13.8.2015

Osaamisen näyttö verkkoympäristöistä

Alkaneen lukuvuoden aikana opiskelen työn ohella HAMK:ssa saadakseni opettajan pedagogisen pätevyyden ja samalla syventääkseni pedagogista osaamistani. Kasvatustieteilijänä ja vuosia itsekin monia koulutuksen teemoja kouluttaneena harkitsin monta vuotta osallistumista, mutta kaipuu johonkin pidempään opiskeluprosessiin ja osaamisen syventämiseen voitti. Lähipiiristä olen myös jonkun kerran nähnyt, miten kovasti pätevyyttä arvostetaan ja sen puute voi sulkea mielenkiintoisia ovia.

Olen mukana ammatillisten opettajien digiryhmässä, joskin uskon jatkossakin pysyväni täydennyskoulutuksen puolella. Ryhmässä on ammatillisen koulutuksen opettajien lisäksi yrityselämän kouluttajia, pari täydennyskouluttajaa, useampikin uutta tietä etsivä ja monta muuta. Ensimmäiset päivät paljastivat, että porukalla on valtavasti kokemusta ja osaamista, mutta se on niin erilaista, että mielenkiintoisia keskusteluita syntyy taatusti!

Opiskeluryhmämme hyödyntää monia somen välineitä, mutta oppimisen reflektointia teen vain ryhmän jäsenille näkyvässä blogissa. Joitain makupaloja kirjoitan vuoden varrelta myös tähän julkiseen blogiini. Ensi kesäkuussa julkaistaan e-julkaisu, mihin kootaan mm. ryhmämme kouluttajien ja meidän opiskelijoiden artikkeleita. Se on samalla toinen osa HAMK:in e-julkaisulle Oppimisen digiagentit (2014).

Jo ensimmäisten lähipäivien aikana olen oppinut monta termiä, joista olen toki kuullut, mutta alan jo vähän sisäistämään, mitä ne tarkalleen ottaen tarkoittavat. AHOT on "aiemmin tai opintojen aikana muualla hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista". AHOTointia olen nyt kokeillut molemmilla tavoilla eli yhden opintojakson sain hyväksiluettua aiempien opintojeni perusteella ja Verkkoympäristöt-jaksoon kuuluvan osaamisen olen puolestaan hankkinut työelämässä. Tänään tein siitä osaamisen näytön kautta ja käytin mm. alle upottamaani diasarjaa. Mukana olivat toki myös virtuaalilasit, Facebook-kirja, josta pian bloggaan sekä Vapaa vappuna -pinssi ja Someaakkosten 3D-printattu posterikoru.

Hauskaa olla välillä oppijan roolissa!



10.8.2015

Pahviset virtuaalilasit

Pahviset virtuaalilasit toimivat älypuhelimen kanssa
Tämä bloggaus on kirjoitettu noin vuorokausi pahvisten virtuaalilasin ostamisen jälkeen, joten kerron ensikokemuksista. Lasit ostin Clas Ohlsonilta tarjouksesta kuuden euron hintaan (norm. 9 €). Sen jälkeen olen mm. tutkinut Tokiota, hypännyt base jumpin ja tuhonnut aivoista haitallisia neuroneja.

Lisätty todellisuus (ks. diasarjani ja bloggaus Mobiilikesäkoulusta 2014) on minulle ennestään tuttua. Sisältöä olen tehnyt Aurasmalla ja hyödyntänyt useiden sovellusten valmista sisältöä. Aurasman tuotokset ovat keskeinen osa mobiilirataa (ks, esim. ITK2014-posteri), mitä olen erilaisissa opettajien täydennyskoulutuksissa parisenkymmentä kertaa vetänyt. Yhdeksi rastipisteeksi aion lisätä jotain virtuaalilaseilla tehtävää. Tuorein tuotokseni lisättyyn todellisuuteen liittyen on Auli Nikkasen kanssa tekemäni huhtikuinen Some-aakkoset ITK-posteri.

Tammikuussa Lontoon BETT-messuilla pääsin ensi kertaa kokeilemaan virtuaalilaseja. Tarjolla oli demo, missä lensin helikopterilla New Yorkissa. Nyt ostin halvat pahvilasit, mutta idea on sama, eli oma kännykkä liitetään laseihin ja sisältö tulee mobiilisovelluksista tai YouTubesta. Ensimmäiseen ongelmaan törmäsin heti sovellusten lataamisessa: nämä sovellukset vievät puhelimesta todella paljon tilaa.

