25.11.2014

Antaessaan saa



Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön asiantuntija Matleena Laakson esitys ”Antaessaan saa – avoimet lisenssit ja jakaminen”. Laakso piti esityksen IL-työryhmän järjestämässä ”IL-treffit – ilo irti verkostoista” -seminaarissa 10.11.2014 Tieteiden talolla Helsingissä.

Suomen Tieteellinen Kirjastoseura on kirjasto- ja tietopalvelun ammattilaisten ja alasta kiinnostuneiden yhdistys.

 STKS järjestää tiedotusta ja koulutusta sekä edistää kirjasto- ja tietopalvelualan tutkimusta. Se antaa lausuntoja ja osallistuu vilkkaasti kansainvälisten yhteistyöhön ja alan järjestöjen toimintaan.

Lisätietoja:
Suomen Tieteellinen Kirjastoseura
Matleena Laakson blogi
Matleena Laakso SlideSharessa

Kuvaus ja editointi: Mikko Helander
Tuotanto: Kirjastokaista – Kirjastot.fi, 2014 Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön asiantuntija Matleena Laakson esitys oppimateriaalien jakamisesta.

- - - - -
Yllä oleva teksti on kopio Kirjastokaistan verkkosivulta, mistä löytyvät muutkin informaatiolukutaito-seminaarin puheenvuorot.
Esitykseni diat.


26.10.2014

Digabi - näin olen valmistautunut

Digabi on ylioppilastutkintolautakunnan projekti, jonka tavoitteena on siirtää ylioppilaskokeet sähköisiksi asteittain vuosina 2016-2019. Osallistun tällä bloggauksella ja etenkin alle upotetulla diasarjalla tänään päättyvään kilpailuun, missä kerätään kentältä kokemuksia sähköiseen yo-tutkintoon valmistautumisesta. Minun näkökulmana on opettajien täydennyskoulutus.

Edit 29.10.2014: Tämä bloggaus voitti viikon 43 kisan. Samalla ilmoitettiin, että kilpailu jatkuu toistaiseksi, joten haastan teidät blogini lukijatkin osallistumaan. Palkintona Lippupisteen lahjakortteja.

Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen opetuksessa ja muussakin elämässä valmentaa samalla sähköisiin kokeisiin. Kaisa Vähähyyppää siteeraten, sähköisten yo-kokeiden tavoite on muuttaa lukio-opetuksen pedagogiikkaa. Arviointi ohjaa vahvasti oppimista ja päätös sähköisiin yo-kokeisiin siirtymisestä on jo nyt muuttanut lukioiden oppimis- ja toimintakulttuuria. Suurin muutos lienee edessä niissä lukioissa, joissa 1:1 pedagogiikka (eli laite/opiskelija) ei vielä ole vakiintunutta ja laitteet eivät ole päivittäisessä tai edes viikottaisessa käytössä.

Nyt jo päättyneessä Pirkanmaan PAOK-hankkeessa näin, miten lukioiden kiinnostus tvt-osaamiseen lähti kasvuun Digabi-päätöksen myötä. Vaikka osaavia ja kiinnostuneita opettajia on kentällä ollut paljon kauemmin, kuin minä olen näitä töitä tehnyt, sähköisten yo-kokeiden myötä tuntuu lukioväen muutosvastarinta tvt:n käyttöön kadonneen ja yleinen kiinnostus kasvaneen.

Vuonna 2013 alettiin myös PAOK-hankkeelta pyytää koulutusta sähköisiin kokeisiin liittyen ja ensin niistä vastasi kollegani Minna Helynen (Prezi-esitys elokuulta 2013). Hänen siirryttyä toisiin tehtäviin, minä perehdyin teemaan ja tein ensimmäisen version alle upotetusta diasajasta. Tänä syksynä freelancer-kouluttajana olen jatkanut näitä koulutuksia ja samalla diasarjaakin päivittänyt. Käytäntöni on, että jos ensimmäisessä diassa on päiväyksen ja tapahtuman nimen sijaan vain kuukausi ja vuosi, päivitän diasarjaa aika ajoin.

