26.1.2026

BettUK2026: Avajaiset, ensimmäinen esitys ja avoin jakaminen myötätuulessa

Kirjoittaja poseeraa #BettUK2026 valokuvauspaikalla.
Erilaiset selfiet ovat nykyisin keskeinen osa
somea ja samalla tapahtumamarkkinointia. 
Tämä on ensimmäinen kirjoitukseni, missä kerron Lontoon BettUK2026-opetusteknologiamessuista, minne osallistuin 10. kertaa. Alla on uutisia avajaisista, avoimista oppimateriaaleista ja avajaisia seuranneesta ensimmäisestä esityksestä. Bett-raportointini jatkuu lähipäivinä. Katso myös perinteinen suomalaisten matkaraporttien koonti


Avajaisten uutisia ja UK:n opetusministerin linjauksia

  • Kaikki Bett-esitykset tulevat tänä vuonna saataville podcasteina ja PDF-muodossa. Tuon linkin tähän, kun se julkaistaan.
  • Nämä ovat 41. Bett-messut Iso-Britanniassa. Ensimmäinen Bett USA järjestetään 2027.
  • UK:n opetusministeri Bridget Phillipson julkisti puheessaan merkittäviä panostuksia maan digipedagogiikan kehittämiseen. Niihin kuuluvat sekä rahallinen panostus, että merkittävä linjanveto (white paper) koulujen kehittämisestä aina 2030-luvulle ja siitä eteenkin päin. Hallitus julkaisee sen pian ja keväällä on tulossa myös suositukset ruutuajasta lapsille ja nuorille. Ministeri kertoi siitä, miten tekoäly tulee auttamaan opettajia, mutta ei korvaamaan heitä. Opettajat ovat koulun sykkivä sydän eikä tekoäly voi korvata opettajan rohkaisevaa hymyä tai jännittävän tilanteen laukaisevaa naurua. 
  • Opetusministeri julkaisi viisi tavoitetta tekoälylle opetuksessa:  
    1. Lasten ja nuorten tulee saada koulusta tarvittava medialukutaito ja digitaaliset valmiudet.
    2. Koulujen henkilöstön tulee osata hyödyntää digitaalisuutta ja tekoälyä.
    3. Tarvitaan turvalliset ja tehokkaat työkalut, joka sopivat opsiin ja kouluihimme. 
    4. Datavetoinen koulujärjestelmä ja avoimet standardit tiedon yhdistämiseksi ja jakamiseksi.
    5. Turvallinen ja luotettava nettiyhteys ja infrastruktuuri. 
  • Bett-osallistujat kävelevät keskimäärin 12 000 askelta päivässä eli yhteensä yli 15 kertaa maailman ympäri. Jokaisena messupäivänä ylitin tämän keskiarvon ja kuudessa Lontoon päivässä askeleita tuli 95 000. 


Iso-Britanniassa avoin jakaminen on myötätuulessa


Opetusministeri viittasi avajaispuheessaan ja erityisesti sen neljännessä tavoitteessa kansalliseen ja julkisrahoitteiseen Oak National Academyyn. Lisäksi kuuntelin sen johtajan John Robertsin esityksen aiheesta. Oakiin on vuodesta 2020 koottu ja luotu avoimia opetussuunnitelman mukaisia oppimateriaaleja 5-16-vuotiaiden opetukseen (key stages 1-4). Lisäksi käytössä on Aila - AI lesson assistant, joka auttaa opetuksen suunnittelussa ja materiaalien luonnostelussa. 

Oakin käyttö on vapaaehtoista. Tällä hetkellä sitä käyttää 200 000 opettajaa ja noin 75 % kouluista. Resursseja siellä on 1,6 miljoonaa. Robertsin mukaan Oak on säästänyt opettajilta aikaa keskimäärin neljä tuntia viikossa. Hän korosti, että opettajan autonomia halutaan säilyttää. Tavoitteena on tarjota opettajille apua oman työn tueksi, ei valmiita materiaaleja. Oakin materiaalit ovat maksuttomia ja usein myös muokattavia. Ennen syyskuuta 2022 julkaistuja materiaaleja ei saa hyödyntää kaupallisesti, mutta sen jälkeen julkaistu on pääosin jaettu CC-BY 4.0 -lisenssillä (ks. tarkemmat ehdot). 

Oakilla on samankaltaisia tavoitteita kuin suomalaisella Avointen oppimateriaalien kirjastolla, mutta Oakin materiaaleille tehdään aina laaduntarkistus ja niitä päivitetään uusien opetussuunnitelmien mukaan. Noin kolmannes brittiopettajista käyttää Google Classroomia, mikä motivoimana Oak tulee pian tarjolla sen lisäosaksi. 

Myös suomalaisopettajat voivat siis hyödyntää Oakin materiaaleja, mutta näkökulma on selkeästi brittiläinen. Vastaavia kaupallisia palveluita on netissä runsaasti ja niitä esittelen seuraavassa blogikirjoituksessa. Bettissä opin, että on yrityksiä, jotka kokoavat globaalisti eri maiden opetussuunnitelmia, jotta yritykset voivat upottaa niitä omiin palveluihinsa. Esimerkiksi Microsoftin Opeta-palveluun saadaan suomalainen opetussuunnitelma jo helmikuussa.


