10.2.2017

Viisi helppoa somen työkalua opettajille

Pohjanmaan Luokanopettajat ry ja Pohjanmaan Erityisopettajat ry:n järjestävät opettajapäivät Seinäjoella lauantaina 112-päivänä teemalla APUA, OPS! - Elvytystä apatiaan. (Ohjelma, Facebook ja Twitter: #opepaivat2017).

Pidän tapahtumassa esityksen otsikolla Viisi helppoa sosiaalisen median työkalua opettajille. Alla ovat esitykseni diat sekä linkkejä, mistä esiteltäviä sovelluksia voi kokeilla ilman kirjautumista. Tapahtuman jälkeen lisäsin alle myös muutaman kommentin Twitteristä sekä seminaarin tallenteen.

1. AnswerGarden


2. Todaysmeet


3. Padlet


4. Dvolver


5. Kahoot ja Quizizz 

  • KOKEILE uutta Kahoot Jumblea. Linkistä avautuu opettajan näkymä. Tosin joillain selaimilla edellyttää kirjautumista, toisilla päästää kirjautumatta sisään. Avaa sitten vastaajan näkymä toisella selaimella tai eri laitteella. (Tai kirjaudu Kahootiin ja kopioi itsellesi muokattavaksi Jumble-kisa.)
  • KOKEILE Quizizz-kyselyä (koodi 628300 toimii 23.2. asti)

Twitter seminaarissa


Vaikka meitä oli seminaarissa vain kolme, jotka tviittasivat #opepaivat2017-tunnuksella, peräti 18 henkilöä osallistui keskusteluun merkitsemällä tviittejä suosikiksi tai jakaen niitä eteenpäin omille seuraajilleen. Tviittejä lähti tapahtumailtaan mennessä 81 kpl ja jos oletettaisiin, että jokainen seuraaja lukee kaikki tviittinsä (mitä oikeasti ei koskaan tapahdu), olisi tapahtuman tviiteillä ollut 24 302 lukijaa tai katsojaa. Alle upotin muutamia suosituimmista tviiteistä.



Seminaarin tallenne


Alle on opotettu YouTube-tallenne seminaarista, missä puhujina ovat järjestyksessä Kari Uusikylä (Miksi OPS2016 vaikenee opettamisesta?), Merja Koivisto (Erityiset opetusjärjestelyt), Jaakko Salo (OAJ:n terveiset), Marjo Kenttälä (Opinkirjon tarjonta uuteen opsiin), minä (kohdasta 4:36). Katja Kirsi (TALK! Taidetta ja liikettä kieltenopetukseen), Kirsi Puumalainen (Unkarilaista matikkaa, Varga Neményi) sekä Jaakko Salon päätössanat.





Viisi helppoa somen työkalua opettajille from Matleena Laakso

Julkaisin tämän bloggauksen perjantaina ja päivitin tapahtuman jälkeen lauantaina.

22.1.2017

BETT2017 - suomalaisten matkaraportit

Maailman suurin oppimisteknologiatapahtuma on Lontoon BETT-messut. Tammikuisin järjestettävään tapahtumaan kuuluu laaja näyttelyalue, kymmeniä rinnakkaisia esityksiä, seminaareja ja muita oheistapahtumia, kuten kouluvierailuita. Osallistujia on vuosittain noin 35 000 yli 120 maasta (ks. osallistujaprofiilit). Suomalaisia osallistuu vuosittain 400-500, joista tänä vuonna lähes 150 on Ilona IT Oy.n ryhmämatkalaisia.

Linkkaa tämä koonti myös omaan matkakertomukseesi: http://bit.ly/finnbett2017


 BETT sosiaalisessa mediassa 



Suomalaisten matkakertomukset, sometarinat, videot ja jutut mediassa BETT-messuilta ja sen oheistapahtumista (lista päivittyy noin 2 kk ajan)

21.1.2017

Kahoot Jumble ja muuta uutta kivaa

Uudessa Kahoot Jumblessa vastaukset
raahataan oikeaan järjestykseen.
Sähköinen arviointi on ollut viime vuosina Suomessa keskeinen kehittämisen kohde. Olen monen muun tavoin vetänyt aiheesta lukuisia koulutuksia, viimeksi tällä viikolla Turun yliopiston Scholae Futurum -hankkeelle. Webinaaria valmistellessani minun piti päivittää vain Googlen ja Microsoftin kyselytyökalut, mutta kävi kuin remontissa usein: korjattavaa löytyi paljon suunnitelua enemmän.

