ITK: työpajapäivä tekoälystä ja Tampereen antia

Tampere-talo tarjosi loistavat puitteet tapahtumalle.

Järjestyksessään 35. ITK-konferenssi järjestettiin tällä viikolla ensi kertaa Tampereella. Ilmoittautuneita oli avajaisten alkaessa 1961, mutta sata näytteilleasettajaa mukaan lukien meitä oli yli 3500. Näin suurta näyttelyä ei edes tämän Pohjoismaiden suurimman konsertti- ja kongressikeskuksen historiassa ole nähty. 

Tähän kirjoitukseen olen koonnut työpajapäivän antia ja nostoja Tampereella tehdystä työstä sekä melko satunnaisia poimintoja näyttelyalueelta. Lopusta löydät linkkivinkkejä ITK:n sivulta, Yle Areenan annista sekä linkit omiin esityksiini. 

ITK on minulle työvuoden tärkein tapahtuma. Olen osallistunut 2005 alkaen joka vuosi ja muutaman vuoden olen ollut myös sen suunnitteluryhmän jäsen. ITK:sta kertoo myös tämän blogin ensimmäinen kirjoitus. Varaa kalenteriisi ensi vuoden ajankohta 22.-24.4.2026, silloinkin olemme Tampere-talossa.

Keskiviikon työpajapäivä

Osallistuin Opetushallituksen työpajapäivään otsikolla Oppimisen ja osaamisen tulevaisuuksia tekoälyn aikakaudella. Hiljattain julkaistut OPH:n ja OKM:n tekoälysuositukset olivat monen tavoin vahvasti esillä. OPH:n johtaja Jarkko Niiranen muistutti päivän alussa, että "tekoälylukutaito on yleissivistystä, johon jokaisella on oikeus". 

Antti Kauhanen ETLAsta puhui työelämän murroksesta ja tekoälyn vaikutuksista työhön ja koulutukseen. ETLAlta löytyy aiheesta monenlaisia artikkeleita, julkaisuja ja tutkimuksia tekoälystä aiheeseen syventymiseksi. Tässä yksittäisiä nostoja puheenvuorosta:

• Yksi tutkimus USAsta: noin 20 % tekoälyn käytöstä on kannattavaa. Käyttöönotto on kallista, toisin kuin itse työkalut. Organisaatiossa voi hyvinkin mennä yli vuosi, ennen kuin saadaan mitään merkittävää hyötyä. Ensin täytyy tutustua sovelluksiin, luoda ohjeistukset jne. 
• Generatiivinen tekoäly todennäköisesti korvaamisen sijaan enemmänkin täydentää ihmistyötä, etenkin jos työ edellyttää esimerkiksi kommunikaatiota, kriittisyyttä, vastuuta tai erilaisia fyysisiä olosuhteita.
• ETLAn selvityksen mukaan jo nyt näkyy, että tekoälyn vuoksi paikoin töitä on vähentynyt ja paikoin lisääntynyt. Vähiten altistuneita ovat eläinlääkärit. Kielenkääntäjissäkään ei vielä näy merkittävää vaikutusta. Teknologiamurrokset tapahtuvat hitaasti. EVAn arvo- ja asennetutkimuksen (syksy 2024) mukaan vasta 20 % työelämässä olevista on käyttänyt tekoälyä. Suurin osa käyttää sitä kerran kuussa ja silloinkin pääosin tiedonhakuun, vinkkeihin ja neuvoihin.
• Pohdittaessa tulevaisuuden taitoja, keskeisiä kysymyksiä ovat, missä tehtävissä tekoäly täydentää ihmisen osaamista ja mitkä työtehtävät se korvaa, Millaiselle ihmistyölle tulevaisuudessa on kysyntää? Mitä osaamista tarvitaan, jotta pystytään hyödyntämään tekoälyä parhaalla mahdollisella tavalla?
• Loppusanoiksi kolme näkökohtaa: Ihmistyö ei häviä, mutta ammattien sisällöt ja työn tekemisen tavat muuttuvat. Työmarkkinoilla arvokkaat taidot muuttuvat ja jatkuvan oppimisen merkitys korostuu.
  
