ITK: työpajapäivä tekoälystä ja Tampereen antia

Tampere-talo tarjosi loistavat puitteet tapahtumalle.

Järjestyksessään 35. ITK-konferenssi järjestettiin tällä viikolla ensi kertaa Tampereella. Ilmoittautuneita oli avajaisten alkaessa 1961, mutta sata näytteilleasettajaa mukaan lukien meitä oli yli 3500. Näin suurta näyttelyä ei edes tämän Pohjoismaiden suurimman konsertti- ja kongressikeskuksen historiassa ole nähty. 

Tähän kirjoitukseen olen koonnut työpajapäivän antia ja nostoja Tampereella tehdystä työstä sekä melko satunnaisia poimintoja näyttelyalueelta. Lopusta löydät linkkivinkkejä ITK:n sivulta, Yle Areenan annista sekä linkit omiin esityksiini. 

ITK on minulle työvuoden tärkein tapahtuma. Olen osallistunut 2005 alkaen joka vuosi ja muutaman vuoden olen ollut myös sen suunnitteluryhmän jäsen. ITK:sta kertoo myös tämän blogin ensimmäinen kirjoitus. Varaa kalenteriisi ensi vuoden ajankohta 22.-24.4.2026, silloinkin olemme Tampere-talossa.

Keskiviikon työpajapäivä

Osallistuin Opetushallituksen työpajapäivään otsikolla Oppimisen ja osaamisen tulevaisuuksia tekoälyn aikakaudella. Hiljattain julkaistut OPH:n ja OKM:n tekoälysuositukset olivat monen tavoin vahvasti esillä. OPH:n johtaja Jarkko Niiranen muistutti päivän alussa, että "tekoälylukutaito on yleissivistystä, johon jokaisella on oikeus". 

Antti Kauhanen ETLAsta puhui työelämän murroksesta ja tekoälyn vaikutuksista työhön ja koulutukseen. ETLAlta löytyy aiheesta monenlaisia artikkeleita, julkaisuja ja tutkimuksia tekoälystä aiheeseen syventymiseksi. Tässä yksittäisiä nostoja puheenvuorosta:

• Yksi tutkimus USAsta: noin 20 % tekoälyn käytöstä on kannattavaa. Käyttöönotto on kallista, toisin kuin itse työkalut. Organisaatiossa voi hyvinkin mennä yli vuosi, ennen kuin saadaan mitään merkittävää hyötyä. Ensin täytyy tutustua sovelluksiin, luoda ohjeistukset jne. 
• Generatiivinen tekoäly todennäköisesti korvaamisen sijaan enemmänkin täydentää ihmistyötä, etenkin jos työ edellyttää esimerkiksi kommunikaatiota, kriittisyyttä, vastuuta tai erilaisia fyysisiä olosuhteita.
• ETLAn selvityksen mukaan jo nyt näkyy, että tekoälyn vuoksi paikoin töitä on vähentynyt ja paikoin lisääntynyt. Vähiten altistuneita ovat eläinlääkärit. Kielenkääntäjissäkään ei vielä näy merkittävää vaikutusta. Teknologiamurrokset tapahtuvat hitaasti. EVAn arvo- ja asennetutkimuksen (syksy 2024) mukaan vasta 20 % työelämässä olevista on käyttänyt tekoälyä. Suurin osa käyttää sitä kerran kuussa ja silloinkin pääosin tiedonhakuun, vinkkeihin ja neuvoihin.
• Pohdittaessa tulevaisuuden taitoja, keskeisiä kysymyksiä ovat, missä tehtävissä tekoäly täydentää ihmisen osaamista ja mitkä työtehtävät se korvaa, Millaiselle ihmistyölle tulevaisuudessa on kysyntää? Mitä osaamista tarvitaan, jotta pystytään hyödyntämään tekoälyä parhaalla mahdollisella tavalla?
• Loppusanoiksi kolme näkökohtaa: Ihmistyö ei häviä, mutta ammattien sisällöt ja työn tekemisen tavat muuttuvat. Työmarkkinoilla arvokkaat taidot muuttuvat ja jatkuvan oppimisen merkitys korostuu.
  
  

Tärkeästä tekoälylukutaidosta oli puhumassa Kari Kivinen EUIPO:sta. Pisa 2029 tulee ensi kertaa mittaamaan media- ja tekoälylukutaitoa, jota opettajat ja oppijat nyt yhdessä opettelevat. Kari esitteli DigComp 3.0 luonnosta, jonka mukaan tekoälyosaamisen peruspilarit ovat: 1) tekoälyn tuntemus ja ymmärrys, 2) käyttö ja soveltaminen 3) arviointi ja luominen sekä 4) etiikka ja yhteiskunnalliset vaikutukset. 

Karin jakamiin oppeihin pääset tutustumaan hänen toimittamassa Faktabaarin tekoälyoppaassa, joka julkaistiin tammikuussa. Se on tarjolla myös ruotsiksi ja englanniksi. Kari avasi esityksessään monia samoja näkökulmia, joita itseltäni löytyy Napkin-sovelluksen esimerkeistä, etenkin hehkulamppukuvasta. Ne ovat keskeisiä teemoja myös tekoälykoulutuksissani.

Kari Kivinen painotti, että meidän on tärkeää suhtautua kriittisesti kaikkeen tekoälyn tuottamaan sisältöön. Meidän tulee myös oppia selittämään tekoälyn käyttöä. Tekoälyä ei tule käyttää salaa, vaan avoimesti yhdessä tutkia sen mahdollisuuksia, puhua sen käytöstä ja oppia kertomaan, miten sitä on milloinkin käyttänyt. Tämä kaikki tuo sen käyttöön EU:n ja OPH:nkin edellyttämää läpinäkyvyyttä.

