17.11.2017

Luova luokka -mediakasvatusseminaari

Kulttuuritalo Valve Oulussa
Kulttuuritalo Valve ja Valveen elokuvakoulu järjestivät eilen Oulussa Luova luokka -mediakasvatusseminaarin.

Seminaarin alussa julkaistiin Suomi 100 -juhlavuoden interaktiivinen kaupunkisinfoniakartta. Sieltä voi katsoa, miten etenkin koululaiset ovat elokuvallisin keinoin kuvanneet kotikaupunkinsa "sykettä ja sävyä". Verkosta löydät opettajan ohjeet ja videoita otetaan edelleen vastaan.

Seminaarissa esiteltiin uutiset oppimateriaaliksi muuttava Yle Triplet, mistä opettaja löytää joka arkipäivä kolme uutista ja niihin liittyvää oppimateriaalia ja tehtäviä. Sovelluksesta voi hakea myös vanhempia uutisia esimerkiksi oppiaineittain.

Mediakasvatuksen materiaaleja voi tilata Ihmefilmiltä. Hankkeen tavoitteena on tuoda laatuelokuvien katsominen osaksi koulujen ja nuorisotilojen toimintaa. CinEd puolestaan on yhteiseurooppalainen hanke, jonka tavoitteena on tutustuttaa mahdollisimman moni 6–19-vuotias lapsi ja nuori eurooppalaiseen elokuvaan.

Seminaarin teemoina olivat myös lisätty todellisuus ja virtuaalitodellisuus sekä tekoäly, joka on ollut tänä syksynä paljon esillä. Tekoäly herätti auditoriossa myös eniten keskustelua. Mitä se tarkoittaa ja millä aikavälillä? Mitä mahdollisuuksia se avaa ja riskejä tuo? Mitä supertehokas tietokone tekisi virtuaalilaseihin yhdistettynä? Mitä tekoäly tuo oppimisanalytiikkaan?

Aina kun oppimisanalytiikka on esillä, muistan ja usein tuon esiin tutkija Riina Vuorikarin ohjeet ITK-konferenssin avajaisista (esityksen tallenne alkaa kohdasta 1:23): Älkää innostuko ja ostako sitä (usein amerikkalaista) analytiikkaa, mitä kouluille aktiivisesti tarjotaan, vaan vaatikaa yrityksiltä sellaista dataa, mikä edistää oppimista, auttaa teitä työssänne ja on eurooppalaisten arvojen mukaista.

Viittasin omassa esityksessäni New Media Consortiumin Horizon-raportteihin opetusteknologian lähivuosien trendeistä, haasteista ja kehityskuluista. Niitä on tehty eri kouluasteiden, kirjastojen ja museoiden näkökulmasta. Monesta näistä noin 30-sivuisesta raportista on on tehty myös muutaman minuutin video (ks. NMC Horizon Report -soittolista). Yleiskuvan saa hyvin myös kunkin raportin sisällysluettelosta ja/tai alkulehdillä olevasta koontikuvasta. Tässä listaus uusimmista raporteista:

Ruudunkaappauskuva BlippAR-sovelluksesta, joka
pyrkii tunnistamaan ympäristöstä mitä tahansa
asioita, joista voi antaa lisätietoja. Lisäksi se
tunnistaa sovellukseen luotuja sisältöjä.

Sekä virtuaalitodellisuus että lisätty todellisuus nousee useissa NMC:n raporteissa esiin lähivuosien kehityskulkuna. Virtuaalilasien puolella uusia laitteita ja sovelluksia tulee jatkuvasti. Sen sijaan lisätty todellisuus on monen vuoden ajan ollut suhteellisen muuttumatonta. Uusia sovelluksia on toki tullut ja sisältöjä on tehty koulujen ohella mm. museoihin, näyttelyihin ja kirjastoihin.

Aurasma on pitkään ollut selkeästi käytetyin ja jotakuinkin ainoa sovellus, jolla voi helposti ja maksutta tehdä omia sisältöjä. Sen mobiilisovelluksella se onnistuu helposti, pc-koneen selaimella toimivalla Aurasma Studiolla monipuolisemmin. Nyt olen opettelemassa kuvan BlippAR-sovellusta, jolla voi tehdä monipuolisia sisältöjä ja odotan, mitä suomalaisen Arilynin kautta mahdollistuu.

Pokémon Go -peli teki lisätyn todellisuuden monille tutuksi ja sen myötä erilaisten usein maksullisten paikkatietoon sidottujen pelien kysyntä tuntuu kasvaneen. Minusta vaikuttaa, että suurin muutos lisätyn todellisuuden saralla moneen vuoteen on nyt käsillä, kun sovelluskehittäjille tarjotaan uusia mahdollisuuksia lisätyn todellisuuden hyödyntämiseen. Tässä Mobiili.fi sivun artikkelissa sovelluksista kerrotaan iOS-laitteiden näkökulmasta, mutta eivät Android-laitteetkaan jää tästä kehityksestä sivuun.

Alla ovat aamupäivän esitykseni diat. Työpajan sisällöt poimin kolmesta erillisestä diasarjasta, mutta tuon ne alle kokonaisuudessaan. Diat on jaettu SlideShareeen, joka ei enää mahdollista diasarjojen päivittämistä, joten uusimmat versiot kolmesta viimeksi mainitusta diasarjasta löydät jatkossa tämän blogin koulutusdiojen sivulta.

