22.11.2016

Rehtoreiden digisuunnistus

Maaretta Tukiaisen tekemät ja Krista Keltasen kuvittamat
Inspiraatio-kortit ovat olleet viime viikkoina aktiivisessa
käytössä. He ovat tehneet myös hyvän mielen kortit,
Molempia voi tilata verkosta: hyvanmielentaidot.fi 
Tampereen ammattikorkeakoulun OOK-hanke järjesti eilen oman koulutuksen Pirkanmaan rehtorit ry:n jäsenille. Teemaksi valikoitui digisuunnistus, missä kokeiltiin suurta määrää erilaisia sovelluksia ja ideoitiin niiden hyödyntämistä rehtorin työssä.

Niinkuin useimmiten tällaisissa yksittäisissä työpajoissa, vastuu innostavimpien sovellusten käyttöönotosta jää osallistujille. Kun uusia työtapoja tai työkaluja ottaa käyttöön, kannattaa kokemuksia jakaa ainakin kahvihuoneessa ja miksei myös somessa.

Tämä oli samalla ainakin omista OOK-koulutuksistani viimeinen. Hankkeella on edessä vielä loppuseminaari, minne olette kaikki tervetulleita. Se järjestetään TAMKissa aamupäivällä perjantaina 9.12. teemalla yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin edistäminen.

OOK järjesti koulutuksia ja kohtaamisia sekä kasvokkain että webinaarien muodossa. Jaoin koulutusteni diat verkossa ja tänne blogiin kirjoitin kaksi juttua jo ennen tätä: Törmäilyää ja tiimijaksoja ja Kieltenopettajien työpajat.




20.11.2016

Meri-Lapin opettajien koulutuspäivä

Osuvin-hanke kokosi yli 400 henkeä lauantaina yhteiseen Meri-Lapin opettajien koulutuspäivään Torniossa. Aamupäivällä oli kaksi yhteistä luentoa ja sen jälkeen aineryhmittäin kymmeniä työpajoja. Päivän aloitti arviointia tutkiva ja siitä kirjoittanut Najat Ouakrim-Soivio. Suosittelen lämpimästi hänen kirjaa Oppimisen ja osaamisen arviointi (2015) tai koulutuskeskiviikon tallennetta syyskuulta teemalla Ops 2016 ja arviointi.

Tässä ihan lyhyesti muutama itselleni tärkeä asia muistiin Ouakrim-Soivion luennosta. Jälleen kerran kolahti tuo muistutus arvioinnista suhteessa tavoitteisiin. Mitä selkeämmät ovat tavoitteet, sen helpompaa arvionti on. Arviointia ei kuitenkaan kannata tehdä, ellei siitä ole hyötyä molemmile osapuolille - opettajalle ja oppijalle. Tykkäsin kovasti myös itsearviointitaitojen tasoista, siitä miten pikkukoululaiset aloittavat reflektoinnilla, kehittyvät siitä jäsentyneemmän itsearvioinnin tekijöiksi ja peruskoulun päättymisen vaiheessa omaavat jo metakognitiivista ymmärrystä itsearviointiin. Kehityspsykologisesti ensin onnistuu vertaisarviointi ja vasta vähän myöhemmin vaikeampi itsearviointi.


Opetusteknologian lähivuodet ja suositut palvelut -luento


Nostan tässä esiin AnswerGardenilla luennon aikana tehdyn kyselyn Meri-Lapin opettajien oppimisen ja opettamisen parhaista sähköisistä palveluista. Yhdistelin maininnoista samaa tarkoittavia palveluita, esim. YouTube yhteen ja erikseen kirjoitettuna. Kolmeksi tärkeimmäksi palveluksi nousevat Kahoot (45 mainintaa). YouTube (38) ja SanomaPro (22). Tosin jos laskee yhteen kaikki Googlen palveluihin viittaavat maininnat, se nousee ehdottomaksi ykköseksi 64 maininnalla, mikä kertoo suuresta tyytyväisyydestä monipuoliseen Google Suite for Education (GSE) -palveluun (ent. GAFE).

