5.12.2017

Onnea satavuotias Suomi!

Valmiina Suomi100-juhliin Pyynikillä asuneen
isoäidin siskon, pianonsoiton opettaja Irja Yläsen
1950-luvun juhlamekossa.
Olemme asuneet yli kymmenen vuotta puuseppä Vilho Aleniuksen rakentamassa rintamamiestalossa. Tontteja näihin taloihin annettiin ja myytiin edullisesti rintamamiehille. Näin he saivat ikään kuin kiitokseksi palan maasta, jota olivat olleet puolustamassa. Monien tällaisten perinteiden kautta Suomen historia koskettaa muutenkin kuin oman suvun kautta.

Vasta tänä vuonna oivalsin, että synnyin Suomen 50-juhlavuonna! Tämän julkaisun kuvissa juhlin 100-vuotiasta Suomea. Ensimmäisenä on jo lauantaina Facebookiin jakamani kuva, missä olen lähdössä xVarikkolaisten eLinnanjuhliin.

Juhlissa Finlandiaa kuunnellen joimme maljat Suomelle ja perinteitä kunnioitettiin kättelyseremonialla toimittajan raportoidessa kohumekkoja, koruja, laahukselle astumisia ja kunniamerkkejä. Diplomaattikuntakin oli edustettuna vuoden Japanissa vaihdossa olleen juhlijan kautta. Nyyttäritarjoiluissa oli panostettu suomalaisiin herkkuihin ja tarjolla on linnan booliakin, 1970-luvulla julkisuuteen vuotaneen reseptin mukaan tehtynä.

Ylläni minulla on isoäitini siskon Irjan juhlapuku 1950-luvulta ja juhlakorut ovat sekä isoäidiltä että puolisoni mummilta. Irja oli 12-vuotias, kun hänen isänsä ammuttiin jäälle Helsingin edustalla vuoden 1918 sodassa. Irjasta kasvoi pianonsoiton opettaja, joka otti oppilaita vastaan Tampereella Mariankadulla. Tämä puku lienee ollut hänellä päällä ainakin monissa konserteissa.

Omat isoisäni jäivät sotavuosista henkiin ja sain pitää heidät suunnilleen rippikouluikään asti. Isoisäni oli maanmittausinsinööri ja teki niitä töitä ainakin välirauhan aikana kannaksella. Osan sotavuosista hän joutui viettämään tuberkuloosiparantolassa. Isoisä oli kuulemma kiireinen etenkin sotien jälkeen, sillä Kurun, Virtain ja Ruoveden piirin maanmittausinsinöörinä hän hoiti karjalaisten asuttamista.

Kommentti 8.12.17: Suomi100-juhla innosti haastattelemaan vanhempia sukulaisia ja tein kahteen edelliseen kappaleeseen pientä tarkennusta sukulaisten tarinoihin.

Ukkini puolestaan palveli kotirintamalla Enonkoskella ja hänen raskas työnsä oli pappina viedä suruviestejä paikkakunnan taloihin ja lohduttaa ja auttaa sen minkä kykeni. Isoäitini ja mummini olivat sotavuosina pienten lasten äitejä eivätkä siten kovin paljoa lottatoimintaan ehtineet, mutta varmasti sota näkyi heidän elämässä myös ammatin kautta: mummini oli sairaanhoitaja ja isoäitini kotitalousopettaja. Kun mummini synnytti toista lastaan, isääni, hän kuuli rintamalta tykkien jylinän. Yhdessä onnittelukortissa onniteltiin erityisesti siitä, kun syntyi poika. Kun Suomi sai uuden sotilaan.

"Isät, veljet, verellään, vihki sinut viiriksi vapaan maan." Olen suunnattoman kiitollinen Suomen itsenäisyydestä ja kaikille, jotka sitä joutuivat puolustamaan. Sen hinta on ollut kova, mutta me onnistuimme - YHDESSÄ, kuten juhlavuoden teema kuuluu. Suomi on todistanut, miten pienikin voi ponnistaa maailman kärkeen. kuten Tilastokeskuksen koonti otsikolla Suomi maailman kärjessä kertoo. Se on aivan uskomatonta luettavaa ja näiden faktojen pohjalta voi kuka tahansa ylpeänä maatamme esitellä, kuten itse tein heinäkuussa Kiinassa (ks. bloggaus). Ei maailma toki valmis ole, mutta hyvällä tiellä me olemme!

Huomenna suuntaan Kalevankankaalle, missä 749 sankarivainajan hautaa kunnioitetaan kunniavartiolla kello 11.45-12.30. Tällöin jokaisen sankarihaudan luona seisoo kunnianosoituksena haudatun kuolinhetken ikätoveri (lue tapahtumasta verkosta). Iltapäivällä katan pöydän sinivalkoiseksi ja koreaksi ystäväperheellemme ja illalla ainakin me naiset katsomme perinteisesti Linnanjuhlia. Viimeistään siinä vaiheessa, kun kaikki presidentit viimeisinä saapuvat kättelyyn, haetaan meillä aina miehet ja lapsetkin television ääreen.

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille teille blogini lukijoille ja koko Suomelle!