Aloitin hiljattain 360-kameran hankkineen Jukka Sormusen videoista, YouTubesta löytyy paljon muitakin sovelluksia, niitä voi etsiä helposti myös Cardboard-sovelluksen avulla. Sitten tutkin Google Playn sovelluksia hakusanalla Google Cardboard. Monesta sovelluksesta totesin ensin, että onpa vähän tylsä demo, mutta kokeiltuani uudelleen, satuin näkemään ohjekyltin. Myös verkosta etsin ohjeita ja usein sovellukset paljastuivat ensivaikutelmaa monipuolisemmiksi.

Mm. seuraavia sovelluksia tuli kokeiltua:
  • Vuoristorata on käytetty demo tällaisissa sovelluksissa. Vauhdin lisäksi se demoaa sitä, että istuminen voi olla hyvä juttu, sillä tasapainoaisti on helposti huijattavissa. Moni taatusti saa myös pään pyörälle ja huonon olon.
  • Rauhallisia demoja olivat mm. Tokyo VR Cardboard, minkä kautta sai katsella eri paikkoja Tokiosta sekä Sea World VR, missä hiljakseen lilluttiin vedessä. Jurassic VR tarjosi liiankin rauhallisen patikkaretken muutaman dinosauruksen touhutessa ympärillä. Jurassic Park -elokuvien meno ja melske oli tunnelmasta kaukana. Monissa sovelluksissa sai katseella ohjata, mihin suuntaan halusi liikkua, toisissa reitti oli ennalta määrätty ja katseella ohjattiin muuta toimintaa. Demotyylisistä sovelluksista minua tietenkin entisenä kiipeilijänä innosti The North Face: Climb -sovellus. Hurjinta oli juoksu kohti base jump -hyppyä. 
  • Muutama sovellus jäi ihan arvoitukseksi. Egypt Chamber Cardboard vaikuttaa hienolta seikkailupeliltä, mutta en vielä keksinyt, miten saan löytämäni vihjeet otettua talteen, niin että löydän reitin ulos hautakammiosta. DebrisDefrag for Cardboard puolestaa vain lennätteli asteroideja ympärilläni. YouTube-videosta näin, miten niitä voi tuhota lasien mukana tulleella magneetilla, mutta sen liikuttelulla ei käyttämässäni puhelimessa ollut mitään vaikutusta.
  • Titans of Space for Cardboard havainnollistaa aurinkokuntamme planeettojen kokoeroja, mutta ensi-ihmettelyn jälkeen se on niiiiin hidas ja rauhallinen. Jossain vaiheessa löysin valikon ja valitsin selostuksen, mikä teki sovelluksesta jo mielenkiintoisemman. Tosin siitä sai ilmaiseksi vain pienen näytteen. 
Parissa illassa sain tällä erää demoista kyllikseni, mutta YouTuben tarjontaan täytyy vielä palata paremmalla ajalla. Vaikken juuri tietokonepelejä pelaa, paras löytö ja se mikä vähän muitakin perheenjäseniä innosti, oli InMind VR -peli, missä katseella tuhotaan haitalliset neuronit. Siinä pää pyörii väkkäränä ympäriinsä ja kuulokkeet parantavat virtuaalitodellisuuden kokemusta. Peli antaa hyvää esimakua siitä, mitä tulevat vuodet tuovat tullessaan. Alla olevasta videosta näet, miltä sen pelaaminen näyttää.



Haasteina sen ohella, että keksin, mitä sovelluksilla voi itse tehdä, oli näkeminen. En tiedä, olisivatko silmälasit auttaneet, mutta pahvikehikon sisään ne eivät mahtuneet. Vahvojen silmälasien käyttäjänä oli monissa sovelluksissa vaikea nähdä tarkasti ja toisinaan kohteet näki tuplana. Ongelmat vaihtelivat jonkin verran sovelluksesta toiseen. Toisissa pärjäsin hyvin, toisissa olin näön vuoksi ongelmissa. Voisi olettaa, että tämä on lähinnä näiden edullisten pahvilasien ongelma.

Illalla pähkäilin, että "tää staattinen telkkari on jotenkin niin rauhallinen" ja irvailin pojalleni, että "vieläkö sä pelaat noita vanhanaikaisia pelejä hiirellä ja näppiksellä?" Virtuaalilasit ja 360-elokuvat tuntuvat tämän pikaisen tutustumisen pohjalta olevan vielä pitkälti demovaiheessa ja nyt tutkitaankin vasta, mitä kivaa ja mitä hyödyllistä niillä voisi tehdä. Tätä työtä suomalaisessa oppilaitosmaailmassa tekee lähivuosina mm. uusi OPH-hanke (Twitterissä @fineduvr), josta Aki Puustinen bloggauksessaan kertoo. Tekijöiden aiemman työn ja innostuksen perustella voi olettaa, että jotain huikeaa on tulossa. Niin innolla he jo läpi heinäkuunkin verkkoon sisältöä toivat. Liity Virtuaalitodellisuus oppimisessa Facebook-ryhmään ja pysy kuulolla!

