27.9.2016

Miten digiopettajia kasvaa?

Taloudellisen tiedotustoimiston TAT:n ylläpitämä www.opetin.fi "tukee kouluja opetuksen kehittämisessä kohti tulevaisuuden työelämää" mm. tarjoamalla opettajille materiaalia yrittäjyyskasvatukseen. TAT ylläpitää myös useita kansainvälisestikin palkittuja palveluita, kuten yrityskylää ja asiantuntijaverkostoa.

Yrityskylä auttaa koululaisia ymmärtämään yhteiskuntaa ja taloutta. Kun kuopukseni kolme vuotta sitten siihen osallistui, herätti se moneksi illaksi keskustelua meidän perheen tuloista, menoista ja lainoista. Kävimme läpi lähisukua ja ystäviä ja millä aloilla he toimivat yrittäjinä. Ei ollut kuudesluokkalainen tuolloin osannut ajatella, että niin isä, mummi kuin vaarikin olivat toimineet yrittäjinä. Viimeisimmän palkinnon Yrityskylä sai kansainvälisessä koulutusalan konferenssissa syyskuussa Oslossa, missä se valittiin "maailman parhaaksi oppimisyhteisöjä rakentavaksi kumppanuushankkeeksi". Yrityskylä tavoittaa yli 70 % Suomen kuudesluokkalaisista.

Tampereen klassillisen lukion ideasta syntynyt asiantuntijaverkosto oli ensin OPH:n rahoittama hanke ja otettiin sen jälkeen TAT:n pysyväksi palveluksi. Asiantuntijaverkosto tuo työelämän asiantuntijoita oppitunneille haastateltavaksi videoneuvottelun välityksellä. Itse olen sitä kautta ollut kertomassa lukion äidinkielen tunnilla sosiaalisen median hyödyntämisessä työelämässä.

Alla oleva blogikirjoitukseni on julkaistu alunperin 31.8.2016 TAT:n Opettimen blogissa. Siellä julkaistaan säännöllisesti koulutuksen asiantuntijoiden ja sidosryhmien bloggauksia ajankohtaisista koulutuksen teemoista.


Miten digiopettajia kasvaa?

Suomen oppilaitoksissa on varsin hyvä laitekanta – etenkin kun huomioidaan myös oppijoiden omat laitteet. Tieto- ja viestintätekniikan (tvt) opetuskäytön hyödyntämisessä onkin kyse ennen kaikkea motivaatiosta. Jos se on kunnossa, muilla asioilla on taipumus järjestyä.

Lukuisat hankkeet ovat jo toistakymmentä vuotta tarjonneet opettajille koulutuksia ja erilaisia resursseja työn tueksi. Merkittävänä apuna ovat viime vuosina yleistyneet oppilaitosten ja kuntien muun muassa kollegavalmentajien nimellä kulkevat tvt-pedagogiset tukihenkilöt eli opettajat, joille on resursoitu työaikaa kollegoidensa auttamiseen.

Viime kevään ITK-konferenssissa pidin neljän muun digiopettajan kanssa esityksen Miten minusta tuli digiope? Aloitimme kysymällä yleisöltä, mitkä ovat olleet tärkeitä askeleita heidän omassa kasvussaan digiopettajiksi. Teimme tämän AnswerGarden-palvelulla (ks. ohjediat) ja oheinen kuva on muokattu vastauksista Wordle-sovelluksella.

Tärkeää on halu kokeilla ja uudistua

Digiä käyttävien opettajien kokemusten mukaan kokeilunhalu on tärkein yksittäinen heitä eteenpäin auttanut asia. Se pitää sisällään ajatuksen, että voi testata erilaisia uusia työtapoja ja sovelluksia ja vasta sitten valita, mitkä jäävät käyttöön.

Uskon, että tämä on juuri se tapa, jolla digi saadaan osaksi oppimisen arkea: uusia mahdollisuuksia tulee jatkuvasti, mutta usein vasta itse kokeilemalla tietää, mistä innostuu ja mikä sopii omaan opetukseen tai oppimiseen.

Kokeilunhalun, uskalluksen ja innostuksen tapaisten teemojen lisäksi sanapilvestä nousee vahvasti esille opettajien halu kehittyä työssään ja uudistua. Uudistumista tarvitsevat kaiken ikäiset: monella tuoreella opettajalla on paljon oppimista digivälineistä, kun taas eräs eläkeikää lähestyvä opettaja totesi, että digi on se, mikä tuo muutoin jo hyvällä rutiinilla sujuvaan työhön sopivasti uutta intoa ja haastetta.

Digiopettajaksi kasvamisessa merkittäviksi koetaan myös yhteisöt. Yhä useammalla niihin kuuluvat luokka- ja kahvihuoneen lisäksi tärkeänä osana myös sosiaalisen median verkostot, missä ideoita ja osaamista jaetaan. Kollegoiden tuki vie osaamista eteenpäin ja oppimista tapahtuu myös yhdessä oppijoiden kanssa. Uuden opsin myötä oppijoiden rooli on kasvamaan päin, ei vain palautteen antajina, vaan myös työtapoihin ja teemoihin vaikuttajina.