Suomi100-somekuvia


Facebookin Suomi100-kehys
Juhlan kunniaksi moni on vaihtanut someen profiili- tai taustakuvaksi Suomi100-teeman ja tuonut verkkoympäristöihin erilaisia onnittelukuvia. Itse latasin pirkanmaalaisen Digiosalliseksi-hankkeen TAMKin tiimin blogiin onnittelut Suomi100Tampere-grafiikalla. 

En juuri ole Facebookissa harrastanut profiilikuvan kehyksiä, mutta nyt sellaisen laitoin. Näet vaihtoehdot, kun klikkaat jonkun kehyksen vaihtaneen kuvan kohdalta laatikkoa kokeile. Yksistään #Suomi100-kehyksiä on tarjolla toistakymmentä ja niiden jälkeen voi sitten halutessaan jatkaa jouluteemalla.

Profiilikuvan kehykset on tarkoitettu väliaikaisiksi, joten niillä voi ottaa kantaa lukuisiin ajankohtaisiin teemoihin tai juhlistaa erilaisia teemaviikkoja tai muita merkkitapahtumia. Valitessasi Facebookin profiilikuvallesi kehyksen, määrittelet, kauanko se on profiilikuvasi päällä. 

Suomi100-sivustolta puolestaan löytyy Suomen kasvot -niminen työkalu, minkä avulla voi muokata kuvastaan sinivalkoisen kuvan, joka on samaa tyyliä Suomi100-grafiikoiden kanssa.  

Suomen kasvot -sivulla voit muutamien vaihtoehtojen avulla muokata omat Suomen kasvosi.

28.11.2017

Scholae Futurumin päätöswebinaari 7.12.

Turun yliopiston lukio-opettajille suunnattu Scholae Futurum -hanke, missä olen noin vuoden sivutoimisesti työskennellyt, päättyy vuodenvaihteesa. Ennen sitä tarjoamme kaikille kiinnostuneille avoimen webinaarin otsikolla Hyvät ideat jakoon!

Satavuotiaassa Suomessa torstaina 7.12. klo 15.15 pidettävässä webinaarissa esitellään hyviä digisovelluksia opettajan työkalupakkiin sekä annetaan vinkkejä, miten pysyä ajantasalla digin muuttaessa opettajan työtä. Webinaarissa kuulet myös, miten jakaminen on ollut tämän täydennyskoulutushankkeen keskeinen teema: Monet oppimistehtävät on jaettu avoimeen hankeblogiin ja uusia tulee vielä loppuvuoden ajan. Myös kaikki koulutusten materiaalit on jaettu avoimella lisenssillä.

Sekä osallistuminen että tallenteen katsominen edellyttävät ilmoittautumista, jotta saamme osallistujatiedot koottua rahoittajana toimivalle Opetushallitukselle.
Ilmoittautumislinkki ja tarkemmat tiedot 

Koulutuksen lähipäivät pidettiin Turussa ja Oulussa, mutta suuri osa koulutuksista järjestettiin täysin verkossa. Monet osallistuja merkitsivät asuinpaikkansa karttaa, joka on upotettu alle. Se on tehty sovelluksella www.zeemaps.com.

17.11.2017

Luova luokka -mediakasvatusseminaari

Kulttuuritalo Valve Oulussa
Kulttuuritalo Valve ja Valveen elokuvakoulu järjestivät eilen Oulussa Luova luokka -mediakasvatusseminaarin.

Seminaarin alussa julkaistiin Suomi 100 -juhlavuoden interaktiivinen kaupunkisinfoniakartta. Sieltä voi katsoa, miten etenkin koululaiset ovat elokuvallisin keinoin kuvanneet kotikaupunkinsa "sykettä ja sävyä". Verkosta löydät opettajan ohjeet ja videoita otetaan edelleen vastaan.

Seminaarissa esiteltiin uutiset oppimateriaaliksi muuttava Yle Triplet, mistä opettaja löytää joka arkipäivä kolme uutista ja niihin liittyvää oppimateriaalia ja tehtäviä. Sovelluksesta voi hakea myös vanhempia uutisia esimerkiksi oppiaineittain.

Mediakasvatuksen materiaaleja voi tilata Ihmefilmiltä. Hankkeen tavoitteena on tuoda laatuelokuvien katsominen osaksi koulujen ja nuorisotilojen toimintaa. CinEd puolestaan on yhteiseurooppalainen hanke, jonka tavoitteena on tutustuttaa mahdollisimman moni 6–19-vuotias lapsi ja nuori eurooppalaiseen elokuvaan.

Seminaarin teemoina olivat myös lisätty todellisuus ja virtuaalitodellisuus sekä tekoäly, joka on ollut tänä syksynä paljon esillä. Tekoäly herätti auditoriossa myös eniten keskustelua. Mitä se tarkoittaa ja millä aikavälillä? Mitä mahdollisuuksia se avaa ja riskejä tuo? Mitä supertehokas tietokone tekisi virtuaalilaseihin yhdistettynä? Mitä tekoäly tuo oppimisanalytiikkaan?