3.8.2015

Syksyn työt käyntiin

Blogin taustakuvana olevat jalokallioiset, joita myös hienon
naisen silmäripsiksi kutsutaan, kukkivat nyt kauniisti.
Kuva: Matleena Laakso, CC BY.
Tänään aloitin työt kesäloman jälkeen. Toki freelancerina täytyy sähköpostia ja vähän someakin seurata lomalla, mutta eipä heinäkuussa kukaan koulutuksia tilaa. Someloman tarvetta oli niin itsellä kuin selvästi myös kollegoilla ja asiakkaillakin.

Aloitin siivoamisella: paperit järjestykseen, pölyt pois työpöydältä ja kalenteri esille. Sähköisessä kalenterissa ovat menoni, paperisessa myös erilaiset muistilistat yms. Toinen on toisen varmuuskopio, mutta ovat myös selkeästi eri tarpeisiin. Sitten kahlasin sähköpostia ja kävin läpi LinkedIn-kutsuja ja uusia Twitter-seuraajia.

Oma kirjanpitoni on ihanan yksinkertainen. Entiset kollegat ovat ihmetelleet, kun ehdin nykyisin niin paljoa kouluttaa. Mutta kyllä sitä ehtii, kun ei ole ESR:n eikä kaupungin hallintoa hoidettavana ja kokouksiakin on vain todelliseen tarpeeseen. Excel-lomakkeella seuraan kuukausittain tuloja. Siellä ovat niin sovitut, laskutetut kuin maksetutkin työt ja muutama muukin tieto itselle muistiin. Kolmeen paikkaan lähetin tänään karhukirjeen loppukevään palkoista. Kaikista sain heti pahoittelevan vastauksen ja lupauksen hoitaa asia pikaisesti. Yksi lupasi jopa tulla kakun kera keskiviikkona teekupposelle! Toinen kuukausittain täyttämäni tiedosto liittyy verotukseen. Kun veroilmoituksen vähennykset kirjaa ylös kerran kuussa, ei tarvitse jättöpäivää edellisellä viikolla niitä arpoa ja etsiä tositteita.

Heti tällä viikolla minulla on kolme työpäivää OnEduun liittyen. Em. linkistä löydät siihen liittyvän uudehkon blogisivuni. OnEdun kautta töihini kuuluu nykyisin koulutuksia ja muutakin yhteistyötä myös yritysten kanssa. Opetustoimen koulutukset käynnistyvät tänä vuonna vasta syyskuussa. Sovittuna on niin pidempiä koulutuksia kuin yksittäisiä työpajoja oppilaitoksissa ja seminaareissa. Yhtä sun toista sinne vielä mahtuukin, niin kuin tässä vaiheessa vuotta kuuluukin.

Elokuussa aloitan vihdoin opettajan pedagogiset opinnot HAMK:n Digi-ryhmässä. Odotan innolla uuden oppimista ja toisaalta olen helpottunut siitä, että monet sisällöt ovat jo tuttuja ja saan yhtä sun toista hyväksiluettua tai ahotoitua. Uuden oppimiselle ehdin nyt elokuussa mutoinkin ottaa aikaa. Koodaukseen pitäisi perehtyä edes ihan pikkuisen ja yksilöllisten opintopolkujen luominen täydennyskoulutuksessa kiinnostaa ihan oikeasti. Koossa on myös pitkä lista linkkejä, minkä avulla osaamistani ja koulutusteni sisältöjä laajennan, ajantasaistan ja parannan. Päivitystä kaipaavat myös tiivistelmät NMC:n Horizon-raporteista liittyen opetusteknologian trendeihin, haasteisiin ja teknologioihin. Näitä raporttejahan julkaistaan vuosittain useille eri kohderyhmille.

Ja jottei työpäivä ilman teknisiä haasteita kuluisi, iPadiani päätti aloittaa lomansa juuri kun sen itse lopetin. Tein mitä keksin ja mitä samassa tilanteessa olevalle Facebook-kaverilleni vinkattiin. Ei elonmerkkejä. Näyttö pysyi mustana. Sitten puolisoni palasi töistä. Hän sai rauhassa maalata kellarin lattian, mutta sitten jo lähestyin häntä. Hän otti oluttölkin ja iPadini ja istahti pihakeinuun. Yhden tai kaksi hörppäystä hän ehti maistaa, kun iPadini jo aukesi. Tivasin, miten hän siinä onnistui. Sain vastaukseksi leveän hymyn. Se on kuulemma helppoa, kun se osaa. Painoi vain paria nappulaa. Kun on älliä, niin onnistuu. Kun vain vähän päättelee, niin homma sujuu.