Kun Kahoot on noin suosittu, suosittelen lämpimästi perehtymään sen erilaisiin ja osin varsin uusiin ominaisuuksiin: Tiesitkö, että sillä voi tehdä mielipidekyselyitä (Survey)? Opettaa uusia asioita (BlindKahoot)? Pelata ryhmissä, jos kaikilla ei ole omaa laitetta (Team Mode)? Quizizz on hyvin samankaltainen. Keskeisenä erona on se, että Quizizz-kyselyä käynnistettäessä opettaja voi aina valita, saako nopeudesta lisäpisteitä vai ei. Lisäksi sen voi antaa kotitehtäväksi. Voit kokeilla CC-lisenssejä koskevaan kyselyyn vastaamista 29.11. asti osoitteessa quizizz.com/join antamalla koodin 252845.

Meri-Lapin opettajien oppimisen ja opettamisen parhaat palvelut



Sähköisiä kyselytyökaluja kieltenopetettajille -työpaja


Kokeilimme kyselytyökaluista seuraavia: Todaysmeet, Kahoot, Quizizz, Quizlet ja EDpuzzle. Mainintana esillä oli muutama muukin. Kokeiltavia esimerkkejä ja laaja ohjediasarja näihin ja moniin muihinkin koe- ja kyselytyökaluihin löytyy tämän blogin sähköisten kokeiden sivulta. Muunlaista monipuolista materiaalia kieltenopetukseen löytyy mm. Helsingin yliopiston kielikeskuksen itseopiskelu-yksikön kokoamasta linkkipankista.


Tvt kielten opetuksessa -työpaja

Työpajassa kokeiltiin muutamia aamupäivän luennolla esillä olleita palveluita, alla olevan diasarjan sovelluksia ja kierrettiin QR-koodirataa. Kysyessäni lopuksi päivän parasta löytöä, äänet jakautuivat lähes kymmenen palvelun kesken. Ei ole yhtä sovellusta, mista kaikki innostuvat, mutta tällä kertaa useimmiten mainittiin Zoobe, Spark Video ja ThingLink.



16.11.2016

Scholae Futurum

Scholae Futurum - digitaalinen oppiminen, oppimisympäristöt ja toimintakulttuuri tulevaisuuden lukiossa –hanke käynnistyi tänään. Se on Turun yliopiston Brahea-keskuksen hallinnoima OPH-rahoitteinen täydennyskoulutushanke. Sen kaikki koulutukset ovat 2 op laajuisia: osa toteutetaan täysin verkossa, osaan kuuluu yksi lähipäivä Turussa. Työskentelen toukokuulle asti hankkeen kouluttajana, toisena kouluttajana toimii Pasi Rantala.

Koulutusten lisäksi tavoitteena on levittää digiosaamista myös vähän niille (lukio-)opettajille, jotka eivät ole ilmoittautuneet mukaan. Sähköisenä oppimisympäristönä toimii julkinen blogi, joten moniin koulutusten sisältöihin pääsevät kurkkimaan muutkin teemoista kiinnostuneet. Lähipäivät ja webinaarit on kuitenkin rajattu vain ilmoittautuneille. Toistaiseksi blogissa ovat esillä mm. kartta, mihin osallistujat merkkaavat asuinpaikkakuntansa (kiitos vinkistä Sari Auramo) ja Zoobe, minkä avulla voi esittäytyä sekä webinaarissa tuotettu yhteinen sanapilvi, mitä voit täydentää omilla ajatuksillasi tulevaisuuden lukiosta.

Jokaiseen koulutukseen on vielä muutama paikka vapaana. Ilmoittautumiset tapahtuvat hankkeen verkkosivujen kautta. Löydät meidät myös Facebookista.

Tämän päivän Kick-Off-webinaarin tallenne (kesto 1:12) on kaikkien aiheesta kiinnostuneiden katsottavissa. Ilmoittautumislomakkeen täyttämistä edellytetään myös tallenteen katsojilta, jotta heidätkin voidaan raportoida rahoittajalle eli Opetushallitukselle.

