8.6.2014

Kokeile kesärunoja


Löysin muutama päivä sitten Twitteristä uuden ilmiön nimeltä #kirjanselkäruno. Sen alkuunpanijana on Kuopion kirjasto, joka julisti kesäkilpailun aiheesta. Monen muun tavoin innostuin heti ideasta ja aloitin kirjahyllyjeni tutkimisen aivan uusin silmin. Monta versiota kokeilin, ohessa Runo puhuu luonnosta.

Twitterissä moni kertoo kirjanselkärunojen kautta löytäneensä omasta kirjahyllystään aarteita, jotka oli jo aivan unohtanut. Näin kävi tyttärellenikin, joka ihmetteli, kun kiersin talon kirjahyllyt etsien sopivan nimisiä kirjoja - sisällöstä viis.

Vasemmalla puolestaan on Kesä on -runoni, Googlen hakukoneen avulla tehtynä. Kesä on täällä taas, mutta suurin osa siitä on vasta tulossa. Nautitaan siitä!

Notegraphy sopii aforismeihin ja runoihin. Kuvien avulla voi esimerkiksi bloggauksessa nostaa esiin tärkeän asian. Väri- ja mallivaihtoehtoja on kymmenittäin ja alkukirjain tulee aina koristeellisena ja muita suuremmalla. Omat tuotokset voi pitää privaattina tai jakaa julkisesti (omani). Sovellus on Anne Ronkaan löytö ja ihastuin siihen itsekin. Mukavaa, että some tarjoaa nopeita vaihtoehtoja käsin tehdylle kalligrafialle. Notegraphy toimii selaimella. Appsina sen saa iPadille ja Androidiin.

Nyt-verkkolehden artikkelin mukaan selfie-omakuvien rinnalle syntyi loppuvuodesta 2013 uusi trendi, kun brittilehti Guardian pyysi lukijoiltaan lähettämään kuvia kirjahyllyistään. Se halusi haastaa lukijoitaan kertomaan ulkonäön sijaan persoonallisuudesta. Haaste on levinnyt Instagramissa ja Twitterissä hashtagilla #shelfie. Artikkelissa Bibliofiilien Seura ry:n Petteri Leino esittelee erilaisia tapoja kirjahyllyn järjestämiseen, kirjanselkärunot sieltä vielä puuttuvat. Minulla kirjat ovat pääosin teemoittain, mutta sen verran ovat hyllyt sekaisin, etten kuvaa välitä nyt jakaa. Mutta tunnustan, että minusta on aina ollut mielenkiintoista tutkailla toisten kirjahyllyjä.

Monenlaista kuvavirtaa on sosiaalinen media täynnä. Vaikeampi on keksiä, millaisia kuvia ei jaeta, kuin se, millaisia jaetaan. Itse katselen tähän aikaan vuodesta etenkin toisten puutarhaharrastajien kuvia. Muun muassa jääkaappikuviahan jo viime marraskuussa kerättiin Museoviraston kuva-arkistoon, kuten www.suomisyojajuo.fi sivustolla kerrotaan. Muistan kampanjan ja kun sitä Googlen avulla äsken etsin, ensimmäinen hakutulos kertoi, että pian voin puhua jääkaappini kanssa. Ehkä sen saa tulevaisuudessa ohjelmoitua lähettämään kauppalistan runona Facebookiin tai aforismin tyyliin ehdottamaan tviitissä iltapalaa kaapissa olevista aineista?

29.5.2014

Storify-tarina Mobiilikesäkoulusta

Useista konferensseista olen nähnyt kivoja visuaalisia koonteja digitaalisilla tarinan kerronnan menetelmillä ja innostuneena jakanut niitä Twitterin kautta eteenkinpäin. Eilen päätin sitten kokeilla omaakin tarinaa, aiheena Mobiilikesäkoulu, josta jo useampi muukin Storify-kooste on tehty. Mutta Tammelassa tapahtui paljon ja jokaisella on oma tarina kerrottavanaan.
Mobiilikesäkoulusta tarinan tekeminen on helppoa, koska osallistujien kesken on sovittu, että kaikki tuotettu materiaali on CC BY-SA -lisenssin ehtojen mukaan hyödynnettävissä ja julkaistavissa. Minunkin tarinassa on paljon muiden kuvia, tviittejä, videoita jne. Storify-tarinaan voi tuoda sisältöä lukuisista sosiaalisen median palveluista. Alla kuva yleisimmistä.

