Kymmeniä muutoksia suosituissa sovelluksissa

Muutos on pysyvää eikä kukaan yksin pysy ajantasalla
opetuksen sovelluksen muutoksista. Apuna kannattaa
hyödyntää somen ammatillisia verkostoja ja halutessaan
myös tilata palveluiden uutiskirjeitä tai lukea niiden blogeja.
Kuva on muokattu CC0-kuvasta (Kalhh, Pixabay).

Huomaan lähes viikottain uusia ominaisuuksia tai muita muutoksia opetuksessa ja ammatillisessa verkostoitumisessa käytetyissä verkon sovelluksissa.

Blogini ylivoimaisesti luetuin kirjoitus on huhtikuulta 2018. Siinä esittelin 10 suosittua sovellusta, jotka muuttuvat tai lakkautetaan. Nyt käyn alla läpi noin 20 sovellusta ja nostan esiin niiden keskeisiä muutoksia, hyviä tai huonoja. Melkein kaikissa on linkki lisätietoihin, useimmiten aiempiin bloggauksiin tai ohjedioihin, jotka löytyvät kootusti koulutusdiojen sivulta.

Padletissa uutena karttapohja

Padletissa uutta ovat karttapohjat, joista bloggasin esimerkin kera lokakuussa. Nyt tarjolla on seitsemän erilaista pohjaa (formaattia), joilla voi luoda erilaisia seiniä, kuten ajatuskarttoja tai jakaa sisältöjä eri sarakkeisiin. Padletiin ei ole tullut isoja muutoksia, mutta päivitin samalla ohjediat, jotka tosin lähipäivinä uusin ja tuon mukaan myös maksullisen koululisenssin ominaisuuksia.

Uusien käyttäjien maksuttomien Padlet-seinien määrä on rajattu kolmeen, mutta liittyessään suosittelulinkillä, saa neljä seinää. Suosittelija puolestaan saa kolmesta uudesta käyttäjästä yhden uuden seinän.

Lisäys 16.12.19: Padletiin näyttää tulleen tarjolle jo kahdeksas pohja (formaatti) nimeltään aikajana. Tässä siitä esimerkki, jota vielä huomiseen koulutukseen muokkaan.
Lisäys 14.1.20: Kokosin ohjeet ja esimerkit yhteen Padletiin. Nyt mukana ohjeita myös koululisenssin käyttäjille

ThingLink uudistuu vauhdilla

ThingLinkiin on tullut hurjasti uusia hyviä ominaisuuksia. Sen editori on samanlainen. luot sitten interaktiivisia kuvia tai videoita, tavallisia tai 360-sisältöjä. Kun lisää tagin, tarjolla on neljä erilaista vaihtoehtoa. Yksi uusimmista ominaisuuksista on mahdollisuus äänittää kuvaan tai tagiin ääntä suoraan ThingLinkillä. Sisältöjen katsominen onnistuu nyt suoraan Twitteristä ja jopa offline. Sovelluksessa on syventävä lukuohjelma ja muutoinkin saavutettavuutta on kehitetty. Koululisenssillä voi luoda kursseja ja jaettuja kansioita, tosin alkuun vain organisaation sisäisesti.

Thinglinkin peruskäyttö on opettajille maksutonta, mutta kun oppijatkin halutaan sisällöntuottajiksi, tarvitaan koululisenssi. Sen kanssa kutsukoodilla kirjautuminen takkuaa useista eri syistä, mutta O365-pääkäyttäjä voi Azure tenantID:n kautta ratkaista ongelman ja sallia kirjautumisen ilman koodeja suoraan O365-tunnuksilla. Kun kirjautumisesta selviää, sisältöjen luominen on helppoa. Kokemukseni mukaan vaikuttaa siltä, että ThingLink on oppilaitoksiin useimmiten hankittu maksullinen oppimista tukeva palvelu, jos mukaan ei lasketa O365:sta ja sähköisiä oppimisympäristöjä.

• Ulla Koivula: 10 recent ThingLink product updates for teachers and schools
• Päivittyvät ThingLink-ohjeet, mistä löydät mm. esimerkit sisältötyypeistä, tageistä ja ohjediat.
• ThingLink mukaan autiolle saarelle -bloggaus (9/2019)

Kahoot siirtynyt kohti maksullisuutta

Kahoot pyrkii saamaan opettajista ja kouluista maksavia asiakkaita. Peruskäytön on luvattu pysyvän opettajille aina maksuttomana, mutta ilmaisversion ominaisuuksia on kesällä ja syksyllä 2019 karsittu. Samalla maksullista versiota on huomattavasti monipuolistettu.

Keskeisin muutos on kysymystyyppien karsiminen. Nyt voi maksutta luoda vain Quiz-monivalintakyselyitä. Aiemmin tehdyt Jumble-kyselyt näyttävät toistaiseksi toimivan, vaikkei uusia voi ilmaisversiolla enää tehdä. Parannuksena on kysymyspankki, mikä nopeuttaa huomattavasti kyselyiden tekemistä. Nyt kysymykset ja vastausvaihtoehdot voivat olla aiempaa pidempiä ja vastausaikaa voi antaa aiempaa enemmän. Kyselyt tallentuvat myös keskeneräisinä.

