä virkataan tai kudotaan posterilla. Ja olipa hauska huomata, miten moni saapui paikalle oman käsityön kanssa! Kiitos kuvasta naapuripostereiden Riikka Marttinen.