Ruoki kokeilunhalua


Kun opettajien kokemus kertoo, että tärkeää digiopettajaksi kasvussa on kokeilunhalu, uskallus ja omakohtainen kokemus, miten sinä voit omalla toiminnallasi ruokkia sitä? Milloin seuraavan kerran esittelet asian kokouksessa, ideoit opetuksen kehittämisen hankkeita tai kerrot tapahtumasta, mihin olet osallistunut? Milloin seuraavan kerran suunnittelet koulutuspäivää, vanhempainiltaa tai vaikka työpaikan pikkujoulua?

Ota rohkeasti käyttöön joku uusi väline, vaikka edellä mainittu AnswerGarden-sanapilvi. Kokeile ja anna muidenkin kokeilla. Taatusti moni ihastuu ja löytää uuden tavan rikastuttaa opetustaan ja erilaisten ryhmien työskentelyä.

23.9.2016

Törmäilyä ja tiimijaksoja

Pirkkalan yhteislukio muuttaa ensi syksynä
uusiin tiloihin, joiden suunnitteluun
henkilökunta on päässyt vaikuttamaan.
Osallistuin tänään TAMKin Oppimista ohjauksellisissa kohtaamisissa -hankkeen törmäytykseen. Hauska nimi tarkoittaa iltapäivätapaamista, missä vaihdetaan ajatuksia eri oppilaitosten henkilöstön kesken. Tänään teemana oli oppimisen ja oppijoiden monimuotoisuus. Ajatuksia siitä törmäyteltiin etenkin keskusteluilla, mutta vähän myös digivälinein.

Tapaaminen oli Pirkkalan yhteislukiossa ja alkajaisiksi kuulimmekin pari paikallista puheenvuoroa. Vs. rehtori Marjukka Suihko totesi heti alkuun, että tämä digi ja sähköistäminen ei ole heille nyt niin tärkeää, sillä sitä on tehty jo vuosia ja siitä on tullut osa arkea. Sen sijaan tärkeää on opetuksen monipuolistuminen, mikä uudessa lukionkin opetussuunnitelmassa hyvin näkyy. Ammatillisen puolen opettajat olivat myös kovasti kiinnostuneita maanantaina alkaneista sähköisistä ylioppilaskokeista ja ylipäätään siitä, miten tähän asti on lukioissa päästy.

Lukion äidinkielen opettaja Pasi Kervinen kertoi meille heidän OPH-hankkeesta nimeltä Oppiaineet integroivalla tiimityöskentelyllä moderniin lukiorakennukseen. Siinä he ovat toteuttaneet tiimityöjaksoja. Viime syksynä sellainen toteutettiin lukion ekaluokkalaisille teemalla Olipa kerran elämä. Teemajakso kesti loka- ja marraskuun ja mukana olivat lukion seuraavat kurssit: BI1, GE1. KE1, EN1 ja AI1. Vain pitkä matematiikka ja venäjä kulkivat ne valinneilla näiden ohella iltapäiväkursseina, Muutoin em. kurssien opettajat ja opiskelijat keskittyivät yhden jakson ajan vain näihin viiteen kurssiin.

Teemajakson yksi tavoite oli etsiä uuden lukion opetussuunnitelman henkeä ja samalla testata tällaista työskentelyä, mihin ensi syksyksi valmistuva uusi lukiorakennus tarjoaa muokattavine tiloineen hyvin mahdollisuuksia. Uuden rakennuksen yksi teema onkin, että siellä ollaan heti perillä: kaikki tilat ovat oppimistiloja sen sijaan, että eteisen kautta tullaan pitkiin käytäviin, mistä kuljetaan kohti oppimistiloja. 

Suuri osa tiimijakson työskentelystä tapahtui 4-5 opiskelijan tiimeissä viikkoteemojen ympärillä. Niiden ohessa toteutettiin pakko-, edustus- ja kertauspajoja. Ne olivat noin puolen tunnin opetussessioita kaikille, pienryhmien edustajille tai vapaaehtoista kertausta kaipaaville. Yhteislukion tältä sivuilta löytyy monta kirjoitusta tiimijakson toteutuksesta, niin opiskelijoiden kuin opettajienkin näkökulmasta.

Minun osuudessa oli teemana digi. Diat ovat alla, tässä lisäksi kaksi kysymystä, joihin ei oikein riittänyt aikaa paneutua itse törmäytyksen aikana.
  • X-breikki on Liikkuvan koulun idea, josta bloggasin aiemmin otsikolla X-breikki liikuttaa koululaisia. Voit tehdä eri oppiaineisiin tai vaikka kokousten virkitykseksi omia X-breikkejä ta käyttää SlideSharessa jaettuja. Mm. tältä Liikkuvan koulun sivulta löydät valmiit pohjat, mihin vain lisäät omat kysymykset.
  • Mihin monivalintakyselytyökaluihin voi merkitä useamman oikean vaihtoehdon? (Vastauksia täsmennetty seuraavana päivänä.)
    • Socrativessa onnistuu helposti.
    • Kahoot-tietokilpailuun onnistuu, mutta vastaaja voi valita vain yhden oikeista vaihtoehdoista.
    • Google Formsissa onnistuu ainakin valintaruudut kysymystyypillä. Asetuksista voit valita, että vastaaja saa välittömän palautteen. 
    • Microsoft Forms: onnistuu valinta-kysymyksillä, mutta niihin ei saa automaattista tarkastusta kuten yhden oikean vaihtoehdon salliviin tietovisa-kysymyksiin.
    • Näissä ei onnistu: Quizizz, Triventy, QuizzyRocks
    • Sähköisistä kyselytyökaluista voit lukea lisää tältä blogisivultani.