• Bloggaus: Kahoot - parannuksia ja huononnuksia (8/2019)
• Sähköisten kokeiden sivu: esimerkkejä kyselyistä ja päivittyvät ohjediat

Lisäys 15.3.20: Helmikuussa Kahootin haasteet (Challange) muutettiin ja nyt siihen voi vastata omassa tahdissa selaimella eli mobiilisovelluksen lataamista ei enää edellytettä. Kahoot antaa aina pisteitä nopeudesta, mutta haasteessa voi valita, että se painottaa oikeita vastauksia nopeuden kustannuksella. Opettajat, joiden koulun korona on sulkenut, saavat nyt Premium-ominaisuudet käyttöönsä. Itse jo vähän niitä tutkailin ja voi kun kivoja ja monipuolisia kyselyitä sen avulla voi helposti luoda etänä opiskeleville - suosittelen!

Maksuton Quizizz-monivalintakysely monipuolistunut

Quizizz on monipuolistunut ja alkaa yhä paremmin korvata suurelta osin maksulliseksi muuttunutta Kahootia. Quizizz on ainakin tällä hetkellä täysin maksuton. Hyvää Quizizz-kyselyssä on kilpailijaansa Kahootiin verrattuna ollut pitkään mahdollisuus antaa kotitehtäviä ja rauha vastata kyselyihin omassa tahdissa.

Quizizz mahdollistaa vain erilaiset monivalintakysymykset, kuten valitse yksi tai usea oikea vaihtoehto ja uutena myös mielipidekysymykset. Kysymyksiin ja vastausvaihtoehtoihin voi lisätä, tekstiä, kuvia, gif-animaatioita ja matemaattisia merkkejä. Lisäksi kysymyksiin voi äänittää lyhyen ääniviestin (10 sek). Lukutaidottomien kanssa voit siis kysyä ääneen ja vastaus annetaan klikkaamalla kuvaa.

Quizizz-palvelussa on Google Classroom -integraatio. Muut voivat luoda sovelluksen sisällä luokkia oppijaryhmilleen. Uutta on myös kyselyn tiimimoodi. Siinä jokainen vastaa kyselyyn itsenäisesti, mutta pisteet kertyvät ryhmälle. Nyt on mahdollista live-pelin ja kotitehtävien ohella jakaa kysely linkillä niin, että linkki ei vanhene, mutta toisaalta tällöin vastaukset eivät näy kyselyn tekijälle. Tämä sopii erinomaisesti esimerkkikyselyiden tai harjoitustehtävien jakamiseen. Tästä voit vastata kyselyyn ylioppilaskokeesta.

• Quizizz-monivalinta monipuolistunut -bloggaus (11/2019)
• Sähköisten kokeiden sivu: esimerkkejä kyselyistä ja päivittyvät ohjediat

H5P kehittyy hyvään suuntaan

Avoimen lähdekoodin H5P-työkalujen käyttö tuntuu kokoajan lisääntyvän ja hyvä niin. Ne löytyvät jo monen oppilaitoksen Moodlesta ja Mobien oppimisympäristöissä ne kuluvat aina hintaan. Työkalut saa nykyisin käyttöön myös SaaS-palveluna kuukausimaksulla. Uusimpana teemana lisäsin ohjedioihini vinkkejä Moodlen käyttäjille mm. edistymisen seurannasta ja sisältöjen upottamisesta.

Alla olevan maaliskuisen bloggauksen jälkeen uusina on julkaistu kaksi uutta tehtävätyyppiä: Advanced Fill in the Blanks & Find the Words. Seuraaviksi tulee Interactive Book ja MiniCourse. H5P-työkaluja kehitetään jatkuvasti, niiden saavutettavuutta kehitetään ja seuraavia suuria uutisia on luvattu julki toukokuun 2020 H5P-konferenssin aikaan.

Muutoksia upottamisessa (lisätty 5.12., muokattu 9.12.19): H5p.org on tarkoitettu vain työkalujen testaamiseen, ei sisältöjen jakamiseen oppijoille tai muille verkon käyttäjille. Moni on sitä kuitenkin käyttänyt ensisijaisena sisältöjen luomisen ja jakamisen paikkana, mikä on ylikuormittanut palvelimia. Sen vuoksi sisältöjen upotus sieltä on tilapäisesti estetty. Tarkoitus on, että H5P-työkaluja käytetään joko asentaen ne itselle esim. Moodleen tai ostamalla palvelu osoitteesta h5p.org. Julkaisin aiheesta bloggauksen, missä on mukana vinkkejä myös Moodlen käyttäjille: H5P: upotukset ja Moodle-kysymyksiä.

• H5P parantunut entisestään -bloggaus (3/2019)
• Uusi linkki 18.8.2020: Jatkossa löydät H5P-ohjeet ja esimerkit sekä aiheeseen liittyvät blogijulkaisuni kätevimmin tämän blogin H5P-sivulta.

Google ja Microsoft ovat luopumassa maatunnuksista

Google ja Microsoft ovat jo vuosien ajan vähitellen luopuneet maatunnuksista. Aiemmin blogspot.fi-osoitteella luodut blogit ovat jo pitkään löytyneet osoittesta blogspot.com. Samaan pyritään sähköposteissa. Jos sinulla on vielä Microsoftin live.fi-sähköposti, vaihda sen tilalle esim. outlook.com tai hotmail.com. Saat uudelleen ohjattua vanhaan osoitteeseen tulevat viestit uuteen osoitteeseesi (ks. Microsoftin ohje).