Seminaari järjestettiin yhteistyössä mm. Oulun kansainvälisen lasten- ja nuortenelokuvien festivaalin kanssa ja seminaarissa käytimme elokuvafestivaalien tunnusta #oululef. Tärkeimmiksi someverkoston mielestä nousivat seuraavat kolme tviittiä:




8.11.2017

Mikkelin opettajien kolme työpajaa

Alla on materiaaleja Mikkelin kaupungin kolmesta opettaja- ja digitutor-koulutuksesta. Iltapäivän koulutukset on suunnattu alakoulujen ylempien luokkien ja yläkoulun opettajille. Tämä blogikirjoitus täydentyy jokaisen työpajan jälkeen.

Lisää ohjedioja digin opetuskäytöstä ja erilaisista sovelluksista löydät tämän blogin koulutusdiojen sivulta. Näitä dioja on hyödynnetty osana TTY:lle tekemääni Aktivoi luentosi - vinkkejä somen hyödyntämiseen -opasta (2016), josta nimestään huolimatta löytyy vinkkejä myös perusopetukseen. Opettajaverkostojen kenties parhaat vinkit jaetaan ammatillisissa Facebook-ryhmissä ja pedagogien blogeissa.


Mobiilirata 7.11.


Kemian opettaja innostui alkuainekuutioista, sillä harvaa
alkuainetta voi tuoda luokkaan katsottavaksi. Tämän lisätyn
todellisuuden sovellus on Elements 4D (Android, iOS).
Työpajassa perehdytään mobiilioppimiseen ja kierretään rastirataa hyödyntäen mm. QR-koodeja, helppoja somen sovelluksia ja lisättyä todellisuutta.
  • Johdantodiat
  • Tämän blogin koulutusdiojen sivulta löydät diasarjat mm. lisätystä todellisuudesta (mukana moni mobiiliradan sovellus), virtuaalilaseista ja QR-koodeista.
  • 360-kuvia kännykkäsovelluksella -bloggaus, joka kertoo miten maksuttomalla Cardboard Cameralla voi ottaa ottaa 360-kuvia, joihin saa mukaan selostuksen tai muun äänimaailman.
  • QR-koodigeneraattori. Kohdasta URL voit tehdä koodin verkkosivulle. Jos haluat, että koodista avautuu kuva tai tiedosto, vie se esim. Google Driveen tai OneDriveen ja jaa niin, että se näkyy kaikille ilman kirjautumista.
  • Luokkaretken virtuaalilaseilla teimme Google Expeditions -sovelluksella (Android, iOS). Sovellus asennetaan puhelimeen ja käytetään vr-lasien kanssa tai tablettiin, milloin laseja ei tarvita.

Sähköiset arviointityökalut ja sanapilvet 8.11.


Intensiivistä työskentelyä Quizlet Liven kanssa.
Työpajassa tutustutaan verkon maksuttomiin sähköisiin arviointityökaluihin mm. Kahoot, Quizizz, Socrative, Quizlet ja EDpuzzle. Niitä voi käyttää koepohjina, osana uuden oppimista tai kertaamista.
  • Sähköisten kokeiden sivu: esimerkkejä ja ohjediat. 
  • Sanapilvet opetuksessa -diasarja
  • Oppimisen parhaat sähköiset palvelut: AnswerGarden-palvelulla tehty sanapilvi, mitä voit täydentää. Kerro suosikkisi ja paina Submit. Älä käytä ja-sanaa, vaan vastaa monta kertaa. Mitä useammin palvelu on mainittu, sen suuremmalla se kuvassa näkyy. REFRESH-kohdasta saat päivitettyä vastaukset.
  • Todaysmeet.com on helppo ja ilman kirjautumista toimiva chat-työkalu. Kokeile kommentointia täällä (avoinna 7.12.2017 asti).
  • X-breikki liikuttaa koululaisia -blogijulkaisussa esittelen Liikkuvan koulun innovaation, diasarjan jonka avulla voi tehdä kyselyitä, joihin vastataan erilaisin liikkein.
  • Edellä mainittujen lisäksi kokeilimme Kahootia (monivalinta ja jumble), Quizizz-kyselyä ja Quizlet Liveä. Näistä kahta edellä mainittua sekä mm. Socrativea ja EDpuzzlea voit kokeilla em. sähköisten kokeiden sivulla. Quizlet puolestaan on sovellus mm. sanaston ja termien opiskeluun. Sen viittä harjoittelutehtävää ja kahta peliä voit kokeilla vapaasti ja kirjautumatta. Esimerkkejä löydät suoraan Quizletista sekä em. sähköisten kokeiden sivulta. Tänä syksynä Quizlet julkaisi ns. diagrammi-tehtävät, missä sanoja liitetään tiettyihin kohtiin  kuvissa. Vain Quizlet Live vaatii ryhmän, jolle opettaja reaaliaikaisesti käynnistää kyselyn.
  • Näissä kaikissa arviointityökaluissa on mahdollista sekä tehdä omia kyselyitä, että käyttää sellaisenaan tai muokata muiden tekemiä avoimia kyselyitä. Monista löytyy todella runsaasti sisältöä suomenkielellä. Kun tarvitset kyselyihin tekijänoikeusvapaita kuvia, omien kuvien lisäksi voit hyödyntää mm. Pixabayn kuvia.

Google ja ThingLink opetuksessa 13.11.


Tutustumme Googlen palveluihin (mm. Classroom, Google Drive, sähköiset kokeet) ja teemme interaktiivisia kuvia Thing Linkillä. Se toimii sekä läppärillä että mobiilisovelluksella (iOS, Android) ja voit kirjautua siihen valmiiksi.