20.9.2016

Parhaat oppimisen palvelut

Parhaiksi palveluiksi valitsin työkaluja ja palveluita
joita käytän yhdeydenpitoon kollegojen,
some-yhteisön ja koulutusten osallistujien kanssa.
Kuva: Peggy_Marco, pixabay.com, CC0
Jane Hart, Centre for Learning & Performance Technologies, järjestää verkkosivullaan nyt kymmenennen äänestyksen oppimisen ja opettamisen parhaista sähköisistä työkaluista. Äänestys on auki tämän viikon perjantai-aamuun asti.

Top 100 Tools for Learning -lista on ollut minulle tärkeä: se on antanut vinkkiä suosituimmista palveluista ja sitä kautta olen löytänyt arkiseen käyttöön monta uutta, ei vielä tunnettua palvelua, mikä on täydennyskouluttajalle tärkeää.

Seitsemän vuotta Twitter on pitänyt listalla ykkössijaa. Ainakin Suomessa se on enemmän opettajien oman ammatillisen verkostoitumisen ja oman oppimisen työkalu, kuin opettamisen väline, mutta kysely ei tähän asti ole näitä erotellut. Tänä vuonna saa entiseen tapaan äänestää kymmentä parasta. Nyt näistä tulee ensi kertaa valita, ovatko ne hyviä ensisijassa oman oppimisen, oppilaitoksessa tapahtuvan opettamisen vai työpaikalla tapahtuvan oppimisen näkökulmasta. 

Olen pari vuorokautta pähkäillyt, joko tämä kirjoitus olisi valmis julkaistavaksi. Sinä aikana olen muutaman kerran muuttanut alla olevaa listaa. On vaikeaa laittaa kovin erilaisia palveluita parhausjärjestykseen. Äänestyspäätöksessäni painoi se, paljonko palveluita käytän. Top 10 -listallani on vain viikottain käyttämiäni palveluita. Ja näkökulmana siis oppiminen ja opettaminen.


1. Facebook
Tämä oli helpoin valinta. Se jakamisen määrä, mitä me kaikki Facebookissa teemme, on aivan käsittämätön! Jokaisella halukkaalla on siellä lukuisia kollegoja täydentämässä kahvihuoneessa käytyjä keskusteluita, auttamassa ja yhdessä ideoimassa, tiedottamassa ja jakamassa eteenpäin. Facebook on minulle tärkeä etenkin oman oppimisen tukena ja osaamisen jakamisessa lukuisissa ammatillisissa ryhmissä. Facebookissa tulee myös autettua muita sekä vastaamalla kysymyksiin että linkkaamalla sinne omia materiaaleja. Sen Messenger korvaa monelta osin mm. s-postin kahdenvälisessä viestinnässä. Facebook tuo arkeen myös iloa ja osin korvaa yksintyöskentelevältä puuttuvat kahvipöytäkeskustelut. Huomaa, että kaveruuden lisäksi voit myös seurata toisia käyttäjiä, jos he ovat sen sallineet.


2. Blogger ja muutkin blogit
Tämä pitää sisällään monta teemaa julkaisemisesta lukemiseen. Freelancerina tarvitsen oman kotisivun ja blogi palvelee siinä hyvin. Blogeja käytän myös jatkuvasti vähän pidempien koulutusten sähköisinä oppimisympäristöinä. Blogit ovat vahvasti mukana myös oman oppimiseni näkökulmasta, sillä blogien kautta pääsen toisten ajatuksiin ja kokeiluihiin vähän syvemmälle kuin lyhyempien Facebook- tai Twitter-viestien kautta. Saamani palautteen mukaan tämä blogi toimii toisille jopa tvt:n opetuskäytön katekismuksena. Myös itse kirjoittaminen jäsentää ja selkeyttää ajatuksia ja edellyttää usein oman osaamisen syventämistä.


3. SlideShare
Tiedostojenjakopalvelu, missä julkaisen tällä viikolla 200. diasarjani. CC BY-SA -lisenssillä jaettuja diojani hyödyntävät monet muutkin - joko sellaisenaan tai muokkaamalla (parastamalla) niistä oman version. Tykkään kovasti siitä, että voin halutessani päivittää uudet diat vanhojen päälle. Näin kaikki vanhat versiot eivät jää nettiin pyörimään. Monia diasarjoja olen päivittänyt kymmeniä kertoja. Palvelu toimii blogin ohella työni markkinoinnin kanavana. Diojani kannattaa katsoa SlideSharen sijaan tämän blogin koulutusdiat-kohdasta, jotta näet myös vanhemmat, mutta päivitetyt diasarjat.

4. PowerPoint
Minun työkalu eri lähteistä opitun ja itse kokeillun työstämiseksi kokonaisuuksiksi ja sitä kautta koulutuksiksi.

5. Twitter
Arjessa Twitter-virta on ajoittain vain omien materiaalien ja bloggausten sekä hyvin linkkien jakamista, mutta kun aikaa löytyy tai on joku mielenkiintoinen seminaari menossa, nappaan aikaa sen aktiivisemalle seuraamiselle ja osallistun vuorovaikutukseen. Parhaimmillaan Twitter on ehkä juuri suurten tapahtumien taustakanavana, sillä sen avulla pääsee helposti yhdellä hashtagilla heti vuorovaikutukseen kaikkien samasta teemasta kiinnostuneiden kanssa.