Live.fi-osoitteen kaikkia toimintoja ei enää ylläpidetä, joten pieni osa sähköposteista ei koskaan löydä perille. Siksi vaihdoin osoitteeksi etunimi.sukunimi@outlook.com. On käsittämätöntä, ettei Microsoft ei ole asiasta mitenkään sähköpostin käyttäjiä informoinut, vaikka tilanne on ollut ongelmallinen jo yli vuoden. Tämän selityksen löytäminen kadonneiden viestien syyksi ja sitä kautta ratkaisun löytäminen oli ison harmin ja työn takana. 

Twitterissä useita uusia ominaisuuksia

Suomalaisista 18 % käyttää Twitteriä ja heistä 43 %:lle se on päivittäinen työkalu eli ne jotka sovellusta käyttävät, kokevat sen varsin hyödylliseksi.

Twitterin tekemät muutokset ovat pieniä uusia ominaisuuksia, mutta niitä on paljon. Uusista ominaisuuksista keskeisimpiä ovat mielestäni seuraavat: Saat Twitteriin helposti useamman käyttäjätilin, esim. oman ja organisaation tilin. Julkisten tykkäysten ohella voit lisätä tviitin vain itsellesi näkyviin kirjanmerkkeihin. Pitkistä tviiteistä voit muodostaa viestiketjuja. Voit koota omia tai muiden tviittejä yhteen ns. hetket-ominaisuuden avulla (ks. esimerkki teemasta Diasarjoa digistä ja opetuksesta). Nimestään huolimatta hetket jäävät pysyvästi näkyviin, ellet niitä poista. Vastaavia, mutta monipuolisempia koonteja voit tehdä Wakelet-palvelulla (ks. koonti ITK2019-konferensista), mikä muistuttaa lakkautettua Storify-palvelua.

Monen muun somepalvelun tavoin voit lisätä Twitterissä jakamiisi kuviin teksti- tai äänivasteen, jolloin viestisi ovat saavutettavia ja kuvien sisältö on ymmärrettävissä esim. ruudunlukuohjelmilla. Mahdollisuus lisätä tekstivaste täytyy ottaa erikseen käyttöön jokaisella laitteella Twitterin asetuksista. Se ei siis ole käyttäjäkohtainen ominaisuus.

Twitter on päättänyt kieltää ehdokkaiden vaalimainonnan ja mainonnan mielipiteisiin vaikuttamiseksi liittyen kansallisesti tärkeisiin lainsäädäntöhankkeisiin liittyen mm. ilmastonmuutokseen, terveydenhuoltoon, maahanmuuttoon ja verotukseen. Twitterin pääjohtajan Jack Dorseyn mukaan "päätöksen taustalla on kasvava huoli, joka liittyy koneoppimiseen perustuvaan viestien kohdentamiseen ja valeuutisiin". Dorsey jatkaa, että internet-mainonta on erittäin tehokasta, mutta se tuo samalla politiikkaan merkittäviä riskejä. Poliittinen mainonta ei ole Twitterille merkittävä tulonlähde. (Lähteinä YLE/Haukka, YLE/Pilke ja HS/Pullinen)

Lisätty 7.12.19: Twitter aloittaa piakkoin yli puoli vuotta käyttämättä olleiden tilien poistamisen. Sitä ennen tuodaan tarjolle mahdollisuus asettaa edesmenneiden käyttäjien tilit muistotilaan samaan tapaan kuin Facebookissa voi tehdä. Lue lisää Jani Liljan bloggauksesta: Twitter aloittaa passiivisten tilien poistamisen, mitä yritysten tulisi huomioida?

• Dikata-koulutukset ja Twitter-tallenne-bloggaus (10/2019) Mukana on tunnin tallenne Twitterin käytöstä sekä päivittyvät ohjediat.
• 10 vuotta Twitterissä-bloggaus (6/2019)

Animaatio- ja videosovellukset

• Flipgrid-videochat on tuonut uusia ominaisuuksia ja hyödyntää monipuolisesti muita Microsoftin ja sen yhteistyökumppaneiden sovelluksia. Flipgridillä voi tehdä kätevästi videoita esim. ThingLinkissä jaettavaksi. Ks. Flipgrid - videochat opetuskäyttöön -bloggaus (8/2019).
• Biteable antaa tehdä ilmaisversiolla enää 10 animaatiota. Ks. Animaatioita Biteable-sovelluksella (10/2018). 
• Automaattisesti videon materiaaleistasi koostava Magisto on nykyisin maksullinen (alk. 5 $/kk, 7 pv ilmainen kokeilujakso). 
• Lasten tarinankerronnansovellus Storybird on nykyisin maksullinen. 
• Adobe Sparkilla on kolme maksutonta sovellusta: Video (ks. esimerkkejä), Page (esimerkki) ja Post. Nykyisin Sparkin sisältöjä voi muokata selaimen kautta yhdessä, mutta ei samanaikaisesti. Koulutuksenjärjestäjät saavat maksutta käyttöönsä Premium-ominaisuudet (mm. omat logot, teemat. fontit), kun liittävät Sparkin käyttäjähallintaansa. Tällöin kirjautuminen tapahtuu oppilaitoksen tunnuksilla ja käyttö on GDPR:n mukaista. Tässä Adoben ohjeet liittymisestä. Palvelun voi myös ostaa IlonaIT Oy:ltä.
  