Hannah Fry: oppijan työtä on ponnistelu


Heti avajaisten jälkeen Bett Arenalla kiinnostavassa haastattelussa oli professori Hannah Fry. Hän on matemaatikko, kirjailija ja tunnettu myös mm. BBC:lle tekemistään tiedeohjelmista. Kysyttäessä häneltä tekoälyn määritelmää, hän nauratti yleisöä ja kertoo käsitteen olevan 1950-luvun virhe, sillä tekoäly on kokonaan ihmisen tekemä. Hannah kertoi uskovansa, että kaikki työ, mitä teemme tietokoneen näppäimistön kanssa, katoaa jossain vaiheessa. Jo nyt monet vastavalmistuneiden työpaikat ovat kadonneet, mutta mitä mahtaa tulevaisuus tuoda? Tämä uusi teollinen vallankumous eroaa aiemmista mm. siinä, että ammattiyhdistykset varmasti reagoivat nyt nopeammin, kun työpaikat katoavat.

Hannah puhui opiskelijan työstä: Se ei ole löytää vastaus annettuun tehtävään. Se on se ponnistelu, joka johtaa siihen, että vastaus löytyy. Se on ihmisen työtä. Kannattaa miettiä, mitä tehtäviä tekoälylle antaa. Mark Zuckerbergin mukaan chatbotit voivat ratkaista ihmisten kokemaa yksinäisyyttä, mutta emme kai sentään sitä halua! Hannah vertasi aikaamme sanoilla "fast food era of human connection" ja ilmaisi huolensa siitä, miten moni tekee rahaa sillä, että tarjoaa tekoälyn avulla ikään kuin ihmissuhteita ja ikään kuin yhteyttä toisiin.

Lopuksi Hannah Fry tunnusti, että tekoälyn suhteen hänelle on parasta ollut vibe coding eli tekoälyn avulla koodaaminen. Se auttaa luomaan oppijoille sisältöjä, jotta he ymmärtävät paremmin matemaattisia asioita. Hannahin ansioluettelo on hengästyttävä sisältäen myös yhteistyötä BBC:n kanssa, neljä kirjaa ja useita palkintoja. Hänen podcast "tiedefaneille ja luonnostaan uteliaille" löytyy YouTubesta nimellä The Rest Is Science. Siinä hän keskustelee Michael Stevensin kanssa. Innolla odotan, että ehdin sitä kuuntelemaan, kunhan ensin puran tänne lisää Bett-kokemuksia. 

Suuri puhujalava valoineen ja Bett-kyltteineen. Saliin mahtunee kaikkiaan muutama tuhat kuulijaa.
Avajaiset ja tärkeimmät puheenvuorot pidettiin kuvan Bett Arenalla. Kuvassa keskustelemassa mm. Sal Khan eli Khan Academyn perustaja.




16.1.2026

BettUK2026 - matkavinkkejä ja matkakertomuksia

Kuvistuskuva ja muistutus hashtagista #BettUK2026 ja myös #Bett2026.
Bett-messut on maailman suurin opetusteknologiatapahtuma. Yli 37 000 osallistujaa ja 700 yritystä 130 maasta kokoontui Lontooseen 21.-23.1.2026. Mukana oli perinteisesti satoja suomalaisia. Itse osallistuin 10. kertaa ja tämä on 13. kerta, kun kokoan yhteen suomalaisten matkaraportit. Päivittelen tätä kirjoitusta pitkin kevättä. Seuraavat Lontoon Bett-messut ovat 20.-22.1.2027.

Bett-messuihin kuuluu laaja näyttelyalue ja runsaasti oheistapahtumia, joista osa edellää etukäteisilmoittautumista (esim. TableTalk-keskustelut ja Tech User Labs -työpajat). Ohjelmasta löydät lisää valtavan messukeskuksen eri kerroksissa olevia tapahtumia, joihin et päädy sattumalta vain messuhalleissa kävellen. Tapahtuman yhteydessä on tarjolla myös erilaisia yritysten ja verkostojen oheistapahtumia kuten kouluvierailuita, seminaareja ja get-together-tapaamisia. 

Itselleni tärkeimpiä ovat esitykset ja kohtaamiset. Valtavan kokoisella Bett Arenalla esiintyvät pääpuhujat ja -sponsorit, mutta kymmeneen rinnakkaiseen esitystilaan en aina ole mahtunut mukaan, jos en ole ollut ajoissa jonossa. Lisäksi suurimmilla messuständeillä pyörii esityksiä lähes tauotta. Messujen aikana palkitaan lukuisissa kategorioissa erilaisia sovelluksia ja laitteita, joista kiinnostavimpien ständeillä kannattaa vierailla. Ohjelmaa kannattaa ehdottomasti suunnitella etukäteen. 