Alle upottamani diasarja on tehty alunperin PAOK-hankkeelle helmikuussa 2014 ja olen sen jälkeen päivittänyt sitä arviolta 10-20 kertaa vuodessa. Pienestä diasarjasta on kasvanut mammutti. Se on enemmänkin koonti somen maksuttomista koe- ja kyselytyökaluista kuin mikään kerralla katsottava kokonaisuus. Tämä on ylivoimaisesti katsotuin diasarjani ja se ylitti hiljattain huikean 100 000 katsojan rajan.

Sähköisten koetyökalujen uudistuksia

  • Kahootin ryhmissä pelattava testi on saavuttanut suosiota ja vuodenvaihteessa tarjolle tuli uutena loistava kuvan Jumble-peli. Siinä oikean valinnan sijaan laitetaan neljä vastausta oikeaan järjestykseen. Tätä voi hyödyntää esimerkiksi lauserakenteissa, matemaattisissa lausekkeissa ja kronologisissa tapahtumissa eri oppiaineissa. Kahootit on mahdollista jakaa linkillä, josta pääsee pelaamaan ilman kirjautumista. Tämä on varmaankin tarkoitettu opettajien keskinäiseen jakamiseen, mutta sen avulla voi myös opiskelija tehdä Kahootiin vaikka kotoa käsin, jos avaa kysymykset läppärillä ja vastaa kännykällä. Sitä voit kokeilla tällä Katja Kultarannan Kahootilla lukion fysiikasta
  • Quizizz on saanut monta pientä parannusta, kuten että kuva ei enää tule kysymyksen päälle, kiusallaan viereisestä luokasta kisaan liittyvät voi heittää pois, omista kyselyistä voi luoda kokoelmia ja vastauslomakkeet voi nimetä ryhmän mukaan. Tästä linkistä voit 29.1.2017 asti vastata lukion terveystiedon testiin koodilla 262888 tai sunnuntai-iltaan asti koodilla 603214 testiin suomalaisnuorista (13-29 v.) somessa.
  • Quizlet Live on kovasti tykätty ja ryhmissä pelattava tietovisa. Siinä usein sanastoon pohjautuva kysymys on yhteinen, mutta oikea vastaus löytyy vain yhdeltä ryhmän jäseneltä eli ennen vastaamista ryhmän täytyy keskustella vaihtoehdoista. Ideana on myös opettaa arvostamaan toisten osaamista. 
  • Nearpodin maksuton versio toimii enää samanaikaisessa luokkatyöskentelyssä. Jotta tehtävän voisi antaa kotitehtäväksi, täytyy nykysin tilata maksullinen versio. Tosin itselläni se vanhana käyttänä vielä näyttää toimivan, vaikkei pitäisi.
  • Google Formsissa uusinta on mahdollisuus tarjota välitön palaute vastaajille. Itse lomakkeella se ei onnistu yhtä monipuolisesti kuin esimerkiksi Flubaroo-lisäosalla, mutta on silti tervetulllut uudistus. Monivalintojen vaihtoehdoksi saa myös kuvia. Vastaa kyselyyn ja tutustu samalla eri kysymystyyppeihin.
  • Office 365:n Form-työkalulla voi tehdä entistä parempia lomakkeita. joista oppijat saavat tiettyjen kysymystyyppien kohdalla haluttaessa välittömän palautteen. Ei nyt enää kovin uusi ominaisuus, mutta hyvä lisä, vaikkei Googlen kyselylomakkeelle pärjääkään. Kokeile tästä kyselyyn vastaamista.
Tämän blogin sähköisten kokeiden sivuilta löydät linkkejä muihinkin kyselyihin ja testeihin. Niihin vastaamalla näet, millaisia kysymys- ja tehtävätyyppejä ne mahdollistavat. Ohjeeni löytyvät diasarjasta.


