20.10.2017

SlideShare on rikottu ja jakaminen tauolla

Notegraphyn Halloween-kuvastosta löytyi
tunnelmaani kuvaava kuvitus.
Microsoft osti viime vuonna LinkedInin ja sen SlideSharen, joka on tiedostojen jakamiselle vastaava palvelu kuin YouTube videoille. Kaupan julkistuksen aikaan Mikko Rindell kirjoitti blogijulkaisussaan:
Talousmedia räjähti eilen Microsoftin ilmoittaessa LinkedInin hankinnasta yli 23 miljardin euron hintaan. Suomessa yrityskauppa tuntuu herättävän erityisen paljon keskustelua. Lähinnä siitä syystä, että Microsoftin edeltävä suuri yritysosto oli Nokia. Tämä on herättänyt taloussivujen kommenttikentissä seuravanlaisia kommentteja ”Nyt Microsoft pilaa LinkedInin”... 
Juuri näin on käynyt. SlideShare meni pilalle. Aiemmin tänä vuonna Microsoft jo lakkautti docs.com-palvelun, johon osa oli kiintynyt.

SlideShare on ollut yksi tärkeimmistä työvälineistäni vuodesta 2012 alkaen. Jaan sinne sekä yksittäisten koulutusteni dioja että laajoja ohjediasarjoja eri teemoista. Molemmat ovat monella tavalla helpottaneet omaa työtäni ja samalla olen voinut tarjota diat myös muiden käyttöön. SlideShare on toiminut myös ikään kuin ammatillisena portfoliona, jonka kautta saan jatkuvasti uusia koulutuspyyntöjä.

Vuosi sitten Jane Hartin oppimisen parhaiden palveluiden äänestyksessä listasin SlideSharen kolmanneksi. Muutama viikko sitten julkistetussa tämän vuoden kyselyssä se on näkökulmasta riippuen sijalla 18, 31 ja 52 ja PowerPoint, millä tehtyä sisältöä palvelussa paljon jaetaan, löytyy sijoilta 2, 3 ja 10.


SlideShare ei enää mahdollista avointa jakamista - materiaalit saa ulos vain pdf:nä


Avoimessa jakamisessa keskeistä on materiaalin maksuttomuus ja muokattavuus. Jokunen viikko sitten Microsoft poisti mahdollisuuden jakaa muokattavissa olevaa materiaalia. Tähän asti diat on saanut tekijän niin salliessa ladata palvelusta ulos PowerPoint-muodossa, nyt se onnistuu vain pdf-muodossa. Omina muistiinpanoina ne toimivat, mutta moni jakaa dioja, jotta niitä voivat muutkin hyödyntää. Itse kuulin tästä muutoksesta ensi kertaa Liikkuvan koulun x-breikin Facebook-sivulta. Myös heillä on SlideSharessa runsaasti dioja, jotka on voinut ladata itselleen muokattavaksi.

Diasarjojani ladataan SlideSharesta paljon ja moni käyttää niitä Creative Commons -lisenssin ehtojen mukaisesti joko sellaisenaan tai muokaten niistä oman versionsa. Esimerkiksi kun opettaja työpajassani oppii hyödyntämään blogeja opetuksessa ja haluaa sitten opettaa saman omille oppijoilleen, olisi kaikin puolin järkevää, että hän voisi jatkossakin muokata minun dioista oman version oppijoilleen, jotain poistaen, jotain lisäten. Pyyntö tähän eräältä opettajalta oli aikanaan yksi syy aloittaa diojen jakaminen.


SlideShare ei enää salli tiedostojen päivittämistä


Yksistään viime vuonna päivitin SlideSharessa olevia diojani yli 100 kertaa, pääosin koulutusdiojen sivulta löytyviä laajoja diapakkoja. Ne ovat teemoiteltuja materiaalien koonteja, joista poimin kuhunkin tilanteeseen sopivat sovellukset. En koskaan käytä sellaisenaan esimerkiksi 124 dian Sähköiset kokeet ja arviointi -diasarjaa enkä useinkaan jaa sieltä koostettuja yksittäisten koulutusten diasarjoja SlideSharessa, vaan viittaan sähköisten kokeiden sivulle, mistä on tähän asti löytynyt aina uusin versio tuosta usein päivittämästäni mammuttidiasarjasta sekä teemaan liittyvät linkit.

Jokunen viikko sitten SlideShare lakkautti mahdollisuuden päivittää diasarjoja. Syyksi kerrottiin. että osana pyrkimystä parantaa palvelua, tämä ei niin "heavily used" ominaisuus on poistettu, jotta joskus voidaan tarjota tilalle jotain hyödyllisempää. Muutoksesta ei tiedotettu käyttäjille ja palvelun käyttöohjeetkin ohjeistivat useita viikkoja vanhaan poistettuun toimintatapaan. Tilalle ehdotettiin mahdollisuutta ladata aina uudet diat ja poistaa vanhat, mutta ehdottaja itsekin myönsi, ettei siitä ole apua, sillä linkki ja upotuskoodi muuttuvat.

Jos päivittämisen sijaan olisin viime vuosina aina julkaissut diasarjoista uuden version, minulla olisi SlideSharessa ehkä 20 versiota teemasta Padlet opetuksessa ja varmasti yli 100 sähköisestä arvioinnista. Siitä ei olisi hyötyä kenellekään enkä haluaisi tuollaista määrää vanhentuneita dioja verkkoon.