Suomalaiset ja Suomessa toimivat yritykset järjestävät Bett-viikolla omia tapahtumia Lontoossa. Näistä pysyt parhaiten ajan tasalla liittymällä Suomalaiset BETT-messuilla Facebook-ryhmään ja tietysti myös kyseisten yritysten asiakasviestinnän avulla - sekä verkostoitumalla. Olen reissussa maanantaista lauantaihin. Matkustan yksin, joten messualueen sulkeutuessa suuntaan keskustaan syömään ja kokemuksia sulattelemaan. Laita rohkeasti viestiä, jos sinäkin kaipaat seuraa tai tartu hihasta, jos törmäillään käytävillä. Myös em. Facebook-ryhmä sopii hyvin tällaiseen verkostoitumiseen. 


Vinkkejä Bett-messuille 

  • Bett-messut Lontoossa -verkkosivu.
  • Bett Global: XFacebookLinkedInInstagramYouTube ja Bett Radio.
  • Suomalaiset BETT-messuilla -Facebook-ryhmä: käytännön vinkkejä, kimppakyytejä, kutsuja tapahtumiin, seuraa pitkille metromatkoille tai messupäivän jälkeisille illallisille, poimintoja tapahtuma-annista, opitun jakamista jne.
  • Virallinen hashtag on #BettUK2026, mutta käytössä myös mm. #Bett2026 ja #BettUK. 
  • Ohjelmassa on esityksiä aamusta alkaen, mutta näyttelyalue avautuu vasta klo 10. Tapahtuma jatkuu klo 18, perjantaina klo 17 asti. Ohjelmaan on syytä tutustua etukäteen ja merkata ainakin kiinnostavimmat muistiin esimerkiksi kirjautumalla verkkosivulle, joka toimii myös mobiilisti. Tapahtuman mobiilisovellus (Android, iOS) julkaistiin vasta tapahtumaviikolla ja linkit löytyvät ilmoittautuneilta tiistain s-postista.
  • ExCel-messukeskukseen pääsee keskustasta esimerkiksi Elizabeth line -metrolinjalla Custom House for ExCel -asemalle (ks. kulkuohjeet) tai messualueen itäpäätyyn DLR-juna-asemalle Prince Regent. Etukäteen kannattaa ladata julkisen liikenteen offline-reittiopas ja ladata Lontoon kartta Google Mapsiin. Toiminto löytyy mobiilisovelluksesta profiilikuvaa klikkaamalla kohdasta Offline-kartat.
  • ExCelissä on kohtuullisen hyvä nettiyhteys nimellä "_ExCeL free Wi-Fi", joskin tänä vuonna se pätki aika lailla messujen alkupuolella. Lisätietoja messualueen palveluista löydät Excelin sivulta. Messualueella on kymmenittäin kahviloita ja lounaspaikkoja. Koska emme ole EU-alueella, mobiilidata on varsin arvokasta. Siksi messu- ja hotellialueiden ulkopuolella kannattaa viestiä tekstareilla sekä käyttää laajasti tarjolla olevia maksuttomia langattomia verkkoja. Sellainen löytyy myös metrosta.
  • Edellisten vuosien matkaraportit 2012 ja 2014, 2015 , 2016, 2017, 201820192020202220232024 ja 2025.

Vinkkejä Lontooseen 

  • Suomalaisilta vaaditaan nykyisin ETA-matkustuslupa (19,16 €) ja se on syytä hakea etukäteen, sillä sen saaminen voi kestää kolmekin päivää, tosin itse sain sen muutamassa minuutissa. Ks. suurlähetystön ohje. Sen voi tehdä vain ohjeessa mainittujen kanavien kautta. Netissä on useita huijaussivustoja, jotka mielellään ottavat rahasi ja passisi tiedot. Myös Lontoon hotelleilla on tällä hetkellä ongelmia huijausten kanssa, joten ole tarkka, mitä kanavia käytät majapaikan kanssa viestittelyyn.
  • UM:n matkustusilmoitus kannattaa aina tehdä. Se käy parissa minuutissa, jos on tallentanut edellisen matkansa pohjatiedot. Vuosi sitten sen tehneille tiedotettiin myrskystä, jonka aikana rikottiin Brittein saarten kaikkien aikojen tuuliennätys. Tämä vaikuttiin monilla paluulentoihin. 
  • Eurooppalainen sairaanhoitokortti toimii myös Iso-Britanniassa.
  • Julkisilla voi kulkea esim. pankkikortin lähimaksulla tai Oyster Card -matkakortilla. Reittisuunnitteluun sopii esim. TfL Go -mobiilisovellus. Ks. Milla Kontkasen kirjoitus Lontoon matkalipuista (päivitetty 7/2025). 
  • Monessa paikassa kelpaa nykyisin vain korttimaksu. Ilman käteistä pärjää oikein hyvin. 
  • Kulttuuri: Musikaalilippuihin suosittelen teattereiden omaa TKTS-lippumyymälää Leicester Squarella tai netissä. Se myy edullisesti lippuja saman päivän näytöksiin, ja saa niitä suoraan teattereistakin. Moni näyttely ja nähtävyys vaatii lipun ostamista viimeistään edellisenä päivänä, usein aiemminkin. Ennakko-ostoksella varmistat sisäänpääsyn, pääset halvemmalla ja jonojen ohi. Ks. parin vuoden takainen koontini kulttuuritarjonnasta, jota päivitin tätä vuotta varten. Musikaalien ohella suosittelen ns. immersiivisiä näyttelyitä, joita on Lontoossa runsaasti tarjolla.