Aina kun oppimisanalytiikka on esillä, muistan ja usein tuon esiin tutkija Riina Vuorikarin ohjeet ITK-konferenssin avajaisista (esityksen tallenne alkaa kohdasta 1:23): Älkää innostuko ja ostako sitä (usein amerikkalaista) analytiikkaa, mitä kouluille aktiivisesti tarjotaan, vaan vaatikaa yrityksiltä sellaista dataa, mikä edistää oppimista, auttaa teitä työssänne ja on eurooppalaisten arvojen mukaista.

Viittasin omassa esityksessäni New Media Consortiumin Horizon-raportteihin opetusteknologian lähivuosien trendeistä, haasteista ja kehityskuluista. Niitä on tehty eri kouluasteiden, kirjastojen ja museoiden näkökulmasta. Monesta näistä noin 30-sivuisesta raportista on on tehty myös muutaman minuutin video (ks. NMC Horizon Report -soittolista). Yleiskuvan saa hyvin myös kunkin raportin sisällysluettelosta ja/tai alkulehdillä olevasta koontikuvasta. Tässä listaus uusimmista raporteista:

Ruudunkaappauskuva BlippAR-sovelluksesta, joka
pyrkii tunnistamaan ympäristöstä mitä tahansa
asioita, joista voi antaa lisätietoja. Lisäksi se
tunnistaa sovellukseen luotuja sisältöjä.

Sekä virtuaalitodellisuus että lisätty todellisuus nousee useissa NMC:n raporteissa esiin lähivuosien kehityskulkuna. Virtuaalilasien puolella uusia laitteita ja sovelluksia tulee jatkuvasti. Sen sijaan lisätty todellisuus on monen vuoden ajan ollut suhteellisen muuttumatonta. Uusia sovelluksia on toki tullut ja sisältöjä on tehty koulujen ohella mm. museoihin, näyttelyihin ja kirjastoihin.

Aurasma on pitkään ollut selkeästi käytetyin ja jotakuinkin ainoa sovellus, jolla voi helposti ja maksutta tehdä omia sisältöjä. Sen mobiilisovelluksella se onnistuu helposti, pc-koneen selaimella toimivalla Aurasma Studiolla monipuolisemmin. Nyt olen opettelemassa kuvan BlippAR-sovellusta, jolla voi tehdä monipuolisia sisältöjä ja odotan, mitä suomalaisen Arilynin kautta mahdollistuu.

Pokémon Go -peli teki lisätyn todellisuuden monille tutuksi ja sen myötä erilaisten usein maksullisten paikkatietoon sidottujen pelien kysyntä tuntuu kasvaneen. Minusta vaikuttaa, että suurin muutos lisätyn todellisuuden saralla moneen vuoteen on nyt käsillä, kun sovelluskehittäjille tarjotaan uusia mahdollisuuksia lisätyn todellisuuden hyödyntämiseen. Tässä Mobiili.fi sivun artikkelissa sovelluksista kerrotaan iOS-laitteiden näkökulmasta, mutta eivät Android-laitteetkaan jää tästä kehityksestä sivuun.

Alla ovat aamupäivän esitykseni diat. Työpajan sisällöt poimin kolmesta erillisestä diasarjasta, mutta tuon ne alle kokonaisuudessaan. Diat on jaettu SlideShareeen, joka ei enää mahdollista diasarjojen päivittämistä, joten uusimmat versiot kolmesta viimeksi mainitusta diasarjasta löydät jatkossa tämän blogin koulutusdiojen sivulta.

Seminaari järjestettiin yhteistyössä mm. Oulun kansainvälisen lasten- ja nuortenelokuvien festivaalin kanssa ja seminaarissa käytimme elokuvafestivaalien tunnusta #oululef. Tärkeimmiksi someverkoston mielestä nousivat seuraavat kolme tviittiä:




8.11.2017

Mikkelin opettajien kolme työpajaa

Alla on materiaaleja Mikkelin kaupungin kolmesta opettaja- ja digitutor-koulutuksesta. Iltapäivän koulutukset on suunnattu alakoulujen ylempien luokkien ja yläkoulun opettajille. Tämä blogikirjoitus täydentyi jokaisen työpajan jälkeen.

Lisää ohjedioja digin opetuskäytöstä ja erilaisista sovelluksista löydät tämän blogin koulutusdiojen sivulta. Näitä dioja on hyödynnetty osana TTY:lle tekemääni Aktivoi luentosi - vinkkejä somen hyödyntämiseen -opasta (2016), josta nimestään huolimatta löytyy vinkkejä myös perusopetukseen. Opettajaverkostojen kenties parhaat vinkit jaetaan ammatillisissa Facebook-ryhmissä ja pedagogien blogeissa.


Mobiilirata 7.11.