Tämän blogin koulutusdiojen sivulta löydät päivittyvät diasarjat animaatioiden, videoiden ja kuvatarinoiden sekä ruudunkaappausvideoiden tekemisestä. Esimerkkejä eri sovelluksilla tekemistäni tuotoksista olen koonnut digitarinoiden Padletiin. Adobe Sparkin sovellukset (Video, Page, Post) esitellään omassa diasarjassaan, niistä löytyy myös IlonaIT:n tallenteita (ks. Spark-bloggaus). (Kappaletta muokattu Sparkin osalta 14.1.2020.)

Siirrä osaamismerkit Mozilla Backbackistä uuteen palveluun

Jos sinulla on ollut osaamismerkkejä Mozilla Backbackissa, sait elokuussa sähköpostin (lähettäjänä badges ÄT mozillafoundation.org), missä oli ohjeet merkkien siirtämiseksi uuteen Badgr Backpack -palveluun. Moni lienee ohittanut viestin mainosviestinä sitä tarkemmin katsomatta, joten tsekkaapa sähköpostisi!

HP Revealin Studio on lakkautettu (otsikkoa muokattu jälkikäteen) 

HP Reveal (ent. Aurasma) on vuosien ajan ollut mielestäni paras maksuttomista ja helppokäyttöisistä sovelluksista, joilla voi itse tehdä lisätyn todellisuuden sisältöjä, joskin aivan viime vuosina sille on tullut runsaasti kilpailijoita mm. ARCore/ARKit-tekniikan myötä. Kun Aurasma myytiin HP:lle ja sen nimi muuttui ja alettiin luvata muutoksia. Viime kesänä HP Revealin Studio suljettiin ja kaikki sillä tehty sisältö on poistunut. Tilalle on lupailtu jotain uutta vielä tälle syksylle, mutta siitä ei ole tarkempia tietoja eivätkä heidän aikataulut ole ennenkään pitäneet.

Helppokäyttöinen ja yksinkertainen HP Reveal-mobiilisovellus sillä luotuine sisältöineen toimii entiseen tapaan. Sillä luodut sisällöt voivat olla sovelluksesta löytyviä 3D-animaatioita tai omia kuvia ja videoita.

• Ks. lisätyn todellisuuden diasarja koulutusdiojen sivulta 
• Lisäys 15.3.20: HP Reveal on lakkautettu. En ole löytänyt sille vaihtoehtoa, mihin olisin kovin tyytyväinen.

Oletko löytänyt Opehommien wikin?

Opeverkostojen poistuttua Wikispaces-palvelun myötä, sivusto löysi uuden kotipesän kotimaisesta Purot.net-wikistä. Opehommien nimellä kulkevalta sivustolta löydät opetusalan sadat Facebook-ryhmät, erinomaiset blogit, hyvät diat sekä tapahtumakalenterin. Uusimpana sieltä löytyy opetusalan podcasteja.

Lopuksi nostoja SlideSharen korvaajista, ARCoresta, CC-lisensseistä, Notegraphystä ja Expeditions-viertuaaliretkistä

• SlideShare jatkaa takkuamista ja sen korvaajat eivät tavoita yleisöä: SlideShare ei toimi eikä korvaajaa löydy -bloggaus (10/2019).
• Puuttuuko mobiililaitteestasi uudet lisätyn todellisuuden ominaisuudet mahdollistava ARCore? Moniin laitteisiin sen saa toimimaan lataamalla maksuttoman mobiilisovelluksen Google Play Services for AR (Android).
• "Creative Commons -lisensseistä tuli Suomessa julkishallinnon standardilisenssi vuonna 2014. Nyt Euroopan komission on saanut valmiiksi oman lisenssipäätöksensä ja on päätynyt tarkalleen samaan lopputulokseen: CC BY 4.0 ja CC0." Lähde: Toikkanen, CC-uutiset
  Lisäys 15.3.20: Myös UNESCO suosittaa nykyisin avointa jakamista (lähde).
• Notegraphy on toiminut tänä syksynä kovin epävakaasti.
• Google Expeditions (Android, iOS) mahdollistaa virtuaaliset luokkaretket ja tarjoaa lisätyn todellisuuden sisältöjä. Kuusamon digitutor Jaana Virtanen on suomentanut useita retkiä ja jos tiedät muista, vinkkaa minulle niin päivitän tiedot Virtuaaliretkiä Google Expeditions -sovelluksella -bloggaukseen (10/2019). Uutena ominaisuutena voi nyt myös sovelluksen retket  jakaa katsottavaksi linkillä. 

Quizizz-monivalintakysely monipuolistunut

Quizizz mahdollistaa monivalintakyselyiden tekemisen reaaliaikaisesti yksilöille ja ryhmien väliseen kisailuun. Opettaja voi kyselyn asetuksista määritellä miten kilpailullisen ja pelillisen kokemuksen haluaa tarjota. Halutessaan mukaan saa musiikin ja voi palkita nopeudesta, näyttää parhaiten pärjäävien nimien listauksen ja ottaa käyttöön meemipalautteet. Quizizz mahdollistaa myös aina avoimet harjoituskyselyt (vastaukset eivät tallennu) sekä määräajaksi avatut kotitehtävät (vastaukset näkyvät opettajalle).