  

Tärkeästä tekoälylukutaidosta oli puhumassa Kari Kivinen EUIPO:sta. Pisa 2029 tulee ensi kertaa mittaamaan media- ja tekoälylukutaitoa, jota opettajat ja oppijat nyt yhdessä opettelevat. Kari esitteli DigComp 3.0 luonnosta, jonka mukaan tekoälyosaamisen peruspilarit ovat: 1) tekoälyn tuntemus ja ymmärrys, 2) käyttö ja soveltaminen 3) arviointi ja luominen sekä 4) etiikka ja yhteiskunnalliset vaikutukset. 

Karin jakamiin oppeihin pääset tutustumaan hänen toimittamassa Faktabaarin tekoälyoppaassa, joka julkaistiin tammikuussa. Se on tarjolla myös ruotsiksi ja englanniksi. Kari avasi esityksessään monia samoja näkökulmia, joita itseltäni löytyy Napkin-sovelluksen esimerkeistä, etenkin hehkulamppukuvasta. Ne ovat keskeisiä teemoja myös tekoälykoulutuksissani.

Kari Kivinen painotti, että meidän on tärkeää suhtautua kriittisesti kaikkeen tekoälyn tuottamaan sisältöön. Meidän tulee myös oppia selittämään tekoälyn käyttöä. Tekoälyä ei tule käyttää salaa, vaan avoimesti yhdessä tutkia sen mahdollisuuksia, puhua sen käytöstä ja oppia kertomaan, miten sitä on milloinkin käyttänyt. Tämä kaikki tuo sen käyttöön EU:n ja OPH:nkin edellyttämää läpinäkyvyyttä.

Tampereella osataan

• Tampere-talo toimi erinomaisesti konferenssipaikkana. Puitteet olivat valoisat, asiakaspalvelu ystävällistä, tilaa oli hyvin näin suurelle porukalle ja ruoka oli erinomaista. Ainoa isompi miinus tuli postereiden liian ahtaasta sijoittelusta.
• Van Gogh Alive -kesänäyttely saapuu Tampere-taloon 25.6.-17.8.2025. Lämmin suositus tällaisille immersiivisille taidenäyttelyille. Uskoisin ITK-väen tykkäävän!
• Aiempaa tapahtumapaikkaa Aulankoa tuli monen kanssa muisteltua lämmöllä. Parasta siellä oli porukan pysyminen koossa. Oltiin sitten saunanlauteilla, vessajonossa tai baaritiskillä, voi luottaa siihen, että tekoäly teemana innostaa ajatusten jakamiseen. Tampereella porukka väistämättä hajaantuu illalla pitkin kaupunkia ja kohtaamisia syntyy vähemmän. Tämä vaatii vielä ideointia, samoin ehkä perjantai-illan jatkot.
• Tämä oli 35. konferenssi ja ensimmäinen Tampereella. Saimme kutsun raatihuoneelle ennen konferenssi-illallista. Olipa upeaa, että kaupunkikin näin meidät huomioi!
• Tampereen kaupungin varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen materiaalipankki: tekoäly, monilukutaito, ohjelmointi, valokuvata ja videot, digiä ulkona, laitteeton toiminta jne.
• Tampereen kaupungin dataportaali, avointa dataa Tampereen seudulta
• Tampere.Finland-mobiilisovellus (Android, iOS), mukana mm. kirjastokortti, joukkoliikenne, kierrätyspisteet, ilmanlaatu, pyöräilyreitit, liikkumisen hiilijalanjälki, vaikuttaminen, ostosedut ym.

Tampereen uusrenessanssityylinen raatihuone valmistui vuonna 1890.

Poimintoja näyttelyalueelta

Näyttelyalue oli avoinna jo työpajapäivänä, mikä on erinomaista, sillä itse konferenssipäivien aikana minulla ei sille ole koskaan paljoa aikaa riittänyt. Kaikki tai lähes kaikki työpajat ja näyttelyalue ovat maksuttomia - tämä muistiin ensi vuotta varten myös niille, jotka ette voi itse konferenssiin osallistua.

