4.12.2014

Kännyt esille ja kirjat pois - erään koulutuksen satoa

Yhden osallistujan PhotoGridillä tekemä
kuvakollaasi mobiilioppimisen päivästämme.
Sain joskus vuosia sitten palautetta opettajilta, että heidän oppilaansakin ovat huomanneet open olleen koulutuksessa. Tietyllä tapaa olen sitä pitänyt koulutusten tavoitteenakin, että uuden oppiminen näkyisi oppijoille asti.

Viime viikolla päättyi Tampereen seudun Osaava-hankkeen Pedagoginen piristysruiske IV -koulutus. Edellisenkin koulutuksen päättyessä kirjoitin blogiini osallistujien kehittämistöistä ja niin upeita tarinoita nytkin kuulin, että tässä muutamia maistiaisia teillekin. Tämän koulutuksen osallistujat olivat Pirkanmaalaisia perusasteen opettajia.

Padlet ja QR-koodit innostivat monia
  • Ulla Mustajoella on erityisopetuksen maahanmuuttajien ryhmä, joiden kanssa hän halusi tehdä jotain, millä oppilaat esittäytyvät toisilleen ja mikä luo yhteenkuuluvuuden tunnetta. Opettaja päätyi Padlet-seinään. Ensin hän teki wordillä pohjan asioista, joista Padletissä kerrotaan ja kukin täydensi siihen nimen ja iän lisäksi henkilökohtaisempiakin tietoja. Yhteisestä Padlet-seinästä tuli oppilaille tärkeä paikka, esimerkiksi aina kun joku täyttää vuosia, hän haluaa käydä päivittämässä seinälle uuden ikänsä. Muutoinkin opettaja kertoi usein kuulevansa toiveen: "Voidaanko me kattoo sitä nyt?"
  • Toinen opettaja oli käyttänyt Padletiä osana #kutsumua-kampanjaa. Luokan omalta Padlet-seinältä löytyy jokaisesta valokuva #kutsumua-tekstin kanssa valokuvattuna. 
  • Kai Järvinen ja Mikko Vainio lähtivät tekemään kehittämistyötänsä tavoitteena ilmiöpohjaisuus, oppiainerajojen ylittäminen ja jonkin uuden tvt-jutun kokeileminen. Opettajat päätyivät tekemään yhteistä työskentelyä uskonnon ja maantiedon seiskaluokkalaisten kanssa liittyen intiaaneihin, Padletiin ja QR-koodeihin. Tuotokset on kuvattu Emäkosken koulun blogiin.
  • Erilaisia QR-koodiratoja syntyi useita koulutuksen aikana ja muutamia on nytkin tekeillä. Mari Tyysteri kertoi, että heidän koulun pihalla on neljä rakennusta ja iso pihapiiri, joten siellä oli hyvin tilaa QR-koodiradalle. Pihalla oli yksi iso kartta, mistä rastien paikat käytiin katsomassa ja sitten kierrettiin rasteilla pienryhmissä. Opettaja suunnitteli rastitehtävät ja teki QR-koodit, oppilaat puolestaan pääsivät laminoimaan ne sään kestäviksi, mikä oli heistä aivan huippua.
Sähköiset kyselyt
Yhden osallistujan PhotoGridillä tekemä 
kuvakollaasi mobiilioppimisen päivästämme.
  • Yksi oppilaiden keskuudessa suosituimpia koulutuksen ansiosta luokkaan tuotuja sovelluksia oli kyselytyökalu Kahoot. Sen suosiosta kertoo, että moni oppilas haluaa tehdä vaikka samankin kyselyn kerta toisensa jälkeen. Osa oli käyttänyt Kahootia pareittain tai pienryhmissä, kun kaikilla ei ollut omaa mobiililaitetta. Välillä oikeasta vastauksesta neuvoteltiin, välillä arvottiin, kuka ryhmästä seuraavaan kysymykseen vastaa. On hyvä huomata, että kysymyksiin voi liittää kuviakin. Ainakin yksi opettaja päätti tehdä Kahoot-kyselyn kollegoilleen pikkujoulujuhliin.
  • Anu Hieta kertoi, miten oli tehnyt läksykuulusteluita sähköisesti. Ensimmäisellä kerralla hän oli joutunut kolmesti sanomaan, että "nyt kirjat ja vihkot pois ja kännykät esille", ennen kuin oppilaat uskoivat, että nyt tosiaan tehdään jotain ihan eri tavalla kuin yleensä. Tämän lausahduksen YlePuhekin nosti otsikoksi, kun haastatteli minua sosiaalisen median opetuskäytöstä. Nyt seiskaluokkalaiset anelevat: "Ope, milloin meillä on seuraavan kerran läksykuulustelu?" Toteutus tapahtui todaysmeet.com-sivustolla niin, että kukin kirjautui sinne nimimerkillä. Opettaja kysyi yhden termin kerrallaan ja kun kukin oli miettinyt vastauksen, jokainen lähetti sen samaan aikaan. Näin nähtiin luokan osaaminen ja sitten yhdessä katsottiin oikeat vastaukset ja keskusteltiin niistä.
  • Ryhmän jäsenet olivat kokeilleen myös äidinkielen koetta Socrativella sekä koulun kotisivulle linkattuja Quizlet-kyselyitä, joita kukin sai tehdä omalla ajallaan koulun kotisivulle linkattuna.