Quizizz-kyselyt ovat aina monivalintoja, mutta ominaisuuksia on runsaasti: Kysymyksen voi esittää 10 sek äänitiedostona, lisäksi kysymyksiin ja vastausvaihtoehtoihin saa tekstiä, kuvia tai matemaattisia merkkejä. Oikeita vastauksia voi olla yksi tai useampi ja mukana voi olla myös mielipidekysymyksiä. Uusi kiva ominaisuus on sen mahdollistaminen, että lopuksi saa johonkin kysymykseen uuden yrityksen (Redemption Question). Tämä tukee hyvin oppimista sen ohella, että oppija saa välittömän palautteen. Tästä voit kokeilla vastaamista päivitettyyn kyselyyn suomalaisesta ylioppilaskokeesta. Mukana ovat kaikki mahdolliset kysymystyypit.

Kahoot on samankaltainen työkalu ja tarjoaa opettajille maksutta monivalintakyselyt. Niin hauska kuin Kahoot monen mielestä onkin, opetuksessa on hyvä käyttää erilaisia sovelluksia muun muassa jotta onnistujat ja epäonnistujat eivät aina olisi samoja oppijoita. Kahoot ei ole kaikille mieleen, sillä se suosii nopeita vastaajia ja siinä vastaus annetaan kahta erillistä näyttöä katsomalla. Nämä voivat aiheuttaa haasteita esim. lukivaikeudesta ja hahmottamisen häiriöistä kärsiville. Lisäksi se nostaa aina julkisesti esiin viisi parasta. Bloggasin Kahootista viimeksi otsikolla: Kahoot - parannuksia ja huononnuksia.

Molemmat ovat helppokäyttöisiä työkaluja, joihin vain kyselyn tekijän tarvitsee kirjautua. Tosin kirjautumalla ja mobiilisovelluksella vastaajat saavat lisäominaisuuksia. Molemmissa voi luoda omia kyselyitä tai jakaa ne muillekin. Miljoonia jaettuja kyselyitä ja kysymyksiä voi käyttää sellaisenaan tai kopioida ne itselle muokattavaksi.

Quizizz-kyselyssä on myös seuraavia etuja

• Kaikille maksuton (ainakin toistaiseksi).
• Voidaan toteuttaa niin, että kukin keskittyy vain omaan kyselyyn eikä kilpaileminen vie lainkaan huomiota muiden tekemisiin. 
• Vastausaikaa voi antaa jopa 15 min/kysymys. Tämä mahdollistaa esim. tiedonhankintatehtävät tai avustajan kanssa työskentelyyn. 
• Kyselyitä voi antaa kotitehtäväksi ilman, että tarvitaan mobiilisovellusta (toisin kuin Kahootissa). Jos tuloksia ei tarvitse tallentaa, voi jakaa pelkän harjoittelulinkin. 
• Vastaukset tallentuvat automaattisesti. Opettaja voi valita, näyttääkö ryhmälle reaaliaikaisesti miten muut suoriutuvat vai piilottaako näkymän. Kyselyn jälkeen voi avata näkymän, minkä avulla tulokset käydään yhdessä läpi. 
• Voit luoda kyselyistäsi kokoelmia esim. oppiaineen mukaan. 
• Mobiilisovellus osaa lukea kysymykset ääneen (ei suomeksi). 
• Voit luoda palveluun kirjautuneista oppijoistasi ryhmiä (Classes). 
• Google Classroom -integraatio mahdollistaa mm. kyselyiden jakamisen ilman koodeja ja tulosten jakamisen huoltajillekin.
• Kysymykset vastausvaihtoehtoineen voit kerätä oppijoilta Google-lomakkeella. Ohjeet löydät palvelun blogista. Voit suomentaa osan lomakkeesta, mutta älä käännä kohtia Question, Option, Correct Answer ja Time.

Olen koonnut tämän blogin sähköisten kokeiden sivulle esimerkkejä kymmenistä vastaavista työkaluista, niiden linkkejä ja päivittyvät ohjediat.

Ruudunkaappauskuvia Quizizz-kyselyistä.

Digiä esityksiin

Vedin syksyllä kolme melkein samansisältöistä koulutusta teemalla digiä opetuksiin. Tutustuimme pääosin verkon maksuttomiin sovelluksiin, joita voi hyödyntää erilaisia esityksiä ja koulutuksia pitäessään. Moni sovelluksista toimii hyvin myös erilaisissa työryhmissä ja kehittämishankkeissa. Mukana on myös useita kirjautumatta toimivia sovelluksia. Huomaa, että moni sovelluksista on kaupallisessa käytössä maksullinen.

Alla on koulutusten yhteinen Padletin, mistä löydät kokeilulinkkejä ja jokaisen kolmen koulutuksen diaesityksen. Sinne on koottu myös useita kokeilulinkkejä. Osa niistä toimii edelleen, osa toimi vain sen hetken, kun olin itse kirjautuneena ja avannut kyseisen ympäristön. Moniin sovelluksiin löydät tarkempia ja ajoittain päivittyviä ohjeita tämän blogin koulutusdiojen sivulta.

Padletin sovellukset on jaoteltu teeman mukaisiin sarakkeisiin. Sisältöjen jakaminen sarakkeisiin on yksi seitsemästä Padletin mallista. Padlettia esittelin tarkemmin edellisessä bloggauksessani: Padlet toi tarjolle karttapohjat.