Lopulta sain nyhdettyä ratkaisun: virta- ja kotinäppäimen painaminen yhtäaikaa ja vähän pidemmän aikaa auttoi. Sen olisi Applen ohjeestakin voinut lukea. Mutta siinä kun minä kokeilen virtanapin pitkään painamista viisi kertaa, puoliso kokeilee kerran yhtä nappia, sitten toista ja sitten kahta yhtäaikaa. Kai ne teekkarin aivot jotenkin omistani eroavat?!

Tähän loppuun sopiikin minun, kasvatustieteilijän, monesti testattu kolmen kohdan ratkaisulista teknisille ongelmille. Se on vaikea omaksua ja vaatii vuosien harjoittelun, mutta suosittelen sitä silti. Eli kun sähköllä toimiva laite, useimmiten jonkin sortin tietokone, ei toimi lainkaan tai ei toimi odotetulla tavalla, aloita kohdasta yksi ja jatka seuraaviin haluamassasi järjestyksessä. Vasta näiden kolmen kohdan jälkeen kuuluu pyytää apua osaavammalta:
  1. Tuleeko sähköä? Onko virtanappi päällä? Onko laitteen töpseli seinässä? Onko akku/patterit ladattu? 
  2. Käynnistä kone uudelleen.
  3. Kokeile toista selainta - se auttaa yllättävän usein!

30.6.2015

Puutarhablogi avattu

Noin 20-vuotias kultasadepensas oli monelle uusi tuttavuus
Selfie toisen ihastellun kasvin eli köynnöshortensian edessä
Harrastan puutarhanhoitoa ja etenkin perennoja eli monivuotisia ruohovartisia koristekukkia. Harrastuksen innoittamana moni teistä on osallistunut mobiiliradassani perennoiden tunnistamiseen ja kukkavalokuvien avulla olen montaa sosiaalisen median palvelua testannut ja demonnut.

Tumman 'Black Barlow' lehtoakileijan kukinta oli parhaimmillaan
Osallistuin viime sunnuntaina neljänteen Avointen puutarhojen teemapäivään, minkä idea on, että kuka tahansa voi toivottaa vieraat tervetulleeksi tutustumaan pihaansa ja juttelemaan puutarhanhoidosta. Kerran olen itse päivään osallistunut, mutta nyt ensikertaa emännän roolissa. Tässä Suomen Puutarhaliitto ry:n yhteistyökumppaneineen organisoimassa tapahtumassa oli avoinna noin 460 puutarhaa ympäri Suomen.

Julkistin hiljattain uuden puutarhablogini perennani.blogspot.fi. Siellä on nimetty ja valokuvattu lähes kaikki pihani lajit ja kauniit kukkakuvat ovat käytettävissä CC-BY-lisenssillä. Viimeisimmässä bloggauksessa jaan kokemuksiani teemapäivästä.

Blogin pääasiallinen sisältö on sen sivuilla, mutta varmaan toisinaan perinteisiä bloggauksiakin kirjoitan. Kirjoitan sinne itselleni muistiin kasvien nimiä, istutusvuosia, suunnitelmia yms. Kuulemani mukaan sivustosta on ollut iloa myös muille alan harrastajille.

Ensi vuonna teemapäivä järjestetäään sunnuntaina 7.8.2016.


8.6.2015

Meidän luokassa tapahtuu

Koulutuksen todistukset jaetaan
Credlyllä tehtyinä osaamismerkkeinä.
Perinteiseen tapaan Tampereen seudun Osaavalle järjestämäni kolmepäiväinen Pedagoginen piristysruiske -koulutus päättyi iltapäivään, missä kukin esitteli oman kehittämistehtävänsä. Sen tavoite oli, että kukin kokeilee jotain itselleen uutta tapaa hyödyntää tvt:tä opetuksessaan. Tässä muutamia poimintoja.

Meidän luokassa tapahtuu -blogi on Minna-Liisa Korkeelan ensimmäisen luokan blogi, mitä on tarkoitus jatkaa heti syyslukukauden käynnistyessä. Mukana on jo nyt mm. yksi SonicPics-sovelluksella tehty tarina Minionien piiloleikistä. Sovelluksella voi tehdä digitarinan omista valokuvista, puhuen päälle tekstityksen. Opettajan mukaan sovellus oli ekaluokkalaisille helppo - harjoittelemista on tässä vaiheessa enemmänkin ryhmätyötaidoissa.