• Tällä viikolla julkaistu eNorssin tekoälyopas opettajille 2.0 on tiivis tietopaketti tekoälyn keskeisistä asioista ja opettajan työhön liittyviä käytännön esimerkkejä. Se julkaistiin tällä viikolla
• Olen koonnut 2017 alkaen yhteen linkkejä oppimispeleihin ja sinäkin voit listausta täydentää. Messuilla esitellyt Globaalikoulun somekaupungin selviytyjät ja Digiympäristö-pelit löytyvät Padletin alusta. Digitaitojen pelikortit puolestaan löytyvät kuvakorttien koonnista vuodelta 2020, mutta sitäkin tarpeen mukaan päivitän.
• Kartalla verkosto "jalkauttaa Ammatillisen koulutuksen kestävyystiekarttaa".
• EducationalAI, Erasmus+-hanke, jossa Suomesta mukana Sykli. Apua tarjolla opettajille ja koulutuksen johtajille tekoälyn vastuulliseen käyttöön.
• Funky Facts -etsiväkoulutus 5.-6. luokkalaisille, tekijänä Tampereen yliopisto. Pelkistetty versio ilman etsiväkoulukontekstia sopii myös yläkouluun, Ks. Opettajan materiaali, oppijan materiaali.
• Työkaluja kriittisen nettilukutaidon opettamiseen, materiaalipaketti on suunnattu perusopetuksen opettajille. Materiaalin on tuottanut Tampereen yliopiston EduLit-tutkimusryhmä. 
• Digitaalinen kansalaistiedekeskus esittäytyy näin: "kansalaiset voivat mobiilisovellusten avulla paitsi osallistua tieteellisiin tutkimuksiin myös saada niistä itselleen välitöntä hyötyä ja iloa".
  
  

Lue lisää

• Aiemmat bloggaukseni ITK-esityksistäni materiaaleineen
• ITK-posteri: Tekoälyä ja käsitöitä, mukana Google-sivusto esimerkkeineen.
• ITK-foorumi: Ryhmän aktivointi tekoälyä hyödyntäen, mukana linkki ITK-webinaaritallenteelle samasta teemasta.
• ITK: AIXR-esitys.
• Tulossa vielä kirjoitus, minne kokoan konferenssipäivinä muilta oppimaani.
• ITK-konferenssin sivusto
• Esitysmateriaaleja linkitetään ohjelmakarttaan.
• Artikkelijulkaisu tehtiin nyt toista kertaa.
• Webinaarien tallenteet. 
• Yle Areena 
• Suorana suomalaisilta -sarjan kolme striimattua 30 min ohjelmaa ovat katsottavissa 24.5.2025 asti tallenteina: Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa ITK 2025 -konferenssi 1. Paljon uutta, 2. Vähän vanhaa ja 3. Jotain lainattua.

ITK: AIXR-esitys

Puheenvuoroni AIXR-tapahtumassa. Maestro-salista on kauniit
maisemat Sorsapuistoon. Diassa teksti: "Et voi käyttää tekoälyä
työssäsi ilman tekoälylukutaitoa". Kuva: Marjut Silvennoinen.

Pidin perinteisessä ITK:n päättäjäisiä edeltävässä "AIXR 2025 - Tekoäly, laajennettu todellisuus ja robotiikka osana oppimista" -esityksessä lyhyen puheenvuoron tekoälystä. Alta löydät diat ja esitykseni hyperlinkit. (Kirjoitusta on hieman muokattu ITK-viikon aikana.)

Heikki Mäenpää ja Petri Lounaskorpi toimivat AIXR-teemaan liittyen tuottajina myös kolmeosaisessa Yle Areenaan striimatussa ohjelmassa. Puolituntiset kuulumiset konferenssista julkaistiin Suorana suomalaisilta -sarjassa, joka esittelee Ylen yhteistyökumppaneiden tarjoamia sisältöjä. Tallenteet ovat katsottavissa 24.5.2025 asti: Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa ITK 2025 -konferenssi 1. Paljon uutta, 2. Vähän vanhaa ja 3. Jotain lainattua.

Esitykseni hyperlinkit

• OKM & OPH: Opetus- ja ohjaushenkilöstön tekoälysuositukset. Viimeistään nyt on aika lukea nämä nelisen viikkoa sitten julkaistut suositukset. Se vie vain 10 minuuttia aikaasi. Lisäksi tarjolla on tausta-aineistoja.
• Faktabaarin oppaat opettajille, uusimpana tänä vuonna julkaistu tekoälyopas.
• Napkin-sovellus ja siitä kertova blogikirjoitus, jossa esimerkkejä ja ohjevideo: Napkin visualisoi tekstisi. Uutena mahdollisuus tallentaa kuva muokattavana PowerPoint-diana.
• Google NotebookLM-sovellus ja siitä kertova blogikirjoitus esimerkkeineen: NotebookLM luo podcasteja omista materiaaleista. Uusimpana miellekarttojen luominen materiaaleista.
• Google Arts & Culture-etusivu. Experiments löytyy Explore-välilehdeltä. Kehotteiden kirjoittamisen opettelussa toimii Say what you see. Kokeilut toimivat kirjautumatta ja vain englanniksi. Arts & Culture tarjoaa myös mm. lisätyn todellisuuden sisältöjä, joita esittelin AR-infograafi-bloggauksen videolla 2023.
• Tekoälyn opetuskäytön linkkivinkit. Päivittelen Padlet-muistitaulua aktiivisesti. 