Digitaalinen tarinankerronta ja blogit kirjallisuuden opetuksessa
  • Heli Mäkisen kolmasluokkaiset toivat kotoa pieniä leluja, joiden kanssa oppilaat pareittain seikkailivat pitkin koulua. Seikkailut kuvattiin ja niistä tehtiin Book creator -ohjelmalla kuvakirjoja yhdistämällä kuvan päälle tekstiä. Työhön meni kullakin parilla 3-5 tuntia. Tarinoihin voit tutustua tältä Pedanet-sivulta.  
  • Digitarinoita oli tehty myös koulun historiasta sen 120-vuotisjuhliin ja näimmepä päivän päätteeksi koonnin mobiiliradastamme iMovie Trailerilla tehtynä. Otsikkona oli kuvaavasti Opet tajuntaa laajentamassa, sillä tuolloin oppimisen kohteena oli lisätty todellisuus.
  • Annu Viheriälehto hyödynsi blogeja opettaessaan kirjallisuuden lajityyppejä kahdeksasluokalaisille. Työskentely alkoi tällä Google-kyselyllä. Sen jälkeen opettaja toi koulukirjastosta kirjoja, joista sai valita yhden luettavaksi. Valintojen mukaan perustettiin ryhmät kirjallisuuden lajityypeittäin. Ensimmäiseksi ryhmät kirjoittivat blogeihinsa kuvauksen lajityypistään. Samalla he saivat muokata opettajan luoman blogipohjan mieleisekseen. Sitten blogit täydentyivät kirja-arvioinneilla. Myöhemmin blogien kanssa harjoitellaan ainakin asiallista nettikommentointia. Tässä linkki kolmeen blogiin:
Useampikin osallistuja kertoi, että on jo näyttänyt oppimaansa kollegoilleen. Tulossa on omia koulutuksia kollegoille ja yksi sai innostettua ainejärjestönsä hallituksen järjestämään tvt-koulutusta oman oppiaineen näkökulmasta. Muutamakin kertoi eri tilanteissa päätyneensä opettamaan näitä sosiaalisen median välineitä muille, vaikka oli tottunut siihen, että tipahtaa keskustelusta, kun tvt on puheena. Yhden oli reksi lähettänyt koulutukseen, olisi kuulemma hänelle tarpeen. Nyt tämä opettaja oli sitten kertonut reksille, että hänellä "olisi tässä sellainen kehittämishankeidea". Olisittepa nähneet, miten opettaja kuvaili reksin hämmästystä. Ihanaa voimaantumista!

1.12.2014

Puheen iltapäivässä

Minua haastateltiin tänään YlePuheen Puheen iltapäivä -ohjelmaan. Tallenne (8 min)  löytyy tästä linkistä YleAreenasta.