6. Adobe Connect
Vuosi vuodelta lisääntyvien webinaarien vetämisen ja seuraamisen työkalu. Syyskuussa todennäköisesti vedän niitä kahdeksan (yhtä monta kuin vuonna 2014) ja osallistun viiteen. Olen vuosia ylläpitänyt tässä blogissani opetusalan webinaarien listausta.

7. Google-haku
Pakkohan tämäkin oli ottaa listalle :)

8. Padlet
Virtuaalinen fläppitaulu, joka taipuu monenmoiseen työskentelyyn yksin tai ryhmän kanssa. Helppo ja toimii ilman kirjautumista, joskin opettajan kannattaa tunnukset palveluun luoda.

9. AnswerGarden
Yhteisöllisesti tuotettava sanapilvi on oiva väline isonkin ryhmän toiveiden, tavoitteiden tai osaamisen pikaiseen kokoamiseen. Toimii kaikilla laitteilla ja ilman kirjautumista.

10. QR-koodit
Yksinkertaista tekniikkaa, mutta niin monikäyttöistä. Sopii opetuksessa mm. linkkien jakamiseen ja tehtäväratoihin, joilla hyödynnetään monia muitakin sovelluksia ja tekniikoita.


Listalta puuttuvat äärimmäisen tärkeät kasvokkaiset tapaamiset koulutuksissa ja erilaisissa seminaareissa ja konferensseissa. Siitä puuttuvat myös verkkosivut ja -julkaisut, joista kärkeen nostan Top 100 Tools for Learning -listan lisäksi Richard Byrnen Free Tech for Teachers -sivuston ja New Media Consortiumin Horizon -raportit. Tulkintani mukaan myöskään Creative Commons -lisenssi ei varsinaisesti ole sellainen työkalu, jota tässä voisi äänestää, vaan enemmänkin toimintatapa ja asenne.

Reilun vuoden sisään esillä ovat vahvasti olleet etenkin erilaiset digitarinat ja myös digijulkaisut. Yksi suosikkini on Adobe Spark Video (ent. Adobe Voice), joka nykyisin toimii iOS-sovelluksen ohella selaimella. Vähän minua kirpaisi, että myöskään sähköiset kyselytyökalut eivät mahtuneet listalleni. Niistä yksikään ei ole ylitse muiden: Google-lomake on tavallaan monipuolisin, Kahoot ehkä hauskin, mutta paikotellen siihen on jo kyllästytty. Quizizz on sille hieman erilainen vaihtoehto ja nyt tutkin Triventyä, minne oppijat voivat lisätä omia kysymyksiään. Aplodeja olen saanut vain X-breikistä, mikä on Liikkuvalta koululta kerrassaan loistava keksintö!

Bloggasin tällä samalla otsikolla sekä vuosi sitten että kaksi vuotta sitten. Vuosi sitten kerroin tuloksista, kaksi vuotta sitten äänestin parhaiksi palveluiksi Twitterin, Facebookin ja SlideSharen.

Tämän vuoden äänestyksen tulos julkaistaan 3.10.

17.9.2016

Kieltenopettajien työpajat

Jo Sammon keskuslukion ovella tuli vastaan
ihana omenoiden tuoksu. Niiden lisäksi tauoilla oli
tarjota näytteilleasettajien esittelyitä.

Tänään on Pirkanmaan kielten opettajat ry:n koulutuspäivä ja pidän siellä kolme työpajaa yhteensä lähes sadalle hengelle. Työpajat ovat osa TAMKin Oppimista ohjauksellisissa kohtaamisissa -hankkeen toimintaa. Se on OPH-rahoitteista opetustoimen täydennyskoulutusta ja suunnattu syksyn toiminnan osalta etenkin ammatillisen ja lukiokoulutuksen ohjaus- ja opetushenkilöstölle. Tarjolla on useita iltapäivän tapaamisia Tampereella, Pirkkalassa ja verkossa. Tervetuloa mukaan!
Selfie kera tuunatun nimilapun:
English please, svenska, tack gärnä och Deutsch - Ja gerne!

Somen helpot palvelut -työpajassa kokeiltavia linkkejä, jotka ovat avoinna teille kaikilla muillekin testattavaksi


Muita kielten opetetuksen ja tvt:n opetuskäytön linkkejä


Alla ovat työpajojeni diat


Alla oleva somen helpot palvelut vastaa aika lailla tätä ajoittain päivittyvää diasarjaa ilman kirjautumista toimivista palveluista. Monista näistä palveluista löydät tarkemmat ohjeet tämän blogin koulutusdiojen sivulta. Sähköisen arvioinnin diat ja olen puolestani koonnut tämän blogin sähköisten kokeiden sivulle ja sinne nyt syyskuussa päivitän myös alla olevista dioista uudet jutut. Sivulla on myös monta sähköistä koetta, joihin voit itse vastata milloin tahansa, nähdäksesi, millaisia kyselyitä eri välineillä voi luoda.