Suomalaisten matkakertomukset: listaus päivittyy pitkin kevättä

Olisi upeaa saada tähän mahdollisimman monelta koontia nähdystä ja koetusta - tai vaikka muutama nosto siitä, mikä oli tärkeää. Muoto on vapaa, jakaminen mieluiten linkillä (esim. blogikirjoitus, YouTube, Google/OneDrive). Poimin tähän kaikki Suomalaiset BETT-messuilla -ryhmään jaettujen matkakertomusten linkit ja etsin lisää verkosta. Voit myös jakaa linkkisi suoraan minulle. Kiitos, jos linkität tämän koonnin omaan matkaraporttiisi! 

13.1.2026

Työvuosi 2025

Vuoden ensimmäinen bloggaukseni on perinteisesti ollut koonti kuluneesta työvuodesta. Tällaisen kokoaminen on kiinnostavaa itselle, mutta varsin paljon minulta myös työstäni kysellään. Tämäkin työvuosi oli kovin tekoälypainotteinen: yli 70 % koulutuksistani oli tekoälykoulutuksia, mutta melkein kaikissa muissakin tekoäly oli jollain tavalla osa sisältöjä. Jo huhtikuussa tuli sata tekoälykoulutusta täyteen ja niille on yhä paljon kysyntää - ja myös tilaa kalenterissani. Avoimia koulutuksiani näet Tervetuloa-sivulta ja tallenteita mm. YouTubesta. 

Kuvasta näet tiivistyksen somen tunnusluvuista ja viime vuoden töistäni. Kuva ei poikkeuksellisesti ole saavutettava, mutta tekstivaste löytyy tämän kirjoituksen lopusta. Alta voit katsoa mm. listauksia suosituimmista sisällöistäni ja lukea tarkemmin töistäni. 

Kuvan tekstivaste löytyy blogikirjoituksen alaosasta.


Somen suosituimmat

Blogini ylitti joulun alla 1,5 miljoonan kävijän rajan. Samalla vuosittainen kävijämäärä yli tuplaantui ja oli 303 613 henkeä. Luvut ovat Bloggerin tilastoista, joita ei voine pitää kovin luotettavina, mutta antavat jonkinlaista suuntaa. Monta kirjoitusta jäi ajanpuutteen vuoksi vain luonnokseksi, sillä työajan priorisoinnissa ykkösenä ovat sovitut koulutukset. Blogia kirjoitan teidän hyödyksi ja itseni iloksi. Sen merkitys on toki suuri myös tunnettuuden ja markkinoinnin näkökulmasta.

Viime vuoden luetuimmat blogikirjoitukset ja -sivut listasin alle. Kaikkien aikojen luetuimmat kirjoitukset löydät sivupalkista, mutta blogisivujen kävijämäärä näkyy vain minulle. Moni näistä on jo vuosien takaa, mutta useasti päivitettynä.
Diasarjoja katsottiin kuluneena vuonna 79 800 kertaa ja niissäkin ollaan kaikkiaan 1,5 miljoonan katsojan paremmalla puolella. Dioja jaan kahteen palveluun: Slideshareen vien nykyisin yksittäisten koulutusten dioja ja siellä eniten katsomisia viime vuonna saívat blogikirjoituksissa esiin nostamani tekoäly opetuksessa -koulutusten ja ITK-esitysteni diat. Päivittyvät diasarjat vien SpeakerDeckiin. Siellä katsotuimpien listan kärki on 1) H5P, 2) Sanapilvet, 3) Ilman kirjautumista toimivat sovellukset, 4) Sähköiset kokeet ja kyselyt, 5) Ruudunkaappausvideot ja jaetulla 6. sijalla Padlet, Flinga ja Flip. Linkit löydät ohjesivulta.

Padletteja minulla on satoja ja niin taitaa olla ThingLinkejäkin. Molemmista näen yksittäisten sisältöjen kävijämäärät ja ThingLinkistä myös kävijät yhteensä. Padleteista kärjessä ovat oletettavasti Tekoälyn linkkivinkit, Padlet-ohjeet ja esimerkit sekä Oppimispelien koonti, joilla on yhteensä kaikkiaan 47 000 näyttökertaa. Thinglinkillä tehdyistä sisällöistä katsotuimpiin kuulunevat ThingLink-ohjeet ja esimerkit, Blooket-ohjeet, Ajatuskartat, 360-kuvaamisen skenaario ja Oppaat verkkokurssien tekijöille. Näitä on katsottu yhteensä 62 580 kertaa

YouTuben suhteen en viime vuonna ollut kovin aktiivinen lukuun ottamatta loppuvuodesta tekemiäni englanninkielisiä tekoälyvideoita (16 kpl). Jaoin kaikkiaan 28 julkista videota ja katselukertoja oli vuoden aikana vain 14 000. Lisäksi videoita löytyy Webinaaritallenteiden soittolistalta. Katsotuin soittolistani on Tekoäly opetuksessa, mutta tekoälyvideoita löytyy muiltakin suomen- ja englanninkielisiltä soittolistoilta. YouTube-kanavalta näet kaikkien aikojen katsotuimmat videoni. Viime vuoden kärki oli Videon lataaminen YouTubeen, Padlet-ohje 2024 ja Miten sanelen tekstiä ja litteroin Wordillä.