Webinaarin ohjelma on alla. Upotin alle vain omat diani, Heli Branderin diat näet tallenteen alusta ja Pasin diat ihan lopusta. Huomaa, että tallennetta voit helposti kelata, esim, jos sinua kiinnostaa erityisesti Pasin esittely sähköisten ylioppilaiskokeiden koulutuksesta, joka esitellään webinaarin lopussa.  

  • 14:30 – 14:45 Tervetuloa koulutukseen - Scholae Futurum -hankkeen orientaatio ja toimintakäytännöt (Heli Brander, Turun yliopisto)
  • 14:45 – 15:15 Inspiraatiopuheenvuoro (Matleena Laakso)
  • 15:15 – 15:45 Koulutuskohtaiset lyhyet esittely (Matleena Laakso ja Pasi Rantala)


 

3.11.2016

Opettajien digiforum

Porin raatihuone oli huomattavasti uudemman ja
tavanomaisemmalta näyttävän koulutustilan lähellä.
Satakunnan ja Pohjois-Satakunnan Osaava järjestivät eilen opettajien digiforumin Porissa. Päivä alkoi filosofi ja yrittäjä Lauri Järvilehdon puheenvuorolla. Hänen viestinsä oli, että opetuksen pelillistäminen ja ns. edutainment usein ymmärretään väärin, sillä niiden taustalla on virheellinen ajatus siitä, että oppiminen olisi tylsää,

Järvilehdon mukaan työlästä oppimista ei voi korvata hauskutuksella. Eikä oppiminen itse asiassa ole tylsää, vaan suorastaan huikeeta. Kyllä sen usein lapsista näkee, kun oppimisen ilo tuikkii silmistä. Ja kyllä sen tuikkeen näin Digiforumin työpajoissa myös aikuisilla. Innostus ja motivaatio vievät pitkälle, kuten aiemmin syksyllä bloggasin digiopettajiin liittyen.

Tässä vielä linkki Järvilehdon mainitsemaan bloggaukseen The Best Learning Games: Roundup, missä hän listaa 20 parasta oppimispeliä. Se salissa tapahtuneen kohahduksen perusteella jäi selvästi monia kiinnostamaan. Tapahtuman jälkeen tutustuin myös Järvilehdon Ajattelun ammattailainen -blogiin  ja siinä vierähtikin pitkä tovi. Siellä oli hyviä oivalluksia ja ihania omia musiikkiteoksia välissä. Suosittelen!



Digiforumin työpajaa 2.11.16 from Matleena Laakso


Mitä sinä opit Digiforumissa? Mitä oppimaasi viet omaan työhösi? Täydennä alla olevaan Padletiin omat kommenttisi. Uuden viestin voit lisätä ilman kirjautumista PLUS-merkistä. Jos Padlet-seinä tai sähköiseksi fläppipaperiksikin kutsuttu sovellus ei sinulle vielä ole tuttu, siihen kannattaa perehtyä. Se on mutu-tuntumalla yksi suomalaisopettajien eniten käyttämistä palveluista. Kokeile ensin alle ja tutustu sitten diasarjaan Padlet opetuksessa.

Made with Padlet

1.11.2016

"Tästä ne tykkäs ihan hirveesti!"

Pedagoginen piristysruiske -koulutusten kolmanteen lähipäivään kuuluvat osallistujien kehittämistöiden esittelyt. Vuodesta toiseen esillä ovat hyvät opetuksen sovellukset kuten blogit, Padlet, Kahoot ja QR-koodit ja entistä useammin myös Office 365 ja erilaiset videot ja muut digitarinat. Alla on poimintoja kuluvan vuoden koulutusryhmien kehittämistöistä. Kunnia näistä loistavista toteutuksista kuuluu Tampereen seudun Osaavan eli nykyisin Osakkeen nimellä jatkavan verkoston perusasteen ja lukioiden opettajille.