11.9.2016

Pokémon GO ja opetus

Aiemmin tällä viikolla kerroin OKM:n webinaarissa konkreettisia kokemuksia Pokémon Go -pelaamisesta pohjautuen edelliseen bloggaukseeni, joka on kaikkien aikojen luetuin kirjoitukseni. Jaoin muutamia ideoita pelin hyödyntämisestä opetuksessa ja kerroin lyhyesti muista opetuksessa käytetyistä paikkatietoon ja lisättyyn todellisuuteen pohjautuvista pelillisistä ympäristöistä.

Kuva: Sari Salo, CC BY-SA
Webinaarissa professori Frans Mäyrä Tampereen yliopistolta piti puheenvuoron otsikolla Lisätty todellisuus, Pokémon GO ja leikillistyvä yhteiskunta. Hän totesi, että yksi pelin ääneenkin lausutuista tavoitteista on, että pelaajat kokevat oman lähiympäristönsä uudelleen. Itsekin olen huomannut, miten lähiympäristön puistojen nimet, patsaat, muitomerkit ja julkiset rakennukset ovat tulleet tutuksi, mutta yrityksen pokéstoppin olen törmännyt vain kerran. Tarkoitus on kuitenkin jatkossa myydä pocestoppeja ja/tai gymejä yrityksille. Esimerkiksi Japanissa löytyy gymi jo 3000 McDonalds-ravaintolasta.

Mäyrä päätti esityksensä kertomalla tekijöistä, jotka ovat Pokémon GO -pelin suosion taustalla ja omalla kokemuksellakin voin ne allekirjoittaa: peli on helppo lähestyä, siinä on ripaus fantasiaa, se on palkitsevaa ja sen avulla voi tehdä asioita yhdessä.

Ilmiönä peli on äärimmäisen kiinnostava. Jo heti heinäkuussa lukuisat asiantuntijat kirjoittivat siitä ammattialansa näkökulmasta. Opetuksen näkökulmasta paras lukemani bloggaus on innokkaalta opetusteknologiakokeilija Mari Petreliukselta. joka tomii mm. lukion bi-ge-te-opettajana. Hän on ideoinut Pokémon goes luokkahuone -kirjoituksessaan monia esimerkkejä siitä, miten peliä voi opetuksessa hyödyntää. Alla olevassa diasarjassani on siitä muutama lainaus, mutta kannattaa perehtyä alkuperäiseen kirjoitukseen.

Hiljattain eräs luokanopettaja kertoi päättäneensä, että viidennen luokan käsityötunnilla tehdään nuket. Moni oppilas innostui siitä vasta, kun kuuli, että nukke voi olla myös joku pokémon-hahmo. Kehittelimme ideaa yhdessä eteenpäin ja nyt suunnitelmissa on Plastic-sovelluksen (iOS) avulla animoida nämä nuket omiin animaatiotarinoihin. Tässä toteutuu Toby Ricen tviitistä aikanaan poimimani lainaus:
"Älä hämmästytä oppijoita teknologialla. Hämmästytä heidät sillä, mitä he voivat sen avulla luoda."
Kuva: Sari Salo, CC BY-SA
Oheiset kuvat löysin Sari Salolta Alakoulun aarreaitta -ryhmästä. Hän teki tällaisia kuvia koulunsa suunnistusjakson alkuun. Kun hetki sitten chattailimme pyytäessäni lupaa käyttää kuvia, Sari kertoi myös Classcraftista, minkä avulla on pelillistänyt opetustaan. Siellä luokan jokainen oppilas saa oman avatar-hahmon, jota hän kehittää lukuvuoden aikana eteenpäin. Oppilaat jaetaan luokassa tiimeihin, joissa he toimivat yhdessä toisiaan auttaen. Jos innostuit, kannattaa liittyä Classcraft Suomi -ryhmään.

Pokémon Go -tyylisiä paikkatietoon ja/tai lisättyyn todellisuuteen pohjautuvia tehtäväratoja ja vastaavia on suomalaiskouluissa tehty jo pitkään. Monella QR-koodiradat ovat arkea ja lisätyn todellisuuden Aurasmallakin on tehty jo monipuolista sisältöä. Itse olen kokeillut myös juoksentelua pitkin Hakametsän kaupunginosaa Jungle Race -mobiilisovelluksen kannustamana.

Kun tarjontaan lisätään kotimaiset maksulliset sovellukset, valikoima pelillisten tehtäväratojen tekemiseen kasvaa. Seppoa on jo moni päässyt kokeilemaan, Jungle Racenkin sisältävä OutdoorGame on sille yksi vaihtoehto. Ensimmäisenä tällaisen pelillisen elementin osana sähköistä oppimisympäristöä tarjoaa Mobie Oy:n OnEdu 2.0 ja eSmart.

OKM:n seminaari tekoälystä ja opimisanalytiikasta


OKM:n yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen osasto järjestää ke 28.9.2016  avoimen ja maksuttoman Tekoäly ja oppimisanalytiikka opetuksessa ja oppimisessa -seminaarin. Se järjestetään Helsingissä, mutta lähetetään myös verkon kautta. Tämäkin tapahtuma löytyy ylläpitämältäni webinaarilistalta. Rohkeasti mukaan, osallistuminen ei vaadi osaamista!


  

31.7.2016

Pokémon GO - kokemuksia pelaamisesta

Olen pelannut nopeasti globaalin suosion saanutta Pokémon GO -peliä nyt 13 päivää ja päässyt tasolle 13. Tähän bloggaukseen kokosin päiväkirjamaisesti ensikokemuksiani.


Ensimmäiset päivät: mikä ja miksi?