Somen vuorovaikutus tapahtui Facebookin ammatillisissa ryhmissä ja lisääntyvässä määrin LinkedInissä. Instagramiakin käytän, mutta vuorovaikutus siellä on vähäistä. Tärkeimmät asiat kuten blogikirjoitukset jaan kuuteen eri palveluun. Edellä mainittujen lisäksi viestipalvelu X:ään, Threadsiin ja Blue Sky-palveluun. Twitter oli aikanaan suosikkini, mutta ei näiden pikaviestinten käyttö nykyisellään enää oikein innosta, vaikka niissä roikunkin.  


Koulutukset, muut työt ja työreissut

Tein töitä kaikkiaan 34 eri taholle, mutta lukumäärä riippuu laskutavasta ja voisi olla enemmänkin. Esimerkiksi Tampereen korkeakouluyhteisössä työskentelin kuudessa eri tehtävässä tai hankkeessa yliopistolla ja TAMKissa. Opetushallitukselle tein töitä kolmeen eri yksikköön. Myös mm. Tampereen kaupungilta sain palkkaa useammalta yksiköltä ja hankkeelta. Eniten tein töitä seuraaville tahoille: TAMK, Tampereen kaupunki, Opetushallitus sekä Omnia ja OEP.

Kuluneena vuonna peräti 40 % koulutuksista oli yleissivistävän koulutuksen ja 25 % ammatillisen koulutuksen ja 13 % korkea-asteen henkilöstölle. Noin neljänneksessä kohderyhmä oli joku muu kuten vapaa sivistystyö, kirjastot, opetushoitajat, maatalouslomittajat ja erilaiset hankkeiden kohderyhmät kuten puhtausalan työtekijät, ikääntyneet, ikäihmiset sekä erilaiset kansainvälistä työtä tekevät opettaja- ja virkamiesryhmät. Englanniksi pidin neljä koulutusta ja tuin yhtä kv-hanketta H5P:n osalta. 

Työni on pääosin kouluttamista, toisinaan teen materiaaleja tai autan niiden luomisessa. Useimmiten saan jakaa tilauksesta tekemäni materiaalit myös omilla kanavillani:
  • Mitä uutta Adobe Express? -bloggauksesta löydät TOP-keskukselle tekemäni ohjevideot.
  • Digipedagogiikan koulutuspaketissa tarjolla on johdantovideo ja kolmeosainen perehdytys teemoihin pedagoginen käsikirjoitus, oppimistehtävien suunnittelu sekä palaute ja arviointi. Materiaali on tehty ammatillisen koulutuksen hankkeille Osaamisella hyvinvointia (ESR+) ja LIIKE -kehittämisreittejä liikunta-alalle Lapissa. 
  • Loppuvuodesta tein Opetushallituksen alla toimivalle Salto Digitalille videoita tekoälystä. Ne on jaettu myös YouTubeeni: Learning path on AI for NA staff 2025 (4 videos, Sept-Dec 2025) sekä AI and Pedagogy (12 videos, December 2025).

Jatkoin Pirkanmaan lukioiden ainetiimien koordinaattorina, ks. koonti ainetiimien vuodesta.
Olen mukana ITK-konferenssiin suunnitteluryhmässä ja kuulun Avoimen tieteen Oppimisen avoimuuden asiantuntijaryhmän puheenjohtajistoon, missä edustan freelancereita. Olen myös  H5P Ambassador ja pitäisikö myös mainita, että sain Padletin mustan vyön! Päivitin juuri Padletin ohjediat, missä kerron siitä vähän lisää ja ensi viikon Bett-messujen jälkeen tiedän varmastikin jo enemmän. 

44 % koulutuksista oli lähikoulutuksia. Matkapäiviä kertyi 27 ja paikkakuntia 13. Yövyin 12 yötä työmatkalla. Useimmiten kävin Helsingissä, sinne vei suunnilleen joka kolmas reissu. Lontoon Bett-messuilla olin 9. kertaa ja kohta taas, ks. suomalaisten matkakertomukset 2025 ja tammikuu 2026IT-kouluttajien laivaseminaariin (Tallinna) osallistuin ensikertaa. Vuoden tärkein työtapahtumani on ITK-konferenssi, minne olen osallistunut 2005 alkaen joka vuosi. Se järjestettiin huhtikuussa Tampere-talossa (ks. neljä bloggausta).