Myös Anna-Maija Tiira oli tehnyt digitarinoita pienten koululaisten kanssa. Ideana oli, että tarinoiden kautta tokaluokkalaiset kertovat tuleville ekaluokkalaisille koulun säännöistä. Yksi video kertoo koulun pihan isosta "pistepuusta", mitä pistettä leikkiessä hyödynnetään. Video kertoi sovitusta säännöstä, kuten että puuhun ei saa kiivetä. Sensuurin alle joutui videon tehneen ryhmä kuva itsestään tuon puun oksilla :)

Kristiina Länsiö teetti 5- ja 6-luokkalaisilla digitarinoita keskiajan historiasta. Oppilaat halusivat tehdä nimenomaa videoita ja kun he saivat itse valita välineensä ja sovellukset, innostus kasvoi  ja tuotosten eteen nähtiin paljon vaivaa. Esimerkiksi yksi ryhmä pestasi koulun 1-2 luokkalaiset hyökkäämään rintamana toisiaan vastaan, jotta saatiin kuvattua materiaalia nuijasotaan. Videoiden lisäksi tapahtumista tehtiin koontia Poppletiin. Kahootiin luotiin yhdessä kysely, mihin kukin teki yhden kysymyksen.

Erilaiset QR-koodiradat ovat vuosien ajan innostaneet opettajia. Tänään kuulimme Kirsi Raatikaisen ja Matti Itäsen 15 tehtävän pihalle sijoitetusta radasta, millä kolmasluokkalaiset kertasivat vuoden aikana opittua. Myös yläkoulun opo Hanna Koskinen hyödynsi QR-koodeja. Hän on kuvannut ja arvioinut monipuolisesti niin kehittämistyönsä kuin muutakin koulutuksen aikana oppimaansa Opoonpop-blogissaan. Hän hyödynsi eri tehtävissä niin mobiililaitteita, Moodlea kuin Office 365:stakin. Oppilaat pitivät erityisesti Simple Mind + käsitekarttatyökalusta. Heistä oli mukavaa tehdä iPadilla vaihteeksi muutakin kuin olla netissä ja kuvata.

Milla Ojala on perustanut keväällä Kieliluokka 24-blogin yläkoulun kielen opetuksen tuotoksia varten. Milla on panostanut erityisesti ruotsin opetuksen pelillistämiseen sekä sähköisten kyselytyökalujen avulla että teettämällä erilaisia pelejä oppilailla. Me saimme pelata ruotsin kuva-sana -dominoa ja yksi toinen ryhmä Ruotsin tähteä, Afrikan tähteä mukaillen. Kielten opiskelussa pelien on tarkoitus aina sekä kerrata vanhaa että tuoda jotain uutta.

Ryhmässä oli paljon kieltenopettajia ja usea oli hyödyntänyt Vocaroota suullisen kielitaidon harjoittelussa ja arvioinnissa. Vocaroo on helppo ja kirjautumattakin pöytäkoneilla ja läppäreillä toimiva äänen tallentamisen sovellus. Siitä saa linkin, minkä voi jakaa suoraan opelle tai sähköiselle oppimisalustalle vertaisarviointia varten.


Interview simularion -verkkosivulla voit harjoitella
työhaastattelutilanteita englanniksi.
Maija Ojutkangas löysi Linkkiapajasta englannin opetukseen soveltuvan työhaastattelusimulaation. Opiskelijat aloittivat sillä ja jatkoivat Vocaroolla haastatellen toinen toisiaan ja antaen sitten vertaispalautetta arvotuille pareille Tablet-koulun keskustelualueella. Haastatteluja arvioitiin opettajan ohjeen mukaan niin sisällön kuin kielellisten havaintojen pohjalta.

Yhteistä monelle kehittämistyölle oli yhteistyön lisääntyminen luokassa. Eräät ryhmät ottivat jopa ryhmäselfien työskentelyn päätteeksi. Moni totesi, että nuorten kanssa yksinkertaisissa Todaysmeetinkin kaltaisissa palveluissa on syytä ohjeistaa esiintymään omalla nimellä nimimerkin sijaan. Tämä vähän siistii käytettyä kieltä ja helpottaa netiketin puheeksi ottamista. Muun muassa Todaysmeetistä ja Padletista opettaja voi poistaa asiattomia kommentteja vain jos on itse kirjautunut palveluun, AnswerGardenista se onnistuu, jos luo itselleen salasanan.