 

AIXR-esityksen kuvan ITK-ohjelmassa

Jo perinteeksi muodostunut Heikki Mäenpään, Petri Lounaskorven, Matleena Laakson sekä heidän  asiantuntija- & tuotantoryhmiensä ajankohtaiskatsaus tekoälyn, laajennetun todellisuuden ja robotiikan kuulumisista ja näkymistä osana oppimista. Perjantai-iltapäivälle ennen konferenssin päättävää keynote-luentoa ajoittuvaan arena-esitykseen päivitetään myös ITK-yhteisön Tampere-taloon mukanaan tuomia sisältöjä ja kokemuksia. Niiden avulla saadaan syntymään mielenkiintoinen ja yhdistävä tulevaisuuteen suuntaava "Virtuaaliperjantai"- kokonaisuus. Tätä kokonaisuutta elävöittämään ja konkretisoimaan tuotetaan Areenalle elämyskulmia, joissa yleisö pääsee tutustumaan ja kokeilemaan alueen nopeasti kehittyviä sovelluksia ja välineitä.

Muut ITK-bloggaukseni

• ITK-posteri: Tekoälyä ja käsitöitä, mukana Google-sivusto esimerkkeineen.
• ITK-foorumi: Ryhmän aktivointi tekoälyä hyödyntäen, mukana linkki ITK-webinaaritallenteelle samasta teemasta.
• ITK: työpajapäivä tekoälystä ja Tampereen antia
• Tulossa kirjoitus koetusta ja muilta opitusta.

ITK-foorumi: Ryhmän aktivointi tekoälyä hyödyntäen

Loin kuvan ChatGPT:llä kuvitukseksi sen
kanssa ideoimaani visuaalinen
väittely -menetelmään.

Digipedagogiikan ja tekoälyn opetuskäytön ykköstapahtuma ITK-konferenssi järjestetään ensi kertaa Tampere-talossa ja teemaksi on valittu "Paljon uutta, vähän vanhaa, jotain lainattua". Näitä kaikkia löytyy myös minun foorumiesityksestä, missä jaan sekä omia että vähän muidenkin kokeiluita ja ideoita tekoälyn käytöstä ryhmän aktivoinnissa. Esitys on keskiviikkona klo 15.45 (Sonaatti 1, 0 kerros).(Kirjoitusta on hieman muokattu ITK-viikon aikana.)

Jos et päässyt mukaan, voit katsoa maaliskuisen ITK-webinaarin tallenteen (22 min) samasta teemasta, vaikkei sisältö ihan identtinen tämän esityksen kanssa olekaan. 

Tervetuloa myös posterinäyttelyyn (Sorsapuistosali, 1. krs), ks. Tekoälyä ja käsitöitä -bloggaus. Lisäksi olen mukana AIXR-kokonaisuudessa, ks. AIXR-bloggaus. Kokosin yhteen työpajapäivän antia ja tulossa on kirjoitus myös muilta opitusta. Linkkaan kirjoituksen tänne, kun sen ehdin julkaista. 

Kokeile etukäteen, esityksen aikana tai sen jälkeen

• Mitkä ovat sinusta oppimisen ja opettamisen parhaat sovellukset? Voit vastata niin monta kertaa kuin haluat, mutta kerro yksi sovellus kerrallaan.
• Padlet: Sandbox-demo ja kuvien generointi Padlet-taulussa 

Esityksessä mainittuja linkkejä

ITK:n perinteiseiin kuuluu puhujille
annettava hattu.  Kuva Taru Koivisto

• Sovellusten ohjeita: Sanapilvet, Padlet, Flinga, Adobe Express, H5P-työkalut ym.
• Sanapilvistä tietovisoja tekoälyn avulla.
• Kehotteita H5P-sisältöjen luonnosteluun tekoälyn avulla. 
• Tekoälyn linkkivinkit ja suosittelijan linkit esim. Gammaan.
• Kuvakortit opetuksessa (osta, tulosta, käytä nettiversiota tai tee itse).
• Sitran tulevaisuusaineistoja opettajille ja kasvattajille (esim. digitaaliset megatrendikortit).
• Faktabaarin oppaat.
• Fun with A.I -YouTube-kanava.
• Opettajien sovelluksia: Twee, Diffit sekä Padlet TA ja sen esittely.