Työvuoden suurin muutos oli Opetushallituksen rahoittamien opetustoimen täydennyskoulutusten päättyminen hallituksen säästöjen vuoksi. Ne olivat merkittävä osa työtäni 21 vuoden ajan ja tykkäsin kovasti vetää niitä. Ensin lähinä ja viime vuosina pääosin etänä tuli vedettyä yli 80 koulutusta 13 eri organisaation kautta. Näitä muistoja jaoin edellisessä blogikirjoituksessani. Kevään 2023 ITK-esityksessä jaoin kokemuksia ja ajatuksia siitä, miten tällaisia koulutuksia järjestetään onnistuneesti webinaarimuotoisina.  


Yllä olevan infograafin kuvaus saavutettavassa muodossa


Työvuosi ja some 2025 – Matleena Laakso (vuodessa / yhteensä)
  • Blogi: 23 blogijulkaisua. Aihetunnisteina #digipeda ja #tekoäly.
    • 303 613 / 1 502 050 lukukertaa.
  • Diasarjat: Koulutusten diat ja päivittyvät ohjeet.
    • 79 800 / 1 580 200 katselukertaa.
  • Padlet: Oppimisympäristöt ja kuratointi.
    • Yhteensä reilusti yli 100 000 katselua.
  • ThingLink: Monipuoliset interaktiiviset verkkosisällöt.
    • 14 140 / 114 050 katselukertaa.
  • YouTube: 28 uutta julkista videota. Osa videoista englanniksi.
    • 14 050 / 104 850 katselukertaa.
  • Sosiaalinen media
    • Pääkanavat: Facebook, LinkedIn, Instagram.
    • Lisäksi mukana: X, Threads, Blue Sky.
  • Koulutukset: Tekoäly opetuksessa kysytyin teema. Pääosa osallistujista oppilaitoksista. 55 etäkoulutusta. 27 matkapäivää ja 13 paikkakuntaa.
  • Työt: 34 palkanmaksajaa. Eniten töitä seuraaville: TAMK, Tampere, OPH, Omnia/OEP. Koulutusten ohella tehty myös materiaaleja.

9.1.2026

Yli 80 OPH-rahoitteista opetustoimen täydennyskoulutusta takana

Olen kirjoittamassa perinteistä koontia kuluneesta työvuodestani. Suurin muutos vuonna 2025 oli Opetushallituksen rahoittamien opetustoimen täydennyskoulutusten päättyminen, mistä riittää asiaa ja muisteluita ihan omaan bloggaukseen. 

Tämä hallituksen säästöpäätös surettaa kovin. Opetusalan toimijoiden mahdollisuudet ylläpitää ammattitaitoa ja kouluttautua ovat vähentyneet. Ei kovin fiksu päätös, etenkään tekoälyn mullistaessa niin maailmaa kuin oppilaitostenkin toimintaa. Moni koulutusalan organisaatio ja yritys on yrittänyt tätä uutta tilannetta helpottaa tarjoamalla maksullisia koulutuksia, mutta niistä suuri osa perutaan, kun työnantajat eivät mahdollista osallistumista eikä moni ole tottunut itse kouluttautumisesta maksamaan. 

Näin ollen tarjolla on lähinnä muulla tavoin rahoitettujen hankkeiden ja verkostojen maksuttomia yksittäisiä webinaareja (ks. päivittyvä webinaarilistaus). Kuulemani mukaan osa isoista koulutuksen järjestäjistä tarjoaa täydennyskoulutusta omalla rahoituksella, mutta se ei koske tasa-arvoisesti kaikkia opetusalan toimijoita. Myös digitutoreiden roolin uskoisi korostuvan, mutten tiedä, onko heidän resurssia missään lisätty. Aiempi laaja valtakunnallinen tarjonta, mistä saattoi poimia juuri omiin tarpeisiin ja mielenkiinnonkohteisiin sopivia koulutuksia, on enää muisto vain. Muutamia koulutuksia olemassa olevat hankkeet vielä järjestävät, esimerkiksi TAMKissa on tarjolla 3.2.2025 alkava Henkilökohtaistaminen ja tuki arvioinnissa 3 op ja 11.3. alkava Digitaalisten ratkaisujen (ml. tekoäly) hyödyntäminen arvioinnissa 3 op (jälkimmäinen lisätty 25.1.26).

20 vuotta sitten oli tavallista järjestää kuuden lähipäivän koulutuksia, minne osallistujat saapuivat eri puolilta Suomea aina kahdeksi päiväksi kerrallaan. Viime vuosina minulle tyypillisin oli kuuden webinaarin koulutus, mutta moni järjesti yhtä pitkiä 3 op koulutuksia vain kolmenkin webinaarin voimin. Toki mukana oli molemmissa myös ohjausta ja verkkotyöskentelyä. Joka tapauksessa näitä vähän pidempiä muutaman opintopisteen koulutuksia jään kaipaamaan. Niin antoisia kuin yksittäiset webinaarit voivat olla, ei niissä päästä samaan kuin parhaimmillaan vähän pidempikestoisissa prosesseissa, vaan molempia tarvitaan. 