Diasarjojen päivittämisessä parasta on ollut se, että näin toimien linkki ja upotuskoodi on pysynyt entisellään. Näin käyttäjä saa automaattisesti uusimman version ohjedioista. Tästä on ollut paljon apua niin blogijulkaisuissa, verkkokursseille upotetuissa dioissa kuin vaikka tässä TTY:lle tekemässäni oppaassa. Näiden kaikkien automaattinen päivittyminen on nyt loppunut.

Kirjoitin viime toukokuussa tähän blogiin suosittujen palveluiden muutoksista ja uusista löydöistä. Se oli koontia työstä, jota koulutuksia valmistellessani teen. Totesin, että "opetuksessa käytettäviä sovelluksia esittelevissä diasarjoissa puoli vuotta on ikuisuus ja pari kuukauttakin usein liikaa". Toki kaikki palvelut eivät näin nopeasti muutu, mutta kun yhteen diasarjaan on koottu 10-20 palvelua tietystä teemasta, ei kokonaisuus kauaa ole ajantasalla. 

Olen hyödyntänyt SlideSharea myös hanketyössä. Sinne on ollut kätevä viedä esim. esittelydiat ja tiedotussuunnitelma. Näin niitä on voinut aika ajoin päivittää, mikä on ollut kevyt työ, kun linkit ja upotukset mm. hankekumppaneiden organisaatioiden verkkosivuilla ovat pysyneet ennallaan. Mutta tällainkaan ei enää toimi.


Yksittäisten koulutusten materiaalien jakaminen onnistuu

SlideShare toimii lähes entiseen tapaan yksittäisten tapahtumien materiaalien jakamisessa. Koska päivittäminen ei ole mahdollista, jakaminen kannattaa tehdä vasta jälkikäteen. Näin mukaan voi liittää myös tapahtumassa tehdyn sanapilven tai jakaa linkin Padletiin, kun on yhdessä sovittu jaetaanko se julkisesti vai pidetään vain kyseisen ryhmän käytettävissä. Toisinaan esitysdioissani on vähemmän tekstiä kuin verkkoon jaetuissa: osallistujille kerron asiat, verkon kautta teemaan tutustuville kerron enemmän kirjoittamalla.


Millä SlideSharen tai sen puutteet voisi korvata?


Ei millään. Esimerkiksi suosituinta diasarjaani Sähköiset kokeet ja arviointi on katsottu yli 110 000 kertaa ja se on jaettu linkittäen tai upottaen lukuisiin verkkoympäristöihin. SlideSharen kautta näen viimeisen kuukauden ajalta viimeisimmät 1000 paikkaa, mistä sitä on katsottu. Mukana on runsaasti blogeja, eri organisaatioiden Sharepointeja ja mm. seuraavat oppimisympäristöt: Classroom, Pedanet, Lystiwiki, Lapinkampuksen ja Discendumin Optimat sekä TTY:n, HAMKin, Karelian ja SamiEdun Moodlet. Millään keinolla en saa viestittyä kaikille tahoille, että enää ei vuosia jatkunut käytäntö toimi enkä voi diasarjaa päivittää.

Tiedänhän minä, ettei ikuisia palveluita ole ja useamman muunkin sovelluksen katoaminen tai muuttuminen on harmittanut ja etenkin teettänyt paljon työtä. Hyvää vaihtoehtoa ei SlideSharelle ole näköpiirissä. Onko edes vaihtoehtoja? SlideShare on puutteistaan huolimatta alansa ykkönen. Siitä kertoo paljon se, ettei sille tule edes kilpailijaa mieleen. Kyllä niitä googlaamalla löytyy, muttei yhtään tuttua.

Kun haluaa tulla asiantuntijana löydetyksi, tarvitaan jakamiseen tällainen paljon käytetty alusta, ei jakolinkkiä omasta pilvipalvelusta. Freelancerina myyn yrittäjien tavoin omaa osaamistani ja siksi esillä olo SlideSharen kaltaisessa palvelussa on tärkeää. Diojani on vuosien varrella käynyt katsomassa jo yli 650 000 henkilöä - ja näistä noin puolet viimeisen puolentoista vuoden aikana. Kymmentä diasarjaani on katsottu yli 10 000 kertaa ja yhtä lukuun ottamatta ne ovat näitä tähän asti ajoittain päivitettyjä koulutusdiojen sivun diasarjoja. Saan diostani paljon palautetta somessa ja kasvotusten, mutten olisi silti ikinä olisi arvannut, että niitä noin paljon katsotaan. Tykkään siitä, että olen saanut SlideSharesta tällaista dataa ulos. Tosin tuokin ominaisuus on viime viikot ollut epäkunnossa.

Minä ainakin vellon vielä surussa ja harmissa tämän asian kanssa. Vielä en ole ottanut kunnolla aikaa SlideSharen korvaajan etsimiseen. Kirjoittaminen on tapani purkaa tätä muutosvastarintaa ja siitä saatte nyt te lukijatkin osanne. Elämä on tähän ikään mennessä jo näyttänyt, että epämiellyttävistäkin muutoksistakin voi seurata jotain hienoa, mutta sinne asti minulla ei vielä näkymää ole.


Miten tästä eteenpäin?


Moni kollega on somen kautta ilmaissut tyrmistyksensä asiasta ja Microsoft/LinkedIn on varmasti saanut paljon palautetta, mutta mahtaako mikään sen päätä kääntää? (Tästä voit yrittää.) Miten te muut aiotte nämä ongelmat ratkaista? Mihin SlideShare kannattaisi vaihtaa, edes ajoittain päivittyvien diojen osalta?