20.10.2017

SlideShare on rikottu ja jakaminen tauolla

Notegraphyn Halloween-kuvastosta löytyi
tunnelmaani kuvaava kuvitus.
Microsoft osti viime vuonna LinkedInin ja sen SlideSharen, joka on tiedostojen jakamiselle vastaava palvelu kuin YouTube videoille. Kaupan julkistuksen aikaan Mikko Rindell kirjoitti blogijulkaisussaan:
Talousmedia räjähti eilen Microsoftin ilmoittaessa LinkedInin hankinnasta yli 23 miljardin euron hintaan. Suomessa yrityskauppa tuntuu herättävän erityisen paljon keskustelua. Lähinnä siitä syystä, että Microsoftin edeltävä suuri yritysosto oli Nokia. Tämä on herättänyt taloussivujen kommenttikentissä seuravanlaisia kommentteja ”Nyt Microsoft pilaa LinkedInin”... 
Juuri näin on käynyt. SlideShare meni pilalle. Aiemmin tänä vuonna Microsoft jo lakkautti docs.com-palvelun, johon osa oli kiintynyt.

SlideShare on ollut yksi tärkeimmistä työvälineistäni vuodesta 2012 alkaen. Jaan sinne sekä yksittäisten koulutusteni dioja että laajoja ohjediasarjoja eri teemoista. Molemmat ovat monella tavalla helpottaneet omaa työtäni ja samalla olen voinut tarjota diat myös muiden käyttöön. SlideShare on toiminut myös ikään kuin ammatillisena portfoliona, jonka kautta saan jatkuvasti uusia koulutuspyyntöjä.

Vuosi sitten Jane Hartin oppimisen parhaiden palveluiden äänestyksessä listasin SlideSharen kolmanneksi. Muutama viikko sitten julkistetussa tämän vuoden kyselyssä se on näkökulmasta riippuen sijalla 18, 31 ja 52 ja PowerPoint, millä tehtyä sisältöä palvelussa paljon jaetaan, löytyy sijoilta 2, 3 ja 10.


SlideShare ei enää mahdollista avointa jakamista - materiaalit saa ulos vain pdf:nä


Avoimessa jakamisessa keskeistä on materiaalin maksuttomuus ja muokattavuus. Jokunen viikko sitten Microsoft poisti mahdollisuuden jakaa muokattavissa olevaa materiaalia. Tähän asti diat on saanut tekijän niin salliessa ladata palvelusta ulos PowerPoint-muodossa, nyt se onnistuu vain pdf-muodossa. Omina muistiinpanoina ne toimivat, mutta moni jakaa dioja, jotta niitä voivat muutkin hyödyntää. Itse kuulin tästä muutoksesta ensi kertaa Liikkuvan koulun x-breikin Facebook-sivulta. Myös heillä on SlideSharessa runsaasti dioja, jotka on voinut ladata itselleen muokattavaksi.

Diasarjojani ladataan SlideSharesta paljon ja moni käyttää niitä Creative Commons -lisenssin ehtojen mukaisesti joko sellaisenaan tai muokaten niistä oman versionsa. Esimerkiksi kun opettaja työpajassani oppii hyödyntämään blogeja opetuksessa ja haluaa sitten opettaa saman omille oppijoilleen, olisi kaikin puolin järkevää, että hän voisi jatkossakin muokata minun dioista oman version oppijoilleen, jotain poistaen, jotain lisäten. Pyyntö tähän eräältä opettajalta oli aikanaan yksi syy aloittaa diojen jakaminen.


SlideShare ei enää salli tiedostojen päivittämistä


Yksistään viime vuonna päivitin SlideSharessa olevia diojani yli 100 kertaa, pääosin koulutusdiojen sivulta löytyviä laajoja diapakkoja. Ne ovat teemoiteltuja materiaalien koonteja, joista poimin kuhunkin tilanteeseen sopivat sovellukset. En koskaan käytä sellaisenaan esimerkiksi 124 dian Sähköiset kokeet ja arviointi -diasarjaa enkä useinkaan jaa sieltä koostettuja yksittäisten koulutusten diasarjoja SlideSharessa, vaan viittaan sähköisten kokeiden sivulle, mistä on tähän asti löytynyt aina uusin versio tuosta usein päivittämästäni mammuttidiasarjasta sekä teemaan liittyvät linkit.

Jokunen viikko sitten SlideShare lakkautti mahdollisuuden päivittää diasarjoja. Syyksi kerrottiin. että osana pyrkimystä parantaa palvelua, tämä ei niin "heavily used" ominaisuus on poistettu, jotta joskus voidaan tarjota tilalle jotain hyödyllisempää. Muutoksesta ei tiedotettu käyttäjille ja palvelun käyttöohjeetkin ohjeistivat useita viikkoja vanhaan poistettuun toimintatapaan. Tilalle ehdotettiin mahdollisuutta ladata aina uudet diat ja poistaa vanhat, mutta ehdottaja itsekin myönsi, ettei siitä ole apua, sillä linkki ja upotuskoodi muuttuvat.

Jos päivittämisen sijaan olisin viime vuosina aina julkaissut diasarjoista uuden version, minulla olisi SlideSharessa ehkä 20 versiota teemasta Padlet opetuksessa ja varmasti yli 100 sähköisestä arvioinnista. Siitä ei olisi hyötyä kenellekään enkä haluaisi tuollaista määrää vanhentuneita dioja verkkoon.

Diasarjojen päivittämisessä parasta on ollut se, että näin toimien linkki ja upotuskoodi on pysynyt entisellään. Näin käyttäjä saa automaattisesti uusimman version ohjedioista. Tästä on ollut paljon apua niin blogijulkaisuissa, verkkokursseille upotetuissa dioissa kuin vaikka tässä TTY:lle tekemässäni oppaassa. Näiden kaikkien automaattinen päivittyminen on nyt loppunut.