Digiä esityksiin 5.11.19 from Matleena Laakso

Padlet toi tarjolle karttapohjat

Padlet-muistitaulut ovat minun ja monen muun opettajan ja kouluttajan suosikkeja. Veikkaisinpa, että maksuttomien sovellusten suosijoita on viime vuosina eniten kirpaissut se, että uudet käyttäjät saavat nykyisin vain kolme tai neljä uutta Padlettia ja toisaalta se, että Kahoot on viimekuukausina kovalla kädellä karsinut maksuttomia ominaisuuksia (ks. Kahoot-bloggaus).

Padlet on ollut pitkään luotettava ja vain vähän muuttunut helppokäyttöinen sovellus. Se sopii niin ryhmän kuin yksilöiden työskentelyyn sekä kuratoinnissa kommentoitujen linkkien kokoamiseen. Itse käytän sitä myös kevyenä oppimisympäristönä lyhyille koulutuksille. Tällöin käytän formaattina hyllyä ja teen oman sarakkeen mm. käytännöille, ennakkotehtävälle, kullekin koulutuspäivälle ja webinaarille sekä kehittämistehtävälle. Se toimii hyvin silloin, kun tarpeena on yhteinen alusta materiaaleille ja lyhyille kommenteille.

Julkisista Padleteistani löydät mm. koonnin oppimispeleistä (voit lisätä omat suosikkisi) ja esittelyn digitarinasovelluksista (videot, animaatiot, kuvatarinat). Siellä on myös muutama testiseinä, missä voi kokeilla Padletin käyttöä ilman kirjautumista.

Padlet toi hiljattain tarjolle seitsemännen vaihtoehdon formaatiksi eli asettelumalliksi. Uusin formaatti on kartta, missä viestit liitetään tiettyyn paikkaan zoomattavalle maailmankartalle. Käyttäjä voi valita 11 karttapohjasta, mitä haluaa käyttää. Upotin alle tekemäni esimerkin, jonka näet myös tästä linkistä.

Kartan jälkeen löydät vielä päivitetyt ohjediat ja Digi-innostaja -podcastin Padletin käytöstä. Molemmissa on lisää esimerkkejä sen opetuskäytöstä.

Kommentti 18.12.2019: Joulukuussa Padlet toi tarjolle kahdeksanneksi formaatiksi aikajanan. Esimerkin näet Vuorovaikutuksen aktivointi digivälineillä -bloggauksesta.
Kommentti 11.1.2020: Alle vaihdettu päivitetty Padlet-diasarja. Ks. myös tämä Padlet, minne on koottu ohjeita, esimerkkejä ja kokeiluympäristöjä

Padlet opetuksessa

Padlet on suosittu opetuksessa paljon käytetty muistitaulusovellus. Se on helppo, mutta monipuolinen palvelu, minkä avulla voi luoda työkentely-ympäristön ryhmälle tai yksittäisille oppijoille. Se sopii myös esim. kommentoitujen linkkien jakamiseen tai kuratointiin.

Kokemuksia podcastien tekemisestä (lisätty 2.6.2023)

Siivoilen blogini luonnoksia. Bloggaus podcast-kokemuksista jäi aikanaan kirjoittamatta ja kokeiluni jatkui vain neljän jakson verran. Alla pari kappaletta kokemuksiani kolmen vuoden takaa.

Yksi hyvä tapa oppia uutta, on luvata kouluttaa teemasta muutaman kuukauden kuluttua. Tällainen haaste sai minut kokeilemaan podcastien tekemistä. Vaikka monta päivää aiheeseen perehdyin ja luin muiden kokemuksia ja kokosin samalla omaa materiaalipankkia ja oppia teemasta, paljon jäi opittavaa vielä itse tekemisvaiheeseen. Ensimmäisissä podcasteissä ääni ei ollut lähellekään täydellinen, vaikka joka paikassa painotetaan, miten tärkeää hyvä äänen laatu on. Tämä johtuu siitä, että podcasteja kuunnellaan paljon kuulokkeilla mobiililaitteist

Päällimmäisenä on nyt alkuun fiilis, että ei minusta tule radiotoimittajaa, vaan tällainen kirjallinen ilmaisu sopii minulle paremmin. Tekstiä jaksan hioa tuntikausia, oman äänen kuuntelu ja editointi vain tuskastuttaa. Huomaan toistelevani asioita, erilaisia täytesanoja tulee ihan liikaa jne. Asioita, jotka tuskin live-tilanteessa haittaavat, mutta tallenteessa tuskastuttavat. Toinen haaste on koko ajan se, että kun puhun digisovelluksista, mukaan tarvittaisiin linkkejä ja mahdollisuus näyttää asioita. Niinpä podcast tuskin on teemoilleni ideaali ympäristö, mutta kokeilen silti. Huomaan meneväni ensimmäisissä podcasteissa liian yksityiskohtiin (klikkaa sieltä ja sieltä), kun varmasti toimivampaa olisi yleisemmällä tasolla oleva puhe ja tekniikan sijaan enemmän käyttötarkoituksiin ja pedagogiikkaan keskittyvä anti. Tässä näkyy sekin, että jälleen kerran otan käyttöön uuden sovelluksen niin, että ensisijainen tarve on oppia käyttämään sitä, ei sen kummenpi todellinen tarve.

Listen to "Padlet – monipuolinen muistitaulu" on Spreaker.