20.1.2017

Tieteen päivien makaroni-gallup

Tampereella vietettiin tänään Tieteen päivien koululais- ja opiskelijapäivää ja huomenna Tampere-talon ovet ovat avoinna suurelle yleisölle. TAMKin Digiosalliseksi-hanke oli paikalla vain tänään. Ständillämme oli makaronigallup, jonka tulokset näet alla olevasta kuvasta: Opettajat vastasivat kysymykseen parhaista sähköisistä yhteydenpitovälineistä opetukseen liittyen tummilla ja nuoret (pääosin ysiluokkalaisia, lukiolaisia ja teekkareita) vaaleilla makaroneilla.

Eniten vastauksia saivat oppilashallintajärjestelmät Wilma ja Helmi ja toisena oli sosiaalinen media. Toki vastaus ei aina ole näin yksiselitteinen. Mieluisin väline ei välttämättä toimikaan oman ryhmän kanssa parhaiten ja toisaalta väline valitaan osittain tilanteen mukaan.

Ständillä kerroimme myös suomalaisnuorista (13-29 v.) somessa ja teimme siitä myös pienen kyselyn, joka oli avoinna sunnuntai-iltaan asti (quizizz.com/join). Kyselystä saa välittömän palautteen ja tuon tähän vielä maanantaina vastauksista lyhyen kommentin. Kysely perustuu Suomessa asuvien 13-29 -vuotiaiden nuorten sosiaalisen median palveluiden käyttäminen ja läsnäolo (2016) -selvitykseen, jonka ovat tehneet ebrand Suomi Oy & Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut (CC BY-NC-ND).

Kommentti em. kyselyn vastauksista (lisätty 23.1.17)
Kyselyyn vastasi 34 henkeä. Helpoin oli esittelyständinkin materiaaleista löytyvä vastaus (23 oikeaa vastausta): suomalaisnuorten suosituin somen työkalu on WhatsApp. Toiseksi parhaiten tiedettiin, että nuoret luottavat lähteenä eniten sivustoon yle.fi. Vaikein oli kysymys kiusaamisesta. Vain kolme vastaajaa tiesi tai arvasi oikein, että jonkinasteista kiusaamista somessa on kokenut 15 % nuorista. Suurin osa arveli sen olevan paljon yleisempää. Kysely oli tehty melko vaikeaksi ja herättämään keskustelua. Kaikkiaan oikeita vastauksia oli ihan muutama vähemmän kuin vääriä.

Em. selvitystä somen käytöstä voin suositelle opettajille tutustuttavaksi. Osaatko esimerkiksi arvata, mitkä ovat tärkeimmät tekijät, kun nuoret valitsevat uusia sosiaalisen median palveluita käyttöönsä? Ne ovat toimivuus mobiilisti, helppokäyttöisyys ja se, että kaveritkin ovat siellä.



Digiosalliseksi-hanke


ESR-hanke, jonka tavoitteena on kartoittaa ja kehittää digitaalisia ja innovatiivisia ohjausmenetelmiä ja pedagogisia ratkaisuja erityistä tukea tarvitsevien alle 30-vuotiaiden nuorten perusopetuksen jälkeiseen koultutukseen ja työpatoimintaan. Hanke on TAMK:n ammatillisen opettajakorkeakoulun ja osatoteuttajina ovat Silta-Valmennusyhdistys ry, Kiipulasäätiö, Tredu ja VAAO. (Facebook ja verkkosivut

9.1.2017

Työvuosi 2016

Kokosin jälleen yhteen muutamia näkökulmia kuluneesta työvuodesta. Opetusalan täydennyskouluttajan näkökulmasta suurin muutos, trendi, joka on ollut näkyvissä jo useita vuosia, on koulutusten lyhentyminen ja webinaarien määrän raju lisääntyminen. Kymmenen vuotta sitten lähes kaikki järjestämäni täydennyskoulutukset kestivät kuusi päivää. Kuluneena vuonna pisin koulutukseni oli neljä päivää ja kahdesti vedin kolmen päivän ja kolmen webinaarin koulutuksen. Näiden lisäksi kokonaisia koulutuspäiviä oli vain yhdeksän. Kun mukaan lasketaan webinaarit, vain vajaa neljännes järjestämistäni koulutuksista kesti vähintään yhden kokonaisen päivän.