Otsikkoonkin päässyt toteamus "kirjat ja vihkot reppuun ja kännykät esille" on Tampereen seudun Osaava-hankkeen koulutukseen osallistuneen Moision koulun opettajan Anu Hietan suusta. Lisää hänen ja muiden osallistujien loistavista kehittämistöistä kerron blogissani loppuviikosta.

Minulla on ilo jatkuvasti oppia uutta ja saada hyviä esimerkkejä niin some-kollegoilta kuin koulutusten osallistujilta. Yleensä laitan hyvän kiertämään ja kerron esimerkkejä eteenpäin muiden oppilaitosten koulutuksissa. Tänään yleisö oli vähän laajempi.


Ruudunkaappauskuva YLE:n sivulta: http://areena.yle.fi/radio/2511448

25.11.2014

Antaessaan saa



Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön asiantuntija Matleena Laakson esitys ”Antaessaan saa – avoimet lisenssit ja jakaminen”. Laakso piti esityksen IL-työryhmän järjestämässä ”IL-treffit – ilo irti verkostoista” -seminaarissa 10.11.2014 Tieteiden talolla Helsingissä.

Suomen Tieteellinen Kirjastoseura on kirjasto- ja tietopalvelun ammattilaisten ja alasta kiinnostuneiden yhdistys.

 STKS järjestää tiedotusta ja koulutusta sekä edistää kirjasto- ja tietopalvelualan tutkimusta. Se antaa lausuntoja ja osallistuu vilkkaasti kansainvälisten yhteistyöhön ja alan järjestöjen toimintaan.

Lisätietoja:
Suomen Tieteellinen Kirjastoseura
Matleena Laakson blogi
Matleena Laakso SlideSharessa

Kuvaus ja editointi: Mikko Helander
Tuotanto: Kirjastokaista – Kirjastot.fi, 2014 Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön asiantuntija Matleena Laakson esitys oppimateriaalien jakamisesta.

- - - - -
Yllä oleva teksti on kopio Kirjastokaistan verkkosivulta, mistä löytyvät muutkin informaatiolukutaito-seminaarin puheenvuorot.
Esitykseni diat.


26.10.2014

Digabi - näin olen valmistautunut

Digabi on ylioppilastutkintolautakunnan projekti, jonka tavoitteena on siirtää ylioppilaskokeet sähköisiksi asteittain vuosina 2016-2019. Osallistun tällä bloggauksella ja etenkin alle upotetulla diasarjalla tänään päättyvään kilpailuun, missä kerätään kentältä kokemuksia sähköiseen yo-tutkintoon valmistautumisesta. Minun näkökulmana on opettajien täydennyskoulutus.

Edit 29.10.2014: Tämä bloggaus voitti viikon 43 kisan. Samalla ilmoitettiin, että kilpailu jatkuu toistaiseksi, joten haastan teidät blogini lukijatkin osallistumaan. Palkintona Lippupisteen lahjakortteja.

Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen opetuksessa ja muussakin elämässä valmentaa samalla sähköisiin kokeisiin. Kaisa Vähähyyppää siteeraten, sähköisten yo-kokeiden tavoite on muuttaa lukio-opetuksen pedagogiikkaa. Arviointi ohjaa vahvasti oppimista ja päätös sähköisiin yo-kokeisiin siirtymisestä on jo nyt muuttanut lukioiden oppimis- ja toimintakulttuuria. Suurin muutos lienee edessä niissä lukioissa, joissa 1:1 pedagogiikka (eli laite/opiskelija) ei vielä ole vakiintunutta ja laitteet eivät ole päivittäisessä tai edes viikottaisessa käytössä.

Nyt jo päättyneessä Pirkanmaan PAOK-hankkeessa näin, miten lukioiden kiinnostus tvt-osaamiseen lähti kasvuun Digabi-päätöksen myötä. Vaikka osaavia ja kiinnostuneita opettajia on kentällä ollut paljon kauemmin, kuin minä olen näitä töitä tehnyt, sähköisten yo-kokeiden myötä tuntuu lukioväen muutosvastarinta tvt:n käyttöön kadonneen ja yleinen kiinnostus kasvaneen.