Pokéstoppeja löytyy etenkin julkisten
rakennusten ja maamerkkien luota.
Mitä nopeammin näytöllä olevan kuvan
pyöräyttää, sitä enemmän palkintoja saa.
Pöhinä paikkatietoon ja lisättyyn todellisuuteen pohjautuvan Pokémon GO -pelin ympärillä alkoi kolmisen viikkoa sitten. Peli tuli Suomen sovelluskauppoihin 16.7.2016. Se on rikkonut latausennätyksiä ja ainakin kaupungeissa liikkuessa pelaajia näkyy katukuvassa runsaasti.

Pelin idea on kerätä erilaisia pokémon-hahmoja (pocket+monster tai poké) sekä niiden pyydystämiseen tarvittavia palloja ja muita lisävarusteita, joita saa kiertämällä ympäristöön sijoitettuja pokéstoppeja. Alun jälkeen pääsee kouluttamaan pokémonejaan sekä valloittamaan joukkueiden kanssa gymejä.

Miksi latasin pelin ja lähdin kokeilemaan? Yhtäkkiä some täyttyi uutisista peliin liittyen ja ilmiö oli ensihetkistä alkaen niin suuri, etten halunnut enkä oikein työni vuoksi voinutkaan jäädä sitä vain sivusta katsomaan. On vain yhden käden sormilla laskettava määrä tietokonepelejä, joista olen innostunut. Tässä innostaa pelin uutuusarvo, paikkatietoon sidottu yllätyksellisyys ja liikuntaan motivoiminen.

Tärkeää on myös, että aloittaminen on helppoa: sanastoon ja ominaisuuksiin voi perehtyä vähitellen ja tasojen noustessa saa käyttöön lisää ominaisuuksia. Googlella löytäää paljon ohjeita ja vinkkejä, jos niitä kaipaa, mutta myös pokéstopeilla saa vinkkejä muilta pelaajilta. Plussaa onkin pelin tuoma vuorovaikutus tuntemattomien kanssa. Läheisessä leikkipuistossa pääsin lepertelemään kuusiviikkoiselle vauvalle ja toisessa puistossa teimme koulupojan kanssa ylävitoset, kun olimme pelissä samalla tasolla.

Paikkatietoon liittyvistä peleistä olen kokeillut Jungle Racea ja Seppoa. Seuraavaksi kokeilen OnEdu/eSmart-oppimisympäristön ominaisuutta, minkä avulla voi itse tehdä paikkaan sidottuja tehtäviä. Lisätty todellisuus on innostanut minua jo vuosia ja osin sillä toteutettu mobiilirata on ollut viimevuosina yksi suosituimmista koulutuksistani. Sinänsä Pokémon GO -pelin tekniikka ei ole uutta, mutta mittakaava ja tuotteistus on. Minusta on äärimmäisen mielenkiintoista seurata, miten eri alojen asiantuntijat analysoivat Pokémon GO -ilmiötä ja sen mahdollisuuksia omalla alallaan.


Kesälomareissulla vauhtiin 


Poké-palloilla heitetään pokemonéja.
Kuvassa yksi yleisimmistä: Zubat.
Pelin suosion vuoksi kirjautuminen onnistui vasta muutaman päivän yrittämisen jälkeen. Kotipihaa kauemmaksi poké-jahtiin lähdin vasta kesälomareissulla. Meillä on puolisoni kanssa Museo-kortti, joten ajellessamme Kuopioon, pidimme taukoja mielenkiintoisten museoiden kohdalla. Heti autosta noustuamme käynnistimme pelin. Jokaisen museon edestä löytyi pokéstoppi, mistä sai pelipalloja ja muita tarvikkeita. Muutamista museoista löysimme myös pokéja.

Eivät ajomatkan tauoiksi riittäneet vain museot stoppeineen, vaan aina tuli samalla käveltyä lähiympäristössä. Pokémonien vuoksi ajoimme lounaalle Jyväskylän keskustaan, huoltoaseman sijaan. Keskusta oli ensimmäinen paikka, missä näimme pokéja joka nurkassa - ja samoin pelaajia.

Kuopiossa vietimme neljä päivää sähköttömällä mökillä. Akkuja piti säästää, mutta muutaman kerran tuli peli avattua. Yhtään pokémonia emme nähneet, päivällä tai yöllä, maalla ja järvellä, metsässä tai mökkiteillä.

Palasimme Varkauden ja Mikkelin kautta. Molemmissa keräsimme museoita ja pokéja. Yksi pokéstopeista oli kesäteatterin edessä. Sen julisteessa oli sydämiä, joita satoi myös pokéstopista. Eivät ne liittyneetkään toisiinsa, kuten ensin luulimme. Sydänsade tarkoittaa, että joku oli laittanut siihen luren eli pokémonien houkuttimen. Siinä me sitten istuimme räppiä kuuntelevien murkkupoikien kanssa ja metsästimme pokéja :)

Vastoinkäymisiäkin sattui, sillä tiputin kännykkäni ja sen näyttö hajosi. Puolisolla sovellus jumitti ja vaati jatkuvaa uudelleen käynnistämistä. Minulla sovellus toimi kuin unelma, mutta muutamaa päivää myöhemmin roolit vaihtuivat. Ei ollutkaan puhelinmallista tms. johtuvaa. Eivät vai palvelimet kestä tällaista yhtäkkistä pelaajamäärän kasvua.