Moni koki, että toukokuun viimeiset viikon sopivat hyvin tällaisiin uusien asioiden testailuun. Toisaalta oppijat eivät aina jaksaneet ihan opettajan suunnittelemalla innolla osallistua, vaan välillä tärkeimmäksi nousi se, että sai hyödyntää tvt:tä ja tehdä asioita eri tavoin kuin ennen. Osin tuotosten ja palveluiden hyödyntäminen jäi ihan suunnitellusti ensi lukuvuoteen. Silloin on ympäristö valmiina, eri palveluita jo vähän kokeiltu ja voimat oppimiseen palautuneet.

Aiemman kirjoitukseni Pedagoginen piristysruiske -koulutuksista:
Syksyllä 2015 vastaaava koulutus järjestetään sekä Tampereen seudun Osaavalle että Forssan seudun Osaavalle. Mielelläni olen muuallakin käytettävissä, jos kaipaatte esimerkiksi erinomaista ja jo useaan kertaa testattua ja ajassa elävää kolmen päivän ja kolmen webinaarin tvt-koulutusta. 

21.5.2015

Luentoaktivointi

Tampereen teknillinen yliopisto järjesti yhteistyössä Tampereen eOppimisen klusterin kanssa perjantaina 22.5. avoimen koulutuksen, missä olin puhumassa opiskelijoiden aktivoinnista luennolla."BYOD-ope" Antti Karvonen kertoi Ylöjärven erinomaisesta hankkeesta, missä kaikki kaupungin viidesluokkalaiset ovat hyödyntäneet mobiililaitteitaan osana koulutyötä. Tapahtuman Twitter-tunnus: #eklusteri ja puhujat @matleenalaakso ja @KarvosAna.

Ennakko-ohjeet
  • Ota mukaan läppäri tai mobiililaite.
  • Kirjaudu Twitteriin ja lataa Twitter-sovellus mobiililaitteellesi tai käytä sitä läppärillä selaimen kautta. Diasarja: Twitter opetuksessa ja ammatillisen verkoistoitumisen välineenä
  • Lataa Notegraphy mobiililaitteellesi (iOS, Android), läppärillä se toimii selaimella. 
  • Myös QR-koodin lukijasta on iloa, esim. QR Reader tai QR Code Reader. Lumiasta sovellus löytyy suurennuslasikuvakkeesta ja sitten silmän kuvasta.

Tozzl on sähköinen seinä luentojen,
opintojaksojen ja seminaarien
käyttöön.
Koulutuksen Tozzl.com-seinä
  • Tozzl on digitaalinen muistiinpanotaulu, jonka löysin  Free Technology for Teachers -bloggauksesta tätä koulutusta valmistellessani. Olen vuosia käyttänyt todaysmeet.com-chattia. Tozzl on hieman monipuolisempi, mutta molemmat ovat erittäin helppoja eivätkä vaadi kirjautumista.
  • Tozzl-seinältä löytyvät linkit tähän bloggaukseen ja yhteismuistinpanoihin. Mukana on myös chat ja Twitter-syötteet. Muitakin ominaisuuksia olisi voinut valita mukaan.
  • Koska tämän koulutuksen oli tarkoitus esitellä erilaisia luentoaktivoinnin välineitä, kokeilimme useita päällekkäisiäkin palveluita. Käytännössä vuorovaikutus oli aktiivisinta Twitterissä, mutta paljon tapahtui myös Todaysmeetissä, jonka viestit ovat luettavissa kuukauden ajan. Osallistujat panostivat näissä chattailyyn ja Tozzl sekä yhteismuistiinpanot jäivät lähet hyödyntämättä. Luonnollisestikin silloin, kun kyse ei ole eri välineiden kokeilemista, yksi taustakanava riittää yhdelle luennolle.

Alla kuva Answergarden-palvelulla tehdystä sanapilvestä. Kysymyksenä oli, miten osallistujajoukko aktivoi luentojen osallistujia. Suurimmalla tekstillä ovat eniten vastauksia saaneet teemaat. "Teen kysymyksiä" oli mainittu 18 kertaa. Vastauksia oli kaikkiaan 128. Tässä linkki alkuperäiseen, joka ei enää ole muokattavissa.

Kuvassa AnswerGarden-seinälle lähetettyjä vastauksia kysymykseen, miten aktivoit luennon osallistujia.
About-kohdasta avautuu Google-haku jokaiseen mainittuun sanaan tai sanapariin.
Padlet-seinää kokeilimme pikaisesti koulutuksen loppupuolella ja sinne pyysin kirjoittamaan lupauksia siitä, mitä itselle uutta aktivointitapaa lupaa kokeilla. Jätän alkuperäisen seinän vielä muokattavaksi, mutta yhteenvetona kerrottakoon, että eniten mainintoja keräsi helppo ja pelillinen kyselytyökalu Kahoot, toiseksi suosituimmaksi nousi Twitter. Sekä Answergarden että Todaysmeet keräsivät molemmat lähes kymmenen mainintaa.
Nämä Notegraphy-tuotokset jaettiin Twitterissä.
Tekijöinä markka_ (vas) ja ElinaNarvanen (oik.).