Toivoisin palvelulta vähintään seuraavia ominaisuuksia:
  1. Palveluun voi ladata PowerPoint-dioja ja ne voi myös ladata sieltä ulos dioina. Hyvä, jos voi käyttää muitakin tiedostomuotoja.
  2. Tiedostot voi linkittää ja upottaa sekä päivittää, niin että linkitykset ja upotuskoodit eivät muutu.
  3. Palvelu on paljon käytetty, suomalaisten opetusalan asiantuntijoiden tuntema, katsoa voi ilman kirjautumista ja se sisältää hyvät hakutoiminnot. (Tämä varmaan on se vaikein kohta.) Jotta palvelu olisi paljon käytetty, täytyy ainakin sen perustoimintojen olla maksuttomia.
  4. Palvelusta saa dataa tiedostojen katsomisesta ja lataamisesta ja se mahdollistaa merkitsemisen suosikiksi ja kommentoinnin.
  5. Uusina ominaisuuksina SlideShareen nähden toivoisin toimivia hyperlinkkejä ja mahdollisuutta järjestää omat diasarjat ryhmiin, esim. ajoittain päivittyvät diat ja eri vuosien ja eri hankkeiden diasarjat.
Toistaiseksi jaan yksittäisten koulutusten diat SlideSharessa kuten tähänkin asti, mutta aina jälkikäteen. PowerPointtina en tällä hetkellä saa dioja jaettua. Siihen pitäisi löytyä joku ratkaisu, josta ei tule ylimääräistä työtä muutenkin pitkiin päiviin. Jatkan myös koulutusdiojen sivun laajojen diasarjojen päivittämistä, mutta niiden verkkoon jakamista täytyy vielä miettiä. Puolet niistä ehdin alkusyksystä päivittää ja varmaan tänä talvena toistan usein yksittäisten koulutusten diojen yhteydessä näiden päivitettyjä versioita sitä osin kuin niitä käytän ja niihin on tullut muutoksia.

Summa summarum, minne sitten diani tulevina vuosina vienkin, löydät ne jatkossakin CC-lisensoituna tämän blogin koulutusdiojen sivun kautta. 


18.10.2017

Kokeilunhalua Laihialla

Posti toi juuri lämpimäisiä, Hanna Kleemolan jutun Kyrönmaa-lehdestä. Se kertoo Laihialla 7.10. järjestetystä Lakeurella tuuloo -koulutuspäivästä kaikille kunnan opettajille. Hyvin toimittaja tavoitti päivän hengen ja koulu oli pullollaan intoa ja kokeilunhalua. Olin mukana pitämässä pari toiminnallista työpajaa mobiilioppimisesta ja kokosin käsiteltyjä teemoja tähän diasarjaan



9.10.2017

Edulliset VR-lasit opetuksessa

Kunnollisia ja kalliita VR- eli virtuaalitodellisuuslaseja on hankittu jo useisiin oppilaitoksiin. Itseäni innostavat vielä tässä vaiheessa enemmän edulliset pahvi- tai muovilasit, sillä ne ovat hintansa puolesta jokaisen oppilaitoksen (opettajan/oppijan) hankittavissa. Niitä käytetään yhdessä puhelimen kanssa.

Tällä hetkellä olen innoissani Google Expeditions -sovelluksesta (iOS, Android), jonka avulla voin viedä ryhmän luokkaretkelle pariinsataan eri paikkaan, kuten maailmanperintökohteisiin eri puolille maailmaa, avaruusasemalle tai hengityselimistön sisälle. Sovellus toimii niin, että opettaja valitsee ja lataa sovelluksesta (mieluiten tabletille) luokkaretken kohteen ja ottaa oppaan roolin. Oppijat avaavat saman sovelluksen omista puhelimistaan ja liittyvät tutkijoiksi. Jotta tämä onnistuisi, kaikkien tulee olla samassa langattomassa verkossa.

Ruudunkaappauskuva Google Expeditions -sovelluksesta ohjatessani
ryhmää UNESCOn maailmanperintökohteisiin.
Pyöreä merkki kuvan keskellä osoittaa hautarakennusta eli mausoleumia,
jota juuri esittelen. Hymiöistä näen neljän oppijan katsovan siihen suuntaan.
Tutkimusmatka alkaa niin, että opettaja avaa yhden 360-kuvan kerrallaan. Hän näkee (englanniksi) siitä taustatiedot ja esimerkkikysymyksiä ja niiden oikeita vastauksia. Tämän lisäksi opettaja näkee kohteita, joita voi kuvasta oppijoille osoittaa. Niistäkin opettajan roolissa on tarinoita valmiina.

Kun tutustut sovellukseen itsenäisesti ennen kokeilua ryhmän kanssa, kannattaa avata opettajan rooli tabletilta (tai toiselta puhelimelta) ja oppijan rooli puhelimelta, jonka laittaa VR-laseihin. Näin kuvasta toiseen liikkuminen toimii jouhevammin.

Toinen innostava sovellus on Cardboard Camera (iOS, Android), jolla voi ottaa 360-kuvia. Opetukseen siitä tekee valokuvaa käyttökelpoisemman se, että mukana ovat äänet, ellei niitä erikseen halua ottaa pois. Näin oppijat voivat ottaa kuvia esim. metsäretkeltä kertoen samalla havaintoja ympärillään näkyvästä opiskeltavan asian näkökulmasta. Kielten opetuksessa voidaan 360-kuvien avulla esitellä vaikka paikallisia nähtävyyksiä tai historiassa muistomerkkejä. Aiheeseen voit tutustua kahden viikon takaisessa bloggauksessani.