Ensimmäiset lure partyt


Kuvassa näkyy kaksi pokéstoppia,
mihin on laitettu lure, joka houkuttelee
poké-hahmoja 30 min. ajan.
Palattuamme kotiin, puoliso lähti saman tien tutkimaan lähiseutuja pelin näkökulmasta. Seuraavana päivänä teimme yhteisen retken: Pyöräilimme lähiseudun pokéstopit ja jatkoimme Sorsapuistoon, missä oli käynnissä kuvan lure partyt eli useampi lure-houkutin samaan aikaan. Siinä istuimme viltillä, söimme eväitä ja metsästimme pokémoneja, kuten moni muukin. Kanssapelaajalta opin lure party -sanan ja kuulin, että Pikku Kakkosen puistossa Tammerkosken tuntumassa niitä on usein jopa neljä!

Seuraavana päivänä lähdin pesemään mattoja. Niiden kuivuessa lähdin kävelylle ja sain napattua vain 200 metrin kävely- ja pyörätieltä muistaakseni seitsemän pokémonia. Puolisolla oli vastaava kokemus toiselta kävelytieltä, joten tein sinne iltakävelyn, mutten saanutkaan yhtään!? Kävelin lähiseutua muutoihin, mutta en löytänyt yhden yhtä pokémonia eikä stopeistakaan ei ollut iloa, kun varasto oli jo täyttynyt. Sen lisäksi huomasin, että sovellus huomioi vain osan kävelemistäni kilometreistä, joista niistäkin palkitaan. Kävelin siis 4-5 km "ihan turhaan", ilman yhtään palkintoa ja se harmitti. No kunto nousee ja oli lämmin heinäkuinen ilta, mutta silti tunsin itseni vähän petetyksi.


Jumittaa - käännyin bussipysäkiltä takaisin :(


Yhtenä päivänä päätin lähteä katsomaan keskustan isoja lure partyja Pikku Kakkosen puistoon. Lähdin matkaan vara-akun kanssa, 15-vuotiaan poikani nauraessa minulle. Vartin päästä palasin takaisin. Lukuisista sovelluksen ja kännykän uudelleenkäynnistyksistä huolimatta en saanut sovellusta avattua. Palasin  kotiin ja aloitin tämän bloggauksen kirjoittamisen. Sain sovelluksen toimimaan vasta myöhään iltapäivällä.


Toimii taas - mutta ei liikenteessä

Yhtenä päivänä vein poikani treeneihin ja odotellessa keräsin pokémoneja Prismasta, parkkipaikalta, kävelyteiltä ja Pirkkahallin ympäristöstä. Kyllä se on kumma juttu, miten tuollaiset virtuaalipalkinnot saavat kävelylenkeillä kiertämään pidemmän matkan kuin mitä oli suunnitellut tai mitä asioita toimittaakseen tarvitsee!

Toisena päivänä vein kännykän korjattavaksi. Lasin vaihtaminen kesti tunnin. Aluksi minulla oli ihan outo olo "kävellä turhaan", mutta nopeasti se unohtui ja nautin kesästä ilmankin. Yhden nuoren kuskin läksytin ratissa pelaamisesta. Itsestänikin huomasin, etten voi jäättää peliä auki lyhyen automatkankaan ajaksi, ilman että se häiritsee keskittymistä liikenteeseen. Myös kuskin vieressä istuvan on syytä malttaa mielensä ja olla ohjaamatta autoilijaa milloin hidastamaan, milloin koukkaamaan vähän pientareen kautta.

Liikenteessä on nyt erityisen tärkeää huomioida pienten koululaisten lisäksi kaiken ikäiset pokémonien keräilijät. Peli ei onneksi vaadi juoksemaan eikä edes jatkuvasti näyttöä tuijottamaan, sillä tiedon lähistön pokémoneista saa värähdyksellä. Huomion peli kuitenkin vie ja tuo ennustamattomuutta liikenteeseen: kävelijä tai pyöräilijä pysähtyy paikalleen juuri siihen, missä kännykkä värisee tai suojatien ylittäjä saattaa äkisti kääntyä tulosuuntaansa saatuaan stopista palkintonsa.

Tässä hyökkään gymillä itseäni paljon
vahvemman kimppuun. Sain köniin, mutta
joukkueena onnistuimme.
Lauantaina kävin katsomassa Neiti Ajan monologin, jota lämpimästi suosittelen. Olin varannut teatterilipun, joka piti noutaa 30 min etukäteen. Normaalisti olisin istunut odotusajan pullaa syöden, nyt ehdin kävellä pari kilometriä ja kerätä paljon pisteitä peliin. Jatkoin kävelyä vielä esityksen jälkeenkin. Lapinnimen kylpylän luota Näsijärven rantaa pohjoiseen kulkeva kaunis kävelytie oli täynnä pokéstoppeja ja pokéjakin sain kerättyä paljon. Sinne palaan - eväät ja uikkarit mukanani!


Minuutti gymin valtiaana


Eilen oli aika lähteä kokeilemaan läheisen gymin valtaamista punaisilta takaisin siniselle joukkueelle. Olin tasolla 10 ja vahvimman pokéni CP 319. Paljoa ei ollut tehtävissä, sillä gymiä vartioivat joukkueen parhaan hahmon CP oli lähes 600. Mutta en ollut yksin. Mukana oli tasolla 19 oleva puolisoni, joka 1300 CP:n hahmonsa johdolla sai heikennettyä punaisia niin, että jopa minun hahmoni pääsi hetkeksi gymin valtiaaksi. Minuutin päästä mieheni valtasi sen minulta, jotta gymi pysyisi sinisillä. Tosin 10 min myöhemmin, kun olimme jälleen kotona, olivat punaiset sen jälleen vallanneet. Taistelu jatkuu...
Hypnoni oli hetken gymin valtias.

Keräily on minusta kivaa, mutta ilmeisesti tuo gymien valtaaminen on pelin lopullinen tavoite. Lykkäsin ensimmäistä gymillä käyntiä, kun ajatuskin sellaisen valtaamisesta nyrkkitappelulla tuntui jotenkin tylsältä. Eihän tässä mitään enempää väkivaltaa sinänsä ole - ainakaan tämän päivän mittareilla - mutta miksei mielummin kisailtaisi vaikka älyssä tai oveluudessa? No onhan tässä sitäkin, mutta silti koko peliteollisuudessa minua tympii tuo fyysisesti vahvempien vallan väärinkäyttö.

On hieman hämmentävää, miten nopeasti pelaaminen sekoittaa reaali- ja virtuaalimaailmoja. Kun lintu laulaa puussa, mietin mitä hahmo sieltä olisi napattavissa. Kun orava juoksee, melkein etsin sitä näytöltä. Kun ikkunastamme näkyi eräänä iltana uusi kirkas valo, ensimmäinen ajatukseni oli, että se on lähin gymi loistaa, vaikka kyse oli nosturin valosta.


Rankkasateessa lure partyissa kaksi tasoa ylöspäin


Tänään kävimme Pikku Kakkosen puiston lure partyissa, missä oli kerrallaan 2-4 houkutinta yhtäaikaa käytössä. Sade alkoi heti saavuttuamme, mutta isot puut antoivat kohtuullisesti suojaa. Reilussa tunnissa nousin kaksi tasoa ylöspäin ja 10-tason jälkeen mukaan tuli ainakin uudenlaisia palloja, sivutuulta heittoa häiritsemään ja ensimmäinen yli 700 CP:n hahmo. Heti tämän julkaistuanikin lähden pelin kanssa kävelylle. Ilman peliä heittäytyisin sohvalle.

Pelaaminen on ollut hauskaa ja sen ansiosta on tullut lisättyä liikuttua, mistä olen tyytyväinen. Lopuksi haluan antaa kaksi suositusta:

  1. Kokeile, etenkin sinä lasten tai nuorten kanssa töitä tekevä. Näin osaltaan näet heidän(kin) maailmaa ja myös tekniikkaa, joka tätä yhteiskuntaa muuttaa. iOS:n käyttäjät voivat ladata pelin maksutta tästä linkistä ja Androidin käyttäjät tästä.
  2. Olet sitten kävelijä, autoilija tai muunlainen liikkuja, muista että suuri osa ihmisistä pelaa nyt tätä ja siksi monen huomiokyky on rajoittinut. Liikennesäännöt ovat yksiselitteiset: Jos ajat, et pelaa. Jos pelaat, et aja.

- - -
Muokattu julkaisuiltana ja korjattu Pokémon-sanan oikeinkirjoitusta. Kiitos lukuisista kommenteista sitä koskien alla ja Facebookissa!

11.7.2016

Taidekuvia kameralla

Prisma-sovelluksen avulla voi muokata profiilikuvaa eri palveluihin.
Mobiili.fi valitsi muutama päivä sittten viikon sovellukseksi maksuttoman Prisman (iOS) ja kirjoitti siitä otsikolla Prisma tekee valokuvistasi taidetta sekunneissa – ole kuin Picasso tai Van Gogh!

Prisman saa nykyisin myös Android-laitteisiin.
(Lisäys 20.8.16)

Sen jälkeen jo usea Facebook-kaverini on vaihtanyt profiilikuvansa sovelluksella muokatuksi ja itseänikin se innosti kokeilemaan.

Sovelluksella voi erittäin helposti ja nopeasti muokata sillä otettua tai kuvakirjastosta löytyvää kuvaa. Käytettävissä on yli 30 filtteriä

Ohessa PhotoGrid-sovelluksella (iOS, Android) tehty kuvakollaasi Prismalla muokatusta kasvokuvastani sekä kukkapenkistä.




Tutkielma kukkapenkistä. Kuvissa vasemmalla vesiallas, keskellä edessä ruusujuuri ja sen takana sekä oikealla pioni. Kuvakollaasissa on sama kuva muokattuna Prisma-sovelluksen eri filttereillä, 

Vastaavia sovelluksia on toki muitakin, mutta Prisma on monipuolisuudessaan erittäin hyvä ja helppo, etenkin jos tykkää taidekuvien tyylistä. Alla oleva kuva on otettu Cartoon Camera -sovelluksella (iOS). Vastaavia on saatavilla kaikkiin mobiililaitteisiin.

Andy Murray (kuvassa) voitti miesten Wimbledonin mestaruuden. Henri Kontisesta puolestaan tuli ensimmäinen suomalaispelaaja, joka aikuisten sarjoissa voitti Grand Slam -turnauksen. Hän voitti britti Heather Watsonin kanssa sekanelipelin.