Tampereella osataan

• Tampere-talo toimi erinomaisesti konferenssipaikkana. Puitteet olivat valoisat, asiakaspalvelu ystävällistä, tilaa oli hyvin näin suurelle porukalle ja ruoka oli erinomaista. Ainoa isompi miinus tuli postereiden liian ahtaasta sijoittelusta.
• Van Gogh Alive -kesänäyttely saapuu Tampere-taloon 25.6.-17.8.2025. Lämmin suositus tällaisille immersiivisille taidenäyttelyille. Uskoisin ITK-väen tykkäävän!
• Aiempaa tapahtumapaikkaa Aulankoa tuli monen kanssa muisteltua lämmöllä. Parasta siellä oli porukan pysyminen koossa. Oltiin sitten saunanlauteilla, vessajonossa tai baaritiskillä, voi luottaa siihen, että tekoäly teemana innostaa ajatusten jakamiseen. Tampereella porukka väistämättä hajaantuu illalla pitkin kaupunkia ja kohtaamisia syntyy vähemmän. Tämä vaatii vielä ideointia, samoin ehkä perjantai-illan jatkot.
• Tämä oli 35. konferenssi ja ensimmäinen Tampereella. Saimme kutsun raatihuoneelle ennen konferenssi-illallista. Olipa upeaa, että kaupunkikin näin meidät huomioi!
• Tampereen kaupungin varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen materiaalipankki: tekoäly, monilukutaito, ohjelmointi, valokuvata ja videot, digiä ulkona, laitteeton toiminta jne.
• Tampereen kaupungin dataportaali, avointa dataa Tampereen seudulta
• Tampere.Finland-mobiilisovellus (Android, iOS), mukana mm. kirjastokortti, joukkoliikenne, kierrätyspisteet, ilmanlaatu, pyöräilyreitit, liikkumisen hiilijalanjälki, vaikuttaminen, ostosedut ym.

Tampereen uusrenessanssityylinen raatihuone valmistui vuonna 1890.

Poimintoja näyttelyalueelta

Näyttelyalue oli avoinna jo työpajapäivänä, mikä on erinomaista, sillä itse konferenssipäivien aikana minulla ei sille ole koskaan paljoa aikaa riittänyt. Kaikki tai lähes kaikki työpajat ja näyttelyalue ovat maksuttomia - tämä muistiin ensi vuotta varten myös niille, jotka ette voi itse konferenssiin osallistua.

• Tällä viikolla julkaistu eNorssin tekoälyopas opettajille 2.0 on tiivis tietopaketti tekoälyn keskeisistä asioista ja opettajan työhön liittyviä käytännön esimerkkejä. Se julkaistiin tällä viikolla
• Olen koonnut 2017 alkaen yhteen linkkejä oppimispeleihin ja sinäkin voit listausta täydentää. Messuilla esitellyt Globaalikoulun somekaupungin selviytyjät ja Digiympäristö-pelit löytyvät Padletin alusta. Digitaitojen pelikortit puolestaan löytyvät kuvakorttien koonnista vuodelta 2020, mutta sitäkin tarpeen mukaan päivitän.
• Kartalla verkosto "jalkauttaa Ammatillisen koulutuksen kestävyystiekarttaa".
• EducationalAI, Erasmus+-hanke, jossa Suomesta mukana Sykli. Apua tarjolla opettajille ja koulutuksen johtajille tekoälyn vastuulliseen käyttöön.
• Funky Facts -etsiväkoulutus 5.-6. luokkalaisille, tekijänä Tampereen yliopisto. Pelkistetty versio ilman etsiväkoulukontekstia sopii myös yläkouluun, Ks. Opettajan materiaali, oppijan materiaali.
• Työkaluja kriittisen nettilukutaidon opettamiseen, materiaalipaketti on suunnattu perusopetuksen opettajille. Materiaalin on tuottanut Tampereen yliopiston EduLit-tutkimusryhmä. 
• Digitaalinen kansalaistiedekeskus esittäytyy näin: "kansalaiset voivat mobiilisovellusten avulla paitsi osallistua tieteellisiin tutkimuksiin myös saada niistä itselleen välitöntä hyötyä ja iloa".
  
  

Lue lisää

• Aiemmat bloggaukseni ITK-esityksistäni materiaaleineen
• ITK-posteri: Tekoälyä ja käsitöitä, mukana Google-sivusto esimerkkeineen.
• ITK-foorumi: Ryhmän aktivointi tekoälyä hyödyntäen, mukana linkki ITK-webinaaritallenteelle samasta teemasta.
• ITK: AIXR-esitys.
• Tulossa vielä kirjoitus, minne kokoan konferenssipäivinä muilta oppimaani.
• ITK-konferenssin sivusto
• Esitysmateriaaleja linkitetään ohjelmakarttaan.
• Artikkelijulkaisu tehtiin nyt toista kertaa.
• Webinaarien tallenteet. 
• Yle Areena 
• Suorana suomalaisilta -sarjan kolme striimattua 30 min ohjelmaa ovat katsottavissa 24.5.2025 asti tallenteina: Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa ITK 2025 -konferenssi 1. Paljon uutta, 2. Vähän vanhaa ja 3. Jotain lainattua.