Kun kaipaat ideoita siitä, mitä kaikkea opetuksen kentällä on kokeiltu, suosittelen tutustumaan kahteen hankkeeseen ja mielelläni kuulen kommenteissa muistakin opetuksen VR-hankkeista. Virtuaaliset oppimisympäristöt perusopetuksessa on kolmen savonlinnalaiskoulun 7.-9. luokkien hanke. Sen verkkosivuilta löytyy hyviä ja konkreettisia ideoita VR-lasien hyödyntämiseen yläkoulussa. FinEduVR puolestaan on neljän lukion hanke. Se on laajasti selvittänyt ja testaillut laitteiden ja sovellusten mahdollisuuksia opetuksessa, myös yhteistyössä yritysten kanssa ja kansainvälistä yhteistyötä tehden.

Millaiset pahvilasit?


Ostin viime viikolla lisää pahvisia VR-laseja, niin että minulla on nyt lasit 23 hengen ryhmälle. Vasta kolmannesta myymälästä löysin riittävän määrän laseja. Pahvisia löysin 1-10 e hintaan ja muovisia näyttää olevan tarjolla noin 30 e alkaen. Ainakin viime viikolla Gigantti on myynyt pahvilaseja virallisen hinnan (7,90 e) sijaan Tampereen Kalevan myymälässä alle kolmella eurolla ja Helsingin Forumin myymälässä poistotarjouksena eurolla, tosin sillä hintaa irtoaa vain yhdet lasit, ellei ole taitava tinkimään. Gigantin asiakaspalvelu vahvisti minulle tänään, että tarjoukset ovat usein myymäläkohtaisia.

Ensimmäiseksi ostin vuonna 2015 Clas Ohlsonin pahvilasit ja niiden ensikokemuksista kertova bloggaukseni on neljänneksi luetuin kirjoitukseni. Joulupukki toi myöhemmin muoviset lasit, jotka ovat siitä kivat, että pysyvät päässä pitämättäkin ja puhelinkin pysyy napakasti paikoillaan. Tosin puhelin kiinnitetään laseihin niin, että samalla tulee laittaneeksi äänet pois, kun kiinnike on omalle puhelimelleni vähän huonossa kohdassa. Näin ollen muovilaseja ostettaessa ne kannattaa testata oman puhelimen kanssa.

Nyt hankkimiini Gigantin laseihin ihastuin euron hinnan lisäksi myös koska ne ovat niin suuret, että silmälasit mahtuvat niihin vaivatta, mutta myös entistä suuremmat puhelinmallit. Laseissa on sivuilla tarrat, jotka pitävät puhelimen paremmin paikoillaan kuin Ohlsonin mallin kuminauha.

Toki malleja on paljon muitakin ja osa on tilannut laseja ulkomailta. Yksi huomioitava seikka koulukäytässä on se onko materiaali käsittelemätöntä pahvia vai onko se käsitelty niin, ettei otsasta tarttuva hiki tee laseista jo lyhyen käytön jälkeen suttuisen näköisiä. Osassa pahvilaseja on toimintojen ohjaamiseen magneetti, jota en tosin omassa puhelinmallissani ole saanut toimimaan. Joissain malleissa on nappula lasien yläosassa, mutta sekin on minulta testaamatta.

AR/VR-materiaalejani sekä päättyneitä ja tulevia koulutuksia


  • Etelä-Karjalan kesäyliopiston lisätyn todellisuuden eli AR-koulutuksen johdantodiat 3.10.2017
  • Mobiilioppiminen ja mobiilirata -työpajat Laihialla 7.10.2017
  • Luova luokka -mediakasvatusseminaari Oulussa 16.11.2017
  • QR-koodit opetuksessa -diat
  • Lisätty todellisuus opetuksessa -diat
    • Linkissä on lokakuun alun versio, jota jo haluaisin vähän päivittää. Se saa kuitenkin odottaa, sillä diojen jakamiseen lähes kuusi vuotta käyttämäni SlideShare on rikki. Vielä ei ole tietoa, onko palvelussa joku tilapäinen häiriö vai haluaako sen hankkinut Microsoft tarkoituksellisesti kaventaa sen käyttöä ja estää materiaalien aitoa jakamista muille. Räikeimmät huononnukset ovat, että tällä hetkellä ei ole mahdollista päivittää dioja eikä niitä saa ulos kuin pdf-muodossa. 
  • Virtuaalilasien diat upotin alle ja tein siitä 23. koulutusdiojeni sivuilla olevan ja ajoittain päivittyvän diasarjan. Tämä on ensimmäinen versio, joka vuosien varrella ja lisää oppiessani ja teiltä ideoita saadessani tästä kehittyy. 


2.10.2017

Digivälineet arvioinnissa - mitä uutta tarjolla?

Viisi vuotta sitten julkaisin tämän blogin varsinaisen ensimmäisen kirjoituksen otsikolla, Jotta en eksyisi verkkoon. Tämä julkaisu puolestaan on blogini 200. ja tässä on kolme osaa: Ensin lyhyesti muistelen viime vuosia, sitten jaan iltapäivän linkit ja diaesitykseni Suomi toisena kielenä -opetuksen kehittämispäivästä. Lopuksi nostan esiin noin puolen vuoden aikana tulleita muutoksia muutamassa paljon käytetyssä arviointityökalussa (Kahoot, Quizizz ja Quizlet).