Kevään Pepi IX: "Tästä ne tykkäs ihan hirveesti"


Mobiiliradalla tutustuimme lisätyn todellisuuden kuvakortteihin
AR Flashcads -sovelluksen (iOS, Android) avulla.
Tällä kerralla suosituin sovellus kehittämistöihin oli Padlet-seinä, usein muiden palveluiden ohessa käytettynä. Vain muutaman kokeilemia, mutta luokassa erittäin toimiviksi ja tykätyiksi osoittautuvat myös Dvolver moviemaker ja Quizizz, joka on Kahootin kaltainen kyselytyökalu.

Dvolverilla voi tehdä pieniä animaatioita ilman kirjautumista. "Tästä ne tykkäs ihan hirveesti", totesi eräs kieltenopettaja ja kertoi, että vaikka lähdettiin nollasta, alle puolessa tunnissa oli saatu jo valmiita tuotoksia aikaan. Dvolver oppi jossain vaiheessa keväällä tunnistamaan ääkkösetkin, joten suomenkielisetkin tarinat onnistuvat nyt hyvin.

Hervannan koulupolulla vietettiin ilmiöviikkoa teemalla ihminen ja hyvinvointi. Teemaviikon aikana on helppo ottaa kokeiluun uusia työtapoja ja -palveluita. Ryhmät jaettiin mielenkiintojen pohjalta ja siten luokka-asteetkin sekottoivat. Tästä oli mm. se hyöty, että eri luokkien ja luokka-asteiden oppilaat hallitsivat eri sovelluksia. Haasteeksi nousi tietokoneiden määrä, kun niin moni olisi tarvinnut niitä samanaikaisesti, joten kenties jatkossa aivan koko koulupolku ei vietä ilmiöviikkoa samaan aikaan, Oppilaat olivat ylpeitä omista töistään ja ne koottin yhteiseen Sway-dokumenttiin, joka esiteltiin ilmiöjuhlassa viikon päätteeksi


Syksyn Pepi X: "Ehdottomasti kokeilen uudelleen, kunhan hermot vähän unohtavat!"


Monenlaista koimme tässäkin juuri päättyneessä koulutuksessa. Yksi käveli ensimmäisen lähipäivän jälkeen suoraan kauppaan ja osti älypuhelimen. Toinen tuskaili, että on laitteet, mutta tunnukset uusille oppilaille saatiin vasta syyslomaviikolla. Kolmas kertoi päässeensä mukaan koulun sijaiskiellosta huolimatta, kun lupasi aktiivisesti jakaa oppimaansa kollegoilleen. Moni tekikin Padlet-seinän tai blogin, minne keräsi itselleen ja oman oppilaitoksen kollegoille vinkkejä hyvistä sovelluksista ja niiden käyttötavoista.

Digitarinoista mm. Adobe Spark Video -sovellus koettiin hyväksi. Sillä tehtyjä tarinoita oli ryhmän mukava katsella, kun sanoma oli ytimekkäästi tiivistetty. Kun esiintymistaito ei vielä ole saanut paljoa harjoitusta, on vaihtoehtoinen tapa eli diojen esittely usein sitä, että tekstit vain luetaan suoraan dioista.

Yksi opettaja hyödynsi sanapilviä ideoidessaan oppilaskunnan kanssa tulevia tapahtumia. Ideoita heitettiin lehtikasahyppelystä kauhukäytävään, mutta lopulta äänestettin koulun väriviikosta. Sitä oli osallistujien oppilaitoksissa toteutettu mm. päivän värillä tai kuviolla (raidat, pilkut,..). Joissain kouluissa jokainen päivä tai vain perjantain teema oli luokkakohtainen ja oppilaskunta myönsi parhaalle luokalle diplomin.