Kemian opettaja innostui alkuainekuutioista, sillä harvaa
alkuainetta voi tuoda luokkaan katsottavaksi. Tämän lisätyn
todellisuuden sovellus on Elements 4D (Android, iOS).
Työpajassa perehdytään mobiilioppimiseen ja kierretään rastirataa hyödyntäen mm. QR-koodeja, helppoja somen sovelluksia ja lisättyä todellisuutta.
  • Johdantodiat
  • Tämän blogin koulutusdiojen sivulta löydät diasarjat mm. lisätystä todellisuudesta (mukana moni mobiiliradan sovellus), virtuaalilaseista ja QR-koodeista.
  • 360-kuvia kännykkäsovelluksella -bloggaus, joka kertoo miten maksuttomalla Cardboard Cameralla voi ottaa ottaa 360-kuvia, joihin saa mukaan selostuksen tai muun äänimaailman.
  • QR-koodigeneraattori. Kohdasta URL voit tehdä koodin verkkosivulle. Jos haluat, että koodista avautuu kuva tai tiedosto, vie se esim. Google Driveen tai OneDriveen ja jaa niin, että se näkyy kaikille ilman kirjautumista.
  • Luokkaretken virtuaalilaseilla teimme Google Expeditions -sovelluksella (Android, iOS). Sovellus asennetaan puhelimeen ja käytetään vr-lasien kanssa tai tablettiin, milloin laseja ei tarvita.

Sähköiset arviointityökalut ja sanapilvet 8.11.


Intensiivistä työskentelyä Quizlet Liven kanssa.
Työpajassa tutustutaan verkon maksuttomiin sähköisiin arviointityökaluihin mm. Kahoot, Quizizz, Socrative, Quizlet ja EDpuzzle. Niitä voi käyttää koepohjina, osana uuden oppimista tai kertaamista.
  • Sähköisten kokeiden sivu: esimerkkejä ja ohjediat. 
  • Sanapilvet opetuksessa -diasarja
  • Oppimisen parhaat sähköiset palvelut: AnswerGarden-palvelulla tehty sanapilvi, mitä voit täydentää. Kerro suosikkisi ja paina Submit. Älä käytä ja-sanaa, vaan vastaa monta kertaa. Mitä useammin palvelu on mainittu, sen suuremmalla se kuvassa näkyy. REFRESH-kohdasta saat päivitettyä vastaukset.
  • Todaysmeet.com on helppo ja ilman kirjautumista toimiva chat-työkalu. Kokeile kommentointia täällä (avoinna 7.12.2017 asti).
  • X-breikki liikuttaa koululaisia -blogijulkaisussa esittelen Liikkuvan koulun innovaation, diasarjan jonka avulla voi tehdä kyselyitä, joihin vastataan erilaisin liikkein.
  • Edellä mainittujen lisäksi kokeilimme Kahootia (monivalinta ja jumble), Quizizz-kyselyä ja Quizlet Liveä. Näistä kahta edellä mainittua sekä mm. Socrativea ja EDpuzzlea voit kokeilla em. sähköisten kokeiden sivulla. Quizlet puolestaan on sovellus mm. sanaston ja termien opiskeluun. Sen viittä harjoittelutehtävää ja kahta peliä voit kokeilla vapaasti ja kirjautumatta. Esimerkkejä löydät suoraan Quizletista sekä em. sähköisten kokeiden sivulta. Tänä syksynä Quizlet julkaisi ns. diagrammi-tehtävät, missä sanoja liitetään tiettyihin kohtiin  kuvissa. Vain Quizlet Live vaatii ryhmän, jolle opettaja reaaliaikaisesti käynnistää kyselyn.
  • Näissä kaikissa arviointityökaluissa on mahdollista sekä tehdä omia kyselyitä, että käyttää sellaisenaan tai muokata muiden tekemiä avoimia kyselyitä. Monista löytyy todella runsaasti sisältöä suomenkielellä. Kun tarvitset kyselyihin tekijänoikeusvapaita kuvia, omien kuvien lisäksi voit hyödyntää mm. Pixabayn kuvia.

Google ja ThingLink opetuksessa 13.11.


Tutustumme Googlen palveluihin (mm. Classroom, Google Drive, sähköiset kokeet) ja teemme interaktiivisia kuvia Thing Linkillä. Se toimii sekä läppärillä että mobiilisovelluksella (iOS, Android) ja voit kirjautua siihen valmiiksi.

20.10.2017

SlideShare on rikottu ja jakaminen tauolla

Notegraphyn Halloween-kuvastosta löytyi
tunnelmaani kuvaava kuvitus.
Microsoft osti viime vuonna LinkedInin ja sen SlideSharen, joka on tiedostojen jakamiselle vastaava palvelu kuin YouTube videoille. Kaupan julkistuksen aikaan Mikko Rindell kirjoitti blogijulkaisussaan:
Talousmedia räjähti eilen Microsoftin ilmoittaessa LinkedInin hankinnasta yli 23 miljardin euron hintaan. Suomessa yrityskauppa tuntuu herättävän erityisen paljon keskustelua. Lähinnä siitä syystä, että Microsoftin edeltävä suuri yritysosto oli Nokia. Tämä on herättänyt taloussivujen kommenttikentissä seuravanlaisia kommentteja ”Nyt Microsoft pilaa LinkedInin”... 
Juuri näin on käynyt. SlideShare meni pilalle. Aiemmin tänä vuonna Microsoft jo lakkautti docs.com-palvelun, johon osa oli kiintynyt.

SlideShare on ollut yksi tärkeimmistä työvälineistäni vuodesta 2012 alkaen. Jaan sinne sekä yksittäisten koulutusteni dioja että laajoja ohjediasarjoja eri teemoista. Molemmat ovat monella tavalla helpottaneet omaa työtäni ja samalla olen voinut tarjota diat myös muiden käyttöön. SlideShare on toiminut myös ikään kuin ammatillisena portfoliona, jonka kautta saan jatkuvasti uusia koulutuspyyntöjä.