Tapani mukaan minulla oli vähän liikaa asiaa pariin tuntiin, joten myös Notegraphyyn jäi aikaa kovin vähän. Sillä oli tarkoitus tehdä tiivistelmä tänään opitusta. Oikealla molemmat Twitteriin jaetut tuotokset. Katso halutessasi AdobeVoicella tekemäni 2 min. video Notegraphy opettajan työssä.


#eklusteri Twitterissä
  • Aktiivisinta luonnollisesti oli Twitterissä koulutuksen aikana, mutta jonkin verran viestiteltiin sekä etukäteen että jälkikäteen. Followthehashag.com -sivuston mukaan, sunnuntai-iltaan mennessä oli lähetetty 156 tviittiä tunnuksella #eklusteri. Tviittaajia oli kaikkiaan 44 ja heistä peräti 83 % naisia. 
  • 58 % tviiteistä oli itse kirjoitettuja, 31 % uudelleentviitattuja, 5 % vastauksia ja loput linkkejä tai kuvia. Potentiaalinen yleisö eli tviittaajien yhteenlaskettu seuraajamäärä (total audience) on 11 395.
  • Uudelleentviitatuimpia (4-6 kertaa, max. tviitti/henkilö) tviittejä olivat seuraavat:
  • Chat-kanavilla ja vähän ääneenkin pohdimme sitä, miten miten estää oppimistilanteessa keskittymisen herpaantuminen, kun tarjolla on monta kiinnostuksen kohdetta: Twitter/chat, opettaja, valkokangas jne? Aktiivitviittaajana minulla on tästä paljon omia kokemuksia ja se voisi olla uuden bloggauksen aihe. Kysymys kuitenkin kuuluu nyt, että onko tätä teemaa tutkittu? Onko tästä jossain perusteellisempaa tietoa kuin mutua? Se varmastikin on selvä, että sekä oma oppimistyyli että motivaatio aiheen opiskeluun vaikuttavat. Nuorista sanotaa, että he ovat taitavampia monikanavaisessa työskentelyssä, kun ovat siihen tottuneet. Jos tiedät aiheesta tutkimuksia tai muuten hyviä kirjoituksia, linkkaathan ne alle kommenttteihin, kiitos! 
  • Sen verran aktiivista ja innostunuttakin tviittaminen oli, että haastan eOppimisen klusterin jatkossakin hyödyntämään Twitteriä koulutuksissaan. Ilmoittakaa hashtag jo kutsussa ja muistuttakaa siitä tilaisuuden alussa. Ei se sen kummempaa vaadi.

Pysy ajan tasalla

  • Erilaisten koulutusten ja seminaarien ohella opetusalan väelle on tarjolla paljon ideoiden jakamista ja täydennyskouluttautumista verkossa. Suomalaiset perus- ja toisen asteen opettajat ovat hyvin löytäneet ammatilliset Facebook-ryhmät, samoin osa korkea-asteen opettajista. Opeverkostojen sivulle on koottu noin 130 erilaista FB-ryhmää sekä erinomaisia opetusalan blogeja. Niistä pääsee hyvin liikkeelle ja varmasti löytää polkuja eteenpäin. Tässä myös Twitter on suureksi avuksi. Otapa seuraavaksi seurantaan #eklusteri-tunnuksella tviittaavat pirkanmaalaiset!
  • Ylläpidän tässä blogissani sivua webinaareista. Sinne kokoan tvt:n opetuskäytön verkkoseminaareja ja niiden tallenteita. Vielä touko-kesäkuussakin on paljon tarjontaa.


Alla ensin tämän koulutuksen diat ja niiden alla huhtikuinen diasarjani TTY:n opettajien koulutuksesta, missä perehdyimme korkea-asteen opetusteknologioihin, trendeihin ja haasteisiin.






15.5.2015

iPadin ilmalento

Konferenssissa keikuttelin
huolettomasti iPadia, kun ei tarvinnut
pelätä sen 
tipahtamista.
Kuva: Auli Nikkanen
iPadini on kulkenut vuoden verran matkassa ilman kunnollista suojakoteloa. Pölyltä ja naarmuilta sitä on kassissa suojannut kangaspussi (vauvan tyynyliina). Alkuun kotelo jäi hankkimatta, kun harkitsin edellisen tabletin tavoin erillisen näppäimistön ostamista. Moni minulle kehui, että näytölle kirjoitamiseen tottuu. Niinpä päätin sitä kokeilla enkä lopulta useinkaan ole näppistä kaivannut. iPadilla pärjään hyvin sohvalla ja reissussa, pitkät tekstit kirjoitan joka tapauksessa kunnon tietokoneella.