Näiden täydennyskoulutusten järjestäminen oli keskeinen työtehtäväni 21 vuoden ajan (2005-2025). Viime vuosina niiden osuus oli ehkä noin kolmannes töistäni, joskin vuosittainen vaihtelu on aina ollut suurta. Olen vetänyt niitä yksin tai yhdessä kollegojen kanssa 13 eri koulutusorganisaation kautta yli 30 hankkeelle. Muutamaa koulutusta toistettiin jopa kahdeksan kertaa, osin eri laajuisina ja aina edellisestä kehittyen ja päivittyen. Löydät yli 80 koulutuksen listauksen aiempien koulutusten blogisivulta. Lisäksi pidin yksittäisiä webinaareja muiden järjestämissä OPH-koulutuksissa ja hankeseminaareissa. 


Kuvan tekstivaste löytyy blogikirjoituksen alaosasta.

 
Paljon tuli opittua


Täydennyskoulutuksen puolella työskennellessä ja materiaaleja avoimesti jakaessa on suuri voimavara, kun työstään saa jatkuvasti palautetta ja sitä voi itsekin kysyä omaa kehittymistä edistävien kysymysten kautta. Toki etenkin digiteemojen parissa haaste on se, että osallistujien osaaminen vaihtelee aina paljon ja koulutuksen tulisi silti sopia kaikille. Pari vuotta sitten kokosin ITK-esitykseen kouluttajana oppimaani etenkin webinaarikoulutusten näkökulmasta. Voit lukea lisää ja katsoa tallenteen blogikirjoituksesta Opettajien webinaarikoulutukset #ITK2023

Osallistujat tulevat koulutuksiin oppimaan uutta, mutta kyllä kouluttajankin roolissa oppii usein paljon.  Osallistujien kysymykset ovat tässä avainasemassa. Aina en ole osannut vastata heti tai on tuntunut, että asia voisi kiinnostaa muitakin ja kysymyksestä on syntynyt blogikirjoitus tai video. Toisinaan tulee luvattua kouluttaa jotain, mitä ei juuri itsekään osaa, mutta voihan sen opetella. Hankalampia teemoja voin valmistella vähitellen kuukausien ajan poimien eri lähteistä hyviä vinkkejä ja kokeillen erilaisia sovelluksia.


Keskeisinä teemoinani opetusmenetelmät ja digipedagogiikka


Ensimmäisinä työvuosina keskeisiä täydennyskoulutusteni teemoja olivat opetusmenetelmät, erityisesti yhteistoiminnallinen ja ongelmaperustainen oppiminen. Myös työssäoppimisen tukeminen oli usein esillä. Muutamaa vuotta myöhemmin sosiaalinen media ja mobiilioppiminen alkoivat yleistyä. 

Kun ylioppilaskokeiden sähköistämisestä päätettiin, pian erilaiset sähköiset kokeet ja pelilliset kyselyt kiinnostivat kaikkia kouluasteita. Kahoot oli monelle ensimmäisiä helppoja ja kivoja työkaluja, joita on syntynyt sittemmin valtavasti lisää. Näistä digityökaluista tuli keskeinen osa koulutuksiani ja teemat laajenivat pian XR:ään, erilaisten materiaalien luomiseen, verkkopedagogiikkaan ja verkko-opetuksen työkaluihin. Koronavuosina kiinnostivat verkko-opetukseen sopivat osallistujia aktivoivat menetelmät ja sen jälkeen verkkosisältöjen luominen. Viime vuosina lähes kaikki on liittynyt enemmän tai vähemmän tekoälyyn. 


Katosivatko työni vai mikä muuttui?

Suomen puista 44 % on mäntyjä.100 mäntylajia, joista vain Pinus sylvestris kasvaa meillä luonnonvaraisena. Kasvupaikkaakin tärkeämpää on valo. Neulaset pysyvät puussa 3–5 vuotta. Mäntyterva on ollut metsiemme arvokkain tuote. Elää yleensä 200–300 v. Suomen vanhin mänty on 780 v.
Adobe Express -sisältöjä tehdessä voin 
yhdistää töitä ja harrastuksia.

Uusi tilanne vähensi minulla jo viime syksynä koulutusten määrää, verkkokoulutusten osuutta ja etenkin ammatillisten opettajien osallistumisia. Töitä näyttäisi tästä huolimatta riittävän kylliksi ja henkilökohtaisesti pieni kevennys juuri tähän hetkeen on ollut tervetullut.  

Vapusta juhannukseen meni minulta muuttaessani tätiäni yhteisöllisen palveluasumisen pariin ja järjestäessäni hänen asioitaan mm. kotihoidon ja kymmenien valtakirjojen avulla. Tätini ei ole ainoa iäkäs sukulainen, joka tarvitsee apuani, ja jolla on jo monenlaisia haasteita niin muistin kuin omien asioiden hoitamisen kanssa. Lisäksi olen viime vuosina ottanut vastuuta mm. suvun yhteisestä kesämökistä ja isoisäni aikanaan ostamasta metsätilasta, josta olen pitkään omistanut osan, mutta jonka hiljattain ostin siskoltani ja tädiltäni kokonaan itselleni. Siitä minua haastateltiin Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan jäsenlehteen 4/2025 (PDF, sivut 6-7)