Vuonna 2013 alettiin myös PAOK-hankkeelta pyytää koulutusta sähköisiin kokeisiin liittyen ja ensin niistä vastasi kollegani Minna Helynen (Prezi-esitys elokuulta 2013). Hänen siirryttyä toisiin tehtäviin, minä perehdyin teemaan ja tein ensimmäisen version alle upotetusta diasajasta. Tänä syksynä freelancer-kouluttajana olen jatkanut näitä koulutuksia ja samalla diasarjaakin päivittänyt. Käytäntöni on, että jos ensimmäisessä diassa on päiväyksen ja tapahtuman nimen sijaan vain kuukausi ja vuosi, päivitän diasarjaa aika ajoin.

Toistaiseksi olen keskittynyt seuraaviin välineisiin sähköisistä kokeista ja arvioinnista kouluttaessani:
  • Google Drive (One Drive): esseet, kirjoitelmat, esitelmät, yhteismuisiinpanot yms. 
  • Sosiaalisen median maksuttomat kyselytyökalut: Kahoot, Socrative, Quizlet, Plickers,..
  • Sosiaalisen median ja mobiililaitteiden sovellukset osana arviointia sekä itse- ja vertaisarviointi: oppimispäiväkirjat, blogit, wikit, Twitter, kuvat, videot,..
  • OnEdun koe- ja kyselytyökalut

Kuvaavaa on eilisen lauantain veson päätteeksi saamani palaute: kolme opettajaa kertoi, että nyt he tietävät, mitä esinaiseltaan pyytävät, aikaa aineryhmittäin ideoida sähköisiä kokeita kursseilleen. Tällaista aikaa on varmastikin syytä tulevissa koulutuksissakin tarjota. Aiemmin viikolla toinen opettajaryhmä koki keskeisimmäksi haasteiksi ajan puutteen. Siihen tekee mieli kommentoida, että aluksi uusien toimintatapojen opettelu vie aikaa, mutta kun ne hallitsee, niin aikaa voi säästyäkin. Siihen ainakin haluan uskoa. Aikaa voinee säästää tai ainakin tulosta parantaa myös ideoimalla ja tekemällä kokeita yhdessä toisten opettajien kanssa.

Ajan niukkuus on hyvä peruste kokeilla helppoja sosiaalisen median työkaluja: Kahootista ja Socrativesta löytyy paljon valmiita kyselyitä, mutta omien tekeminenkään ei vie paljoa aikaa. Ja kuka sanoo, että se on aina opettajan tehtävä? Quizletin valmiita tehtäviä voi kuka tahansa tehdä ilman kirjautumistakin, testaa vaikka musiikkisanaston tuntemistasi (selaimella tai Google Play/App Store Quizlet-sovelluksella). Tai harjoittele sillä termejä ja pelaa pelejä aiheesta.




Muita diasarjojani sähköisiin kokeisiin liittyen:

Ainakin minun näkökulmasta ensi vaiheessa Digabin henkilöstön vastuulla on ollut kiertää kertomassa ja kouluttamasaa sähköisistä yo-kokeista, kun minä ja monet kollegani olemme keskittyneet tukemaan lukioiden henkilöstöä tvt:n monipuolisessa hyödyntämisessä ja saamaan kokemusta sähköisistä kokeista yleisesti. Pian tämä muuttuu, sillä pääsen mukaan marraskuussa järjestettävälle Digabin kouluttajakurssille. Kun innostuneena jaoin tiedon viisi päivää sitten Facebookissa, siitä on tykätty peräti 84 kertaa. Taitaa olla tämän vuoden päivityksistäni suosituin.

Sosiaaliseen median toimintakulttuurissa upeaa on avoimuus ja jakaminen. CC-lisensillä ja normaalin siteerausoikeuden turvin on ylle upotetussa diasarjassa hyödynnetty myös seuraavien henkilöiden osaamista. Mukana ei ole organisaatioita, hankkeita eikä nimimerkkejä. Siitä puututte myös te kollegat ja koulutusteni osallistujat, joilta kuulemiani hyviä esimerkkejä kerron kerta toisensa jälkeen. Loppusitaatiksi sopiikin hyvin: Yhdessä hyvä tulee!