Osallistuin alkuvuodesta Hanna Teräksen väitöstilaisuuteen, missä hän totesi, että parasta täydennyskoulutusta on pitkäkestoinen, yhteisöllinen ja omaan työhön sidottu täydennyskoulutus. Syvällinen ajattelun muutos ei onnistu muutaman tunnin koulutuksilla, joissa pääpaino on usein motivoinnissa ja uusien työkalujen opettamisessa. OPH:n opetustoimen henkilöstökoulutushaku on jälleen käynnissä. Useana vuonna OPH on ilmoittanut haluavansa rahoittaa pidempikestoista täydennyskoulutusta. Koulutuksen järjestäjät tietävät, että sellaiseen ei saada osallistujia, kun säästötoimet on monessa oppilaitoksessa viety äärimmilleen. Siksi niitä ei juuri tarjota, OPH-rahoituksella tai muutoinkaan.

Webinaareja pidin tänä vuonna kaikkiaan 45, vain kaksi vähemmän, kuin mitä lähiopetuskertoja oli. Edellisvuonna pidin 24 webinaaria ja sitä edeltävinä vuosina kahdeksan ja noin viisi. Se on suunta, minne täydennyskoulutus on menossa. Webinaarit ovat parhaimmillaan erinomaisia ja osallistun niihin usein itsekin. Ne ovat erilaisista ryhmätyö- ja vuorovaikutusmahdollisuuksista huolimatta usein varsin opettajajohtoisia ja mahdollisuudet yksilölliseen ohjaamiseen vähäisiä. Opetuksen digiteemoja käsiteltäessä ne toimivat minusta parhaiten jo kohtuullisen hyvin digin hallitsevien kanssa. Siinä vaiheessa, kun motivaatio on vielä hakusessa ja peruskäyttökin vielä epävarmaa, toimii lähiopetus usein paremmin.

Täydennyskouluttajan työt eivät jakaudu kovin tasaisesti pitkin vuotta. Kuluneena vuonna kiireiseimpiä olivat marras- ja syyskuu ja hiljaisimpia kahta kesäkuukautta lukuunottamatta helmi- ja maaliskuu. Monelle jouduin syksyllä myymään ei-oota, varsinkin laajempien töiden suhteen, kun kalenteriin ei vain enää lisää töitä mahtunut. Koulutan ympäri Suomea ja kahta Lapin reissua lukuunottamatta lähiopetuskerrat olivat korkeintaan kolmen tunnin matkan päässä Tampereelta, mikä on vain 40 km Suomen väestöllisestä keskipisteestä,

Koulutukseni oli suunnattu useimmiten opettajille (yliopisto, amk, ammatillinen, lukio, perusopetus, varhaiskasvatus ja vapaa sivistystyö), mutta muutaman koulutuksen vedin myös yliopisto- ja lukio-opiskelijoille. Eniten tein töitä Tampereen ammattikorkeakoululle, toiseksi eniten Tampereen kaupungille. Molempien työt jakautuivat useiden eri hankkeiden tai yksiköiden töihin. Koulutin myös yritysten kouluttajia, HR-toimijoita sekä julkishallinnon ja yhdistysten ja järjestöjen toimijoita. Suurin osa yritysten koulutuksista liittyi Mobie Oy:n OnEdu/eSmart-oppimisympäristöön.