SlideShare ei toimi eikä korvaajaa löydy

Bloggaushistoriani toiseksi luetuin kirjoitus on kahden vuoden takainen SlideShare on rikottu.  Microsoftin omistaman tiedostojenjakopalvelun hajoaminen ja vähittäinen alasajo ilman käyttäjien informointia on sattunut minuun kipeimmin kuin minkään muun palvelun lakkautus.

Hyvää korvaajaa ei ole löytynyt, joten käytän SlideSharea edelleen Speaker Deckin ja AuthorSTREAMin ohella, joista kerroin maaliskuussa otsikolla SlideSharen alamäki jatkuu - ehdolla pari korvaajaa ja nyt vähän lisää. Näistä kahdesta löytyy minulle tärkein: mahdollisuus päivittää tiedostoja linkin tai upotuskoodin muuttumatta.

Tämä kirjoitus on ollut tekeillä pitkään ja työnimenä on ollut: SlideSharen korvaaja löytyi. Sitä ei ole löytynyt, mutta julkaisen katsauksen siihen, mitä sovelluksia nyt käytän. Tämä on samalla vastaus Marjaana Jokisen tviittiin, missä hän kysyy SlideSharen tilanteesta ja sen mahdollisista korvaajista. Samassa Twitterin keskusteluketjussa hän kertoo, ettei ole käyttänyt SlideSharea "pitkiin aikoihin, oikeastaan minkään katsomiseen" ja jatkaa "Vähän ehkä muna-kana -ilmiö: ei tule katsottua dioja verkosta, kun asiantuntijat eivät niitä sinne laita. Ne mitä Googlella löytää, alkavat olla jo vanhoja. Toisekseen blogit, podcastit ja webinaarit korvaavat ainakin mun käytössäni SlideSharen tarjooman."

Miksi SlideShare ei toimi - ja milloin se toimii?

Syyt SlideShare-tiedostojenjakopalvelun heikkenemiseen on listattu jo aiemmissa bloggauksissa. Minulle niistä keskeisin on ollut se, ettei dioja voi enää päivittää. Tilanne on kahdessa vuodessa vain huonontunut. Esimerkiksi SlideSharen sisäinen haku ei toimi, vaan sisällöt löytyvät paremmin jopa Googlen avulla. Minun nimellä hakemalla 10 uusinta tulosta viittaavat vanhoihin vuosina 2013-2017 jaettuihin diasarjoihin, joista yhdelläkään ei edes ole ollut runsaasti katsomiskertoja. Näin siitä huolimatta, että käytän palvelua jatkuvasti. Diani löydät siis palvelusta vain profiilisivultani tai kattavammin tästä blogista.

En ole näiden haasteiden kanssa yksin. Moni aktiivikäyttäjä on hylännyt SlideSharen kokonaan ja esimerkiksi Top Tools for Learning 2019 -äänestyksessä SlideShare oli kolmen vuoden ajan sijoilla 5-9. Nyt se on tipahtanut sijalle 89 (lähde).

No miksi yhä käytän SlideSharea? Siksi, että hyvää ja keskeiset ominaisuudet omaavaa palvelua ei ole löytynyt - eikä ehko ole olemassakaan. Jaan SlideShareen yksittäisten koulutusten dioja, joita ei ole tarvitse päivittää jälkikäteen. Hyperlinkit toimivat satunnaisesti, mutta diat saa nätisti upotettua verkkoon ja ennen kaikkea sitä kautta ne löydetään.

Jos diojani ei löydetä, teen paljon turhaa työtä

Otetaan esimerkiksi katsotuin diasarjani SlideSharesta: Sähköiset kokeet ja arviointi. Olen ladannut sen palveluun helmikuussa 2014 ja sen jälkeen päivittänyt sitä kymmeniä tai ehkä jopa sata kertaa. Sitä on katsottu 115000 kertaa. Kun sisältöjen päivittäminen SlideSharessa estettiin, vein diasarjan Speaker Deck -palveluun. Siellä sitä on katsottu noin vuoden aikana 1500 kertaa, vaikka sisältö on edelleen ajankohtainen ja teemaa useita kertoja kuussa koulutan.

Kuva lähteistä, joiden kautta käyttäjän ovat
vimeisen vuodan aikana SlideSharen diani löytäneet.

Tämä on SlideSharen korvaavien palveluiden haaste: Sisältöjä ei niistä löydetä. Yksikään palvelu ei ole onnistunut saamaan valtavirran asemaa, vaan tieto on hajallaan pitkin verkkoa. Noin vuodessa Speaker Deckissä diasarjani ovat keränneet 10 000 katsomiskertaa (vain 20-3300/diasarja).

AuthorSTREAMissa katsomiskertoja on ollut vielä vähemmän, yhteensä 2400, mikä tarkoittaa vain 57-613/diasarja. Nämä kaikki diat ovat suurella vaivalla tehtyjä ja usein päivitettyjä diasarjojani, jotka aikanaan SlideSharessa keräsivät tuhansia ja monet kymmeniätuhansia katsojia. Tämän lisäksi niitä jaettiin runsaasti ja upotettiin kymmenien oppilaitosten oppimisympäristöihin ja hankesivuille.