Perusteellisin koontini sähköisestä arvioinnista löytyy tämän blogin sähköisten kokeiden sivulta. Siellä voit kokeilla vastaamista pariinkymmeneen erilaiseen kyselyyn ja sieltä löydät myös muhkean ja usein päivittyvän noin 120 dian diasarjan aiheesta.


Muistelua


Sen verran sattuu tasalukuja tähän bloggaukseen, että pieni muistelu sallittakoon. Olin vappuun 2014 asti töissä Pirkanmaan II asteen koulutuksen PAOK-hankkeessa. Sen viiden toimintavuoden aikana suurin muutos oppilaitoksissa oli, kun oppilaitos tai yksikkö toinen toisensa jälkeen ilmoitti, että he ovat hankkineet laitteet kaikille opiskelijoilleen. Hankkeelle se tarkoitti opettajien tukemista tässä muutoksessa. Tuolloin ideoin mm. mobiiliradan, jota edelleen vedän useita kertoja vuodessa.

Aivan PAOK-hankkeen loppuaikoina alkoi esiin nousta toinen teema, joka yhä jatkuu. Tarpeeseen oppia sähköistä arviointia tein edellä mainitun laajan sähköisen arvioinnin diasarjan, jota olen sen jälkeen lukuisia kertoja päivittänyt. Sellaisenaan en sitä koskaan käytä, vaan poimin sieltä aina kuhunkin koulutukseen hyviä työkaluja. Tehkää te samoin!


S2-opetuksen kehittämispäivät 


Esitykseni diat löydät tästä linkistä ja alla ovat siihen liittyvät linkit, joihin voi palata myöhemminkin. Ne ovat ovat kenen tahansa kokeiltavissa:


Mitä uutta sähköisissä arviointityökaluissa? 


Kirjoitin sähköisten arviointityökalujen uusista ominaisuuksista tammikuussa otsikolla Kahoot Jumble ja muuta uutta kivaa. Koska kirjoitus on kaikkien aikojen toiseksi luetuin bloggaukseni ja koska muutoksia on jälleen tullut runsaasti, jatkan samasta teemasta kolmen helpon ja suositun sovelluksen  näkökulmasta.

  • Merkittävin uudistus on, että mobiilisovelluksella (Android, iOS) voi kyselyihin vastata omaan tahtiin eli esimerkiksi kotitehtävänä. Opettajat ja muut kirjautuneet käyttäjät (Kahoot kertoo kirjautumisen ikärajaksi 16 v. ) voivat haastaa ryhmän vastaamaan ja jakaa kyselyn koodilla tai linkillä. Tällöin haasteen lähettäjä näkee kaikkien vastaukset. Voi kokeilla tähän kieltenopetuksen Jumble -kyselyyn vastaamista mobiilisovelluksella. Koodi on 069278 ja kysely on avoinna 8.10.2017 asti. Tämän lisäksi oppijat voivat vastata kaikkiin julkisiin Kahoot-kyselyihin ilman kirjautumista.
  • Kahootin kuvitukseksi omat ja CC0-lisessillä jaetut kuvat (ks. esim. pixabay.com) ovat perinteisesti olleet parhaita, sillä tekijänoikeustietoja ei kätevästi saa esille. Tällä hetkellä Kahoot kokeilee mahdollisuutta käyttää tiettyjä Getty Imagesin kuvia, mutta niitä on varsin vähän ja hyvät hakutoiminnot puuttuvat. Hauskempi on mahdollisuus lisätä gif-animaatioita (ks. esim. giphy.com). 
  • Tavalliseen Kahootin monivalintaan ja Jumbleen, missä asiat laitetaan oikeaan järjestykseen, saa mukavaa vaihtelua, kun ne teettää ryhmätehtävinä. Näiden oheen suosittelen rohkeasti kokeilemaan myös sokeaa Kahootia (Blind Kahoot), jonka ideana on opettaa uusi asia Kahootin avulla. Välillä oppijoilta kysellään miten he luulevat asian olevan, välillä kysellään heidän mielipiteitä, välillä opettaja kertoo asista ja sitten tarkistus- tai kertauskysymyksillä varmistetaan, onko asia opittu.
  • Jos ryhmässäsi on ongelma, että oppijat jakavat Kahootin koodin kavereille, jotka tulevat muista luokista virtuaalisesti paikalle törkeillä käyttäjänimillä, on hyvä tietää, että asiattomat käyttäjänimet voi poistaa niitä klikkaamalla. Ylimääräisten pelaajien pääsyä voi olleellisesti vaikeuttaa valitsemalla peliä käynnistettäessä Enable 2 Step Join. Tällöin pelaajien tulee ensin antaa pelikoodi ja sitten järjestää seitsemän sekunnin välein järjestystä vaihtavat merkit.
  • Oletko jo kokeillut kaikkea? Toisiko kivaa vaihtelua video, joka soi taustalla, kun oppijat kirjautuvat Kahootiin? Entä jos siellä soisi tuttu Kahoot-biisi, mutta uudenlaisena versiona? Niitä löydät YouTubesta Kahoot-soittolistoilta mm. Izzyltä tai Jason Beauchampilta. Videolla voi myös pyöriä tanssiesitys Kahootin tahtiin, vaikka oppijoiden tai Michelle Obaman esittämänä.