Ruotsin opetuksessa oppilaat olivat aivan haltioissaan, kun opettaja kerran antoi läksyt Zoobe-animaation avulla. Myöhemmin oppilaat pääsivät tekemään suullisen kielitaidon osoittamista vastaavilla sovelluksilla. Näin pelottavasta suullisen kielitaidon arvioinnista tulikin hauskaa tekemistä eikä sitä tarvinnut niin kamalasti jännittää.

Tällä kertaa kaksikin koulua hyödynsi tämän koulutuksen kehittämistehtävien tekijöitä ilmiöviikon suunnittelussa ja toteutuksessa. Ilmiöviikkojen teemoina olivat kestävä kehitys ja kotikulmilta maailman kansalaiseksi kasvaminen. Toisessa koulussa aiheeseen orientoiduttiin jo edellisellä viikolla QR-koodisuunnistuksen avulla. Tärkeää on viikon päätteeksi juhlistaa toteutettua ilmiöviikkoa ja esitellä tulokset vaikka messutyylillä.

Kehittämistöitänsä opettajat kuvailivat näin: "Raskas ja paljon etukäteistutustumista" tai "vaatii paljon valmisteluita ja kokeiluja, yhtä hässäkkää". Ja jatkavat sitten, että "Ehdottomasti kokeilen uudelleen, kunhan hermot vähän unohtavat!" tai näin "Hieno kokonaisuus sekä oppilaiden että opettajan vinkkelistä, rohkeus lisääntyi, kannatti :) !!!"

Kokemusten jakamista "iltanuotiolla" ennen koulutuksen päätöstä.
Yritän aina omassa roolissani muistaa, että opettajilla on tämän digin ohella monen monta muuta teemaa, joissa täytyy pysyä ajan tasalla ja joiden suhteen toimintaa on kehitettävä. Erityisen hatunnoston haluan osoittaa niille, jotka itse hakeutuvat tällaisiin digi-koulutuksiin ilman minkäänlaista mielenkiintoa asiaan. Tämän päivän opettajan työssä digi on asia, joka vain on jotenkin otettava haltuun. Ja aina joku vähän innostuukin, kun pääsee tähän maailmaan sisälle :)


Ilmoittaudu kevään koulutukseen


Pedagoginen piristysruiske XI -koulutus järjestetään helmi-maalikuussa 2017 ja mukaan voi ilmoittautua tästä. Ilmoittautumislinkin löydät myös blogini uudelta Tervetuloa-sivulta. Koulutus on tarkoitettu Osakkeen oppilaitosten henkilöstölle. Osake on Tampereen seudun opetus- ja kasvatusalan henkilöstölle suunnattu osaamisen kehittämispalvelu, jonka jatkaa Osaava-hankkeessa (2010–2016) syntynyttä seudullista toimintamallia. Tutustu Osakkeen verkkosivuihin ja tykkää Facebookissa!

Pedagoginen piristysruiske -koulutuksia on toistaiseksi järjestetty Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Ota yhteyttä, jos haluat tarjouksen omasta toteutuksesta teillekin. Koulutus räätälöidään aina tilaajan ja kohderyhmän toiveiden mukaan.


Aiemmat bloggaukseni Pedagoginen piristysruiske -koulutuksista 


25.10.2016

Digiosalliseksi-työpaja verkostoista ja jakamisesta

Digiosalliseksi-hankkeen esittely


Digiosalliseksi on keväällä käynnistynyt TAMKin hallinnoima ESR-hanke, Sen tavoitteena on tukea erityistä tukea tarvitsevien nuorten digiosallisuutta, niin että heillä olisi paremmat valmiudet sekä mahdollisuudet opiskella, työskennellä ja toimia digitaalisessa yhteiskunnassa.

TAMKin ammatillinen opettajakorkeakoulu järjestää workshopeja ensisijassa osatoteuttajille, mutta kun on tilaa myös muut kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan ja tällöin mainostan niitä mm. uudella Tervetuloa-blogisivullani.