Koulutusten teemoista edelleen kysytyimpiä olivat tvt/some/mobiili opetuksessa esim. tietyn kouluasteen tai oppiaineen näkökulmasta. Etenkin kielten opettajien työpajoja oli syksyllä useita. Sähköisen arvioinnin työkalujen hyödyntäminen on ollut pinnalla pitkään ja niihin liittyvä diasarjani olikin ylivoimaiseti katsotuin. Teemaan liittyvät linkit ja diat olen koonnut sähköisten kokeiden sivulle. Lisättyä todellisuutta hyödyntävää mobiilirataa vedin monta kertaa ja kysyttyjä olivat myös digitarinatyöpajat, joissa tehtiin erilaisia videoita, kuvatarinoita ja digijulkaisuja.

Keväällä kirjoitin TTY:lle oppaan Aktivoi luentosi ja HAMKin julkaisusarjaan artikkelin Miksi jakaa avoimesti? Tieke ry:n Tiedosta-lehden juttuni oli otsikoitu Kouluttaja antaa hyvän kiertää ilmaiseksi ja ITK-esitykseen liittyen kirjoitin vierasbloggauksen TAT:n Opettimen blogiin: Miten digiopettajia kasvaa? Myös tähän omaan blogiin kirjoitin aktiivisesti. Viidestä luetuimmasta bloggauksestani neljä oli kuluneelta vuodelta: Pokémon GO - kokemuksia pelaamisesta (olen tasolla 22 ja pelaan edelleen),  Pokémon GO ja opetusPowerPoint-tehtaalla ylitöissä ja Meri-Lapin opettajien koulutuspäivä. Bloggasin myös puutarhaharrastuksestani sekä useisiin ei-julkisiin koulutusten blogeihin.

Uuden oppimisen näkökulmasta merkittävin väline on ollut Facebook ja sitä kautta löytyneet ideat, esimerkit ja lähteet sekä itsenäinen opiskelu koulutusteemoihin liittyen. Pedagogisten opintojen antina oli perehtyminen erityisopetuksen maailmaan. Konferensseista tärkeimmät olivat keväinen ITK Hämeenlinnassa ja BETT-opetusteknologiamessut Lontoossa, jota kuluneena vuonna seurasin vain somen kautta, mutta parin viikon kuluttua neljättä kertaa paikanpäällä.

Päätyöni on edelleen freelancerina kouluttaminen ja viihdyn siinä pestissä hyvin. Sen ohella aloitin elokuussa sivutoimisena tuntiopettajana TAMKissa ammatillisen opettajakorkeakoulun hankkeissa, joista Digiosalliseksi jatkuu edelleen sekä marraskuussa Turun yliopistolla Scholae Futurum -hankkeessa. Se tarjoaa vielä kevään ajan OPH-rahoitteista koulutusta lukio-opettajille. Niistä voit lukea blogini Tervetuloa-sivullta, jonne kokoan tulevia koulutuksiani.

Tämä kuva työvuodestani on tehty Adobe Spark Post -sovelluksella, joka on saatavilla App Storesta, mutta toimii pc-koneilla myös selaimella. Laskin vuoden töihini kaikki työni, en vain palkkatyötä. Keväällä aikaa vei etenkin opetusharjoittelu, joka käytännössä oli samaa työtä jota muutenkin teen, mutta sisältöinä itselleni uusia, opettelua vaativia näkökulmia.

1.1.2017

Kouluttaja antaa hyvän kiertää ilmaiseksi

TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry julkaisee kahdesti vuodessa Tiedosta-tiedotuslehteä. Minulta pyydetiin sen numeroon 2/2016 juttua avoimesta jakamisesta ja siitä, mikä sen merkitys on itselleni kouluttajana. Osa lehden jutuista on luettavissa sähköisesti, mutta omani ei, joten kopioin lokakuisen kirjoitukseni alle. Perusteellisemmin olen aiheesta kirjoittanut HAMKin Unlimited-julkaisusarjan artikkelissa Miksi jakaa avoimesti?


16.12.2016

Suosittujen palveluiden uusia ominaisuuksia

Professori Pekka Tuttava (alias näyttelijä Tom Lindholm)
kertoi, että tieto osataan nykyisin muuttaa nestemäiseen
muotoon. Esimerkiksi hänen kädessä olevasta
pikkupullosta löytyy koko Iijoki-sarja. .
Alle poimin muutoksia, löytämiäni uusia ominaisuuksia ja osallistujien kommenteista oppimiani näkökulmia paljon käytettyihin sovelluksiin. Monet näistä havainnoista ovat lähtöisin TAMKin OOK-hankkeen loppuvuoden koulutuksista.