Vuosi sitten Jane Hartin oppimisen parhaiden palveluiden äänestyksessä listasin SlideSharen kolmanneksi. Muutama viikko sitten julkistetussa tämän vuoden kyselyssä se on näkökulmasta riippuen sijalla 18, 31 ja 52 ja PowerPoint, millä tehtyä sisältöä palvelussa paljon jaetaan, löytyy sijoilta 2, 3 ja 10.


SlideShare ei enää mahdollista avointa jakamista - materiaalit saa ulos vain pdf:nä


Avoimessa jakamisessa keskeistä on materiaalin maksuttomuus ja muokattavuus. Jokunen viikko sitten Microsoft poisti mahdollisuuden jakaa muokattavissa olevaa materiaalia. Tähän asti diat on saanut tekijän niin salliessa ladata palvelusta ulos PowerPoint-muodossa, nyt se onnistuu vain pdf-muodossa. Omina muistiinpanoina ne toimivat, mutta moni jakaa dioja, jotta niitä voivat muutkin hyödyntää. Itse kuulin tästä muutoksesta ensi kertaa Liikkuvan koulun x-breikin Facebook-sivulta. Myös heillä on SlideSharessa runsaasti dioja, jotka on voinut ladata itselleen muokattavaksi.

Diasarjojani ladataan SlideSharesta paljon ja moni käyttää niitä Creative Commons -lisenssin ehtojen mukaisesti joko sellaisenaan tai muokaten niistä oman versionsa. Esimerkiksi kun opettaja työpajassani oppii hyödyntämään blogeja opetuksessa ja haluaa sitten opettaa saman omille oppijoilleen, olisi kaikin puolin järkevää, että hän voisi jatkossakin muokata minun dioista oman version oppijoilleen, jotain poistaen, jotain lisäten. Pyyntö tähän eräältä opettajalta oli aikanaan yksi syy aloittaa diojen jakaminen.


SlideShare ei enää salli tiedostojen päivittämistä


Yksistään viime vuonna päivitin SlideSharessa olevia diojani yli 100 kertaa, pääosin koulutusdiojen sivulta löytyviä laajoja diapakkoja. Ne ovat teemoiteltuja materiaalien koonteja, joista poimin kuhunkin tilanteeseen sopivat sovellukset. En koskaan käytä sellaisenaan esimerkiksi 124 dian Sähköiset kokeet ja arviointi -diasarjaa enkä useinkaan jaa sieltä koostettuja yksittäisten koulutusten diasarjoja SlideSharessa, vaan viittaan sähköisten kokeiden sivulle, mistä on tähän asti löytynyt aina uusin versio tuosta usein päivittämästäni mammuttidiasarjasta sekä teemaan liittyvät linkit.

Jokunen viikko sitten SlideShare lakkautti mahdollisuuden päivittää diasarjoja. Syyksi kerrottiin. että osana pyrkimystä parantaa palvelua, tämä ei niin "heavily used" ominaisuus on poistettu, jotta joskus voidaan tarjota tilalle jotain hyödyllisempää. Muutoksesta ei tiedotettu käyttäjille ja palvelun käyttöohjeetkin ohjeistivat useita viikkoja vanhaan poistettuun toimintatapaan. Tilalle ehdotettiin mahdollisuutta ladata aina uudet diat ja poistaa vanhat, mutta ehdottaja itsekin myönsi, ettei siitä ole apua, sillä linkki ja upotuskoodi muuttuvat.

Jos päivittämisen sijaan olisin viime vuosina aina julkaissut diasarjoista uuden version, minulla olisi SlideSharessa ehkä 20 versiota teemasta Padlet opetuksessa ja varmasti yli 100 sähköisestä arvioinnista. Siitä ei olisi hyötyä kenellekään enkä haluaisi tuollaista määrää vanhentuneita dioja verkkoon.

Diasarjojen päivittämisessä parasta on ollut se, että näin toimien linkki ja upotuskoodi on pysynyt entisellään. Näin käyttäjä saa automaattisesti uusimman version ohjedioista. Tästä on ollut paljon apua niin blogijulkaisuissa, verkkokursseille upotetuissa dioissa kuin vaikka tässä TTY:lle tekemässäni oppaassa. Näiden kaikkien automaattinen päivittyminen on nyt loppunut.

Kirjoitin viime toukokuussa tähän blogiin suosittujen palveluiden muutoksista ja uusista löydöistä. Se oli koontia työstä, jota koulutuksia valmistellessani teen. Totesin, että "opetuksessa käytettäviä sovelluksia esittelevissä diasarjoissa puoli vuotta on ikuisuus ja pari kuukauttakin usein liikaa". Toki kaikki palvelut eivät näin nopeasti muutu, mutta kun yhteen diasarjaan on koottu 10-20 palvelua tietystä teemasta, ei kokonaisuus kauaa ole ajantasalla. 