  • Ryan MvGilchrist
  • Sirpa Suontausta
  • Timo Ilomäki
  • Markus Aalto
  • Tiina Savisalmi
  • Arto Lohi
  • Pietu Halonen
  • Saurabh Gupta
  • Eenariina Hämäläinen
  • Taina Salonen
  • Matt Miller
  • Jukka Melaranta
  • Tuure Puurunen
  • Teemu Takio
  • Tuuli Kurkipää
  • Warren Berger
  • Tommi Roininen
  • Mari Petrelius
  • Jorma Kauppinen
  • Jouni Välijärvi
  • Sari Vähäsarja
  • Maarit Jaakkola
  • Lari Härkönen
  • Pekka Peura
  • Miikka Salavuo

10.10.2014

Turun TVT-vesotorin materiaalit

Turussa järjestetään lauantaina 11.10.2014 kolmatta kertaa TVT-vesotori eli tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön keskittyvä koulutustapahtuma, Yhteisen aloituksen jälkeen tarjolla on 40 työpajaa eli on mistä valita!  Twitterissä tunnuksena on #vesotori, myös järjestäjään @TOPkeskus voi viitata. Alla työpajojeni materiaalit.

Samantapaisia kymmenien tvt-työpajojen koulutuspäiviä on järjestetty ainakin Tampereella Tuunaa tuntisi -nimellä vuodesta 2008, Yksi vuosi jäi välistä, joten 7.2.2015 on seitsemäs kerta. Lappeenrannassa vastaavaa tapahtuma on nimellä Tuunaathan sie tuntis. Vastaavia lienee järjestetty muuallakin Suomessa. Tällaiset koulutuspäivät sopivat hyvin myös hankkeiden tulosten levittämiseen. Ainakin Tampereella pääosa pajoista on usein vedetty "viran puolesta", jolloin kustannukset ovat pysyneet kohtuullisina.

Oppimateriaalia verkosta

Työpajassa on esillä tästä diasarjasta lyhennetty versio


Oppimateriaalia verkosta! from Matleena Laakso

Mobiilirata osa 1

Työpajassa kierretään mobiililaitteiden kanssa rastirataa, jonka tehtävät perustuvat mm. QR-koodeihin, lisättyyn todellisuuteen ja muutamiin kirjautumattakin toimiviin sosiaalisen median palveluihin. Tässä työpajassa ei opetella itse tekemään QR-koodeja tai auroja - se tapahtuu työpajassa Mobiilirata osa 2. Voit osallistua molempiin tai vain toiseen. Pajassa tarvitaan mobiililaite ja seuraavat etukäteen ladatut maksuttomat sovellukset.
  • QR-koodien lukusovellus, esim. QRReader (App Store), QR Code Reader (Google play; Lumiassa valmiina)
  • Tähtikartta: Sky Map (App Store), Google Sky Map (Google play) tai Sky Map Free (Marketplace)
  • Karttapeli: Your World (App Store), Poliittinen kartta (Google play) tai Where in the World (Marketplace)
  • Anatomy 4D (App Store, Google play)
  • Aurasma (App Store, Google play)
  • PotoGrid (App Store, Google play, Marketplace)


Mobiilirata osa 2

Työpajassa on hyvä olla mukana läppäri tai mobiililaite. Viimeksi mainittuihin on hyvä ladata etukäteen kaksi maksutonta sovellusta. 
  • Aurasma (App Store, Google play) 
  • QR-koodien tekemiseen QRReader (App Store), Qr Droid (Google Play) tai QR Code Generator (Marketplace). Koodien tekeminen onnistuu hyvin myös läppärillä.
Ohjeita oman mobiiliradan sekä siinä käytettyjen sovellusten hyödyntämseen opetuksessa löydät tästä mobiilirata-bloggauksesta ja sen diasarjasta sekä kahdesta alle upotetusta diasarjasta. Rastitehtävissä voit hyödyntää myös useita muitakin sosiaalisen median palveluita, kuten tähän koottuja kirjautumattakin toimia työkaluja.