Vuodenvaihteeseen päättyvä hanke tarjosi aamulla jouluglögit. Yhteisen muistelon ja reflektion ohella esillä oli kuvan loistava koomikko, joka piti meille tiiviin esityksen. Sen aiheet vaihtelivat lintujen syysmuutosta kreikkalaisiin nappisilmiin ja sieltä työhyvinvoinnin kautta Keski-Pohjanmaalle.


Padletiin kommentointimahdollisuus


Padlet lienee yksi suosituimmista verkon palveluista oppilaitoksissa. Se on ikään kuin sähköinen fläppipaperi, joka voi olla julkinen tai suljettu ja jonka voi avata toisille muokattavaksi tai vain katsottavaksi. Padletiin on hiljattain tullut kaksi muutosta, kommentoinnin salliminen ja se, että opettajalta edellytetään kirjautumista.

Jos palvelu ei vielä ole sinulle tuttu, tutustu diasarjaan Padlet opetuksessa. Esimerkiksi e-OOK-webinaarisarjassa Padletiä käytettiin yhteisenä lokikirjana.


Kahootin uutuudet ja kyselytyökalujen ryhmäkisat


Kahteen suosittuun kyselytyökaluun on tullut mahdollisuus tehdä kisoja ryhmien välille. Kahootissa ryhmien kisatessa keskenään riittää yksi laite ryhmää kohden, kun Quizletissa jokainen oppija tarvitsee oman. Quizlet edellyttää normaalisti mobiilisovellusta, mutta ryhmien live-peli toimii selaimella myös mobiililaitteilla. On hyvä huomata, että se edellyttää vähintään 12 kysymyksen kyselyä.

Kahootista hyödynnetään lähes yksinomaan sen Quiz-tietokilpailuita. Tekemällä Survey-kyselyn, voi tehdä mielipidekyselyitä, Blind Kahootin idea puolestaan on, että sen avulla voi opettaa ryhmälle uusi asioita. Pohjan ohjeineen voi ladata itselleen kirjauduttuaan palveluun.

Moni opettaja käyttää Kahootia myös niin, että kukin oppija tai pienryhmä käy vuorollaan lisäämässä opettajan koneella yhden kysymyksen, esimerkiksi oman esitelmän aiheesta. Tällaisiin yhdessä tehtäviin kyselyihin on myös oma työkalu nimeltään Triventy. Siinä opettaja luo kyselyn ja halutessaan kysymyksiäkin. Sen jälkeen hän kutsuu oppijat mukaan lisäämään kysymyksiä. Valitettavasti oppijoilta edellytetään kirjautumista ja jos tekee yhteistunnuksen, oppijat näkevät toistensa kysymykset.

Ohjeita ja esimerkkejä löydät tämän blogin sähköisten kokeiden sivulta.


Zoobe säilyy vähintään kaksi viikkoa


Zoobe (iOS, Android) on mobiilisovellus, jonka avulla voit äänittää lyhyitä viestejä animoitujen hahmojen esitettäväksi. Tarjolla on maksuttomia hahmoja ja lisää niitä saa katsomalla lyhyitä mainosvideoita.

Zoobe-videoiden säilymisestä on ollut esillä hieman ristiriitaista tietoa, joten kysyin sitä palvelusta. Lähtökohtaisesti videoiden luvataan säilyvän vähintään kaksi viikkoa. Jos on kirjautunut palveluun ja julkaissut videon siellä tai jos video on ollut kovin suosittu, se on saattanut pysyä katsottavissa kauemminkin, mutta tämä ominaisuus on poistumassa. Zooben voi kuitenkin tallentaa omalle laitteelleen esim. lähettämällä sen omaan s-postiin ja lataamalla sieltä koneelleen tai pilveen.