Kirjoitin viime toukokuussa tähän blogiin suosittujen palveluiden muutoksista ja uusista löydöistä. Se oli koontia työstä, jota koulutuksia valmistellessani teen. Totesin, että "opetuksessa käytettäviä sovelluksia esittelevissä diasarjoissa puoli vuotta on ikuisuus ja pari kuukauttakin usein liikaa". Toki kaikki palvelut eivät näin nopeasti muutu, mutta kun yhteen diasarjaan on koottu 10-20 palvelua tietystä teemasta, ei kokonaisuus kauaa ole ajantasalla. 

Olen hyödyntänyt SlideSharea myös hanketyössä. Sinne on ollut kätevä viedä esim. esittelydiat ja tiedotussuunnitelma. Näin niitä on voinut aika ajoin päivittää, mikä on ollut kevyt työ, kun linkit ja upotukset mm. hankekumppaneiden organisaatioiden verkkosivuilla ovat pysyneet ennallaan. Mutta tällainkaan ei enää toimi.


Yksittäisten koulutusten materiaalien jakaminen onnistuu

SlideShare toimii lähes entiseen tapaan yksittäisten tapahtumien materiaalien jakamisessa. Koska päivittäminen ei ole mahdollista, jakaminen kannattaa tehdä vasta jälkikäteen. Näin mukaan voi liittää myös tapahtumassa tehdyn sanapilven tai jakaa linkin Padletiin, kun on yhdessä sovittu jaetaanko se julkisesti vai pidetään vain kyseisen ryhmän käytettävissä. Toisinaan esitysdioissani on vähemmän tekstiä kuin verkkoon jaetuissa: osallistujille kerron asiat, verkon kautta teemaan tutustuville kerron enemmän kirjoittamalla.


Millä SlideSharen tai sen puutteet voisi korvata?


Ei millään. Esimerkiksi suosituinta diasarjaani Sähköiset kokeet ja arviointi on katsottu yli 110 000 kertaa ja se on jaettu linkittäen tai upottaen lukuisiin verkkoympäristöihin. SlideSharen kautta näen viimeisen kuukauden ajalta viimeisimmät 1000 paikkaa, mistä sitä on katsottu. Mukana on runsaasti blogeja, eri organisaatioiden Sharepointeja ja mm. seuraavat oppimisympäristöt: Classroom, Pedanet, Lystiwiki, Lapinkampuksen ja Discendumin Optimat sekä TTY:n, HAMKin, Karelian ja SamiEdun Moodlet. Millään keinolla en saa viestittyä kaikille tahoille, että enää ei vuosia jatkunut käytäntö toimi enkä voi diasarjaa päivittää.

Tiedänhän minä, ettei ikuisia palveluita ole ja useamman muunkin sovelluksen katoaminen tai muuttuminen on harmittanut ja etenkin teettänyt paljon työtä. Hyvää vaihtoehtoa ei SlideSharelle ole näköpiirissä. Onko edes vaihtoehtoja? SlideShare on puutteistaan huolimatta alansa ykkönen. Siitä kertoo paljon se, ettei sille tule edes kilpailijaa mieleen. Kyllä niitä googlaamalla löytyy, muttei yhtään tuttua.

Kun haluaa tulla asiantuntijana löydetyksi, tarvitaan jakamiseen tällainen paljon käytetty alusta, ei jakolinkkiä omasta pilvipalvelusta. Freelancerina myyn yrittäjien tavoin omaa osaamistani ja siksi esillä olo SlideSharen kaltaisessa palvelussa on tärkeää. Diojani on vuosien varrella käynyt katsomassa jo yli 650 000 henkilöä - ja näistä noin puolet viimeisen puolentoista vuoden aikana. Kymmentä diasarjaani on katsottu yli 10 000 kertaa ja yhtä lukuun ottamatta ne ovat näitä tähän asti ajoittain päivitettyjä koulutusdiojen sivun diasarjoja. Saan diostani paljon palautetta somessa ja kasvotusten, mutten olisi silti ikinä olisi arvannut, että niitä noin paljon katsotaan. Tykkään siitä, että olen saanut SlideSharesta tällaista dataa ulos. Tosin tuokin ominaisuus on viime viikot ollut epäkunnossa.

Minä ainakin vellon vielä surussa ja harmissa tämän asian kanssa. Vielä en ole ottanut kunnolla aikaa SlideSharen korvaajan etsimiseen. Kirjoittaminen on tapani purkaa tätä muutosvastarintaa ja siitä saatte nyt te lukijatkin osanne. Elämä on tähän ikään mennessä jo näyttänyt, että epämiellyttävistäkin muutoksistakin voi seurata jotain hienoa, mutta sinne asti minulla ei vielä näkymää ole.


Miten tästä eteenpäin?


Moni kollega on somen kautta ilmaissut tyrmistyksensä asiasta ja Microsoft/LinkedIn on varmasti saanut paljon palautetta, mutta mahtaako mikään sen päätä kääntää? Miten te muut aiotte nämä ongelmat ratkaista? Mihin SlideShare kannattaisi vaihtaa, edes ajoittain päivittyvien diojen osalta?

Kommentti 22.10.17: Etenkin tiedostojen uudelleenlataamisen (reupload) lopettaminen näyttää herättäneen laajaa ärtymystä käyttäjissä eri puolilla maailmaa. Ed Dolan otti minuun yhteyttä, myös hän on kirjoittanut aiheesta blogiinsa ja kehottaa toivomaan SlideSharelta ominaisuutta takaisin SlideShare Helpin kautta. (Poistin edeltä LinkedIn Helpin linkin, vaikka toki sitä kauttakin viesti perille menee.)