Toistaiseksi olen keskittynyt seuraaviin välineisiin sähköisistä kokeista ja arvioinnista kouluttaessani:
  • Google Drive (One Drive): esseet, kirjoitelmat, esitelmät, yhteismuisiinpanot yms. 
  • Sosiaalisen median maksuttomat kyselytyökalut: Kahoot, Socrative, Quizlet, Plickers,..
  • Sosiaalisen median ja mobiililaitteiden sovellukset osana arviointia sekä itse- ja vertaisarviointi: oppimispäiväkirjat, blogit, wikit, Twitter, kuvat, videot,..
  • OnEdun koe- ja kyselytyökalut

Kuvaavaa on eilisen lauantain veson päätteeksi saamani palaute: kolme opettajaa kertoi, että nyt he tietävät, mitä esinaiseltaan pyytävät, aikaa aineryhmittäin ideoida sähköisiä kokeita kursseilleen. Tällaista aikaa on varmastikin syytä tulevissa koulutuksissakin tarjota. Aiemmin viikolla toinen opettajaryhmä koki keskeisimmäksi haasteiksi ajan puutteen. Siihen tekee mieli kommentoida, että aluksi uusien toimintatapojen opettelu vie aikaa, mutta kun ne hallitsee, niin aikaa voi säästyäkin. Siihen ainakin haluan uskoa. Aikaa voinee säästää tai ainakin tulosta parantaa myös ideoimalla ja tekemällä kokeita yhdessä toisten opettajien kanssa.

Ajan niukkuus on hyvä peruste kokeilla helppoja sosiaalisen median työkaluja: Kahootista ja Socrativesta löytyy paljon valmiita kyselyitä, mutta omien tekeminenkään ei vie paljoa aikaa. Ja kuka sanoo, että se on aina opettajan tehtävä? Quizletin valmiita tehtäviä voi kuka tahansa tehdä ilman kirjautumistakin, testaa vaikka musiikkisanaston tuntemistasi (selaimella tai Google Play/App Store Quizlet-sovelluksella). Tai harjoittele sillä termejä ja pelaa pelejä aiheesta.




Muita diasarjojani sähköisiin kokeisiin liittyen:

Ainakin minun näkökulmasta ensi vaiheessa Digabin henkilöstön vastuulla on ollut kiertää kertomassa ja kouluttamasaa sähköisistä yo-kokeista, kun minä ja monet kollegani olemme keskittyneet tukemaan lukioiden henkilöstöä tvt:n monipuolisessa hyödyntämisessä ja saamaan kokemusta sähköisistä kokeista yleisesti. Pian tämä muuttuu, sillä pääsen mukaan marraskuussa järjestettävälle Digabin kouluttajakurssille. Kun innostuneena jaoin tiedon viisi päivää sitten Facebookissa, siitä on tykätty peräti 84 kertaa. Taitaa olla tämän vuoden päivityksistäni suosituin.

Sosiaaliseen median toimintakulttuurissa upeaa on avoimuus ja jakaminen. CC-lisensillä ja normaalin siteerausoikeuden turvin on ylle upotetussa diasarjassa hyödynnetty myös seuraavien henkilöiden osaamista. Mukana ei ole organisaatioita, hankkeita eikä nimimerkkejä. Siitä puututte myös te kollegat ja koulutusteni osallistujat, joilta kuulemiani hyviä esimerkkejä kerron kerta toisensa jälkeen. Loppusitaatiksi sopiikin hyvin: Yhdessä hyvä tulee!

  • Ryan MvGilchrist
  • Sirpa Suontausta
  • Timo Ilomäki
  • Markus Aalto
  • Tiina Savisalmi
  • Arto Lohi
  • Pietu Halonen
  • Saurabh Gupta
  • Eenariina Hämäläinen
  • Taina Salonen
  • Matt Miller
  • Jukka Melaranta
  • Tuure Puurunen
  • Teemu Takio
  • Tuuli Kurkipää
  • Warren Berger
  • Tommi Roininen
  • Mari Petrelius
  • Jorma Kauppinen
  • Jouni Välijärvi
  • Sari Vähäsarja
  • Maarit Jaakkola
  • Lari Härkönen
  • Pekka Peura
  • Miikka Salavuo

10.10.2014

Turun TVT-vesotorin materiaalit

Turussa järjestetään lauantaina 11.10.2014 kolmatta kertaa TVT-vesotori eli tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön keskittyvä koulutustapahtuma, Yhteisen aloituksen jälkeen tarjolla on 40 työpajaa eli on mistä valita!  Twitterissä tunnuksena on #vesotori, myös järjestäjään @TOPkeskus voi viitata. Alla työpajojeni materiaalit.

Samantapaisia kymmenien tvt-työpajojen koulutuspäiviä on järjestetty ainakin Tampereella Tuunaa tuntisi -nimellä vuodesta 2008, Yksi vuosi jäi välistä, joten 7.2.2015 on seitsemäs kerta. Lappeenrannassa vastaavaa tapahtuma on nimellä Tuunaathan sie tuntis. Vastaavia lienee järjestetty muuallakin Suomessa. Tällaiset koulutuspäivät sopivat hyvin myös hankkeiden tulosten levittämiseen. Ainakin Tampereella pääosa pajoista on usein vedetty "viran puolesta", jolloin kustannukset ovat pysyneet kohtuullisina.

Oppimateriaalia verkosta

Työpajassa on esillä tästä diasarjasta lyhennetty versio


Oppimateriaalia verkosta! from Matleena Laakso

Mobiilirata osa 1

Työpajassa kierretään mobiililaitteiden kanssa rastirataa, jonka tehtävät perustuvat mm. QR-koodeihin, lisättyyn todellisuuteen ja muutamiin kirjautumattakin toimiviin sosiaalisen median palveluihin. Tässä työpajassa ei opetella itse tekemään QR-koodeja tai auroja - se tapahtuu työpajassa Mobiilirata osa 2. Voit osallistua molempiin tai vain toiseen. Pajassa tarvitaan mobiililaite ja seuraavat etukäteen ladatut maksuttomat sovellukset.
  • QR-koodien lukusovellus, esim. QRReader (App Store), QR Code Reader (Google play; Lumiassa valmiina)
  • Tähtikartta: Sky Map (App Store), Google Sky Map (Google play) tai Sky Map Free (Marketplace)
  • Karttapeli: Your World (App Store), Poliittinen kartta (Google play) tai Where in the World (Marketplace)
  • Anatomy 4D (App Store, Google play)
  • Aurasma (App Store, Google play)
  • PotoGrid (App Store, Google play, Marketplace)


Mobiilirata osa 2

Työpajassa on hyvä olla mukana läppäri tai mobiililaite. Viimeksi mainittuihin on hyvä ladata etukäteen kaksi maksutonta sovellusta. 
  • Aurasma (App Store, Google play) 
  • QR-koodien tekemiseen QRReader (App Store), Qr Droid (Google Play) tai QR Code Generator (Marketplace). Koodien tekeminen onnistuu hyvin myös läppärillä.
Ohjeita oman mobiiliradan sekä siinä käytettyjen sovellusten hyödyntämseen opetuksessa löydät tästä mobiilirata-bloggauksesta ja sen diasarjasta sekä kahdesta alle upotetusta diasarjasta. Rastitehtävissä voit hyödyntää myös useita muitakin sosiaalisen median palveluita, kuten tähän koottuja kirjautumattakin toimia työkaluja.





QR-koodit opetuksessa


2.10.2014

Kaksi erilaista koulupäivää

Viime viikolla perheessämme oli kaksi erilaista koulupäivää. 12-vuotias kuopukseni Eero osallistui Tampereen Pyrinnön joukkueessa urheilukilpailuihin Hampurissa ja oli perjantaina isäntäperheensä pojan kanssa tämän koulussa. Tekstiviesti kertoi, että "koulu oli aika erilaista ja oli eväitä mukana".Minä puolestani kävin koulua lauantaina, jolloin äidit ja isät toivotettiin tervetulleeksi tamperelaiseen yläkouluun.


Seiskaluokkalaisen koulupäivä Hampurissa

"Fest der 1000 Zwerge" eli nuorten kansainväliset yleisurheilukista
Hampurissa. Kuva: Eero Laakso, CC BY

Olin vähän aikaa sitten yleisurheilukisoissa Saksassa Hampurissa ja yksi päivä oli määrä viettää saksalaisessa koulussa. Saimme mukaan eväitä perheen äidiltä: leipää ja jonkin sortin kakunpalan, koska ruokailua ei ollut erikseen. Koulu oli vanha nätti tiilitalo. Koulun vieressä oli myös urheilukenttä.

Ensimmäiset kaksi tuntia meni historian parissa, jossa ensimmäisen tunnin opettaja kertoi jotain ja koko toisen tunnin melkein tehtiin yhtä tehtävää. Sen jälkeen oli pitkä välitunti, jolla me pelattiin jalkapalloa saksalaisten kanssa. Saksalaiset oli aika villejä koulussa ja opettaja ei ollut edes yhtä tiukka kuin Suomessa. He olivat kaikki minua vuoden nuorempia ja he olivat silti seitsemännellä luokalla, koska Saksassa aloitetaan koulu vuotta aikaisemmin.

Sen jälkeen oli englannin tunti, jolla englannin opettaja sanoi, että saamme mennä ulos tekemään jotain, koska meille ei ollut luokassa mitään ohjelmaa. Englantiakin oli kai kaksi tuntia putkeen, koska olimme ulkona niin kauan, ja he eivät tulleet ulos koko aikana. Onnistuimme kadottamaan jalkapallon kaksi kertaa, mutta saimme pallon silti takaisin yrittämällä puhua englantia vaivalloisesti. Jatkoimme jalkapallon pelaamista seuraavallakin välitunnilla.

Viimeiseksi olimme kuvaamataidon tunnilla, jolla saimme itsekin piirtää jotain, mitä halusimme. Sen huomasi, että koulussa saksalaiset lapset olivat tosi kohteliaita, mutta muuten Saksassa esimerkiksi kisoissa oli aika huonoa kohtelua, sillä esimerkiksi toimitsijat eivät olleet kovin innostuneita eikä tieto kulkenut.

Isäntäperheemme vei meidät maailman isoimpaan pienoisrautatiemuseoon ja jokiristeilylle Elbelle. Saksalaiset kysyivät koko ajan haluammeko jotain ruokaa. Lopuksi olimme jossain suklaatehtaassa, mistä sai paljon erilaisia maistiaisia, jotka oli hyviä.


Äidin koulupäivä Tampereella


Pääsin lauantaina ensikertaa äidin roolissa koulupäiväksi yläkouluun. Osallistuin neljälle oppitunnille ja meitä vanhempia oli kullakin tunnilla yhdestä neljään. Aika moni meistä oli itsekin joko opettaja tai muutoin opetusalalla töissä. Olin ajatellut osallistua vain kahdelle tunnille, mutta en sitten malttanutkaan lähteä kotiin kesken kaiken. Opin miten punakärpässienen pilkut syntyvät ja miksi pääkaupunki päätettiin siirtää Turusta Helsinkiin. Se muuten tapahtui jo ennen Turun paloa. Yläkoulussa käsiteltiin yllättävän vaativia aiheita ja sisällöissä on paljon sellaista, minkä olen itse jo täysin unohtanut - jos olen koskaan osannutkaan.

Neljän oppitunnin aikana tein töitä itsenäisesti ja ryhmissä. Opin lukien, kuunnellen, katsoen, kirjoittaen ja keskustellen. Käytin kirjaa, paperia, monistetta, kynää ja omaa puhelinta. Opettajat käyttivät powerpointtia, dokukameraa, videoita ja verkon palveluita. Pääsin myös pelaamaan muutamaa oppimispeliä sekä sähköistä että perinteistä, Kaikkeen muuhun oppilaat lähtivät täysillä mukaan, paitsi koko oppitunnin kestäneeseen videon katsomiseen. Silloin puhelimet kaivettiin esille.

Näin oppilaiden innon, kun testattiin ruotsin kielen osaamista Kahootilla. Näin myös innon siitä, että he saivat näyttää meille vanhemmille, että näin nykyisin koulussa opiskellaan. Näin myös miten kovasti tietokilpailu maailman uskonnoista innosti ja osaaminen ilahdutti: 20 kysymyksen aikana jokainen ryhmä sai kokea onnistumisen tunteita. Jälleen kerran huomasin, että vieraista uskoinnoista tunnen islamin parhaiten, sillä tein siitä kouluaikoina esitelmän. Ja koska siitä eniten tiedän, se myös eniten kiinnostaa.

Yhdellä välitunnilla juttelin parin oppilaan kanssa heidän sosiaalisen median käytöstä ja kärjessä olivat pikaviestipalvelu Whatsapp, jossa molemmilla nuorilla oli parisenkymmentä ryhmää sekä Snapchat, jolla voi lähettää kavereille kuvia ja lyhyitä videoita, jotka ovat katsottavissa vain hetken. Yle-uutiset kertoi tällä viikolla, että Whatsapp on noussut nuorten suosituimmaksi some-palveluksi ja että he käyttävät sitä eri tavoin kuin aikuiset: ryhmiä on kymmeniä ja viestejä voi kulkea tuhatkin päivässä. Samalla myös kiusaaminen on yleistynyt. Koulukiusaaminen on ensi tiistain 7.10.2014 Ajankohtaisen kakkosen teemaillan aiheena. Yle-uutiset kertoo, miten katsojat on otettu mukaan jo ennen lähetystä ja tiistai-iltana myös some laulaa. Twitterissä tunnuksena on #a2ilta, edellä mainitussa uutisessa kerrotaan muitakin kanavia. Twitterin viestejä voi seurata Twitteristä (kaikki) tai teksti-TV:stä (valikoidut tviitit, ilmeisesti sivulta 397 tai 398).

Oppilaat ottivat meidän vieraat aikuiset todella kivasti vastaan ja olin tekemässä useampaakin ryhmätyötä. En ollut etukäteen tehnyt itselleni koko päivän lukujärjestystä, vaan muutamalle oppitunnille lähden spontaanisti oppilaiden suosituksesta. Haastattelin oppilaita, toisia vanhempia ja opettajia. Päivä oli kaikkineen todella antoisa. Teki hyvää nähdä, millaisessa koulussa omat lapset ovat, sillä murkkuikäiset eivät kovin paljoa koulupäivistään kerro.

26.9.2014

Toimintakulttuurin kehittäminen

Tällä viikolla olin Karjalassa ohjaamassa työskentelyä kahden yhtenäiskoulun toimintakulttuurin kehittämiseen liittyen. Tärkeimmät keskustelut koskivat oman koulun toimintapoja, niiden haasteita ja mahdollisuuksien ideointia. Alla olevien diojen kautta alustin teemasta, mutta varsinaisen työn tekivät koulujen opettajat. Työskentely tapahtui erilaisten yhteistoiminnallisten työkentelytapojen avulla ja vaikea on tähän teemaan mitään parempaa keksiäkään.

Opinpaja Oy on tamperelainen koulutusalan yritys, jonka hyvästä maineesta pääsin Kesälahdella nauttimaan jo heti kynnyksen yli astuttuani: odotukset olivat korkealla ja siellä oli totuttu Opinpajan kouluttajien vahvaan menetelmälliseen osaamiseen. Näiden koulutusten työskentelytavat suunnittelin yhdessä Päivi Valtosen kanssa, joka vinkkasi minulle dioissakin paljon käyttämäni erinomaisen lähteen: Leena Nousiaisen ja Ulla Piekkarin teos Osallistuva oppilas - yhteisöllinen koulu (Opetusministeriö 2007).



18.9.2014

Hyvää kansallista etätyöpäivää!

Kymmenen hyvää uravaihtoehtoa heille, jotka
haluavat tehdä töitä kotona.
Lähde: http://bit.ly/1iU6mcj
Hyvää kansallista etätyöpäivää, työskentelet sitten työpaikalla, kotona, mökillä, reissun päällä tai jossain muualla! Tai jos vasta haaveilet kotona työskentelystä, ohessa on kuva eräästä bloggauksesta, mikä esittelee sinulle parhaat ja realistiset uravaihtoehdot. Häkellyttävästi opettaja on kahdeksannella sijalla. Aivan tuollaisia ohjetta en osaisi suomalaiselle etätyöstä haaveilevalle antaa, vaikka itsekin osallistuin jo viisi vuotta ja kolme päivää sitten Helsingin virtuaalisen työväenopiston avajaisiin. Sen jälkeen oppiminen, opettaminen ja ohjaaminen verkossa on vain lisääntynyt. Suomi on yksi Euroopan kärkimaita ja noin kolmannes tekee toisinaan etätöitä. Lisää tilastoa ja vinkkejä voit lukea seuraavilta etätyöpäivän sivulta:
Itse olen tehnyt etätöitä kymmenen vuoden ajan aina silloin tällöin. Kahdessa edellisessä työpaikassani etätöitä sai halutessaan tehdä satunnaisesti ja eniten käytin sitä hyödyksi tarvitessani rauhallista työskentely-ympäristöä ja keskeytyksetöntä tilaa ajatuksille. Muitakin syitä oli, kuten lasten sairastuminen, hammaslääkäri tai muu kodin lähellä oleva meno keskellä päivää tai sellaiset tietokoneohjelmat, joita ei työkoneelle saanut asentaa tai saanut siellä toimimaan. Etätyöt säästivät myös aikaa, millä oli merkitystä etenkin silloin, kun oli valtava kiire: aikaa en mennyt laittautumiseen eikä työmatkoihin. Työteko etänä on intensiivisempää ja useimmiten sain myös paljon enemmän aikaiseksikin.

Olen tehnyt kouluttajan töitä päätyöni ohella freelancerina kuusi vuotta, vapusta alkaen päätoimisesti. Ne työt olen aina valmistellut kotona, mutta toteutan yleensä oppilaitosten tiloissa, toisinaan myös verkossa. Minulle sopii oma tahti ja kotona työskentely. Minulla on hyvä työpiste ja nettipiuhakin vedettiin remontin yhteydessä työhuoneeseeni, jotta videoneuvottelu onnistuu luotettavasti. On myös kiva olla toisinaan kotona nuorison tullessa koulusta, vaikka ovatkin jo yläkoulussa ja lukiossa.

Miltä näyttää oma torstain etätyöpäiväni? 
  • Aamulla julkaisen tämän edellisenä päivänä luonnostelemani bloggauksen, katson meilit ja muut viestit sekä aloitan päivän muut työt.
  • Klo 10 vien tuoremehuasemalle noin 100 kg omenoita ja autan mehun pullotuksessa.
  • Klo 13 palaveeraan videoneuvottelun välityksellä Lapissa marraskuussa alkavasta koulutuksesta.
  • Teen valmiiksi kaksi ensi viikon koulutusta Karjalassa.
  • Sähköposti ja sosiaalisen median välineet kuuluvat jokaiseen päivääni. Käytän niihin nyt enemmän aikaa, kuin työsuhteesssa ollessani, sillä ne osaltaan paikkaavat kahvihuonekeskusteluita.
Alla olevassa kuvassa on muutama näkökulma kotitoimistoon. Se kertoo hyvin ristiriitaisista mielikuvista ja odotuksista. Minun työtila on lähinnä tuota toimistokuvaa, vähän sotkuisempi vain ja enemmän kodinomainen. Välillä luen sängyssä tai touhuan tabletin kanssa sohvalla tai pihakeinussa.

Tämä kuva löytyy verkosta kymmeniä kertoja enkä tiedä alkuperäistä lähdettä.
Tämä kuva on linkattu seuraavasta blogista: collidecolumn.wordpress.com
Samantapaisia kuvia on tehty monista muistakin teemoista (tässä esimerkkejä).
Tähän ikään on jo sekin tullut opittua, että istumatyöläisestä täytyy pitää huolta: Toimiston sähköpyötää myönnän kaipaavani, mutta kasasin kotiinkin seisomatyöpisteen. Kotona on istumisen sijaan helppo heittäytyä pitkäkseen lukemaan tai pitää luontevasti taukoja mm. pyykit ripustamalla, hakemalla posti tai keräämällä omenat. Toisinaan käyn myös kaupassa, postilaatikolla tai kirjastossa keskellä päivää: ei ole ruuhkaa ja kävely tauottaa hyvin työskentelyä. Eivätkä jää kaikki kotityöt iltaan.

Isoimmalta haasteelta kotona työskentelyssä tuntuu tällä hetkellä liikkuminen. 10 km työmatkapyöräilyä on vaikea korvata. Siitä sain päivittäin perusannoksen liikkumista ilman erityistä ponnistelua. Otin ryhmäpaineen avuksi ja liityin Facebookin Kymppitonnarit-ryhmään. Sen jäsenten tavoitteen on liikkua Maailman terveysjärjestö WHO:n tavoitteen mukaisesti vähintään 10 000 askelta joka ikinen päivä. Se vastaa noin 8 km kävelyä. Täytyy myöntää, että aika monta kertaa olen lähtenyt lenkille tuon ryhmän ansiosta. Askelmittareita on monenlaisia ja monen hintaisia. Itse käytän maksutonta Accupedo -puhelinsovellusta, sillä en halunnut erillistä laitetta. Sen ainoa haitta on, että se syö aikalailla akkua. 
Otavan opisto julkaisi hiljattain osana AVO-hanketta videon Toimisto ja työkaverit repussa (3:42 min.). Siinä Anne Rongas kertoo omasta etä- tai läsnätyöstään. Mielenkiintoinen on hänen esimiehensä kommentti, että hän tietää paljon paremmin mitä etätyöntekijät tekevät kuin muut. Kyse on käytettävistä välineistä ja toimintatavoista, ei fyysisestä paikasta.


2.9.2014

Parhaat oppimisen palvelut

Uusia oppimista tukevia verkon palveluita ja työkaluja syntyy jatkuvasti ja toisaalta vanhoja katoaa. Ajoittain on hyvä kurkistaa, mitkä niistä ovat laajemminkin opetusalan suosikkeja tai millaisten palveluiden käyttö on vahvassa kasvussa. Tällaisten listojen kautta voi löytää itselle uusia juttuja.

Top 100 Tools for Learning listalla esittellään vuosittaisten kaikille avointen äänestysten jälkeen sata parasta oppimisen työkalua. Sivustolla Learning Tool määritellään näin "any software or online tool or service that you use either for your own personal or professional learning, for teaching or training, or for creating e-learning". Kahdeksatta kertaa järjestettävään äänestykseen voi osallistua vielä muutaman viikon ajan ja tulokset julkistetaan 27. syyskuuta.

Näkökulmana on sekä oma oppiminen että koulutusten järjestäminen eli niihin osallistuvien oppiminen. Äänestyksessä täpärästi kympin joukosta jäi minulta ulos monta tärkeää päivittäinkin käyttämääni palvelua ja vielä tätä kohtaa kirjoittaessani en tiedä, pääseekö oman listani kärkeen Facebook vai Twitter. Top10-listani täyttyi suurista, monipuolisista ja tunnetuista palveluista. Ihan kymmenen joukkoon eivät kirineet kätevät yhdenasian pikkupalvelut, kuten Todaysmeet tai Padlet. Palveluiden perässä olevat linkit viittaavat aiempiin bloggauksiini.

1. Twitter
Twitter on ollut minulle viimeiset viisi vuotta yksi tärkeimmäistä sosiaalisen median palveluista. Tietyiltä osin Facebookin hyvät ammatilliset ryhmät ovat korvanneet Twitteriä, mutta konferensseissa ja muissa tapahtumissa Twitter on ykkönen, samoin kv-vuorovaikutuksessa. Twitterin oppiminen ja verkostojen löytäminen vie hetken aikaa, mutta kun siihen pääsee sisälle, ei siitä luovu! Yksi vahvuuksista on, että sitä voi käyttää monipuolisesti, vaikka oppijat/osallistujat eivät palvelua tunne, esim. tuomalla syötteet oppimisympäristöön tai blogiin. Lopullisen kisan Twitterin ja Facebookin kesken ratkaisi kohdaltani Twitterin avoimuus ja mahdollisuus vuorovaikuttaa koko Twitter-yhtesön kesken, ei vain kaverien tai samoissa ryhmissä/sivuilla olevien kanssa. (Ks. Twitter BETT-messuilla ja Twitter - diat ja muutama ajatus)

2. Facebook
Facebook on hyvä kakkonen. Se on minulla päivittäisessä käytössä, ensisijassa ammatillisesti, mutta myös vapaa-aikaa ilahduttamassa. Facebook on Suomessa opetusalan tärkein virtuaaliverkosto. Siitä kertovat mm. yli 110 erilaista Opeverkostojen wikiin koottua opetusalan ammattilaisten ryhmää ja sivua. Niiden kautta opin päivittäin uutta, osallistun keskusteluihin ja jaan omia oivalluksia, netin löytöjä ja koulutusmateriaaleja.

3. SlideShare
Kohta kolme vuotta olen jakanut materiaalini Creative Commons -lisenssillä SlideSharessa. Diojani on katsottu jo reilusti yli 100 000 kertaa. Tätä edelsi vaihe, milloin opin toisten jakamista dioista ja vähitellen aloin miettiä, uskaltaisinko minäkin... Ja kannatti uskaltaa! Olen saanut dioistani valtavasti palautetta ja sitä kautta olen saanut houkuteltua myös monta kollegaa jakamisen tielle. SlideSharella on ollut suuri merkitys PAOK-hankkeen tulosten leviämiselle kansallisesti. Samoin sille, että minut tunnetaan ja voin nyt hankkeen jo päätyttyä elättää itseni freelancer-kouluttajana. (Ks. Jaa jotain -poäivän bloggauksessa.)

4. GoogleDrive
Erinomainen ja helppo yhteisöllisen tuottamisen palvelu ja pilvitallennuspaikka. Vahvuutena on, että saadaan toimimaan myös ilman osallistujien kirjautumista. Käytän Driveä sekä omaan että yhdessä tuotettavaan tekemiseen, myös sähköisiä kyselyitä tulee tehtyä. Käytän sitä runsaasti myös vapaa-ajalla: Matkavalmisteluita tehdessä kokoan sinne varausnumerot, kartat, vakuutusyhtiön tiedot, budjetit ym. ja jaan dokumentin matkaseurueelle ja kotiin jääville. Viimeksi poikani keräsi tietoa mopon hankintaan liittyen, Drivestä oli kätevä jakaa kommentointioikeus vanhemmille.

5. Blogger
Blogit tarjoavat äänen niin opettajille kuin muille opetusalan ammattilaisille sekä oppijoille. Blogit toimivat erinomaisesti hanketyössä ja koulutusten sähköisinä oppimisympäristöinä. Itse käytän tätä blogia omana kotisivuna, paikkana minne ammatillinen verkkoläsnäolo on koottu. Googlen Blogger on helppo ja kyllin monipuolinen. Blogi tuo minulle myös töitä: useamman kerran minulle on sanottu ennen koulutuskeikan tarjoamista, että olivat blogiani katsoneet ja minut sitä kautta sopivaksi todenneet :-)  (Ks. Minun blogi & blogit opetuksessa.)

6. Dropbox
Erinomainen pilvitallennuspaikka, mun suosikki! Siellä ovat mm. diojeni työversiot ja lopulliset diat. Niinpä en ole pulassa, jos muistitikku pettää. Sitä kautta jaan myös suuria dokumentteja, kuten valokuvia ja pöytäkirjojen liitteitä, että s-postit eivät tukkeudu.

7. AdobeConnect
Jos voisi, niin listaisin tänne maksuttomat webinaarit, mutta laitetaan nyt tämä paras työkalu siihen tarkoitukseen. AC on ollut käytössäni ainakin neuvotteluissa, kokouksissa, konsultoinnissa, luennoilla, ryhmätöissä ja tallenteina ohjeita jaettaessa. (Ks. Ryhmätöitä AC:ssä.)

8. Aurasma
Ripaus magiikkaa - mahdollisuus jollekin aivan uudelle. Lisätty todellisuus pitää sisällään huikeita ammattilaisten tuotoksia, mutta on kyllin helppo eskarilaisillekin. (Ks. Lisätyn todellisuuden huikeita mahdollisuuksia ja Mobiilikesäkoulun täydennetyn todellisuuden keidas.)

9. Wikispaces
Wikit ovat hyviä työkaluja niin omaan kuin yhteisölliseen tiedon tuottamiseen, ylipäätään sivustoihin ja dokumentteihin, joita rakennetaan pala kerrallaan. Wikispaces ei ole kaikilta osin pystynyt vastaamaan mobiililaitteiden vaatimuksiin, joten helppokäyttöisempi GoogleDrive on osittain korvannut wikien käyttöä - mutta vain osittain. Tärkeimmät wikini ovat Wikit opetuksessa ja Puutarha-wikiä. (Ks. Puutarhavihko wikissä ja Teematiimien helmiä osa 1.)

10. GoogleMaps
Mihin erillistä navigaattoria tarvitaan, kun sellainen löytyy joka puhelimesta? No, kyllä tietty oma laite autotelineessä olis ihan kiva. GoogleMapsilla suunnistan niin autoillessa kuin kävellessä. Avaan sen usein myös ihan mielenkiinnosta, kun joku tuntematon paikka mainitaan vaikka televisiossa.


Top 100 Tools for Learning 2013 from Jane Hart

Osallistuitko tai aiotko osallistua äänestykseen? Olisi mielenkiintoista lukea teidän muiden listoja, kenties perusteluineen. Voit lisätä tai linkata omasi kommenttikenttään!

EDIT 22.9.2014
Tänään julkaistiin 100 parhaan opetuksen välineen uusi lista. Kolmen kärki ei ole muuttunut. Johdossa kuudetta vuotta Twitter sekä GoogleDocs/Drive ja YouTube. Ainoa uusi tulokas 10 kärkeen on LinkedIn, joka tipautti Google+/Hangoutsit yhdenneksitoista.
http://c4lpt.co.uk/top100tools/