Sonaatti 1-sali oli ääriään myöten täynnä kuulijoita. Alkuun kerroin, että idea esityksen teemasta syntyi siitä, että yhdistin kaksi viime aikojen kysytyintä koulutusteemaan. Pandemia aikaan meni kaksi vuotta, jolloin ykkösteema oli osallistujien aktivointi ja osallistaminen. Sen jälkeen koulutin hetken eniten verkkosisältöjen luomista ja nyt on kaksi vuotta mennyt kovin tekoälypainotteisesti. Kuva: Kirsi Ek.

Esityksessäni oli konferenssin teeman mukaan paljon uutta, vähän vanhaa ja jotain lainattua. Tekoäly sopii hyvin kaveriksi myös vanhoille sovelluksille, joissa ei ole tekoälyä. Voit esim. kerätä metaforia sanapilveen ja pyytää sen jälkeen tekoälyltä tulosten luokittelua, tiivistystä tai tulkintoja. Kuva: Taru Koivisto.

  

Esityksen kuvaus

Esitys tarjoaa opettajille ja kouluttajille innovatiivisia ja konkreettisia tapoja oppijoiden aktivointiin ja osallistamiseen hyödyntämällä generatiivisen tekoälyn sovelluksia. Suosittuja aktivoinnin sovelluksia ovat mm. sanapilvet, muistitaulut ja pelilliset kyselyt. Tekoälyn tuo niiden käyttöön uudenlaisia mahdollisuuksia, myös silloin kun käytetään sovelluksia, joihin ei tekoälyä ole integroitu. Esityksessä tutustutaankin erityisesti mahdollisuuksiin, joita innovatiivinen eri sovellusten yhdistäminen tarjoaa ryhmän aktivoinnin tueksi ja samalla tekoälyn mahdollisuuksiin tutustumiseksi.

Esitystä varten on ideoitu ja täydennyskoulutuksissa testattu erilaisia työskentelytapoja. Esimerkit toimivat lähi- ja etäopetuksessa. Käytetyistä sovelluksista on tarjolla maksuton lisenssi eikä oppijoiden ei tarvitse kirjautua, joten ne sopivat monenlaisille ryhmille. Esimerkiksi sanapilveen voidaan kerätä opiskeltavaan teemaan liittyviä haastavia käsitteitä. Niistä voidaan tehdä tekoälyn (esim. Copilot) avulla harjoituksia kuten Formsin monivalintoja tai H5P-tehtäviä. Toinen sanapilvityöskentelyyn sopiva menetelmä on kerätä metaforia jollekin asialle. Tekoälyä voidaan pyytää tiivistämään ja luokittelemaan metaforat, jotta esiin nousseisiin näkökulmiin on helpompi tarttua. Tekoälyä voidaan pyytää myös ehdottamaan keskustelukysymyksiä pienryhmille. Näin tekoäly voi auttaa tukemaan vuorovaikutusta oppijoiden välillä.

Kolmas esimerkki on kerätä ryhmältä ajatuksia vaikkapa kysymykseen: Mitä jokaisen lukiolaisen tulee tietää generatiivisesta tekokälystä? Vastaukset syötetään tekoälylle ja pyydetään siltä niistä analyysiä. Sen jälkeen voidaan kysyä tekoälyltä mitä näkökulmia vastauksista puuttui tai käydä muuta keskustelua ryhmän ja tekoälyn kesken. Kun on ensin pyydetty tekoälyä arvioimaan oppijoiden kommentteja, voidaan kääntää roolit toisinpäin. Tällöin oppijat arvioivat kriittisesti tekoälyn vastauksia ja myös työskentelytapaa. Näin voidaan oppia jotain sekä opiskeltavasta asiasisällöstä että tekoälysovellusten mahdollisuuksista ja rajoitteista.