Adobe Spark Videoihin saa nyt videoklippejä


Adobe Sparkin sovellukset ovat erinomaisia. Videolla voi tehdä kuvatarinoita, Postilla some-postauksia (kuva ja teksti) ja Pagella kirjasia, jotka ovat hyvin samankaltaisia kuin Office365:n Sway. Pages voittaa mielestäni selkeydessä, kun Swayn etuna on, että sinne pääsee O365-kouluissa jo olemassa olevilla tunnuksilla ja tällöin sitä voidaan muokata porukalla, toisin kuin maksuttomassa kuluttajaversiossa. Spark tuli ensin tarjolle iOS-laitteisiin, nykyisin se toimii myös pc-koneilla ja sovellukset Androidille ovat tulossa.

Lisätty 17.12.2016: Tieto digimaailmassa vanhenee nopeasti: Julkaisin tämän kirjoituksen eilen ja tänään luin Adoben toissapäivän ilmoituksesta, että Spark Videoihin voi nyt lisätä kuvien ja tekstin ohella myös videoita. Loistava uusi ominaisuus!

Sparkiin on jossain vaiheessa tullut pieni, mutta hyödyllinen ominaisuus, minkä avulla voi valita kauanko yksi dia on näkyvillä. Jos diaan äänittää selostuksen, se määrää keston, mutta muutoin diojen vaihtuminen on usein ollut liian nopeaa. Jos videon haluaa jakaa YouTubeen, se täytyy ensin ladata omalle laitteella ja vasta sieltä YouTubeen.

Tuotoksiani Adobe Spark Videolla näet tästä ja yhden Page-esimerkin tästä. Ohjeet digitainoihin ja julksuihin löytyvät tämän blogin koulutusdiojen sivulta ja esimerkkejä eri sovelluksilla tehdyistä digitarinoista joulukuun aiemmasta bloggauksestani.


Mitä jos en löydä Prismaa sovelluskaupasta?


Samoihin aikoihin heinäkuussa Pokémon GO -pelin kanssa somessa ihastuttiin Prisma-sovellukseen, minkä avulla voi muokata valokuvia taidefilttereillä. (Esimerkkejä aiemmassa bloggauksessani.) App Storesta sovellusta on lähes mahdoton löytää, sillä muita samannimisiä on tarjolla valtavasti. Muutaman muunkin sovelluksen kohdalla olen törmännyt siihen, että sovelluksen nimen avulla sovelluskaupasta ei etsimäänsä löydä. Kun googlettaa hakusanoilla Prisma app, löytyy helposti linkki sovelluksen verkkosivulle tai suoraan sovelluskaupan kyseiseen kohtaan.

Kun Prismalla muokkaa kuvia, voi sormea kuvan päällä liu'uttamalla valita kuinka vahvana filtterin efekti tulee käyttöön. Sovellus kertoo voivansa muokata myös videoita, mutta sitä ominaisuutta en vielä ole onnistunut löytämään. Kommentoi alle, jos osaat sen tehdä, sillä minä siirryn nyt tänään pyydystämäni kuvan Pikatsun tavoin pikkujoulua valmistelemaan :)

Lisätty 17.12.2016: Sen verran jäi tuo videoiden muokkaus taidefiltterillä kaivelemaan, että äsken googletin asiaa. Löysin helppokäyttöisen Artisto-sovelluksen (iOS, Android), jolla tällaista muokkausta voi tehdä. Ja on siellä muutakin hauskoja ominaisuuksia tarjolla.
Matkalla kotoa TAMKin pääkampukselle, minulla on
seitsemän pocéstoppia. Tällaisia oli tänään tarjolla
kaksi, joista toisen sain pyydystettyä.

-  -  -

Tämän blogikirjoituksen ja tuntiraportoinnin jälkeen on jälleen yksi OPH-hanke omalta osaltani saatettu päätökseen. Tulevien hankkeiden ideointi sai eilen uutta potkua, kun OPH:n opetustoimen täydennyskoulutuksen hankehaku avautui.

Aiemmat bloggaukseni OOK-hankkeesta: