Vieraana alustatalous-podcastissa

Podcastin kuvituskuva.

Olin vieraana tänään julkaistussa Alustatalouden faktat ja myytit -podcastin jaksossa Oppimisdatasta uusi aapinen - mullistaako alustatalous peruskoulun ja lukion?  Keskustelussa olivat mukana OKM:n kansliapäällikkö Anita Lehikoinen ja Aalto-yliopiston professori Robin Gustafsson sekä juontajana William von der Pahlen. Podcast-sarja löytyy Spotifyista, Apple Podcastista, Suplasta sekä monelta muulta streamaus-alustalta.

Podcastissa keskustelemme avoimesta jakamisesta ja siinä tapahtuneista muutoksista ja uhistakin, kun eräs lukio-opettaja kertoi, miten avoin oppimateriaalin tuottaminen on ainakin heidän lukiossa ja oppiaineessa vähentynyt. Aloitin juuri TAMKissa OPH-rahoitteisen täydennyskoulutuksen Avointen oppimateriaalien hyödyntäminen ja jakaminen. Jännitin kovasti, miten siihen mahtaa löytyä osallistujia, mutta kiinnostusta oli niin paljon, että otin monta ylimääräistä mukaan ja silti osa jäi jonoon syksyn toteutukseen. Tästä on hyvä suunnata kohti Jaa jotain -teemaviikkoa (Open Education Week), jota vietetään 7.-11.3.2022 Suomessa jo yhdeksättä kertaa. Teemaviikon tavoite on, että mahdollisimman moni jakaisi tuolloin jotain omia oppimateriaalejaan. 

Podcast jakson kuvaus

"Data ja alustat mullistavat opetusta ja oppimista. Ne myös mahdollistavat oppimateriaalien jatkuvaa kehittämistä ja avoimien oppimateriaalien helppoa tuottamista. Missä vaiheessa olemme tässä digi-, data- ja alustapohjaisten oppimisratkaisujen käytössä ja kehittämisessä Suomessa? Millä tavalla oppiminen ja opettaminen on muuttunut? Miten Suomen lainsäädäntö on kehittymässä opetusalan data- ja alustapohjaisten ratkaisujen käytön osalta? Vieraina digipedagoginen huippuasiantuntija Matleena Laakso ja opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen. Juontajat: William von der Pahlen ja Aalto-yliopiston professori Robin Gustafsson."
 

Avoimesti jakamaani materiaalia ja ajatuksia jakamisesta

• Avoin jakaminen ja Creative Commons -lisenssit -päivittyvä diasarja.
• Miksi jakaa avoimesti? -artikkeli HAMK Unlimited (2016).
• Delad glädje är dubbel glädje, Nordicom information, käännös M. Jaakkola (2018).
• Avointen oppimateriaalien hyödyntäminen ja jakaminen 3 op -koulutus (TAMK).
• Innostuin videoista #jaajotain -viime vuoden teemaviikon bloggaus (2021). 
• Koulutusdiojen ja -ohjeiden blogisivulle kootut kymmenet päivittyvät ohjeet verkon palveluista.

360-kuvaus innostaa

360-valokuvasta muokattu pikkuplaneetta-
kuva Tampereen keskustorilta

360-kuvaaminen on periaatteessa yhtä yksinkertaista kuin tavallisen valokuvan tai videon ottaminen: laita kameraan virta päälle ja paina laukaisimesta. Monilta organisaatiolta löytyy jo 360-kamera, joten lainaa sitä ja kokeile - ja anna myös oppijoillesi kokeitavaksi. Saatatte vaikka innostua! 

Moni huomaa 360-kameran kanssa nopeasti, ettei välttämättä halua olla joka kuvassa käsivarren mitan päässä linssistä. Tällöin kannattaa ladata mobiilisovellus, joka tuo lisää ominaisuuksia kuvaamiseen. Myös jalustan käyttö on suositeltavaa. Pian huomaat, että 360-kuvaaminen tuo aivan uuden näkökulman kuvaamiseen. Itse opin valokuvausharrastuksen alkuaikoina, miten tärkeää kuvan rajaaminen on ja nyt se vaihe jää pois, kun kamera näyttää ympäriltään kaiken. Mutta mitä tulee tilalle?

Entä miten 360-sisältöjä voi jakaa? Facebook tukee 360-kuvia, mutta Instagram ei. Sinnekin voi 360-kuvia jakaa, mutta se on tehtävä esimerkiksi oheisen kuvan kaltaisina ns. pikkuplaneettakuvina tai animoituina kuvina Theta+-sovelluksen avulla. Paljon on siis alkuun oppimista ja siihen olen avuksi tehnyt erilaisia materiaaleja. 

Muutama kuukausi sitten bloggasin otsikolla ThingLink-skenaario: 360-kuvaamisen opas. Päivitin opasta viimeksi pari päivää sitten ja sieltä löydät myös kaikki alle upotetut ohjeet ja useita muitakin videoita ja vinkkejä. Hyppää siis suoraan 360-kuvaamisen ja ThingLinkin oppaaseen, jos haluat tutustua teemaan monipuolisesti. Siellä opastan myös, miten voit lisätä tageja ja tehdä kuvasarjoja 360-sisällöistä esimerkiksi ThingLinkin tai H5P:n avulla.
 

360-kuvien ja -videoiden editointiin suosittelen ainakin alkuun kameravalmistajien omia sovelluksia, jos et juuri ole kuvia ja videoita aiemmin editoinut. Ohjevideolla 360-kuvien editointi Theta+-mobiilisovelluksella (3:04 min) saat perustiedot 360-kuvien editoinnista ja jakamisen vaihtoehdoista. Theta+ sopii myös 360-videoiden editointiin ja jakamiseen. Editointia paljon helpompaa on hyödyntää oman kameran toimintoja etenkin valotuksen säätämisen suhteen. Haastavissa valaistusolosuhteissa esimerkiksi ulkona, missä kontrasti on iso auringon ja varjon vaihdellessa, kameran toiminnoista on paljon apua. Esimerkiksi HDR rendering tarkoittaa, että kamera ottaa monta perättäistä kuvaa eri valotusajoilla ja yhdistelee niistä automaattisesti hyvälaatuisen kuvan.

Tein myös perusteellisen videon Ohje H5P-työkalun Virtual Tour (360) käyttöön (25:05 min). Siinä näytän H5P-sisällön luomisen ja seitsemän erilaista tagia, mitä tavallisiin tai 360-kuviin ja niistä tehtyihin kuvasarjoihin voi lisätä sekä esikatselun jälkeen vielä sen, miten päädyin ensimmäistä versiota korjaamaan. Videon kuvauksesta löydät aikaleimat, joita voit hyödyntää vaikka niin, että tutustut myös H5P-tehtäviin Single Choise Set ja Summary. Kuvauksessa on myös linkki tuotokseen, jonka videolla rakensin. Jos H5P ei ole sinulle tuttu, voit perehtyä siihen tämän blogin H5P-blogisivulla tai uudella H5P-soittolistallani. H5P ei tarjoa työkaluja 360-videoiden jakamiseen, mutta toki niitä voi linkata ja upottaa sinne esimerkiksi YouTubesta. 

Virtuaalilasit ja 360-sisällöt opetuksessa -diasarjaa olen päivittänyt etenkin Ricoh Theta -kameroiden käytön näkökulmasta. Nämä päivittyvät diani eli ne joissa on ensimmäisessä diassa tarkan päiväyksen sijaan vain kuukausi, ovat sellaisia, etten näitä koskaan tällaisenaan käytä. Sen sijaan ne toimivat ikään kuin materiaalipankkina, josta poimin ja muokkaan dioja erilaisiin koulutuksiin. Löydät ne kootusti koulutusdiojen blogisivulta. Tämän diasarjan perästä löydät teemaan liittyviä aiempia blogijulkaisuja.

Työvuosi 2021

Hyvää alkanutta vuotta! Aloitan uuden vuoden perinteiseen tapaan kokoamalla yhteen kulunutta työvuotta. Eniten työllistin itseäni freelancerina pitäen reaaliaikaisia verkkokoulutuksia. Osassa oli työskentelyä myös webinaarien välissä. Lisäksi tein verkkokursseja ja H5P-sisältöjä tilauksesta myös muille.

Toiseksi eniten tein töitä kouluttamalla TAMKin hankkeissa. Työt jakautuvat seitsemän eri hankkeen tai muun työn kesken ja resurssia niihin oli 4-250 tuntia/hanke. TAMKin työt ja osan Tampereen yliopiston töistä tein työsuhteessa, lisäksi minulla oli muutama muu lyhyt työsuhde yksittäisiin koulutuspäiviin. Palkanmaksajia oli kuluneena vuonna kaikkiaan 40.

Koronan vuoksi pidin vain neljä lähikoulutusta, joten nautin suunnattomasti kollegoiden tapaamisesta ITK-konferenssissa, joka vihdoin saatiin joulukuun alussa järjestettyä Hämeenlinnan Aulangolla. Se ja Leppävirran veso-päivä olivat ainoat työmatkani - ja ainoat kerrat, kun koko vuonna poistuin Pirkanmaalta. Ennen koronaa vuonna 2019 pidin etänä 34 % koulutuskerroista. Epäilen, että enää koskaan ei mennä edes siihen, että tuo kolmannes täydennyskoulutuksista toteutettaisiin lähinä. Lähes kaikki alkaneen keväänkin koulutukset ovat etänä. Katso Tervetuloa-blogisivultani koulutuksiani, minne olet tervetullut!

Tiivistelmä ja tunnuslukuja työvuodestani. Kuva on tehty Adobe Creative Cloud Expressilla (ent. Adobe Spark). Sen ohjeet löydät koulutusdiojen sivulta.. 

Vuoden koulutukset

• Tyypillisin koulutukseni oli 1-3 tunnin webinaari jollekin oppilaitokselle tai sen hankkeelle. Yleisimpiä teemoja olivat viime vuoden tavoin osallistaminen ja aktivointi webinaareissa ja niihin sopivat työkalut sekä moninainen verkkosisältöjen luominen, työkaluina mm. H5P, ThingLink, Adobe Spark (vuoden alusta Adobe Creative Cloud Express) ja erilaiset videot.
• Erityistä kuluneessa vuodessa oli pitkien koulutusten suuri määrä, mistä iloitsin. Vedin 13 kpl 4-6 webinaarin koulutuksia, muutaman yhdessä kollegoiden kanssa. Tällöin teemoissa päästään jo vähän syvemmälle ja kun kysymyksiä herää, ohjausprosessi kulkee mukana, mikä tukee opitun ottamista käyttöön. Toteutan 3 op laajuiset koulutukset yleensä kuuden webinaarin laajuisina. Lisäksi mukana on oppimistehtäviä ja ohjausta pääsääntöisesti webinaarien yhteydessä, mutta tarpeen mukaan henkilökohtaisemminkin. 
• Koulutuskertojen mukaan laskettuna suurin kohderyhmä (noin 40 %) oli toinen aste eli ammatillinen ja lukio-koulutus yhdessä. Tosin osa näistä oli koulutuksia, joihin saivat muutkin kiinnostuneet osallistuja. 20 % oli suunnattu korkea-asteelle, puolet yliopistolle ja puolet amkeihin. Lopuille neljälle ryhmälle jäi kullekin noin 10 % siivu: perusaste, vapaa sivistystyö, kirkko & kirjasto sekä muut eli mm. yhdistykset, julkishallinto, yritykset ja museot. Osallistujista suurin osa oli oppilaitosten opetus- ja ohjaushenkilöstöä, mutta pandemian jatkuessa etätyö, etäkoulutus ja etäohjaus koskettaa yhä useampia ammattialoja. Uutena kohderyhmänä sain tehdä töitä kirkon kanssa.
• Kaikille avoimia koulutuksia pidin muutaman hankkeen ja Helsingin yliopiston omistaman täydennyskoulutusyhtiö HY+:n kautta. 

Nostoja ja tunnuslukuja somesta

Blogi: Kuluneena vuonna blogikirjoituksia tuli kirjoitettua tähän omaan blogiin 16 ja blogivierailuja oli 178 860. Kaikkiaan julkaisuja on 332 ja vierailuita 834 700. Julkaisuja tuli kirjoitettua tavanomaista vähemmän, vaikka jokunen kirjoitus löytyy mm. hankeblogista. Suurin syy lienee innostuminen videoista. Koronan ruokkima kiire selittää osan. Kolmantena syynä oli se, että korona-aika on karsinut koulutusteemojen moninaisuutta, kun kaikilla on samat haasteet ja siten melko samat mielenkiinnonkohteet. Näin ollen ei ole tullut yhtä usein hypättyä johonkin ihan uuteen, mistä blogata.

Kaikkien aikojen luetuimman bloggauksen ykkössijaa pitää edelleen 10 suosittua sovellusta muuttuu tai lakkautetaan vuodelta 2018 (ks. myös uudempi Mitä uuta #digipeda-sovelluksissa?-bloggaus syyskuulta 2021). Toiselle sijalle on noussut etäajan mainio ClassroomScreen - open helppo työkalu (2019) ja kolmantena on Sanapilvet opetuksessa (2020).  Alle on listattu kuluneen vuoden luetuimmat bloggaukset, joista neljä on kirjoitettu jo 2020, mutta niitä luetaan edelleen säännöllisesti. Tänä vuonna kirjoitetuista kärkeen nousee pelillisen monivalinnan Blooketin esittely, mikä onkin yksi hauskimpia löytöjä tälle vuodelle.

1. Sanapilvet opetuksessa (2020)
2. Flinga - helppo osallistamisen sovellus (2020)
3. Blooket: uusi pelillinen monivalintakysely (2021)
4. Miten esitän Teamsissa dioja? (2020)
5. Kuvakortit ja visualisointi (2020)

Diat: Kuluneena vuonna oli 165 000 diojen katsomiskertaa, joista vajaat kaksi kolmannesta oli SlideShareen jaettuja yksittäisten koulutusten dioja. Tänä vuonna siellä julkaistuista dioista ylivoimaisesti katsotuin oli Virtuaaliretket kielten ja kulttuurin opetuksessa ja toisena Yhteisöllisyys verkko-oppimisessa. Reilu kolmannes katsomiskerroista oli SpeakerDeckiin jaettuja päivittyviä diasarjoja, joista viime vuosien katsotuimpia ovat olleet:

1. H5P-työkalut 
2. Sanapilvet opetuksessa.
3. Ilman kirjautumista toimivat sovellukset
4. Ruudunkaappausvideot ja Screencast-O-Maticilla tekstitys
5. Sähköiset kokeet, kyselyt ja arviointi sekä Flipgrid-videochat

YouTube: Kuluneena vuonna YouTube-videoitani katsottiin 19 178 kertaa eli puolet siitä, mitä viimeisen noin 10 v aikana. Julkisia videoita minulla on 71, joista 25 olen julkaissut tänä vuonna. Alla ovat tämän vuoden katsotuimmat videoni, kaikkien aikojen katsotuimmat näet helposti YouTubesta. 

1. Miten esitän Teamsissa dioja? (2020)
2. Flinga-muistitaulun esittely (2020)
3. Pikaohje Padletin luomiseen (2021)

ThingLink: ThingLinkiin olen tehnyt paljon sisältöä ja niitä on katsottu kuluneena vuonna 47 949 kertaa. Pääset katsomaan niistä ison osan tämän ThingLink-ohjekuvani kautta. Sieltä löydät interaktiivisia kuvia ja videoita, 3D-malleja, virtuaalimatkoja ja skenaarion 360-kuvaamisesta. 

Padlet: Padlet-muistitaulu olisi varmasti seuraavana tällä listalla - tai ehkä ennen ThingLinkiä - sillä käytän sitä monipuolisesti ja päivittäin. Se ei tällä hetkellä jaa lainkaan katsomiskertoja, mutta sitä kautta tulee blogiini eniten liikennettä heti Googlen ja Facebookin jälkeen. Padlet-ohjeiden ja esimerkkien koonnista löydät linkkejä esimerkkeihin ja pääset kokeilemaan sovellusta.

Facebook, Twitter, LinkedIn, ja Instagram: Facebookin ammatilliset ryhmät ovat minulle todella tärkeitä ja siellä keskustelen eniten muiden kanssa. Olen mahdollistanut minun seuraamisen Facebookissa, jos haluat seurata lähinnä julkisia työhön liittyviä päivityksiä. Twitterissä ja LinkedInissa käyn lähes päivittäin, mutta harvemmin loma-aikoihin. Instagramissa heilun epäsäännöllisesti mukana ja olen viimeaikoina kokeillut sitä, että julkaisen joka bloggauksesta tarinan, jonka kiinnitän kohokohdaksi profiiliini.

Koronan vaikutuksia

Olin kaksi vuotta sitten tammikuussa BETT-messuilla Lontoossa, jonka jälkeen jäin sinne viikonlopuksi. Osallistuimme tuolloin suurimpiin Kiinan ulkopuolella järjestettäviin uuden vuoden juhliin. Koronasta olimme tuolloin jo kuulleet, mutta emme vielä osanneet sitä pelätä, vaikka vähän vitsailimmekin, toimmekohan Suomeen tuliaisia. Maaliskuussa korona näytti voimansa täälläkin ja kirjasin ylös sen vaikutuksia työhöni bloggauksessa: Täydennyskouluttajan korona-kevät viikko viikolta.

Koronan aiheuttama ja toisilla muutaman kuukauden kestänyt ja toisilla edelleen jatkuva etäopetus ja etätyö on selvästi lisännyt työmäärääni. Entisestäänkin kasvaneeseen kysyntää vastaamista on mahdollistanut monikin asia, sen ohella, että tykkään kovasti työstäni: Olen säästänyt paljon aikaa matka-ajan vähenemisen myötä (2019 minulla oli 77 matkapäivää), lapsemme ovat jo isoja ja nuorin muutti syksyllä opiskelijakämppään ja puolisoni on enimmäkseen kärsivällinen pitkille työpäivilleni. Täysin töistä vapaita kahden päivän viikonloppuja en juuri pidä. Myös illat kuluvat pitkälti töiden merkeissä, kun mukaan lasketaan varsinaisen palkkatyön ohella jatkuva uuden opettelu ja työhön liittyvä somen käyttö. Raahaan kyllä itseni päivittäin pihalle, mutta myöhäisillan lepohetki kuluu yleensä sukkia kutoen ja samalla jutellen, äänikirjoja kuunnellen tai tv:tä katsoen. Lomaa pidän pitkän jakson kesällä ja sopivasti myös vuodenvaihteessa.

Alla on vuoden retviitatuin tviittini. Tykkäyksiä kertyi tätä enemmän vain 10 000. tviitilleni.

Opetus- ja kulttuuriministeri @liandersson kiitti meitä kaikkia siitä, miten olemme mahdollistaneet opetuksen läpi pandemian. Hän muistutti, että etäopetusta on monessa maassa voitu antaa vain koulutv:n tai radion välityksellä. #ITK2021

— Matleena Laakso (@MatleenaLaakso) December 2, 2021

Bloggaukset aiemmista työvuosistani

Työvuosi 2020
Työvuosi 2019
Työvuosi 2018
Työvuosi 2017
Työvuosi 2016
Työvuosi 2015
Vuoden 2014 työt sanapilvinä
Nettilaskurit ja uusi vuosi (2013)
Onnellista joulua ja kiitos! (2012)

Digikivaa vuoden viimeisiin koulupäiviin

Viimeksi tänä aamuna luin somesta pyynnön vinkata kivoja juttuja viimeisiin koulupäiviin, lähinä tai etänä. Alla viisi vinkkiä parin viime vuoden bloggauksistani.

Samalla mainostan tulevia osin avoimia ja osin tietylle kohderyhmälle suunnattuja verkkokoulutuksia, joita pidän keväällä eniten TAMKin kautta, mutta myös monen muun organisaation kautta. Lue lisää ja ilmoittaudu Tervetuloa-blogisivun linkeistä.  

Lämmin kiitos kaikille teille lukijoille ja kiitos myös runsaasta palautteesta, jota blogistani jatkuvasti saan. Tämän bloggauksen myötä toivotan onnellista joulun aikaa!

Blooket: uusi pelillinen monivalintakysely (5/2021)

Tykätty ja kiva uusi monivalintakisa, missä myös sattuma ja/tai pelistrategiat vaikuttavat menestymiseen. Aloita vaikka kultajahdista ja opettele yhdessä oppijoiden kanssa haastavampiakin pelimoodeja. Tarjolla on valmiita kyselyitä, mahdollisuus tuoda niitä Quizletistä tai voit luoda omia. Maksuton versio toimii max 60 pelaajalle.

Hyvää peliviikkoa opettajat! (11/2021)

Peliviikon bloggauksessa nostin esiin oppimispelien koonnin, pelilliset Blooket-kyselyt ja ThingLinkin, minkä opettajalisenssillä voi luoda pakopelejä (tai käyttää valmiita) ja kalliimmalla koululisenssillä myös luoda skenaarioita. Näitä tuskin ehtii enää ennen joulua tehdä, joten ota ThingLink vinkkinä talteen alkuvuoteen ja ilmoittaudu em. blogisivun ThingLink-webinaariin tai laajempiin webinaarisarjoihin monipuolisista verkon työkaluista. 
Kommentti 9.12.22: Ks. ajantasaiset tiedot ThingLinkin lisensseistä ja niiden ominaisuuksista.

Jouluinen X-breikki (12/2020)

Liikkuvan koulun kehittämä liikunnallinen kysely, ja minun ikisuosikki. Käytä valmista tai luo oma kysely diasarjaksi. Oppijat vastaavat kysymyksiin liikkeillä ja kysymyksinä toimivat esimerkiksi oikein/väärin-väitteet ja mielipidekysymykset. Pikkujouluissa tonttulakki mukaan: "Jos olet sitä mieltä, että... laita tonttulakki päähän!"

Kuvakortit ja visualisointi (3/2020)

Kuvakortit ostettuna, tulostettuna tai verkkokuvina käytettynä toimivat lukukauden lopussa mm. palautekeskustelun apuna tai vaikka joulusta, sen merkityksestä, perinteistä ja lomasta keskustelun aktivoijana. Kuvat herättävät meissä kaikissa erilaisia mielikuvia eikä niitä käytettäessä kuule lausetta: "Mulle ei ole mitään lisättävää edellisiin kommenteihin." 

Sanapilvet opetuksessa (3/2020)

Sanapilvet ovat helppo ja monikäyttöinen työkalu. Kerää ennakkotietoa teemasta, kysy mielenkiinnon kohteista tai siitä, mikä on vaikeaa. Käytä myös opitun kokoamiseen, ohjauksen tukena tai palautteen keräämiseen. Laita oppijat tekemään toisilleen arvoituksia sanapilvinä: mikä kirja, mikä maa, mikä verkon työkalu? Keskustelua syntyy hyvin myös metaforista. Kokeile itse ja vastaa lyhyesti jatkamalla lausetta: Joululoma on kuin...

Teamsilla tekstittäminen, Wordilla litterointi ja PowerPointilla kääntäminen

Syyskuun Mitä uutta #digipeda sovelluksissa? -bloggausta kirjoittaessani havahduin siihen, miten paljon Microsoft on tehnyt viime aikoina saavutettavuuden eteen. Alle upotetuilla videoilla näytän Teamsin kaksi tapaa tekstittää videoita, sen miten Wordilla voi sanella ja myös litteroida puhetta sekä sen, miten PowerPointit voi kätevimmin kääntää vieraalle kielelle. 

Videolla unohdin näyttää, mistä transkriptio (yläkulma) ja tekstitys 
(alakulma) löytyvät Teams-tallenteella, kun sitä ei ladata tiedostona
ulos M365:sta, joten näytän sen kuvassa.
CC-merkintä videoissa kertoo tekstitystavasta (Closed Captions),
ei tekijänoikeuksista. Jos YouTube-videossa on Creative Commons -lisenssi,
 tieto löytyy videon kuvauksesta kuten alla olevissa videoissa.

Kun innostuin näitä videoita tekemään, kokosin samalla myös aiemmat Microsoftin sovellusten ohjevideoni omaksi soittolistakseen. Viime vuonna julkaisemani videot liittyvät bloggauksiin SharePoint Spaces eli tilat ja Miten esitän Teamsissa dioja? Lisäksi olen tehnyt videon Microsoftin syventävästä lukuohjelmasta, joka toimii monien Microsoftin sovellusten ohella mm. ThingLinkissä, Flipgridissä ja Minecraftissa.

Monelle oppimateriaalien ja verkkosisältöjen tekijälle saavutettavuus näyttäytyy ennen kaikkea videoiden tekstittämisenä. Siihen olen jakanut vinkkejä aiemminkin (ks. koulutusdiojen ja ohjeiden sivun kohta tekstitys). Saavutettavuus on kuitenkin laajempi juttu. Se on kuin esteettömyyttä, mutta verkkomaailmassa. Pyörätuoliluiskien sijaan rakennetaan verkkosisältöjä, joita esimerkiksi näkövammaiset voivat helposti käyttää. 

"Saavutettavuus tarkoittaa sitä, että mahdollisimman moni erilainen ihminen voi käyttää verkkosivuja ja mobiilisovelluksia mahdollisimman helposti. Saavutettavuus on ihmisten erilaisuuden ja moninaisuuden huomiointia verkkosivujen ja mobiilisovelluksien suunnittelussa ja toteutuksessa." -AVIn saavutettavuusvaatimukset