Neljäs esimerkki on koota muistitauluun oppijoiden kysymyksiä vaikkapa tekoälyn etiikasta. Sen jälkeen kysymyksistä luodaan tekoälyn avulla diasarja. Se tuskin kykenee vastaamaan kaikkiin kysymyksiin ja siellä voi olla virheitä tai erilaisia puutteita, mutta eihän dioja muutoinkaan lueta sellaisenaan läpi. Sen sijaan diasarjalla saadaan koottua kysymysten teemat, jolloin niitä on sujuvaa käsitellä keskustellen. Lopuksi arvioidaan tekoälyn ja työskentelytavan mahdollisia etuja oppimiselle. Sekin voi olla opettavaista, kun todetaan, että tekoäly ei jotain osannut tai ei vain vielä osattu kirjoittaa kehotetta, joka olisi toiminut.

Esitys tarjoaa selkeitä ja käytännönläheisiä menetelmiä ja sovelluksia, joiden avulla opettajat voivat hyödyntää tekoälyä ryhmän aktivoinnissa ja löytää uusia ulottuvuuksia osallistamiseen. Tarjolla on siis paljon uutta ja vähän vanhaa. Lainattua etsin verkon syövereistä ennen toteutusta. ITK-foorumiesityksessä kuulet aiheesta lisää ja pääset vähän itse kokeilemaankin.

ITK-posteri: Tekoälyä ja käsitöitä

Anne loi ChatGPT:n avulla valokuvasta
uuden kuvan meistä posterin tekijöistä.

Tervetuloa tutustumaan ITK-konferenssissa Tampereella 24.-25.4.Anne Ronkaan, Sanna Laukkarisen ja minun posteriin, jonka teemana on Tekoälyä ja käsitöitä: vertaistuki työhyvinvoinnin ja luovuuden vahvistajana. Posterin kuva löytyy kirjoituksen alaosasta. (Kirjoitusta on päivitetty tapahtumaviikon aikana.)

Tekoälyn tuoma muutos on niin suuri, ettei siitä kannata yrittää selvitä yksin. Suuren verkostojen kuten Facebookin TOT Tekoäly oppimisen tukena -ryhmän oheen tarvitaan pienverkostoja, jotka edistävät dialogia ja tarjoavat vertaistukea ja hyvinvointia, toisinaan työn ja harrastusten rajamailla. Jutellessa tekoälystä voi nääs vaikkapa kutoa villasukkia ja ratkoa muitakin haasteita kuin tipahtaneita silmukoita - konkreettisesti tai kuvainnollisesti. 

ITK:n posterinäyttely on Sorsapuistosalissa. Se on avoinna koko konferenssin ajan. Esiintyjät päivystävät näyttelyssä torstaina klo 13.30 ja perjantaina klo 10.30 alkaen tunnin ajan. Tervetuloa kuulolle myös torstaina, jolloin pidän foorumiesityksen. Perjantaina olen yhtenä monista mukana AIXR2025-esityksessä, teemana sielläkin tekoäly. Lue lisää kolmesta muusta ITK-bloggauksestani:

• ITK-foorumi: Ryhmän aktivointi tekoälyä hyödyntäen, mukana webinaaritallenne.
• ITK: AIXR-esitys, mukana linkit Yle Areenan tallenteisiin.
• ITK: työpajapäivä tekoälystä ja Tampereen antia
• Tulossa kirjoitus koetusta ja muilta opitusta.

Lue lisää posterimme teemoista

• Tekoälyä ja käsitöitä Google-sivusto, missä meistä kolmesta jokainen jakaa omia oivalluksia ja vinkkejä käsitöihin ja tekoälyyn liittyen. Minun vinkit ja kokemukset koskevat kutomista, puutarhatöitä ja harrastusten sitomista digin opetteluun ja esimerkkien tekemiseen. 
• Anne tarjoili makupaloja posterista jo 6.2. ITK-webinaarissa (Google Slides & tallenne 12 min).
• SeOppi-lehdessä 1/2025 (sivut 10-11) on Leena Vainion haastattelu meistä kolmesta otsikolla Luovuus tekoälyn aikakaudella - mahdollisuus, uhka vai jotain enemmän? Lehteä julkaisee Suomen eOppimiskeskus ry ja kyseinen numero jaettiin konferenssin osallistujille. Lehtijutusta löydät vielä kolmannenkin version yhteiskuvastamme. 
• Posterimme kuva ja kuvaus konferenssin sivulla.
• Posteri on osa Otavian koordinoiman OPH-rahoitteisen Airut-hankkeen toimintaa. Hankeblogissa on Annen kirjoitus #ITK25 – Tekoälyä ja käsitöitä. 