QR-koodit opetuksessa


2.10.2014

Kaksi erilaista koulupäivää

Viime viikolla perheessämme oli kaksi erilaista koulupäivää. 12-vuotias kuopukseni Eero osallistui Tampereen Pyrinnön joukkueessa urheilukilpailuihin Hampurissa ja oli perjantaina isäntäperheensä pojan kanssa tämän koulussa. Tekstiviesti kertoi, että "koulu oli aika erilaista ja oli eväitä mukana".Minä puolestani kävin koulua lauantaina, jolloin äidit ja isät toivotettiin tervetulleeksi tamperelaiseen yläkouluun.


Seiskaluokkalaisen koulupäivä Hampurissa

"Fest der 1000 Zwerge" eli nuorten kansainväliset yleisurheilukista
Hampurissa. Kuva: Eero Laakso, CC BY

Olin vähän aikaa sitten yleisurheilukisoissa Saksassa Hampurissa ja yksi päivä oli määrä viettää saksalaisessa koulussa. Saimme mukaan eväitä perheen äidiltä: leipää ja jonkin sortin kakunpalan, koska ruokailua ei ollut erikseen. Koulu oli vanha nätti tiilitalo. Koulun vieressä oli myös urheilukenttä.

Ensimmäiset kaksi tuntia meni historian parissa, jossa ensimmäisen tunnin opettaja kertoi jotain ja koko toisen tunnin melkein tehtiin yhtä tehtävää. Sen jälkeen oli pitkä välitunti, jolla me pelattiin jalkapalloa saksalaisten kanssa. Saksalaiset oli aika villejä koulussa ja opettaja ei ollut edes yhtä tiukka kuin Suomessa. He olivat kaikki minua vuoden nuorempia ja he olivat silti seitsemännellä luokalla, koska Saksassa aloitetaan koulu vuotta aikaisemmin.

Sen jälkeen oli englannin tunti, jolla englannin opettaja sanoi, että saamme mennä ulos tekemään jotain, koska meille ei ollut luokassa mitään ohjelmaa. Englantiakin oli kai kaksi tuntia putkeen, koska olimme ulkona niin kauan, ja he eivät tulleet ulos koko aikana. Onnistuimme kadottamaan jalkapallon kaksi kertaa, mutta saimme pallon silti takaisin yrittämällä puhua englantia vaivalloisesti. Jatkoimme jalkapallon pelaamista seuraavallakin välitunnilla.

Viimeiseksi olimme kuvaamataidon tunnilla, jolla saimme itsekin piirtää jotain, mitä halusimme. Sen huomasi, että koulussa saksalaiset lapset olivat tosi kohteliaita, mutta muuten Saksassa esimerkiksi kisoissa oli aika huonoa kohtelua, sillä esimerkiksi toimitsijat eivät olleet kovin innostuneita eikä tieto kulkenut.

Isäntäperheemme vei meidät maailman isoimpaan pienoisrautatiemuseoon ja jokiristeilylle Elbelle. Saksalaiset kysyivät koko ajan haluammeko jotain ruokaa. Lopuksi olimme jossain suklaatehtaassa, mistä sai paljon erilaisia maistiaisia, jotka oli hyviä.


Äidin koulupäivä Tampereella


Pääsin lauantaina ensikertaa äidin roolissa koulupäiväksi yläkouluun. Osallistuin neljälle oppitunnille ja meitä vanhempia oli kullakin tunnilla yhdestä neljään. Aika moni meistä oli itsekin joko opettaja tai muutoin opetusalalla töissä. Olin ajatellut osallistua vain kahdelle tunnille, mutta en sitten malttanutkaan lähteä kotiin kesken kaiken. Opin miten punakärpässienen pilkut syntyvät ja miksi pääkaupunki päätettiin siirtää Turusta Helsinkiin. Se muuten tapahtui jo ennen Turun paloa. Yläkoulussa käsiteltiin yllättävän vaativia aiheita ja sisällöissä on paljon sellaista, minkä olen itse jo täysin unohtanut - jos olen koskaan osannutkaan.