Toivoisin palvelulta vähintään seuraavia ominaisuuksia:
  1. Palveluun voi ladata PowerPoint-dioja ja ne voi myös ladata sieltä ulos dioina. Hyvä, jos voi käyttää muitakin tiedostomuotoja.
  2. Tiedostot voi linkittää ja upottaa sekä päivittää, niin että linkitykset ja upotuskoodit eivät muutu.
  3. Palvelu on paljon käytetty, suomalaisten opetusalan asiantuntijoiden tuntema, katsoa voi ilman kirjautumista ja se sisältää hyvät hakutoiminnot. (Tämä varmaan on se vaikein kohta.) Jotta palvelu olisi paljon käytetty, täytyy ainakin sen perustoimintojen olla maksuttomia.
  4. Palvelusta saa dataa tiedostojen katsomisesta ja lataamisesta ja se mahdollistaa merkitsemisen suosikiksi ja kommentoinnin.
  5. Uusina ominaisuuksina SlideShareen nähden toivoisin toimivia hyperlinkkejä ja mahdollisuutta järjestää omat diasarjat ryhmiin, esim. ajoittain päivittyvät diat ja eri vuosien ja eri hankkeiden diasarjat.
Toistaiseksi jaan yksittäisten koulutusten diat SlideSharessa kuten tähänkin asti, mutta aina jälkikäteen. PowerPointtina en tällä hetkellä saa dioja jaettua. Siihen pitäisi löytyä joku ratkaisu, josta ei tule ylimääräistä työtä muutenkin pitkiin päiviin. Jatkan myös koulutusdiojen sivun laajojen diasarjojen päivittämistä, mutta niiden verkkoon jakamista täytyy vielä miettiä. Puolet niistä ehdin alkusyksystä päivittää ja varmaan tänä talvena toistan usein yksittäisten koulutusten diojen yhteydessä näiden päivitettyjä versioita sitä osin kuin niitä käytän ja niihin on tullut muutoksia.

Summa summarum, minne sitten diani tulevina vuosina vienkin, löydät ne jatkossakin CC-lisensoituna tämän blogin koulutusdiojen sivun kautta. 


18.10.2017

Kokeilunhalua Laihialla

Posti toi juuri lämpimäisiä, Hanna Kleemolan jutun Kyrönmaa-lehdestä. Se kertoo Laihialla 7.10. järjestetystä Lakeurella tuuloo -koulutuspäivästä kaikille kunnan opettajille. Hyvin toimittaja tavoitti päivän hengen ja koulu oli pullollaan intoa ja kokeilunhalua. Olin mukana pitämässä pari toiminnallista työpajaa mobiilioppimisesta ja kokosin käsiteltyjä teemoja tähän diasarjaan



9.10.2017

Edulliset VR-lasit opetuksessa

Kunnollisia ja kalliita VR- eli virtuaalitodellisuuslaseja on hankittu jo useisiin oppilaitoksiin. Itseäni innostavat vielä tässä vaiheessa enemmän edulliset pahvi- tai muovilasit, sillä ne ovat hintansa puolesta jokaisen oppilaitoksen (opettajan/oppijan) hankittavissa. Niitä käytetään yhdessä puhelimen kanssa.

Tällä hetkellä olen innoissani Google Expeditions -sovelluksesta (iOS, Android), jonka avulla voin viedä ryhmän luokkaretkelle pariinsataan eri paikkaan, kuten maailmanperintökohteisiin eri puolille maailmaa, avaruusasemalle tai hengityselimistön sisälle. Sovellus toimii niin, että opettaja valitsee ja lataa sovelluksesta (mieluiten tabletille) luokkaretken kohteen ja ottaa oppaan roolin. Oppijat avaavat saman sovelluksen omista puhelimistaan ja liittyvät tutkijoiksi. Jotta tämä onnistuisi, kaikkien tulee olla samassa langattomassa verkossa.

Ruudunkaappauskuva Google Expeditions -sovelluksesta ohjatessani
ryhmää UNESCOn maailmanperintökohteisiin.
Pyöreä merkki kuvan keskellä osoittaa hautarakennusta eli mausoleumia,
jota juuri esittelen. Hymiöistä näen neljän oppijan katsovan siihen suuntaan.
Tutkimusmatka alkaa niin, että opettaja avaa yhden 360-kuvan kerrallaan. Hän näkee (englanniksi) siitä taustatiedot ja esimerkkikysymyksiä ja niiden oikeita vastauksia. Tämän lisäksi opettaja näkee kohteita, joita voi kuvasta oppijoille osoittaa. Niistäkin opettajan roolissa on tarinoita valmiina.

Kun tutustut sovellukseen itsenäisesti ennen kokeilua ryhmän kanssa, kannattaa avata opettajan rooli tabletilta (tai toiselta puhelimelta) ja oppijan rooli puhelimelta, jonka laittaa VR-laseihin. Näin kuvasta toiseen liikkuminen toimii jouhevammin.

Toinen innostava sovellus on Cardboard Camera (iOS, Android), jolla voi ottaa 360-kuvia. Opetukseen siitä tekee valokuvaa käyttökelpoisemman se, että mukana ovat äänet, ellei niitä erikseen halua ottaa pois. Näin oppijat voivat ottaa kuvia esim. metsäretkeltä kertoen samalla havaintoja ympärillään näkyvästä opiskeltavan asian näkökulmasta. Kielten opetuksessa voidaan 360-kuvien avulla esitellä vaikka paikallisia nähtävyyksiä tai historiassa muistomerkkejä. Aiheeseen voit tutustua kahden viikon takaisessa bloggauksessani.