Anne, Sanna ja minä virkataan tai kudotaan posterilla. Ja olipa hauska huomata, miten moni saapui paikalle oman käsityön kanssa! Kiitos kuvasta naapuripostereiden Riikka Marttinen. 

Heygen-avatar ja Googlen päättelymalli

Heygen on yksi käytetyimmistä tekoälysovelluksista erilaisten avatar-videoiden tekemiseen, mutta omaan kokeiluuni se ehti vasta tänään. Maksutta sillä saa kerran kloonata itsensä. Lisäksi voi generoida kolme videota (max 3 min) kuukaudessa ja käyttää yli 30 kieltä. Ennen esimerkkejä ja esittelyä kerron, mitä vastaavia sovelluksia olen aiemmin kokeillut ja mitä asiasta selvisi Googlen päättelymallin avulla. 

Aiemmat avatar-kokeilut

Olen aiemmin tehnyt avatar-videoita ElevenLabsilla. Sillä tehdyllä Tekoälyllä dubbaaminen -videolla puhuin koko ajan suomea, mutta tekoäly dubbasi puheeni kolmelle eri kielelle. Vielä tuolloin en maksutta saanut huulisynkkaa ihan kohdilleen, mutta muuten video toimi hienosti. 

Vidnozilla käytin itseni kloonaamisen sijaan sovelluksen hahmoja. Sieltä voi valita avattaren, sille äänen ja muokattavan mallipohjan. Katso esimerkki syyskuisessa bloggauksessa.

Adobe Expressilläkin on kiva työkalu animoituihin videoihin. Sinne ei viedä omaa hahmoa, vaan valitaan laajasta valikoimasta piirroshahmo, jolle valitaan taustakuva. Viesti puhutaan itse ja tekoäly laittaa huulisynkan paikalleen. Esittelen ja opastan työkalun käyttöön videolla Animoi hahmoja (ent. animoi äänestä) (3:16 min). Expressin uusista ominaisuuksista voit lukea maaliskuisesta blogipostauksesta, minne olen koonnut myös tekemiäni Express-ohjeita.

Mikä on paras AI-avatar työkalu Googlen päättelymallin tulosten mukaan?

Käsitykseni mukaan Heygen ja Synthesia ovat AI-avatarten parhaimmistoa, mutta varmistelin asiaa Google-haun sijaan Google Geminin Deep Researchiltä. Tällaiset hiljattain yleistyneet päättelymallit ovat yhä useammin tarjolla keskustelevien tekoälysovellusten mallien vaihtoehdoissa. ChatGPT:llä malli löytyy nimellä syvätutkimus (reason). 

Päättelymallien avulla et saa välitöntä vastausta, vaan tekoäly pyrkii mallintamaan ihmisen ajattelua eli pohtii asiaa ja tutkii erilaisia lähteitä ennen vastauksen kirjoittamista. Kovin montaa kokeilua en niillä vielä ole tehnyt, mutta aikaa on mennyt yleensä 15-20 minuuttia. Pääset myös näkemään tekoälyn "ajatteluprosessin" vaiheet sekä käytetyt ja hylätyt lähteet. Näin voi saada parempia tuloksia ja päästä alkuperäisten lähteiden äärelle. 

Päättelymallikaan ei vapauta ihmistä tekoälyn tulosten käytön vastuusta, vaan faktana pysyy, että et edelleenkään voi luotta tekoälyn generoimaan sisältöön. Välillä olen saanut päättelymallilta ihan puppua vai mitä sanot tästä päättelymallin itsekehusta ja ehdotuksesta: "Kun oppilas tekee esitelmää, hän saisi syvätutkimuksella kootun raportin. Tämä vapauttaa aikaa itse projektin työstämiseen. Oppilas voi keskittyä raportin muokkaamiseen omilla sanankäänteillään, esityksen suunnitteluun tai vaikkapa kokeellisen osion toteuttamiseen, sen sijaan että kaikki energia menisi tiedon etsimiseen hajanaisesti." 