Olen hyödyntänyt SlideSharea myös hanketyössä. Sinne on ollut kätevä viedä esim. esittelydiat ja tiedotussuunnitelma. Näin niitä on voinut aika ajoin päivittää, mikä on ollut kevyt työ, kun linkit ja upotukset mm. hankekumppaneiden organisaatioiden verkkosivuilla ovat pysyneet ennallaan. Mutta tällainkaan ei enää toimi.


Yksittäisten koulutusten materiaalien jakaminen onnistuu

SlideShare toimii lähes entiseen tapaan yksittäisten tapahtumien materiaalien jakamisessa. Koska päivittäminen ei ole mahdollista, jakaminen kannattaa tehdä vasta jälkikäteen. Näin mukaan voi liittää myös tapahtumassa tehdyn sanapilven tai jakaa linkin Padletiin, kun on yhdessä sovittu jaetaanko se julkisesti vai pidetään vain kyseisen ryhmän käytettävissä. Toisinaan esitysdioissani on vähemmän tekstiä kuin verkkoon jaetuissa: osallistujille kerron asiat, verkon kautta teemaan tutustuville kerron enemmän kirjoittamalla.


Millä SlideSharen tai sen puutteet voisi korvata?


Ei millään. Esimerkiksi suosituinta diasarjaani Sähköiset kokeet ja arviointi on katsottu yli 110 000 kertaa ja se on jaettu linkittäen tai upottaen lukuisiin verkkoympäristöihin. SlideSharen kautta näen viimeisen kuukauden ajalta viimeisimmät 1000 paikkaa, mistä sitä on katsottu. Mukana on runsaasti blogeja, eri organisaatioiden Sharepointeja ja mm. seuraavat oppimisympäristöt: Classroom, Pedanet, Lystiwiki, Lapinkampuksen ja Discendumin Optimat sekä TTY:n, HAMKin, Karelian ja SamiEdun Moodlet. Millään keinolla en saa viestittyä kaikille tahoille, että enää ei vuosia jatkunut käytäntö toimi enkä voi diasarjaa päivittää.

Tiedänhän minä, ettei ikuisia palveluita ole ja useamman muunkin sovelluksen katoaminen tai muuttuminen on harmittanut ja etenkin teettänyt paljon työtä. Hyvää vaihtoehtoa ei SlideSharelle ole näköpiirissä. Onko edes vaihtoehtoja? SlideShare on puutteistaan huolimatta alansa ykkönen. Siitä kertoo paljon se, ettei sille tule edes kilpailijaa mieleen. Kyllä niitä googlaamalla löytyy, muttei yhtään tuttua.

Kun haluaa tulla asiantuntijana löydetyksi, tarvitaan jakamiseen tällainen paljon käytetty alusta, ei jakolinkkiä omasta pilvipalvelusta. Freelancerina myyn yrittäjien tavoin omaa osaamistani ja siksi esillä olo SlideSharen kaltaisessa palvelussa on tärkeää. Diojani on vuosien varrella käynyt katsomassa jo yli 650 000 henkilöä - ja näistä noin puolet viimeisen puolentoista vuoden aikana. Kymmentä diasarjaani on katsottu yli 10 000 kertaa ja yhtä lukuun ottamatta ne ovat näitä tähän asti ajoittain päivitettyjä koulutusdiojen sivun diasarjoja. Saan diostani paljon palautetta somessa ja kasvotusten, mutten olisi silti ikinä olisi arvannut, että niitä noin paljon katsotaan. Tykkään siitä, että olen saanut SlideSharesta tällaista dataa ulos. Tosin tuokin ominaisuus on viime viikot ollut epäkunnossa.

Minä ainakin vellon vielä surussa ja harmissa tämän asian kanssa. Vielä en ole ottanut kunnolla aikaa SlideSharen korvaajan etsimiseen. Kirjoittaminen on tapani purkaa tätä muutosvastarintaa ja siitä saatte nyt te lukijatkin osanne. Elämä on tähän ikään mennessä jo näyttänyt, että epämiellyttävistäkin muutoksistakin voi seurata jotain hienoa, mutta sinne asti minulla ei vielä näkymää ole.


Miten tästä eteenpäin?


Moni kollega on somen kautta ilmaissut tyrmistyksensä asiasta ja Microsoft/LinkedIn on varmasti saanut paljon palautetta, mutta mahtaako mikään sen päätä kääntää? Miten te muut aiotte nämä ongelmat ratkaista? Mihin SlideShare kannattaisi vaihtaa, edes ajoittain päivittyvien diojen osalta?

Kommentti 22.10.17: Etenkin tiedostojen uudelleenlataamisen (reupload) lopettaminen näyttää herättäneen laajaa ärtymystä käyttäjissä eri puolilla maailmaa. Ed Dolan otti minuun yhteyttä, myös hän on kirjoittanut aiheesta blogiinsa ja kehottaa toivomaan SlideSharelta ominaisuutta takaisin SlideShare Helpin kautta. (Poistin edeltä LinkedIn Helpin linkin, vaikka toki sitä kauttakin viesti perille menee.)