Muun muassa näistä sovelluksista voi tuoda sisältöä Storify-tarinoihin.
Sisältöä voi olla muidenkin tuottamaa, tekijänoikeudet tietysti huomioiden.
Käyttökohteita Storifylle on helppo keksiä ja varmastikin näitä kaikkia on jo joku kokeillut, sillä ei palvelua enää mikään uusi ole. Opiskelija voi luoda tarinan kurssista, ilmiöstä, prosessista, leirikoulusta, tutustumismatkasta tai työssäoppimisjaksolta. Opettaja voi luoda tarinan ja täydentää sitä matkan varrella vaikka kurssin aineistoksi. Opettaja voi myös koota tarinan seminaarista, kertoen sen avulla kollegoilleen oppimaansa. Strorifyn kautta seurata voi seurata vaikka Eurovaaleja, sillä netistä poimittua sisältöä pääsee kätevästi kommentoimaan. Hanke voisi tällä tavoin koota loppuseminaarinsa annin yhteen - tai miksei toimintaa pidemmältäkin ajalta. Vanhojakin tviittejä voi liittää mukaan, kun tietää niiden osoitteen, mutta hakutoiminto etsii vai uudehkoja. Jokaisen palvelun kohdalla on hakutoiminto, mutta tarinan kertojaa helpottaa, jos tietää, mistä sisältöä etsiä.

Storify sopii hyvin aktiivisesti ja monipuolisesti sosiaalista mediaa hyödyntäville ja avoimeen jakamiseen tottuneille - tai näitä kaikkia opetteleville. Monipuolisen tarinan voi koostaa myös esimerkiksi pelkistä omista tviiteistä, joihin voi halutessaan lisätä kuvia ja lyhyitä videoita. Tarina voi olla vain koonti sosiaaliseen mediaan jaetusta sisällöstä tai pääpaino voi olla sisällön arvioinnissa tai analysoinnissa - sen mukaan, mikä on oppimisen tavoite.

Alle upotin ensimmäisen Storifyllä tekemäni tarinan, aiheena viime viikon Mobiilikesäkoulu. Jos katsot sen suoraan Storifystä tästä linkistä, saat monipuolisemmat ominaisuudet käyttöösi. Pääset ainakin kommentoimaan, jakamaan ja retviittaamaan sisältöä.


23.5.2014

Mobiilikesäkoulun täydennetyn todellisuuden keidas

Viidettä kertaa järjestetty Mobiilikesäkoulu on ITK-konferenssin ohella vuoden tärkein tvt:n opetuskäytön ja mobiilioppimisen tapahtuma. Viikonlopun eurovaaleista ja perjantain MM-jääkiekkopelistä huolimatta tapahtuma nousi hetkittäin jopa Suomen tviitatuimmaksi aiheeksi.
Täydennetty, lisätty tai laajennettu todellisuus (engl. augmented relity, AR) on vielä niin uusi ilmiö, ettei sille ole vakiintunut yhtä suomennosta. Keitaalla vierailleista noin kaksi kolmannesta kokeili alan sovelluksia ensimmäistä kertaa. Itse olen käyttänyt lisättyä todellisuutta etenkin Mobiiliradassa ja siitä esimerkkejä nähtiin retkipisteellä. Vuoden takaa löytyy myös toinen bloggaukseni otsikolla Lisätyn todellisuuden huikeita mahdollisuuksia. Sitä kautta löydät myös sittemmin päivitetyt diani sen opetuskäytöstä.




Anatomian auroja tutkimassa
Kuva: Marko Mäkilä, CC BY-SA

Aurat opetuksessa, Matleena Laakso (keidasvastaava), freelancer-kouluttaja

  • Pisteellä tutustuttiin Aurasmalla tehtyihin lisätyn todellisuuden auroihin, jollaisia lasten ja nuorten on helppo itse tehdä omilla mobiililaitteillaan. Esimerkiksi kirjan kantta katsomalla voi aueta tarina siitä, miksi se on lukijan lempikirjailija tai tunnistustehtävissä voi aueta ensin vastaus ja sitten lisätietoja.
  • On aina hyvä pohtia tekeekö opettaja iltakaudet auroja opiskelijoilleen vai olisiko aurojen tekeminen oppijoiden tehtävä. Silloin kun opettaja tekee aurojen avulla vaikka kasvien tunnistustehtäviä, niitä kannattaa vaihtaa kollegan tai esimerkiksi ystävyyskoulun opettajan kanssa, jos koko verkkoyhteisön kanssa jakaminen tuntuu alkuun liian suurelta askeleelta.
    Seija Knuutilan kollaasi (CC BY-SA) rastipisteen
    perennoiden tunnistamisen aurasta. 
  • Erilaisia lisätyn todellisuuden sovelluksia on noin 2000. Retkipisteellä esillä olivat myös anatomiaa havainnollistava 4D Anatomy (AndroidiOS) ja aivojen rakennetta havainnollistava The Brain AR app sekä taivaankappaleiden sijainnin näyttävä Sky Map (Android, iOS, Windows).
  • Kaikki pisteen sovellukset ovat maksuttomia ja saatavilla sekä iPadiin että Androidiin, SkyMap myös Windows-laitteisiin. Keskusteluissa olivat myös Windows-laitteiden HERE City Lens, millä voi Wikituden tavoin katsella ympäristöään, Flightradar24Pro (Android ja iOS 2,69 €), millä voi tunnistaa yli lentävät lentokoneet sekä Skyview (iOS), mikä näyttää taivaankappaleiden lisäksi myös satelliitit ja niiden kulkusuunnat.
Matleena avaa aurojen maailmaa vihreässä kesäkoulupaidassa. Kuva: Eija Kalliala, CC BY-SA

Suunnistus, Mikko Liukkonen ja Georges Segura, AduSal Oy
  • Pisteellä tutustuttiin lisätyn todellisuuden perusteisiin ja käsitteisiin. Ensin omilla mobiililaitteilla katsottiin Aurasma-sovelluksella tehtyjä auroja. Ns. superaurat kuten 20 € seteli näkyvät ilman tekijän kanavan seuraamista. Oppilaitoskäytössä on hyvä perustaa opettajan, kurssin tai oppilaitoksen kanava. Kuvassa Mikko opettaa aurojen tekemistä omilla mobiililaitteilla. Niitä voi tehdä myös selaimella Aurasma studiossa. 


AR-auto, Jarno Haapaniemi / Sasky
  • Esillä oli kaksi ammatillisen koulutuksen lisätyn todellisuuden opetuskokeilua. Pirkanmaan e-luukku -hankkeessa on hankittu sovellus autoalan opetukseen. Sen avulla havainnollistetaan opiskelijoille kolmiulotteisesti, mistä osista auto koostuu ja kuinka yhden osan toiminta vaikuttaa muihin. 
  • Toisena toteutuksena esiteltiin merkonomiopiskelijoiden kanssa tehty oppimistehtävä kuluttaja.fi-sivustolta löytyviin kuluttajariitalautakunnan ratkaisuihin. Opiskelijat tekivät itseään kiinnostavasta tapauksesta sarjakuvan ja esittelivät ne toisilleen. Sarjakuviin tuotiin lisätyn todellisuuden (Layar) avulla linkit kuluttaja.fi-sivustolle, jolloin myös muut pääsivät tutustumaan alkuperäisiin tapauksiin. Ohessa yksi esimerkki näistä sarjakuvista (ks. myös kollaasi). 
  • etunimi.sukunimi@sasky.fi



Liiketunnistus, Leena Koskimäki ja
Timo Niemelä / HAMK, AVO2-hanke
  • Leena (yläkuvassa oik.) ja Timo (alakuvassa oik.) esittelivät liikeohjain Kinectin mahdollisuuksia lisätyn ja virtuaalisen todellisuuden hyödyntämisen tukena. Kinect tunnistaa puhetta, liikettä ja ilmeitä, Pisteellä kokeiltiin muun muassa 3D-skannausta sekä kuultiin kokemuksia Avoimuudesta voimaa oppimisverkostoihin -hankkeen Kinect-piloteista Hämeen ammattikorkeakoulussa. Yhdessä niistä hyvinvointialan opiskelijat ovat harjoitelleet asiakastyön ohjaus- ja vuorovaikutustilanteita. Kinect-sovellusta on kokeiltu myös erikoisluokkien ja erilaisten vanhusryhmien kanssa.
  • Lisätietoja esitellyistä sovelluksista löytyy hankkeen sivulta ja tästä diasarjasta.


Futuristic History, Timo Korkalainen / Technology Research Center, Turun yliopisto
  • Pisteellä liikuttiin jatkumolla reaalimaailma - virtuaalimaailma sekä menneisyys-tulevisuus-nykyisyys. Timon johdolla pääsi tutustumaan siihen, miten Turun käsityöläismuseoon on kehitetty lisätyn todellisuuden sovellusta, minkä avulla pääsee seikkailemaan ajassa ja kohtaamaan 1800-luvun henkilöitä. 
  • Tästä voit lukea lisää hankkeesta ja sen muista käyttökohteista.


Mobiilikesäkoulu seuraavan kerran 20.-21.5.2015 

KUVAT: Matleena Laakso, CC BY-SA (ellei muuta mainittu), kuten kaikki kesäkoulun materiaali. Eri kanavilla jaettua on kerätty omalle sivulleen.

7.5.2014

Julkaisuja tvt:n opetuskäytön tulevaisuudesta

Alla diasarja, minkä kanssa olin yliopisto-opettajien kokouksessa kertomassa ja keskustelemassa, missä tieto- ja viestintätekniikan (tvt) opetuskäytön kanssa nyt mennään. Mukana on myös II asteen näkökulmaa, sillä sieltähän vastaosa opiskelijoista tulee. Jo nyt suuri osa lukiolaisista on tottunut käyttämään opiskelussa mobiililaitteita päivittäin. Päätös sähköisiin ylioppilaskokeisiin siirtymisestä on saanut lukio-opettajat ymmärtämään, ettei kukaan voi jäädä tästä muutoksesta syrjään. Mutta miten on korkea-asteen laita?

Alla mainitut NMC:n raportit nostavat korkea-asteen päätrendeiksi kaikkialla läsnä olevan sosiaalisen median sekä oppimisparadigman muutoksen. Tvt:n ammatillinen hyödyntäminen ei enää ole joku sivujuonne tvt:stä kiinnostuneille, vaan se koskee jokaista opettajaa, jokaista professoria ja ennen kaikkea jokaista vasta työelämään siirtymässä olevaa.

YouTubesta löytyy tuore videokatsaus sosiaalisen median vallankumouksesta #Socialnomics 2014 by Erik Qualman (3:18). Videosta on tehty myös mehukas parodia: Social Media Revolution (parody) (1:56). Nämä videot toimivat hyvin keskustelun käynnistäjinä. Opeverkostojen kautta löytyy erinomaisia keskusteluita ja lähteitä eteenpäin sekä vertaistukea. Facebookin osalta lista on laajin, mutta muualtakin verkostoja löytyy. Tvt:n opetuskäytön webinaarien eli verkkoseminaarien listauksen löydät nykyisin tästä blogista. Webinaarit ovat parhaasta päästä, kun haluat helposti ja nopeasti oppia uutta kokeneemmilta kollegoilta. Moni webinaari on opetusalan hankkeen tarjoama eikä osallistuminen vaadi videoneuvottelun osaamista.

The New Media Consortium (NMC) kuvaa itseään kansainväliseksi opetusteknologian asiantuntijoiden yhteisöksi. Se tuottaa verkkoon hyviä julkaisuja, mm. vuosittaisia raportteja eri kouluasteille ja museokasvatukseen, osin maa/aluekohtaisesti. Näkökulmana on teknologian vaikutukset oppimiseen. Aiheesta kiinnostuneiden kannattaa ottaa aikaa alkuperäisten julkaisujen lukemiseen, diasarjassa on vain muutama tiivistys. Lyhenteet ovat englanninkielessä ainakin itselleni kompastuskivi, joten tässä avuksi muutama:
- HE = Higher education
- STEM = Science, Technology, Engineering and Mathematic
K-12 = esi- ja perusopetus sekä II asteen nuorisokoulutus (Kindergarten through 12th grade).


30.4.2014

PAOK: Kiitos ja näkemisiin!




Kevät 2012 ja tällä klikkauksella lähtee PAOK2:n hakemus.
Tänään vappuaattona PAOK hankkeena ja samalla nykyinen työsuhteeni Tampereen kaupungille päättyy. Reilut viisi vuotta hurahti Pirkanmaan toista astetta kiertäessä ja paljon saimme aikaan. Kolmen ja puolen hengen hankkeessa meitä oli kaikkiaan tusinan verran tekijöitä. Monta loistavaa kollegaa ehdin PAOK:n tiimissä matkan varrella nähdä, kiitos erityisesti Kirsille, Anna-Maijalle, Minnalle ja Riikalle sekä sihteereistä parhaille, Marjariitalle ja Heidille. Jättihalaus myös eVarikon ihanalle porukalle, ilman teitä tästä ei olisi selvitty!

Ylin kuva on web-suunnittelijamme Auli Nikkasen eVarikon puolesta tekemä lisätyn todellisuuden kortti, jollaiset Riikan kanssa tänään saimme. Aurasma avaa kuvasta virtuaalikukkasia, oikeitakin saimme kukkapenkkiin laitettavaksi. Kiitos! (Lisäys 2.5.14: Lue Aulin blogista 3D-mallin viemisestä Aurasmaan.)

PAOK-vuosiini mahtui neljä työhuonetta. Ensimmäinen muutto
 vei Nekalaan, missä paikan ja samalla kaupungin
Opetusteknologiakeskuksen nimeksi vakiintui eVarikko.
Nimi pysyi muuttaessamme Ratinanrantaan. Kesäkuussa
eVarikko muuttaa Vanhalle kirjastotalolle Keskustorille.
PAOK:n vuodet ovat olleet opettavaisia ja antoisia monella tapaa. Olen kokenut tekeväni töitä ensisijassa teille ja teidän kanssa, ihanat pirkanmaalaiset opettajat, rehtorit ja muu koulujen väki - ja se on tehnyt työstä palkitsevaa.

Ensimmäisiksi työtehtäviksi minulle annettiin järjestää blogi- ja wikikoulutuksia. Facebookiin liityin ajatellen, etten ole uskottava sosiaalisen median kouluttaja, jos en siellä ole. Enää en siitä luopuisi, mutta edelleenkin minulla painottuu sen ammatillinen käyttö. Twitter-tilinkin perustin PAOK:n alkukuukausina, mutta aikansa kesti keksiä, mihin sitä käyttäisin ja ITK:ssa sen aikanaan oivalsin. Monen monta asiaa olen opetellut, kun niistä on pyydetty kouluttamaan. Ja mitä syvemmälle somen suohon uppoaa, sitä enemmän löytää asioita ja näkökulmia joihin perehtyä

Miten käy PAOK-verkoston?

  • PAOK on hankkeena päättynyt, mutta jatkuu pysyvänä Pirkanmaan II asteen verkostona oppilaitosten omalla rahoituksella. Samalla vastuu on siirtynyt projektitiimiltä kaupungin vakituisille työntekijöille, Tuuli Kurkipäälle ja Minna Harjulle, jälkimmäinen jatkaa tarjottimen teknistä ylläpitoa.
  • Pysyvän PAOK-verkoston palvelut ovat Maakunnallinen verkkokurssitarjotin ja neljä Tampereella vuosittain tarjottavaa koulutusta kollegavalmentajaverkostolle - niiden puitteissa tapaamme jo syksyllä. 
  • Hankkeen Ning-sivujen päivitys on päättynyt, mutta tiedot ovat luettavissa lokakuulle 2014 asti. Keskeiset tiedot ja linkit materiaaleihin löytyvät jatkossa Tampereen suedun tvt-portaalista osoitteesta: tvt.tampereenseutu.fi/paok. Sinne rakentuvat myös pysyvän PAOK-verkoston sivut.

Miten käy Matleenan?

  • Pitkä kesäloma ja tauko projektihallinnosta tekevät taatusti hyvää. Palaan freelancer-kouluttajana viiden vuoden sivutoimisuuden jälkeen täyspäiväiseksi. Töitä tulen tekemään sekä muutaman koulutusalan yrityksen kautta että suoraan oppilaitoksille ja niiden hankkeille. Jo toukokuulle on monta työtä sovittuna. Syksylle hyvin koulutuksia mahtuu, joten kannattaa ottaa yhteyttä. Somesta minut tavoittaa jatkossa entiseen tapaan, mutta PAOK:n sähköposti ja puhelin kannattaa siivota yhteystiedoista pois ja tallentaa tilalle: matleena.laakso at live.fi ja puhelin 041 525 0067. 
  • Tämän blogini Kuka olen -sivulta voit lukea tarkemmin osaamisestani - tai näistä blogikirjoituksista (tämä on jo 81. bloggaus) ja yli 80 000 kertaa katsotuista SlideSharessa CC-lisenssillä jakamistani dioista.

29.4.2014

Somen mahdollisuudet ohjaamisessa

Tässä tämänpäiväisen koulutukseen diani. Näkökulmana sosiaaliseen mediaan oli ohjaaminen ammatillisessa koulutuksessa. Diasarjassa on kerrottu useista ohjaamisen työkaluista, valitettavasti SlideShare nappaa osan hyperlinkeistä pois. Mutta niinhän diat muutoinkin kertovat vain osan siitä, mitä koulutuksissa on käsitelty.

Luin tätä koulutusta varten jo toistamiseen Maarit Jaakkolan artikkelin Twitterin käytöstä: Vastakaikua visertäen - Twitter-osallistuminen toimittajaharjoittelijoiden oppimisyhteisön laajentajana -arikkeli. Se löytyy verkosta teoksesta: Joutsenvirta & Myyry (toim.) 2013: Sulautuvaa opetusta ja oppimista (sivut 71-79). On hienoa lukea tutkimustuloksia ja syvällisempää pohdintaa. Mielenkiintoista oli minulle erityisesti se, miten toimittajaharjoittelijat tasapainottelivat julkisuuden ja yksityisyyden välillä. Toimittajan ammatti on aina jossain määrin julkinen, toisaalta vasta ammatti-identiteettiä rakentavan opiskelijan ajatukset omista oppimiskokemuksista ovat yksityisiä. Tämä julkinen vs. yksityinen pohdinta kuuluu oleellisena ammattiin, tässä sitä käsiteltiin Twitterin ja sen käynnistämän keskustelun kautta.