Hankkeen projektipäällikkönä toimii Minna Seppälä ja TAMKissa asiantuntijoina ovat Annikki Torikka ja minä. Hankkeen osatoteuttajat ovat TreduKiipulaSilta-valmennus ja VAAO. Olet lämpimästi tervetullut vaihtamaan ajatuksia ja kuulemaan hankkeen tuloksista Digiosalliseksi-Facebook-ryhmään!


Ensimmäinen workshop


Tämän ensimmäisen workshopin teemaksi oli projektiryhmässä valittu ammatilliset verkostot ja avoin jakaminen opettajan työssä. Aloitimme esittelemällä itsemme ja jonkun tärkeän verkostomme Ateneumin kuvakorttien avulla. Siitä jatkoimme keskustelua ammatillisista verkostoista ja syötteinä oli ajatuksia alla olevasta diasarjasta.

Verkostojen ohella käsittelimme avointa jakamista ja Creative Commons -lisenssejä. Aiheeseen liittyen suosittelen tätä suomeksi tekstitettyä A Shared Culture -videota (3:20 min). Kirjoitin keväällä HAMKin julkaisusarjaan Miksi jakaa avoimesti? -artikkelin, mikä myös avaa tarkemmin jakamisen teemaa.


Workshopin ryhmätöiden tuotokset


Ryhmätöiden tuotokset koottiin kolmeen sähköiseen ympäristöön, jotka on kaikki upotettu alle ja joita voi mielellään edelleenkin omilla kommenteillasi täydentää. Ensimmäisenä oli kysymys: Miten voin edistää verkostomaista työtä omassa työyhteisössäni? Vastauksia heruteltiin "Joo, ja..."-menetelmällä. Se tarkoittaa ideointia, missä aina jatketaan edellistä ideaa innostuen ja laajentajien sitä eteenpäin. Siis sen sijaan, että vastataan toisen ideaan MUTTA-sanalla, todetaan JOO, JA sitten voisimme tehdä myös näin ja näin ja kokeilla sitä tuolla ja noiden kanssa ja siihen voisi liittää myös tällaista työskentelyä...

Lisää sinä omat vastauksesi alla olevaan chattiin eli miten itse edistäisit verkostomasta työskentelyä? Tämän jälkeen voit lisätä kommenttisi kahdelle Padlet-seinälle ja lopuksi valita ajatuksen tai parikin, jotka jaat tällä Tricider-palvelun sivulla. Sen lisäksi (tai sijaan), voit antaa äänesi parhaille ideoille, joita itse, verkostoissasi tai tämän hankkeen puitteissa toivot vietävän eteenpäin, Mihinkään näistä palveluista ei tarvitse kirjautua. Triciderin äänestys on avoinna kahden viikon ajan.




Made with Padlet
Made with Padlet

9.10.2016

Verkkokurssin rakentajan 10 askelta

Perjantain Snellman-kesäyliopiston webinaarissani oli teemana verkkokurssin rakentajan kymmenen askelta. Esitykseni diat ovat alla ja tallennelinkki tunnin webinaariin tässä.

Jo kesällä valittu otsikon metafora askeleista tuntui vielä näin syksylläkin hyvälle: askeleita tarvitsemme päästäksemme eteenpäin. Jokaisen polku on vähän erilainen. Välillä tulee horjahduksia ja tarvitaan muutamia ylimääräisiä askeleita. Välillä loikataan muutaman askelman yli.

Ei ole yhtä polkua hyvän verkkokurssin rakentamiseksi, kuten ei ole yhtä hyvää mallia opetuksen järjestämiseenkään. Tähän pyrin keräämään askeleita, joiden kohdalle kannattaa pysähtyä ja pohtia niitä oman verkkokurssin näkökulmasta. Miten seuraavien askeleiden huomioiminen edistäisi oppimista omilla verkkokursseillasi?