Toivoisin palvelulta vähintään seuraavia ominaisuuksia:
  1. Palveluun voi ladata PowerPoint-dioja ja ne voi myös ladata sieltä ulos dioina. Hyvä, jos voi käyttää muitakin tiedostomuotoja.
  2. Tiedostot voi linkittää ja upottaa sekä päivittää, niin että linkitykset ja upotuskoodit eivät muutu.
  3. Palvelu on paljon käytetty, suomalaisten opetusalan asiantuntijoiden tuntema, katsoa voi ilman kirjautumista ja se sisältää hyvät hakutoiminnot. (Tämä varmaan on se vaikein kohta.) Jotta palvelu olisi paljon käytetty, täytyy ainakin sen perustoimintojen olla maksuttomia.
  4. Palvelusta saa dataa tiedostojen katsomisesta ja lataamisesta ja se mahdollistaa merkitsemisen suosikiksi ja kommentoinnin.
  5. Uusina ominaisuuksina SlideShareen nähden toivoisin toimivia hyperlinkkejä ja mahdollisuutta järjestää omat diasarjat ryhmiin, esim. ajoittain päivittyvät diat ja eri vuosien ja eri hankkeiden diasarjat.
Toistaiseksi jaan yksittäisten koulutusten diat SlideSharessa kuten tähänkin asti, mutta aina jälkikäteen. PowerPointtina en tällä hetkellä saa dioja jaettua. Siihen pitäisi löytyä joku ratkaisu, josta ei tule ylimääräistä työtä muutenkin pitkiin päiviin. Jatkan myös koulutusdiojen sivun laajojen diasarjojen päivittämistä, mutta niiden verkkoon jakamista täytyy vielä miettiä. Puolet niistä ehdin alkusyksystä päivittää ja varmaan tänä talvena toistan usein yksittäisten koulutusten diojen yhteydessä näiden päivitettyjä versioita sitä osin kuin niitä käytän ja niihin on tullut muutoksia.

Summa summarum, minne sitten diani tulevina vuosina vienkin, löydät ne jatkossakin CC-lisensoituna tämän blogin koulutusdiojen sivun kautta. 


18.10.2017

Kokeilunhalua Laihialla

Posti toi juuri lämpimäisiä, Hanna Kleemolan jutun Kyrönmaa-lehdestä. Se kertoo Laihialla 7.10. järjestetystä Lakeurella tuuloo -koulutuspäivästä kaikille kunnan opettajille. Hyvin toimittaja tavoitti päivän hengen ja koulu oli pullollaan intoa ja kokeilunhalua. Olin mukana pitämässä pari toiminnallista työpajaa mobiilioppimisesta ja kokosin käsiteltyjä teemoja tähän diasarjaan



9.10.2017

Edulliset VR-lasit opetuksessa

Kunnollisia ja kalliita VR- eli virtuaalitodellisuuslaseja on hankittu jo useisiin oppilaitoksiin. Itseäni innostavat vielä tässä vaiheessa enemmän edulliset pahvi- tai muovilasit, sillä ne ovat hintansa puolesta jokaisen oppilaitoksen (opettajan/oppijan) hankittavissa. Niitä käytetään yhdessä puhelimen kanssa.

Tällä hetkellä olen innoissani Google Expeditions -sovelluksesta (iOS, Android), jonka avulla voin viedä ryhmän luokkaretkelle pariinsataan eri paikkaan, kuten maailmanperintökohteisiin eri puolille maailmaa, avaruusasemalle tai hengityselimistön sisälle. Sovellus toimii niin, että opettaja valitsee ja lataa sovelluksesta (mieluiten tabletille) luokkaretken kohteen ja ottaa oppaan roolin. Oppijat avaavat saman sovelluksen omista puhelimistaan ja liittyvät tutkijoiksi. Jotta tämä onnistuisi, kaikkien tulee olla samassa langattomassa verkossa.

Ruudunkaappauskuva Google Expeditions -sovelluksesta ohjatessani
ryhmää UNESCOn maailmanperintökohteisiin.
Pyöreä merkki kuvan keskellä osoittaa hautarakennusta eli mausoleumia,
jota juuri esittelen. Hymiöistä näen neljän oppijan katsovan siihen suuntaan.
Tutkimusmatka alkaa niin, että opettaja avaa yhden 360-kuvan kerrallaan. Hän näkee (englanniksi) siitä taustatiedot ja esimerkkikysymyksiä ja niiden oikeita vastauksia. Tämän lisäksi opettaja näkee kohteita, joita voi kuvasta oppijoille osoittaa. Niistäkin opettajan roolissa on tarinoita valmiina.

Kun tutustut sovellukseen itsenäisesti ennen kokeilua ryhmän kanssa, kannattaa avata opettajan rooli tabletilta (tai toiselta puhelimelta) ja oppijan rooli puhelimelta, jonka laittaa VR-laseihin. Näin kuvasta toiseen liikkuminen toimii jouhevammin.

Toinen innostava sovellus on Cardboard Camera (iOS, Android), jolla voi ottaa 360-kuvia. Opetukseen siitä tekee valokuvaa käyttökelpoisemman se, että mukana ovat äänet, ellei niitä erikseen halua ottaa pois. Näin oppijat voivat ottaa kuvia esim. metsäretkeltä kertoen samalla havaintoja ympärillään näkyvästä opiskeltavan asian näkökulmasta. Kielten opetuksessa voidaan 360-kuvien avulla esitellä vaikka paikallisia nähtävyyksiä tai historiassa muistomerkkejä. Aiheeseen voit tutustua kahden viikon takaisessa bloggauksessani.