SlideSharen kautta sisällöt vielä jotenkin tavoittavat yleisön. Minun dioja on viimeisen vuodan aikana katsottu 109 000 kertaa, missä on noin 20 000 laskua edellisvuoteen. Kuluneen vuoden viisi katsotuinta ovat suosittuja ajoittain päivittyviä diasarjoja, joista uusin versio löytyy nykyisin toisesta palvelusta. Tätä uusinta versiota harva on löytänyt, vaikka siihen viittaan diasarjojen otsikossa ja kuvauksessa, joita edelleen pystyn päivittämään. Sen sijaan Google ei näitä uusia versioita ja palveluita tunnu kovin hyvin löytävän. Se pyrkii löytämään suosittuja sisältöjä, ei suinkaan uusimpia ohjeita. Niinpä ohjeita etsiessä kannattaa rajata hakutulos esim. viimeisen vuoden aikana julkaistuun. Ja jonkun toisen hakukoneen käyttäminenkin voi auttaa. Tunnetko esim. DuckDuckGo-hakukoneen, mikä ei tallenna tietoja käyttäjistä?

Miksi näillä tilastoilla sitten on väliä? En freelancerina tee perinteistä markkinointia, vaan jaan osaamistani, mikä puolestaan tuo asiakkaita. Olen ollut jo useamman vuoden siitä onnellisessa tilanteessa, että töitä on riittämiin, ja enemmänkin, mutta ei se toki tarkoita, ettei mitään markkinointityötä enää tarvita.

Päivitän ja julkaisen diasarjoja etenkin opetusalalla työskentelevien avuksi. Teen niiden eteen paljon työtä ja jos käyttäjät eivät niitä löydä, teen turhaa työtä. SlideShare on vuosien varrella tuonut dioilleni katsojia tuplasti sen määrän, mikä blogissani on ollut kävijöitä. Yksi miljoonien käyttäjien suuri palvelu tuo näkyvyyttä paremmin kuin tietyllä alalla suosittu yksittäinen blogi.

Speaker Deckin ja AuthorSTREAMin haasteet

Monia sovelluksia olen kokeillut ja vielä useampia tutkinut, mutta SlideSharelle sellaisena kuin se oli, ei ole korvaajaa. Verkosta puuttuu palvelu, missä jakaminen onnistuisi sujuvasti ja monipuolisiin tarpeisiin ja josta sisällöt myös löydettäisiin. Hyperlinkkien toimivuus olisi erittäin toivottavaa. SlideShareahan aikanaan verrattiin diasarjojen YouTubeksi. Ajattele, jos YouTube lakkautettaisiin - mistä etsisit videoita? Minne ne jakaisit? Miten ne löydettäisiin?

Kumpikaan seuraavista peruskäytön osalta maksuttomista palveluista ei ole lähelläkään täydellistä, mutta parempiakaan en ole löytänyt. Molemmista löytyy minulle tärkeä ominaisuus: tiedostoja voi päivittää linkin muuttumatta.

AuthorSTREAMin haasteita

• Somessa tästä puhutaan SlideSharen seuraajana ja korvaajana, mutta katsojaluvut sitä kautta ovat järkyttävän vähäiset. Dioja ei täältä löydetä.
• Kun päivittää diat, sen alla oleva esityksen sanallinen kuvaus ei muutu. 
• Diasarjan vieressä näkyvä CC-lisenssikuvake ei näy oikein. 
• Upotuskoodissa ei httpS-alkua, joten se ei toimi kaikilla sivuilla (S:n voi lisätä itse koodiin).
• Hyperlinkit ei toimi jaettaessa pdf-muodossa. Dioina jaettaessa toimivat osittain, mutta diojen laatu on niin huono, ettei niin kannata jakaa.
• Kertoo minulle yllättävän korkeita lukuja siitä, miten diasarjojani olisi palvelusta ladattu - en oikein usko niitä (esim. katsottu 91 kertaa, ladattu 50 kertaa, ei lainkaan tykkäyksiä).
• Matleenan sivu authorSTREAMissa

SpeakerDeckin haasteita

• Upotuskoodi täyty tehdä erillisellä sivulla, muttei silti toimi kaikkialla.
• Dioihin voi lisätä kuvauksen, mutta ei avainsanoja.
• Hyperlinkit eivät toimi.
• Löytyvät verkosta huonosti.
• Matleenan sivu Speaker Deckissä

Miten tästä eteenpäin?

Olen kuulolla uusien palveluiden suhteen ja otan mielelläni vinkkejä vastaan. Jakamisen paikan tulee mahdollistaa vähintään tiedoston päivittäminen linkin/upotuskoodin muuttumatta ja jotenkin myös taata diojen löydettävyys. Näistä jälkimmäinen tarkoittaa käytännössä ainakin peruskäytön osalta maksutonta palvelua, jotta sen käyttö voisi yleistyä opetusalalla. Jos palvelu ei tarjoa löydettävyyttä, se ei tuo lisäarvoja omaan pilvipalveluun tai blogiin. Kovasti toivon myös hyperlinkkien toimivuutta, mutta muuten toiveissa varmasti täytyy joustaa.

Jatkan edelleen mainitsemani kolmen palvelun käyttämistä. Tosin edellä oleva yhteenveto siitä, miten huonosti diat SpeakerDeckistä ja AuthorSTREAMista löydetään kyllä sen verran järkytti, että laittaa taas miettimään, mikä tässä on järkevää työajan käyttöä.

Koska jaan dioja useissa palveluissa ja toivottavasti aikanaan löydän yhden hyvin, lupaan, että tämän blogin koulutusdiojen sivulta löydät aina linkit uusimpiin ja ajoittain päivittyviin diasarjoihini, mutta myös viimeisimpien koulutusteni materiaaleihin.