Kun kaipaat ideoita siitä, mitä kaikkea opetuksen kentällä on kokeiltu, suosittelen tutustumaan kahteen hankkeeseen ja mielelläni kuulen kommenteissa muistakin opetuksen VR-hankkeista. Virtuaaliset oppimisympäristöt perusopetuksessa on kolmen savonlinnalaiskoulun 7.-9. luokkien hanke. Sen verkkosivuilta löytyy hyviä ja konkreettisia ideoita VR-lasien hyödyntämiseen yläkoulussa. FinEduVR puolestaan on neljän lukion hanke. Se on laajasti selvittänyt ja testaillut laitteiden ja sovellusten mahdollisuuksia opetuksessa, myös yhteistyössä yritysten kanssa ja kansainvälistä yhteistyötä tehden.

Millaiset pahvilasit?


Ostin viime viikolla lisää pahvisia VR-laseja, niin että minulla on nyt lasit 23 hengen ryhmälle. Vasta kolmannesta myymälästä löysin riittävän määrän laseja. Pahvisia löysin 1-10 e hintaan ja muovisia näyttää olevan tarjolla noin 30 e alkaen. Ainakin viime viikolla Gigantti on myynyt pahvilaseja virallisen hinnan (7,90 e) sijaan Tampereen Kalevan myymälässä alle kolmella eurolla ja Helsingin Forumin myymälässä poistotarjouksena eurolla, tosin sillä hintaa irtoaa vain yhdet lasit, ellei ole taitava tinkimään. Gigantin asiakaspalvelu vahvisti minulle tänään, että tarjoukset ovat usein myymäläkohtaisia.

Ensimmäiseksi ostin vuonna 2015 Clas Ohlsonin pahvilasit ja niiden ensikokemuksista kertova bloggaukseni on neljänneksi luetuin kirjoitukseni. Joulupukki toi myöhemmin muoviset lasit, jotka ovat siitä kivat, että pysyvät päässä pitämättäkin ja puhelinkin pysyy napakasti paikoillaan. Tosin puhelin kiinnitetään laseihin niin, että samalla tulee laittaneeksi äänet pois, kun kiinnike on omalle puhelimelleni vähän huonossa kohdassa. Näin ollen muovilaseja ostettaessa ne kannattaa testata oman puhelimen kanssa.

Nyt hankkimiini Gigantin laseihin ihastuin euron hinnan lisäksi myös koska ne ovat niin suuret, että silmälasit mahtuvat niihin vaivatta, mutta myös entistä suuremmat puhelinmallit. Laseissa on sivuilla tarrat, jotka pitävät puhelimen paremmin paikoillaan kuin Ohlsonin mallin kuminauha.

Toki malleja on paljon muitakin ja osa on tilannut laseja ulkomailta. Yksi huomioitava seikka koulukäytässä on se onko materiaali käsittelemätöntä pahvia vai onko se käsitelty niin, ettei otsasta tarttuva hiki tee laseista jo lyhyen käytön jälkeen suttuisen näköisiä. Osassa pahvilaseja on toimintojen ohjaamiseen magneetti, jota en tosin omassa puhelinmallissani ole saanut toimimaan. Joissain malleissa on nappula lasien yläosassa, mutta sekin on minulta testaamatta.

AR/VR-materiaalejani sekä päättyneitä ja tulevia koulutuksia


  • Etelä-Karjalan kesäyliopiston lisätyn todellisuuden eli AR-koulutuksen johdantodiat 3.10.2017
  • Mobiilioppiminen ja mobiilirata -työpajat Laihialla 7.10.2017
  • Luova luokka -mediakasvatusseminaari Oulussa 16.11.2017
  • QR-koodit opetuksessa -diat
  • Lisätty todellisuus opetuksessa -diat
    • Linkissä on lokakuun alun versio, jota jo haluaisin vähän päivittää. Se saa kuitenkin odottaa, sillä diojen jakamiseen lähes kuusi vuotta käyttämäni SlideShare on rikki. Vielä ei ole tietoa, onko palvelussa joku tilapäinen häiriö vai haluaako sen hankkinut Microsoft tarkoituksellisesti kaventaa sen käyttöä ja estää materiaalien aitoa jakamista muille. Räikeimmät huononnukset ovat, että tällä hetkellä ei ole mahdollista päivittää dioja eikä niitä saa ulos kuin pdf-muodossa. 
  • Virtuaalilasien diat upotin alle ja tein siitä 23. koulutusdiojeni sivuilla olevan ja ajoittain päivittyvän diasarjan. Tämä on ensimmäinen versio, joka vuosien varrella ja lisää oppiessani ja teiltä ideoita saadessani tästä kehittyy. 
  • Kommentti 9.11.17: SlideShare on lopettanut mahdollisuuden päivittää diasarjoja tai jakaa niitä PowerPoint-muodossa. Kirjoitin aiheesta blogijulkaisun SlideShare on rikottu ja jakaminen tauolla. Koska dioja ei voi päivittää, löydät uusimmat diat jatkossa tämän blogin koulutusdiojen sivulta.


2.10.2017

Digivälineet arvioinnissa - mitä uutta tarjolla?

Viisi vuotta sitten julkaisin tämän blogin varsinaisen ensimmäisen kirjoituksen otsikolla, Jotta en eksyisi verkkoon. Tämä julkaisu puolestaan on blogini 200. ja tässä on kolme osaa: Ensin lyhyesti muistelen viime vuosia, sitten jaan iltapäivän linkit ja diaesitykseni Suomi toisena kielenä -opetuksen kehittämispäivästä. Lopuksi nostan esiin noin puolen vuoden aikana tulleita muutoksia muutamassa paljon käytetyssä arviointityökalussa (Kahoot, Quizizz ja Quizlet).