Kun kaipaat ideoita siitä, mitä kaikkea opetuksen kentällä on kokeiltu, suosittelen tutustumaan kahteen hankkeeseen ja mielelläni kuulen kommenteissa muistakin opetuksen VR-hankkeista. Virtuaaliset oppimisympäristöt perusopetuksessa on kolmen savonlinnalaiskoulun 7.-9. luokkien hanke. Sen verkkosivuilta löytyy hyviä ja konkreettisia ideoita VR-lasien hyödyntämiseen yläkoulussa. FinEduVR puolestaan on neljän lukion hanke. Se on laajasti selvittänyt ja testaillut laitteiden ja sovellusten mahdollisuuksia opetuksessa, myös yhteistyössä yritysten kanssa ja kansainvälistä yhteistyötä tehden.

Millaiset pahvilasit?


Ostin viime viikolla lisää pahvisia VR-laseja, niin että minulla on nyt lasit 23 hengen ryhmälle. Vasta kolmannesta myymälästä löysin riittävän määrän laseja. Pahvisia löysin 1-10 e hintaan ja muovisia näyttää olevan tarjolla noin 30 e alkaen. Ainakin viime viikolla Gigantti on myynyt pahvilaseja virallisen hinnan (7,90 e) sijaan Tampereen Kalevan myymälässä alle kolmella eurolla ja Helsingin Forumin myymälässä poistotarjouksena eurolla, tosin sillä hintaa irtoaa vain yhdet lasit, ellei ole taitava tinkimään. Gigantin asiakaspalvelu vahvisti minulle tänään, että tarjoukset ovat usein myymäläkohtaisia.

Ensimmäiseksi ostin vuonna 2015 Clas Ohlsonin pahvilasit ja niiden ensikokemuksista kertova bloggaukseni on neljänneksi luetuin kirjoitukseni. Joulupukki toi myöhemmin muoviset lasit, jotka ovat siitä kivat, että pysyvät päässä pitämättäkin ja puhelinkin pysyy napakasti paikoillaan. Tosin puhelin kiinnitetään laseihin niin, että samalla tulee laittaneeksi äänet pois, kun kiinnike on omalle puhelimelleni vähän huonossa kohdassa. Näin ollen muovilaseja ostettaessa ne kannattaa testata oman puhelimen kanssa.

Nyt hankkimiini Gigantin laseihin ihastuin euron hinnan lisäksi myös koska ne ovat niin suuret, että silmälasit mahtuvat niihin vaivatta, mutta myös entistä suuremmat puhelinmallit. Laseissa on sivuilla tarrat, jotka pitävät puhelimen paremmin paikoillaan kuin Ohlsonin mallin kuminauha.

Toki malleja on paljon muitakin ja osa on tilannut laseja ulkomailta. Yksi huomioitava seikka koulukäytässä on se onko materiaali käsittelemätöntä pahvia vai onko se käsitelty niin, ettei otsasta tarttuva hiki tee laseista jo lyhyen käytön jälkeen suttuisen näköisiä. Osassa pahvilaseja on toimintojen ohjaamiseen magneetti, jota en tosin omassa puhelinmallissani ole saanut toimimaan. Joissain malleissa on nappula lasien yläosassa, mutta sekin on minulta testaamatta.

AR/VR-materiaalejani sekä päättyneitä ja tulevia koulutuksia


  • Etelä-Karjalan kesäyliopiston lisätyn todellisuuden eli AR-koulutuksen johdantodiat 3.10.2017
  • Mobiilioppiminen ja mobiilirata -työpajat Laihialla 7.10.2017
  • Luova luokka -mediakasvatusseminaari Oulussa 16.11.2017
  • QR-koodit opetuksessa -diat
  • Lisätty todellisuus opetuksessa -diat
    • Linkissä on lokakuun alun versio, jota jo haluaisin vähän päivittää. Se saa kuitenkin odottaa, sillä diojen jakamiseen lähes kuusi vuotta käyttämäni SlideShare on rikki. Vielä ei ole tietoa, onko palvelussa joku tilapäinen häiriö vai haluaako sen hankkinut Microsoft tarkoituksellisesti kaventaa sen käyttöä ja estää materiaalien aitoa jakamista muille. Räikeimmät huononnukset ovat, että tällä hetkellä ei ole mahdollista päivittää dioja eikä niitä saa ulos kuin pdf-muodossa. 
  • Virtuaalilasien diat upotin alle ja tein siitä 23. koulutusdiojeni sivuilla olevan ja ajoittain päivittyvän diasarjan. Tämä on ensimmäinen versio, joka vuosien varrella ja lisää oppiessani ja teiltä ideoita saadessani tästä kehittyy. 
  • Kommentti 9.11.17: SlideShare on lopettanut mahdollisuuden päivittää diasarjoja tai jakaa niitä PowerPoint-muodossa. Kirjoitin aiheesta blogijulkaisun SlideShare on rikottu ja jakaminen tauolla. Koska dioja ei voi päivittää, löydät uusimmat diat jatkossa tämän blogin koulutusdiojen sivulta.