1. Kurssin suunnittelu:
Aloita oppimisen tavoitteista. Kaikki muu suunnittelu tulee sen jälkeen. Tärkeää on myös muistaa selkeys niin sisällöllisesti kuin visuaalisesti.
2. Kurssin aloitus: Perustiedot heti alkuun ja mielellään myös jotain innostavaa, vaikka ennakkotehtävä interaktiivisella videolla (esim. EDpuzzle) tai animoitu tervetulotoivotus (esim. Tellagami, Zoobe tai Voki).
3. Ryhmän kehitysvaiheet: Jokaisen opettajan ja ryhmän ohjaajan olisi hyvä aiheesta jotain tietää. Jos teema on sinulle vieras, suosittelen Satu Öystilän artikkelia Ongelmakohdat ryhmän ohjaamisessa. Omassa artikkelissani avaan ryhmän ohjaajan toimintaa ensimmäisen vaiheen näkökulmasta. Jos tiedät hyvän lähteen, missä näitä kehitysvaiheita on tarkasteltu erityisesti verkko-opiskelun näkökulmasta, vinkkaa kommentteihin!
4. Ohjaus: Toimisiko tavoitteena, että opiskelijoilla on illuusio aina läsnä olevasta opettajsta? Kerro silti miten ja mistä sinut tavoittaa ja rohkaise opiskeljoita tukemaan toisiaan ja/tai käytä sosiaalista mediaa. Näin edellä mainittu illuusio on lähempänä :)
5. Opiskelijan tukeminen: Moni keskeyttää verkko-opinnot, kuten YLEkin perjantaina uutisoi. Tartu tähän haasteeseen ennalta ja huolehdi, että jokaisella on oma motivoiva tavoite ja että osallistujat varaavat kalenterista säännöllisesti aikaa verkko-opiskelulle - ja sinä itse verkko-ohjaamiselle.
6. Oppimistehtävät ja opetusmenetelmät: Hyödynnä vaihtelevia oppimistehtäviä: yksin ja yhdessä, suljetussa ja avoimessa verkossa, kirjoittaen, katsoen, sisältöä tuottaen, mobiilisovelluksia ja monimediaisuutta hyödyntäen jne. Osa tehtävistä voi hyvin edellyttää vaikka haastattelua tai käytännössä kokeilua. Kaiken ei tarvitse tapahtua näytön äärellä!
7. Verkkomateriaalit: Mitä kannattaa tehdä itse, mitä löytyy verkosta valmiina ja mitä on mielekästä antaa opiskelijoille tehtäväksi?
8. Tekijänoikeudet ja avoin jakaminen: Kunnioita tekijänoikeuksia ja vaadi samaa oppijoilta. Paljon valmista materiaalia (esim. Pixabay) löydät, kun ymmärrät, mitä Creative Commons -lisensseillä tarkoitetaan. Ks. CC-lisenssien verkkosivut tai artikkelini Miksi jakaa avoimesti?
9. Reflektio, palaute ja arviointi: Reflektoidessaan opiskelija pyrkii ymmärtämään ja analysoidaan toimintaansa sekä ohjaamaan ja muuttamaan sitä. Reflektio on tärkeää myös opettajalle, jonka tulee tarjota mahdollisuus jatkuvaan palalutteeseen, sen sijaan että se kerätään vain kurssin päätteeksi. Arviointi ohjaa oppimista viestimällä opiskelijalle, mikä on tärkeää ja oppimisen arvoista. Verkossa kannattaa hyödyntää vertaisarvioinnin lisäksi myös automaattisesti tarkastuvia harjoituksia ja/tai kokeita.
10. Jatkuva kehittäminen: Kehittääkseen osaamistaan ja sitä kautta myös verkkokurssejaan, kannattaa osallistua verkon yhteisöihin, missä osaamista ja vertaistukea jaetaan (esim. Facebook ja blogit). Maksuttomia webinaareja opettajille järjestetään runsaasti. Ajoittain tekee hyvää myös itse opiskella verkossa ja osallistua konferensseihin, joista huhtikuinen ITK on Suomessa ehdoton ykkönen. Yksi viimeisimpiä löytöjäni on tämä TAMKin digimentoreiden verkkokurssien arviointityökalu - sitä suosittelen lämpimästi!