Quizizz
  • Quizizz on Kahootin kaltainen monivalintakysely, jonka voi tehdä luokkahuoneessa tai antaa kotitehtäväksi. Quizizz-kyselyssä opettaja voi valita, saako nopeudesta lisäpisteitä vai ei ja vastausaikaa voi antaa jopa 15 minuuttia. Nämä monipuolistavat sen mahdollisuuksia toisaalta erityisopetuksessa, toisaalta hyödyntämiseen tiedonhankintaa tai harkintaa vaativissa tehtävissä.
  • Quizizz on muuttanut käyttöjärjestelmän ulkoasua. Toistaiseksi voi valita, käyttääkö uutta vai vanhaa versiota, mutta ne ovat yhtä helppoja. Uudessa etuna on mahdollisuus luoda kyselyistä kokoelmia esim. oppiaineen, luokka-asteen tai kurssin mukaan.
  • Quizizz toimii selaimella kaikilla laitteilla. Mobiilisovellus (Android, iOS) lukee haluttaessa ääneen kysymykset ja vastausvaihtoehdot, ei tosin suomeksi. Lisäksi sen avulla voi ottaa pois musiikin ja meemipalautteet, vaikka opettaja olisi ne valinnut.

Quizlet
  • Etenkin kieltenopettajien suosima Quizlet sopii hyvin myös mm. käsitteiden harjoitteluun reaaliaineissa. Kieliksi voi valita myös kemian ja matematiikan, jolloin saa käyttöön erikoismerkkejä. Uudet diagrammi-tehtävät laajentavat käyttömahdollisuuksia kieltenopetuksen ulkopuolelle. Diagrammi-tehtäviä tehdään nimeämällä kuvassa näkyviä kohteita tai yhdistämällä niihin sanoja. Esimerkiksi kaupungit kartalla, kuvan esineiden nimeäminen, aivojen rakenne tai veden kiertokulku. Tässä S2-opetukseen tekemäni esimerkki marjoista.
  • Quizletissä on kysymystyyppejä jo kahdeksan: viisi opiskeluun, kaksi peliä ja suositeltavan suosittu live ryhmäkisoihin luokkatilanteessa.

26.9.2017

360-kuvia kännykkäsovelluksella

360-kuvaa otettaessa käännytään
hitaasti ympäri myötäpäivään.
Yhä useammin seminaarien tauolla tai kaveriporukan mökkireissulla joku asettaa ryhmän keskelle 360-kameran ja ottaa kuvan kaikesta ympärillä näkyvästä. Tällaisten kuvien ottaminen onnistuu myös maksuttomalla Cardboard Camera (iOS, Android) -sovelluksella. Kuvan laatu ei toki ole yhtä hyvä kuin satojen eurojen kameralla, mutta kyllä kuvat ihan käyttökelpoisia ovat.

Kuva otetaan Cardboard Camera -sovelluksella pitämällä puhelinta pystyasennossa ja pyörähtämällä rauhallisesti ympäri myötäpäivään. Sovellus äänittää taustaäänet ja oman selostuksesi, ellet vaimenna niitä. Kamera kuvaa ympäristön, mutta varsin paljon taivasta ja maata jää piiloon eli kuva ei ole niin laajalta alueelta kuin varsinaisilla 360-kameroilla otettu. Liikettä kuvassa ei kannata olla.

Kuvat voi saman tien katsoa tai näyttää muille. Kuvia voi myös jakaa linkillä, kuten itse tein alla esimerkkikuville. Kun avaat  linkin mobiililaitteella, saat ehdotuksen asentaa Cardboard Camera -sovelluksen ja sitten ladata jaetun kuvan sovellukseen.

Valitse sovelluksesta kuva, jonka haluat katsoa. Niitä on sovelluksessakin muutama jo valmiina ja omat ja jaetut kuvat löytyvät eri välilehdiltä. Klikkaa sitten virtuaalilasien kuvaketta, niin saat oman näkymän molemmille silmille. Laita sen jälkeen kännykkä virtuaalilaseihin. Ainakin omalla kännykälläni kuva avautuu vasta kun puhelin on vaakatasossa, kuten sen virtuaalilaseja käytettäessä kuuluukin olla.

Sovelluksestä näet omilla välilehdillä
esikatselulistan omista ja
sinulle jaetutuista kuvista.
Alla on linkkejä kesälomareissulta Saksasta ja Itävallasta ottamiini kuviin. Tuulen humina kuuluu yhdessä kuvassa häiritsevästi. Kuvatessa en tullut ajatelleeksi, että kuvien katsoja voi katsoa eri suuntaan kuin minä kuvaajana. Niinpä selostukset siitä, mitä on vasemmalla tai selän takana eivät oikein toimi.


Tuovatko 360-kuvat sinusta toisen kokemukset lähemmäksi kuin tavallisten valokuvien katsominen? Kokeile itse: samalta reissulta julkaisin myös kaksi bloggausta puutarhablogissani otsikoilla Puutarhakuvia Münchenistä ja Alppien kukkasia Itävallasta.

Tässä vielä linkki Google Cardboardin sivulle, missä ohjeistetaan kuvien ottaminen, jakaminen ja varmuuskopiointi.

Cardboard Cameran kuvia katsotaan avaamalla kuva sovelluksella virtuaalilasien näkymään. Sen jälkeen virtuaalilasit suljetaan, kuvan mallissa mustilla kangastarroilla. Vihreä kuminauha auttaa puhelinta pysymään paikallaan. 

PS. Julkaisen lokakuun alussa koulutusdiojeni sivulla uuden diasarjan virtuaalilaseista. Näkökulmana ovat edulliset pahvilasit ja niiden maksuttomat sovellukset, etenkin opetuskäytön näkökulmasta. Teemat ovat esillä muutamissa syksyn koulutuksissani, seuraavaksi Etelä-Karjalan kesäyliopiston lisätyn todellisuuden opetuskäytön koulutuksessa Lappeenrannassa 3.10.2017. Mukaan mahtuu vielä!