Kävelinpä sitten huhtikuussa ITK-konferenssissa Ilona IT Oy:n ständin ohi ja pysähdyin juttelemaan Risto Korhosen kanssa. Hän katsoi iPadiani, laittoi sen Gripcase-suojakuoreen ja otti ainakin kahdeksan askelta taaksepäin. Sitten hän sanoi testaavansa tablettini liikerataominaisuutta ja samassa heitti sen minulle korkeassa kaaressa. Ilmeeni olisi kuulemma ollut valokuvan arvoinen ja tabletin piiiiiitkän ilmalennon aikana noussut hiki pysyi iholla kauan, mutta tabletti selvisi lennosta naarmuitta.

Näin sain suojakuoren lahjaksi. Ensivaikutelma Gripcasesta oli vähän iso ja kolho, mutta innostuin ajatuksesta kokeilla sitä. Itsellenikin yllätyksesi ihastuin siihen lähes samantien. Enää ei tarvinnut joka välissä tunkea tablettia käsilaukkuun, kun siirryin esitystilasta toiseen. Sitä oli helppo ja turvallista kantaa kahvasta ja näin se oli koko ajan käytettävissä kuvaamiseen ja konferenssiohjelman tutkimiseen.

Illemmalla useasta käsityöharrastajasta koostuva pöytäseuruemme innostu ideoimaan, miten suojakuoresta voisi tuunata käsilaukun. Kun siihen lisäisi paksuutta sentin, saisi mukaan puhelimen, rahat, avaimen ja huulipunan. Sitten vielä koristeellinen olkahihna ja olisin valmis konferenssi-illanviettoon!

Minulle on tärkeää, että kaikki painikkeet ovat koko ajan käytettävissä, mutta tabletin kantokahvaa en ennen Gripcasen kokeilemista ollut osannut kaivata. Nyt kuukauden kokemuksen jälkeen ainoana miinuksena koen tuotteen kumimaisen hajun, joka hälvennee vielä lisää ajan myötä.

Vedän paljon koulutuksia, missä liikutaan omien laitteiden kanssa ympäri koulua tai luokkatilaa esimerkiksi mobiiliradan rastilta toiselle. Kaikilla opettajilla ei vielä mobiililaitteita ole, joten usein lainaan omat tablettini osallistujille. Gripcasen ansiosta voin entistä turvallisemmin lainata iPadia muille ja on varmastikin lainaajallekin mukavampi, kun se on suojattu tipahtamisen varalta.

Vedin hiljattain tvt-veson ja tuolloin huomasin, että suojakuoren ansiosta käytin iPadia enemmän kuin aiemmin. Kun käytössä on tietokone ja tykki, jää iPad usein siksi aikaa vähemmälle käytölle. Nyt se kulki mukana kiertäessäni välillä audiotoriossa työskentelyä ohjaamassa, sillä se vain oli niin helppo napata kahvasta mukaan. Näin pystyin näyttämään siitä osallistujille eri toimintoja, sen sijaan, että säntäisin aina luokan eteen koneelta näyttämään.

Kuukauden kokemuksella voin suositella tätä suojakuorta erityisesti tilanteisiin, missä ollaan mobiilisti oppimassa eli liikutaan laitteen kanssa. Ihan aina se ei kotisohvalla ole käytössä, mutta tätähän voi käyttää tilanteen mukaan, kun suojan saa helposti irti ja taas takaisin tarvittaessa. Tosin sitähän ei etukäteen tiedä, milloin tabletti tipahtaa. Meidän viisihenkisestä perheestä minä olen pitkään ollut ainoa, jonka kaikkien mobiililaitteiden näytöt ovat ehjiä.

-   -   -   -   -

Tämä on ensimmäinen kerta, kun blogissani kirjoitan lahjaksi saamastani tuotteesta. Arvostelua ei minulta edellytetty eikä edes pyydetty, vaan halusin itse kirjata kokemuksiani osana ITK-konferenssin muuta raportointia. Muut bloggaukseni tapahtumasta löydät kootusti tämän bloggauksen lopusta. Kokemuksia eri laitteista olen toki jonkun kerran tänne kirjoittanut aiemminkin. Blogini toiseksi luetuin juttu on elokuulta 2013. Tuolloin kerroin kokemuksiani Lumia 820 -puhelimesta.