Neljän oppitunnin aikana tein töitä itsenäisesti ja ryhmissä. Opin lukien, kuunnellen, katsoen, kirjoittaen ja keskustellen. Käytin kirjaa, paperia, monistetta, kynää ja omaa puhelinta. Opettajat käyttivät powerpointtia, dokukameraa, videoita ja verkon palveluita. Pääsin myös pelaamaan muutamaa oppimispeliä sekä sähköistä että perinteistä, Kaikkeen muuhun oppilaat lähtivät täysillä mukaan, paitsi koko oppitunnin kestäneeseen videon katsomiseen. Silloin puhelimet kaivettiin esille.

Näin oppilaiden innon, kun testattiin ruotsin kielen osaamista Kahootilla. Näin myös innon siitä, että he saivat näyttää meille vanhemmille, että näin nykyisin koulussa opiskellaan. Näin myös miten kovasti tietokilpailu maailman uskonnoista innosti ja osaaminen ilahdutti: 20 kysymyksen aikana jokainen ryhmä sai kokea onnistumisen tunteita. Jälleen kerran huomasin, että vieraista uskoinnoista tunnen islamin parhaiten, sillä tein siitä kouluaikoina esitelmän. Ja koska siitä eniten tiedän, se myös eniten kiinnostaa.

Yhdellä välitunnilla juttelin parin oppilaan kanssa heidän sosiaalisen median käytöstä ja kärjessä olivat pikaviestipalvelu Whatsapp, jossa molemmilla nuorilla oli parisenkymmentä ryhmää sekä Snapchat, jolla voi lähettää kavereille kuvia ja lyhyitä videoita, jotka ovat katsottavissa vain hetken. Yle-uutiset kertoi tällä viikolla, että Whatsapp on noussut nuorten suosituimmaksi some-palveluksi ja että he käyttävät sitä eri tavoin kuin aikuiset: ryhmiä on kymmeniä ja viestejä voi kulkea tuhatkin päivässä. Samalla myös kiusaaminen on yleistynyt. Koulukiusaaminen on ensi tiistain 7.10.2014 Ajankohtaisen kakkosen teemaillan aiheena. Yle-uutiset kertoo, miten katsojat on otettu mukaan jo ennen lähetystä ja tiistai-iltana myös some laulaa. Twitterissä tunnuksena on #a2ilta, edellä mainitussa uutisessa kerrotaan muitakin kanavia. Twitterin viestejä voi seurata Twitteristä (kaikki) tai teksti-TV:stä (valikoidut tviitit, ilmeisesti sivulta 397 tai 398).

Oppilaat ottivat meidän vieraat aikuiset todella kivasti vastaan ja olin tekemässä useampaakin ryhmätyötä. En ollut etukäteen tehnyt itselleni koko päivän lukujärjestystä, vaan muutamalle oppitunnille lähden spontaanisti oppilaiden suosituksesta. Haastattelin oppilaita, toisia vanhempia ja opettajia. Päivä oli kaikkineen todella antoisa. Teki hyvää nähdä, millaisessa koulussa omat lapset ovat, sillä murkkuikäiset eivät kovin paljoa koulupäivistään kerro.

26.9.2014

Toimintakulttuurin kehittäminen

Tällä viikolla olin Karjalassa ohjaamassa työskentelyä kahden yhtenäiskoulun toimintakulttuurin kehittämiseen liittyen. Tärkeimmät keskustelut koskivat oman koulun toimintapoja, niiden haasteita ja mahdollisuuksien ideointia. Alla olevien diojen kautta alustin teemasta, mutta varsinaisen työn tekivät koulujen opettajat. Työskentely tapahtui erilaisten yhteistoiminnallisten työkentelytapojen avulla ja vaikea on tähän teemaan mitään parempaa keksiäkään.

Opinpaja Oy on tamperelainen koulutusalan yritys, jonka hyvästä maineesta pääsin Kesälahdella nauttimaan jo heti kynnyksen yli astuttuani: odotukset olivat korkealla ja siellä oli totuttu Opinpajan kouluttajien vahvaan menetelmälliseen osaamiseen. Näiden koulutusten työskentelytavat suunnittelin yhdessä Päivi Valtosen kanssa, joka vinkkasi minulle dioissakin paljon käyttämäni erinomaisen lähteen: Leena Nousiaisen ja Ulla Piekkarin teos Osallistuva oppilas - yhteisöllinen koulu (Opetusministeriö 2007).