PS2: Tästä linkistä näet muut blogijulkaisuni virtuaalilaseihin liittyen.

18.9.2017

Digitaalisuus osana opetusta

Tapahtuma järjestettiin Haikon kartanossa Porvoossa. 
Loppuviikosta oli OKKA-säätiön kahden vuoden välein järjestettävät ammatilliset opettajapäivät. Pidin siellä esityksen digitaalisuudesta osana opetusta (diat kirjoituksen lopussa), mutta otin vastaan kutsun osallistua koko ohjelmaan.

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen otti vahvasti kantaa vaikuttamiseen myös sosiaalisessa mediassa. Siellä tarvitaan Luukkaisen mukaan järjestöaktiiveja sekä luomaan mielikuvia että ampumaan alas vääriä. Twitter (ks. ohjediani Twitteristä) on hyvä kanava elinkeinoelämän, poliitikkojen ja median suuntaan, sillä sen käyttäjissä on keskimääräistä enemmän vaikuttajia.

Opettajapäivien aikana 16 henkilöä osallistui Twitterissä tunnuksella #okka17 käytyyn keskusteluun. Tviitteejä lähetettiin 117 ja kun jokaisella oli keskimäärin 435 seuraajaa, viestit levisivät varsin laajalle. Twitterin avulla voi laajentaa keskustelua läsnä olevaa porukkaa laajemmalle ja mahdollistaa osallistujien vuorovaikutuksen samanaikaisesti, kun edessä on äänessä yksi asiantuntija kerrallaan. Itse teen usein seminaareissa myös pääosan muistiinpanoistani suoraan Twitteriin.

Tapahtuman jälkeen on mielenkiintoista tutkia tilastoja tapahtuman suosituimmista teemoista esim. www.followthehashtag.com-sivuston avulla. Sen mukaan opettajapäivien tärkeimmiksi tviiteiksi nousivat seuraavat:


Perjantain teema oli "Jaksaa, jaksaa" ja lauantain "Muutos on mahdollisuus". Omistakin kokemuksista löytyy tilanne, jolloin työsuhteen päättyminen ei lainkaan tuntunut mahdollisuudelta, ja viisi vuotta se tuntui hienolta mahdollisuudelta. Tuolloin osaamista oli kertynyt jo monipuolisemmin ja digitalisaation ansiosta se oli verkossa näkyvillä. Tämä osaamisen ja materiaalien määrätietoinen jakaminen verkossa loi näin itsellenikin yllättäen uuden työn freelancer-kouluttajana.

Digitaalisuus tuo kaikille opettajille mahdollisuuksia positiiviseen muutokseen. Esitykseni aikana keräsimme osallistujajoukon parhaaksi kokemat sähköiset työkalut tähän AnswerGardeniin. Torstaihin asti voit vielä äänestää parhaita oppimisen työkaluja Jane Hartin listalle. Molemmista voit käydä tutkimassa muiden suosituksia tai ihan vain kokeilla Answergardeniin vastaamista - tai ottaa sen käyttöösi omassa opetuksessa (ks. ohjediat). Kokeilunhalu kun on se keskeisin tekijä, mikä digiopettajia kasvattaa!

Horisontti-raportteja ei tehdä erikseen ammatillisen koulutuksen näkökulmasta, joten voin suositella sekä K-12-ryhmän että korkea-asteen raportteihin tutustumista. Raportin alussa on aina yhden sivun kuva, mikä tiivistää opetusteknologian keskeisimmät trendit, haasteet ja kehityskulut kyseisen kohderyhmän näkökulmasta. Monista raporteista on myös tehty muutaman minuutin videoita YouTubeen (ks. NMC:n soittolista). Sellaisen katsomisella voisi vaikka aloittaa hankeideoinnin, kehittämispäivän tai projektiryhmän kokouksen.

EDpuzzle nousee esiin raportista yhtenä sovelluksena oppimisen mittaamiseen. Sitä voit kokeilla tästä blogijulkaisusta (ylempi toimii kirjautumatta). Samanlaisia interaktiivisia videoita voit tehdä H5P-tehtävätyökaluilla, jos ne ovat oppilaitoksessanne käytössä. Helpoista animaatioista esillä oli Dvolver. Se ei toimi mobiililaitteilla, joille on omia sovelluksia (ks. digitarinoiden diasarja).  Erilaisia animaatioita, videoita ja kuvatarinoita tehdään suomalaisissa oppilaitoksissa tällä hetkellä runsaasti. Tämä Students as Creators eli oppijat sisällöntuottajina nousee esiin keskeisenä trendinä useissa Horisontti-raporteissa. Pohjoismaisissa trendeissä näkyy vahvasti sähköinen arviointi ja siihen liittyen tein esimerkiksi tällaisen lyhyen Quizizz-kyselyn Haikon kartanosta. Voit vastata siihen tästä koodilla 634333 (kysely avoinna 28.9. asti).

Kuvassa käynnissä Liikkuvan koulun loistava innovaatio x-breikki, missä kysymyksiin vastataan liikkeillä.
Tästä voit lukea siitä aiemman bloggaukseni.