28.4.2014

Askeleita tvt:n opetuskäyttöön

Tällä viikolla päättyi vetämäni kolmen päivän Pedagoginen piristysruiske -täydennyskoulutus, mihin liittyen kirjoitin blogiini jo aiemmin otsikolla Kokeillaan somea porukalla. Koulutuksen lopuksi jokainen opettaja kertoi tekemästään kehittämistyöstä - siitä miten he ovat oppimaansa kevään aikana työssään hyödyntäneet. Tästä jakamisesta opimme kaikki paljon ja alla on maistiaisia teillekin, pirkanmaalaisilta peruskoulu- ja lukio-opettajilta.
  • Padlet: Koonteja mm. matematiikan kertausvideoista ja sähköalan sanastosta.
  • Sähköisiä kyselyitä oli tehnyt moni, ainakin Socrative ja Kahoot olivat käytössä. Hienoa, että mekin pääsimme yhden testin tekemään, siinä pärjäsivät ruotsin osaajat. Kannattaa muistaa, että niihin voi tehdä omia kyselyitä tai hyödyntää toisten tekemiä. Ja omat kyselyt voi jakaa muidenkin käyttöön.
  • Kuratointipalvelu Scoop.it toimi esimerkissä niin, että opettaja oli koonnut sinne yhteiskuntaopin tiettyihin teemoihin liittyviä uutisia, joista oppijat poimivat muutamia ja kommentoivat niitä blogiin
  • Yksi alakoululuokka aloitti oman lehden tekemisen blogiin. Oppilaat voivat lähettää juttunsa blogiin sähköpostin kautta, kun opettaja sen vain asetuksista sallii. Kun kyse on pienistä oppilaista, joista monellakaan ei sähköpostia vielä ole, onnistuu päivittäminen myös opettajan kautta. 
  • Oppimispeleista kehuttiin Itämeren kaloista kertovaa Erikoista kalasoppaa ala- ja yläkoulun taitteessa oleville. Toinen opettaja puolestaan kokosi koulutuksen blogiin maantiedon karttasovelluksia ja pelejä Androidille: Physical map, World Map Puzzle, Countries Location Map, Map Game ja Geography Quiz Game
  • Todaysmeetiä oli käytetty luokkatilanteessa Twitterin tavoin reaaliaikaisena chattinä ja Kirjoitusalustalle puolestaan on usemman oppilaan helppo kirjoittaa tekstiä yhdessä. Yhtenä teemana oli Suomen historiaa käsiteltäessä väitellä, oliko Kekkonen konna vai sankari. Toisena teemana oli pohtia, miksei Suomestakin tullut diktatuuria, kun niin moni muu Euroopan maa siihen viime vuosisadalla päätyi.
  • Oppilaiden tekemiä elokuvia oli tehty mm. kemian tunnilla kemiallisista reaktioista liittyen sen tutkimiseen, ovatko metallit jalometelleja vai eivät. Videoista osa näytti ja selitti oppitunneilla tehtyjä kokeita. Osa oli opetusvideon tyylisiä tietoiskuja.
  • Wikiä oli käytetty sekä oppilaiden yhteisen tuottamisen alustana (musiikkiyhtyeiden englanninkieliset esittelyt) että niin, että opettaja kokosi yhteen oppilasryhmien tuotokset (erilaiset videot). Käytetyistä sosiaalisen median palveluista wiki jakoi eniten mielipiteitä. Osa koki sen vaikeaksi, osalle se ei välttämättä ollut paras alusta tehtyyn työhön. 
  • Move Notella voi tehdä hyvin helposti elokuvia ja ne saa lähetettyä Gmailin kautta. Yhdessä koulussa ensimmäisen ja neljännen luokan oppilaat kirjoittivat ja kuvittivat yhdessä eläinsatuja. Sen jälkeen ne luettiin ääneen ja taustalla näytettiin oppilaiden tekemiä kuvia. Kun kaksi opettajaa tekee yhteistyötä, se helpottaa uuden oppimista. Myös oppilaille oli iloa, kun vanhemmat pystyivät auttamaan pienempiään.
Monessa työssä tietoisesti huomioitiin tekijänoikeudet ja tätä kautta CC-lisenssi tuli monille oppilaillekin tutuksi. Kehittämistehtävistä näki, että kullakin on oma tyyli: yksi opettelee yhden välineen perusteellisesti, toinen kokeilee montaa erilaista. Muistijälki on aivan erilainen, jos palvelusta vain kuulee, kuin jos käyttää sitä omien oppilaidensa kanssa. Yhteistä oli havainto, miten usein aivan samat sosiaalisen median palvelut toimivat eri oppiaineissa ja eri-ikäisten kanssa.

Osa teki kehittämistehtävän omilla mobiililaitteillaan, sillä kaikilla ei sellaisia vielä koulun puolesta ole. Useimmiten oppilaat tekivät työn pareittain tai pienryhmissä. Yksi opettaja kertoi, miten toisinaan antaa "kympin tyttöjen ja sitten ysin poikien tehdä töistä yhdessä". Kun ryhmät muodostetaan numeroiden perusteella, jää opettajalle enemmän aikaa ohjata niitä, jotka apua enemmän taritsevat.

Koulutus paljasti hyvin. että kun opettaja pääsee kolmeksi päiväksi koulutukseen, hän käyttää myös aika monta iltaa uuden oppimiseen ja tekee arjessa oppijoidensa kanssa monta asiaa toisin. Kehittämistehtävissä oli käytetty sekä koulutuksessa esillä olleita sosiaalisen median palveluita, että muutoin verkosta löydettyjä. Moni oppi myös hyödyntämään käytössään olevaa mobiililaitetta monipuolisemmin.

Totisesti kaiken säästämisen keskellä toivon, että useampikin opettaja pääsisi aika ajoin useamman päivän koulutukseen. Niiden  vaikuttavuus on aivan toista kuin yhden iltapäivän työskentely yhden teeman ympärillä. Tampereen seudun Osaava tarjoaa tämän koulutuksen verkostonsa opettajille myös ensi syksynä. Silloin on hyvä aika tulla ottamaan ensiaskeleita tvt:n opetuskäytön maailmaan!