Perusteellisin koontini sähköisestä arvioinnista löytyy tämän blogin sähköisten kokeiden sivulta. Siellä voit kokeilla vastaamista pariinkymmeneen erilaiseen kyselyyn ja sieltä löydät myös muhkean ja usein päivittyvän noin 120 dian diasarjan aiheesta.


Muistelua


Sen verran sattuu tasalukuja tähän bloggaukseen, että pieni muistelu sallittakoon. Olin vappuun 2014 asti töissä Pirkanmaan II asteen koulutuksen PAOK-hankkeessa. Sen viiden toimintavuoden aikana suurin muutos oppilaitoksissa oli, kun oppilaitos tai yksikkö toinen toisensa jälkeen ilmoitti, että he ovat hankkineet laitteet kaikille opiskelijoilleen. Hankkeelle se tarkoitti opettajien tukemista tässä muutoksessa. Tuolloin ideoin mm. mobiiliradan, jota edelleen vedän useita kertoja vuodessa.

Aivan PAOK-hankkeen loppuaikoina alkoi esiin nousta toinen teema, joka yhä jatkuu. Tarpeeseen oppia sähköistä arviointia tein edellä mainitun laajan sähköisen arvioinnin diasarjan, jota olen sen jälkeen lukuisia kertoja päivittänyt. Sellaisenaan en sitä koskaan käytä, vaan poimin sieltä aina kuhunkin koulutukseen hyviä työkaluja. Tehkää te samoin!


S2-opetuksen kehittämispäivät 


Esitykseni diat löydät tästä linkistä ja alla ovat siihen liittyvät linkit, joihin voi palata myöhemminkin. Ne ovat ovat kenen tahansa kokeiltavissa:


Mitä uutta sähköisissä arviointityökaluissa? 


Kirjoitin sähköisten arviointityökalujen uusista ominaisuuksista tammikuussa otsikolla Kahoot Jumble ja muuta uutta kivaa. Koska kirjoitus on kaikkien aikojen toiseksi luetuin bloggaukseni ja koska muutoksia on jälleen tullut runsaasti, jatkan samasta teemasta kolmen helpon ja suositun sovelluksen  näkökulmasta.

  • Merkittävin uudistus on, että mobiilisovelluksella (Android, iOS) voi kyselyihin vastata omaan tahtiin eli esimerkiksi kotitehtävänä. Opettajat ja muut kirjautuneet käyttäjät (Kahoot kertoo kirjautumisen ikärajaksi 16 v. ) voivat haastaa ryhmän vastaamaan ja jakaa kyselyn koodilla tai linkillä. Tällöin haasteen lähettäjä näkee kaikkien vastaukset. Voi kokeilla tähän kieltenopetuksen Jumble -kyselyyn vastaamista mobiilisovelluksella. Koodi on 069278 ja kysely on avoinna 8.10.2017 asti. Tämän lisäksi oppijat voivat vastata kaikkiin julkisiin Kahoot-kyselyihin ilman kirjautumista.
  • Kahootin kuvitukseksi omat ja CC0-lisessillä jaetut kuvat (ks. esim. pixabay.com) ovat perinteisesti olleet parhaita, sillä tekijänoikeustietoja ei kätevästi saa esille. Tällä hetkellä Kahoot kokeilee mahdollisuutta käyttää tiettyjä Getty Imagesin kuvia, mutta niitä on varsin vähän ja hyvät hakutoiminnot puuttuvat. Hauskempi on mahdollisuus lisätä gif-animaatioita (ks. esim. giphy.com). 
  • Tavalliseen Kahootin monivalintaan ja Jumbleen, missä asiat laitetaan oikeaan järjestykseen, saa mukavaa vaihtelua, kun ne teettää ryhmätehtävinä. Näiden oheen suosittelen rohkeasti kokeilemaan myös sokeaa Kahootia (Blind Kahoot), jonka ideana on opettaa uusi asia Kahootin avulla. Välillä oppijoilta kysellään miten he luulevat asian olevan, välillä kysellään heidän mielipiteitä, välillä opettaja kertoo asista ja sitten tarkistus- tai kertauskysymyksillä varmistetaan, onko asia opittu.
  • Jos ryhmässäsi on ongelma, että oppijat jakavat Kahootin koodin kavereille, jotka tulevat muista luokista virtuaalisesti paikalle törkeillä käyttäjänimillä, on hyvä tietää, että asiattomat käyttäjänimet voi poistaa niitä klikkaamalla. Ylimääräisten pelaajien pääsyä voi olleellisesti vaikeuttaa valitsemalla peliä käynnistettäessä Enable 2 Step Join. Tällöin pelaajien tulee ensin antaa pelikoodi ja sitten järjestää seitsemän sekunnin välein järjestystä vaihtavat merkit.
  • Oletko jo kokeillut kaikkea? Toisiko kivaa vaihtelua video, joka soi taustalla, kun oppijat kirjautuvat Kahootiin? Entä jos siellä soisi tuttu Kahoot-biisi, mutta uudenlaisena versiona? Niitä löydät YouTubesta Kahoot-soittolistoilta mm. Izzyltä tai Jason Beauchampilta. Videolla voi myös pyöriä tanssiesitys Kahootin tahtiin, vaikka oppijoiden tai Michelle Obaman esittämänä.