Selailin avatar-työkaluja saamaani vastausta ja kuuntelin audioyhteenvedon. Siellä nostettiin antamillani kriteereillä ja maksutonta kokeilua kaipaaville Heygen kärkeen ja siihen oheen myös Synthesia. Myös esim. Vidnoz mainittiin hyvänä sovelluksena. Voit tutustua vastauksiin, joiden oikeellisuudesta en mene takuuseen. Luulen, että ne ovat silti kiinnostavia ainakin niille, jotka eivät päättelymalleihin vielä ole tutustuneet.

• Geminin päättelymallin vastaus kysymykseeni: What is the best tool for creating AI avatars now in April 2025. I want to be able to both use AI avatars offered by the app and I want to be able to clone myself.
• Vastaus on 14 sivua ja siitä näkee käytetyt lähteet (74 kpl). Alkuperäiseen vastaukseen oli lisätty myös hylätyt lähteet.
• Geminin tekemä audioyhteenveto tuloksista "AI Avatar Deep Dive: HeyGen vs. Synthesia & the 2025 Landscape" (5:50 min).
  
  
  

Heygen-kokeilut

Heygenillä voi tehdä videon käännöksiä niin, että videon kieli vaihtuu, mutta puhujan ääni säilyy ja videon huulisynkka laitetaan tekoälyn avulla kohdilleen. Alla käytin sen toista toimintoa, millä voi generoida videoita. Aloitin sanelemalla tekstin Word Onlineen ja kääntämällä sen DeepL-sovelluksen avulla englanniksi, molempia kieliversioita myös käsin muokkasin. Käännöksen olisi voinut tehdä myös sovelluksen sisällä kuten tein saksan osalta. Videot luodaan kolmessa vaiheessa: 

1. Valitaan joko sovelluksen tarjoama avatar tai tehdään klooni itsestä. Klooni tehdään lataamalla mallivideo ja vahvistamalla, että teet kloonin sinusta itsestäsi. 
2. Lisätään käsikirjoitus, minkä voi äänittää tai tuoda tekstinä tai äänitiedostona. Itse käytin tekstiä. Videoon voi lisätä myös esim. kuvakkeita, logoja, musiikkia tai väliotsikoita. Toiseen videoon lisäsin alaotsikoita päiväyksistä, mutta yrityksistä huolimatta ne eivät lopullisessa versiossa ole sekunnilleen oikeilla kohdilla, joten jätin ne toisesta pois.
3. Kun kaikki muu on valmista, generoidaan itse video. Näet avattaren animoinnin vasta valmiista videosta. Alla olevien videoiden tekstitykset ovat YouTuben automatiikan luomia. Vain erisnimet on tekstityksestä korjattu. 

Maksullisella lisenssillä saisi runsaasti lisäominaisuuksia, mm. eri kieliä ja jopa keskustelevan botin, joka näyttäisi ja kuulostaisi sinulta. Alla näet kokeiluni englanniksi ja saksaksi puhuttuna sekä videoihin liittyvän kuvan tekoälymatkastani tähän päivään. Kuulostaako hahmo minulta? Näyttääkö se oikealta vai huomaatko jostain, että se on tehty tekoälyllä? 

Kuva on tehty omasta tekstistä Napkin.ai-sovelluksella.

Yllä olevan kuvan tekstivaste ChatGPT:n mukaan (lisäsin linkit)

Matleenan tekoälymatkan alku epämääräisestä tulevaisuuden taidosta keskeiseksi työtehtäväksi -kuva havainnollistaa aikajanaa Matleenan matkasta tekoälyn pariin marraskuusta 2022 huhtikuuhun 2025, jossa tekoäly on noussut keskeiseksi osaksi hänen koulutus- ja bloggaustyötään.

11/2022 ChatGPT 3.5 julkaistaan.
12/2022 Blogissa tekoälystä: ”tulee jatkossa ottaa osaksi täydennyskoulutuksia.”
1/2023 ChatGPT:n kanssa keskustelua digipedasta – bloggaus.
2/2023 Uusi näkökulma bloggaukseen ChatGPT:n avulla. Ensimmäinen koulutus tekoälystä.
3/2023 Aloitin kokoamaan linkkivinkkejä Padletiin.
4/2023 BETT ja ITK: Tekoäly näkyi jo kaikkialla. Syksy 2023 Tekoäly tärkeimmäksi koulutusteemaksi.
Tekoäly on osa lähes kaikkia koulutuksia ja bloggauksia.

4/2025 20+ videota, 30+ bloggausta, 100 tekoälykoulutusta, 22 000+ kävijää tekoäly-Padletissa.