13.9.2017

Some työnohjauksessa

Olin tänään vetämässä Suomen työnohjaajat ry:n Pirkanmaan alueiltaa teemana sosiaalinen media työnohjauksessa. En itse ole työnohjaaja, mutta olen päässyt osallistumaan sekä ryhmä- että yksilötyönohjaukseen ja kokenut ne oikein hyödyllisiksi. Nämä kokemukset auttoivat poimimaan muutamia työkaluja, jotka voisivat toimia työnohjauksessa. Alla ovat illan diat, mutta niissä on esitelty lähinnä työkaluja, ei niinkään käyttötapoja. Niistä kävimme keskustelua ja poimin muutaman näkökulman tähän.

Olin tehnyt aloitusta varten Kahoot-kyselyn ja se löytyy kirjautuneille käyttäjille julkisesti jaetuista kyselyistä nimellä Some ja työnohjaus. Kahootia useimmiten käytetään monivalintatestinä, mutta tällä kertaa ei ollut oikeita tai vääriä vastauksia, vaan etenimme keskustellen kysymys kerrallaan. samalla tuli kartoitettua näkökulmia somen käyttötapoihin: markkinointi, palaute, verkon materiaalit, osaamisen jakaminen ja vertaisryhmät.

Kahootissa ohjaaja kirjautuu ja käynnistää kyselyn, jonka kaikki tekevät samanaikaisesti. Sen sijaan kahta seuraavaksi kokeiltua palvelua voit itsekin kokeilla. Molempiin on helppo luoda oma ympäristö eikä ohjaajan tai asiakkaiden tarvitse edes kirjautua.

Todaysmeet-palvelun avulla voi luoda chatin, jonka avulla saa nopeasti koottua ryhmältä lyhyitä kommentteja tai jonka avulla voi jakaa linkkejä. Tämä Todaysmeet-chat on avoinna viikon ajan.

AnswerGardenilla voidaan luoda yhteinen sanapilvi. Vastausten pituus voi olla 20 tai 40 merkkiä, joten se sopii kysymyksiin, joihin voi vastata lyhyesti, mutta useita kertoja. Alla olevaan kysymykseen olisi 40 merkin valinta ollut parempi, nyt osa vastauksista jää vähän kesken.

Kuvassa on alkuillan pohdintaa siitä, millaisissa tilanteissa somea voisi hyödyntää. Niin ryhmä kuin etukäteen lukemani lähteetkin nostavat ensisijassa  esiin ennen työnohjausta olevat teemat: markkinoinnin, aikataulutuksen ja ennakkotehtävät. Jonkin verran työnohjausta on jo tehty verkon välityksellä ja tästäkin ryhmästä muutama oli myös itse työnohjauksessa digivälineitä käyttänyt.





Työskentelen pääosin opetuksen parissa ja siellä ei enää ole opettajan valittavissa käyttääkö digiä ja somea, vaan se on selkeästi sekä oppimisen kohde sinänsä että oppimisen työkalu. Perehtyessäni teemaan työnohjauksen näkökulmasta, nosti usea taho esiin sen, miten työnohjaus on ja osin ehkä halutaan pitää kasvokkaisen kohtaamisen paikkana. Ikään kuin vastavoimana tai saarekkeena tämän digihypen keskellä. Ymmärrän sen hyvin eikä työnohjaukseen pidä digiä tuodakaan, ellei se tuo jotain lisäarvoa ohjaustilanteeseen.

Toisaalta voi myös ajatella, että kun digivälineiden käyttäminen on monille rutiinia jo työssä muutoinkin, miksei niitä hyödyntäsi myös työnohjauksessa. Esimerkiksi yksi osallistujista totesi ohjaavansa videoneuvottelun kautta, koska osa tämän päivän työyhteisöistäkin on hajautettuja ja muukin tiimin työ tehdään verkon välityksellä.

Digityökaluista on se etu, että työskentelyprosessi ja/tai tuotos jää talteen. Jos se on vaikka sanapilvi alkusyksyn haasteista, siihen voi olla antoisaa yhdessä palata myöhemmin. Digituotokset on myös helppo haluttaessa jakaa esimerkiksi yhteiseen Padletiin, joka vastaa digitaalista fläppitaulua.

Padletille keksimme monenlaisia käyttötapoja. Sen avulla tekee helposti verkkosivun, jonka avoimuuden voi vapaasti määritellä eikä sinne tarvitse kirjautua kun ohjaajan. Sisällön voi laittaa esimerkiksi salasanana taakse. Padletiin on kätevä koota vaikka yksilön tai ryhmän ennakko-/välitehtävät, yhteiset kuvat, tehdyt sanapilvet ja linkit. Näin ne olisivat yhdessä paikassa aina löydettävissä eikä niitä tarvitsisi lähetellä sähköpostilla, sillä silloin ne eivät tallennu yhteen paikkaan.

Ainakin oma kokemukseni työnohjauksesta on, että usein käytetään erilaisia, magneetteja, pikkuesineitä ja kuvakortteja. Niiden taakse piiloutuu paljon symboliikkaa ja usein ne on hyvä saada itselle talteen. Tällaisten kuvien jakaminen sopii hyvin Padletiin. Luottamuksellisten tietojen jakamista en tällaisiin maksuttomiin ja usein ulkomaisiin sovelluksiin suosittele, mutta työnohjauksessakin on sisältöjä, joiden jakaminen onnistuu esitellyn kaltaisilla sovelluksilla, etenkin kun osallistujat voivat toimia ympäristössä nimettöminä tai etunimillään.


Alla vielä esitykseni diat. Moniin teemoihin löydät perusteellisempia ohjeita tämän blogin Koulutusdiat-sivulta.