Quizizz
  • Quizizz on Kahootin kaltainen monivalintakysely, jonka voi tehdä luokkahuoneessa tai antaa kotitehtäväksi. Quizizz-kyselyssä opettaja voi valita, saako nopeudesta lisäpisteitä vai ei ja vastausaikaa voi antaa jopa 15 minuuttia. Nämä monipuolistavat sen mahdollisuuksia toisaalta erityisopetuksessa, toisaalta hyödyntämiseen tiedonhankintaa tai harkintaa vaativissa tehtävissä.
  • Quizizz on muuttanut käyttöjärjestelmän ulkoasua. Toistaiseksi voi valita, käyttääkö uutta vai vanhaa versiota, mutta ne ovat yhtä helppoja. Uudessa etuna on mahdollisuus luoda kyselyistä kokoelmia esim. oppiaineen, luokka-asteen tai kurssin mukaan.
  • Quizizz toimii selaimella kaikilla laitteilla. Mobiilisovellus (Android, iOS) lukee haluttaessa ääneen kysymykset ja vastausvaihtoehdot, ei tosin suomeksi. Lisäksi sen avulla voi ottaa pois musiikin ja meemipalautteet, vaikka opettaja olisi ne valinnut.

Quizlet
  • Etenkin kieltenopettajien suosima Quizlet sopii hyvin myös mm. käsitteiden harjoitteluun reaaliaineissa. Kieliksi voi valita myös kemian ja matematiikan, jolloin saa käyttöön erikoismerkkejä. Uudet diagrammi-tehtävät laajentavat käyttömahdollisuuksia kieltenopetuksen ulkopuolelle. Diagrammi-tehtäviä tehdään nimeämällä kuvassa näkyviä kohteita tai yhdistämällä niihin sanoja. Esimerkiksi kaupungit kartalla, kuvan esineiden nimeäminen, aivojen rakenne tai veden kiertokulku. Tässä S2-opetukseen tekemäni esimerkki marjoista.
  • Quizletissä on kysymystyyppejä jo kahdeksan: viisi opiskeluun, kaksi peliä ja suositeltavan suosittu live ryhmäkisoihin luokkatilanteessa.

26.9.2017

360-kuvia kännykkäsovelluksella

360-kuvaa otettaessa käännytään
hitaasti ympäri myötäpäivään.
Yhä useammin seminaarien tauolla tai kaveriporukan mökkireissulla joku asettaa ryhmän keskelle 360-kameran ja ottaa kuvan kaikesta ympärillä näkyvästä. Tällaisten kuvien ottaminen onnistuu myös maksuttomalla Cardboard Camera (iOS, Android) -sovelluksella. Kuvan laatu ei toki ole yhtä hyvä kuin satojen eurojen kameralla, mutta kyllä kuvat ihan käyttökelpoisia ovat.

Kuva otetaan Cardboard Camera -sovelluksella pitämällä puhelinta pystyasennossa ja pyörähtämällä rauhallisesti ympäri myötäpäivään. Sovellus äänittää taustaäänet ja oman selostuksesi, ellet vaimenna niitä. Kamera kuvaa ympäristön, mutta varsin paljon taivasta ja maata jää piiloon eli kuva ei ole niin laajalta alueelta kuin varsinaisilla 360-kameroilla otettu. Liikettä kuvassa ei kannata olla.

Kuvat voi saman tien katsoa tai näyttää muille. Kuvia voi myös jakaa linkillä, kuten itse tein alla esimerkkikuville. Kun avaat  linkin mobiililaitteella, saat ehdotuksen asentaa Cardboard Camera -sovelluksen ja sitten ladata jaetun kuvan sovellukseen.

Valitse sovelluksesta kuva, jonka haluat katsoa. Niitä on sovelluksessakin muutama jo valmiina ja omat ja jaetut kuvat löytyvät eri välilehdiltä. Klikkaa sitten virtuaalilasien kuvaketta, niin saat oman näkymän molemmille silmille. Laita sen jälkeen kännykkä virtuaalilaseihin. Ainakin omalla kännykälläni kuva avautuu vasta kun puhelin on vaakatasossa, kuten sen virtuaalilaseja käytettäessä kuuluukin olla.

Sovelluksestä näet omilla välilehdillä
esikatselulistan omista ja
sinulle jaetutuista kuvista.
Alla on linkkejä kesälomareissulta Saksasta ja Itävallasta ottamiini kuviin. Tuulen humina kuuluu yhdessä kuvassa häiritsevästi. Kuvatessa en tullut ajatelleeksi, että kuvien katsoja voi katsoa eri suuntaan kuin minä kuvaajana. Niinpä selostukset siitä, mitä on vasemmalla tai selän takana eivät oikein toimi.


Tuovatko 360-kuvat sinusta toisen kokemukset lähemmäksi kuin tavallisten valokuvien katsominen? Kokeile itse: samalta reissulta julkaisin myös kaksi bloggausta puutarhablogissani otsikoilla Puutarhakuvia Münchenistä ja Alppien kukkasia Itävallasta.

Tässä vielä linkki Google Cardboardin sivulle, missä ohjeistetaan kuvien ottaminen, jakaminen ja varmuuskopiointi.

Cardboard Cameran kuvia katsotaan avaamalla kuva sovelluksella virtuaalilasien näkymään. Sen jälkeen virtuaalilasit suljetaan, kuvan mallissa mustilla kangastarroilla. Vihreä kuminauha auttaa puhelinta pysymään paikallaan. 

PS. Julkaisen lokakuun alussa koulutusdiojeni sivulla uuden diasarjan virtuaalilaseista. Näkökulmana ovat edulliset pahvilasit ja niiden maksuttomat sovellukset, etenkin opetuskäytön näkökulmasta. Teemat ovat esillä muutamissa syksyn koulutuksissani, seuraavaksi Etelä-Karjalan kesäyliopiston lisätyn todellisuuden opetuskäytön koulutuksessa Lappeenrannassa 3.10.2017. Mukaan mahtuu vielä!

PS2: Tästä linkistä näet muut blogijulkaisuni virtuaalilaseihin liittyen.