Kiitos

Kuusi on Suomessa uusi tulokas 5000 v takaa. 30 % puustomme tilavuudesta kuusia. Se on kostean ja varjoisan paikan puu ja elää noin 400 v.
Kuva on tehty Adobe Expressin tekoälyllä,
tekstit olen koonnut eri lähteistä.
OPH-koulutuksista iso kiitos tietenkin veronmaksajille ja Opetushallitukselle, joka luotti meihin kouluttajiin ja antoi sopivasti vapautta ja kyllin vähän byrokratiaa, jotta toiminta oli sujuvaa. Hymyillen muistelen aikaa, kun rahoituspäätöksistä soitettiin OPH:lle ja kerran myönteistä päätöstä perusteltiin minulle niin, että annettiin "välillä rahoitusta näihin lyhenteisiin". Näitä lyhenne-koulutuksia eli PBL:ää (ongelmaperustainen oppiminen) vedettiin yhdeksän kertaa, tosin muutama muulla rahoituksella.  

Kiitos myös lukuisille yhteistyökumppaneille eri organisaatioista, joiden kanssa näitä koulutuksia järjestettiin. Monen kanssa yhteistyö jatkuu uusilla tavoilla. Kiitos myös ihanille kouluttajakollegoille, etenkin sieltä urani alkuvaiheilta. Ilman Eduta-instituutin Satu Öystilää ja Kirsi Viitasta tuskin olisin siellä, missä nyt olen. Oli valtavan hyödyllistä saada työskennellä työuran alussa kahden niin äärimmäisen taitavan pedagogin kanssa. 

Kirsin kanssa koulutin aktiivisesti yhdessä 10 vuotta, ja senkin jälkeen aina toisinaan. Yhdessä kouluttaminen oli ja on valtavan antoisaa niin kouluttajille kuin osallistujillekin, varsinkin kun pedagoginen näkemys sopii yhteen ja voidaan hyödyntää molempien vahvuuksia. Vastavalmistuneena noviisina ensimmäisten koulutusten aikaan helpotti suuresti, kun ei tarvinnut pelätä hankalia kysymyksiä, vaan toinen oli vieressä tukena. Ja niin sitä ihminen vanhetessaan myös muuttuu - nyt ne hankalat kysymykset ovat vain mukava haaste. Ja sekin on jo helppo myöntää, ettei tiedä, mutta ehkä joku ryhmästä tietää.

Kiitos myös teille tuhansille opettajille, ohjaajille, rehtoreille ja kaikille muille opetusalan ammattilaisille, jotka näihin koulutuksiin osallistuitte. Ei olisi opettajaa tai kouluttajaa ilman oppijoita. Yhdessä me tehtiin koulutuksista niin antoisia!


Yllä olevan infograafin kuvaus saavutettavassa muodossa

Vihreäpohjainen infografiikka otsikolla ”OPH-rahoitteiset opetustoimen täydennyskoulutukset”. Kuvassa kahdeksan tietolaatikkoa ja alareunassa teksti: ”Matleena Laakson muistoja”.

  1. 21 vuotta: Koulutusten ideointi, suunnittelu, markkinointi, kouluttaminen ja raportointi olivat keskeinen osa työtä vuosina 2005–2025.

  2. Organisaatiot: Toimin kouluttajana 13 eri organisaation kautta, useimmiten Tampereen yliopistolla tai TAMKissa.

  3. 33 – 50 – 80: Koulutin 33 hankkeessa, lähes 50 erilaisessa koulutuksessa, joita oli kaikkiaan yli 80.

  4. Avoimuus: Jaoin materiaalit avoimesti vuodesta 2011 alkaen ja kannustin osallistujia jakamaan myös omia materiaalejaan.

  5. 1. koulutus: Työssäoppimisen kehittäminen, 6 op. Vastasin kokonaisuudesta ja käytin pääosin muita kouluttajia.

  6. Eniten toistoja (8): Opettajan yhteistoiminnallinen työkalupakki (4, 6 tai 8 op) sekä Pedagogin digitystä (2 tai 3 op).

  7. Viimeinen koulutus: Omnia Education Partnerships Oy, Tekoäly ammatillisessa opetuksessa 2 op.

  8. Kiitos! Osallistujat, kouluttajakollegat, koulutuksen järjestäjät, Opetushallitus ja veronmaksajat.

21.12.2025

Hyvää joulua!

Viimeistellessäni vuoden viimeisiä töitä, huomasin että 1,5 miljoonan yksittäisen blogivierailun raja ylittyi tänään iltapäivällä reilun 13 vuoden bloggaamisen jälkeen. Lämmin kiitos siitä ja kaikesta muustakin yhteistyöstä ja somekollegiaalisuudesta!

Onnellista joulun aikaa!

- - - 
1,500,000 blog visits! A warm thank you to everyone.
Wishing you a peaceful Christmas season!

Check out for my English blog page for the new AI videos and for AI in Education Erasmus+ summer course in June 2026 in Finland!


Jouluinen talvikuva, missä on pari tonttua ja teksti: 1 500 000 blogivierailua. Lämmin kiitos Kaikille. Hyvää joulun aikaa! Matleena
Kuva tehty ChatGPT:llä.