ITK2024: Muistiinpanoja tekoälystä

ITK-konferenssin perinteinen hattukuva.
Esiintyjät saavat aina hatun muistoksi.

Huhtikuinen ITK-konferenssi oli jälkeen todella antoisa! Koska olet löytänyt blogiini, opetusteknologia ja tekoäly kiinnostanee sinuakin. Merkkaa siis nyt kalenteriin ensi vuoden aiemmin ilmoitetusta poikkeava ajankohta 23.-25.4.2025. Paikkana on poikkeuksellisesti Tampere-talo eli minulta voi kysellä majoitusta :)

Edellisessä bloggauksessa Tervetuloa osallistumaan ja kuuntelemaan jaoin linkit omiin esityksiini sekä konferenssin webinaaritallenteisiin ja vertaisarvioituun artikkelijulkaisuun. Lisäksi ohjelmakarttaan on koottu esitysten materiaaleja.

Mitä opin? Tässä siitä muutamia nostoja kuusi viikkoa sitten kokoamieni tviittien ja muistiinpanojeni pohjalta. Yksittäisiä linkkejä ja vinkkejä päivitin tuoreeltaan tekoälyn linkkivinkkien Padlet-muistitauluun.

Poimintoja avajaisista ja päättäjäisistä 

Aivotutkija Katja Saarikivi kertoi, että myös ihmisillä on ajattelun vinoumia, ei vain tekoälyllä. Kyse mm. siitä, että aivot pyrkivät säästämään energiaa. Oppimisenkin ryhdytään vain, jos se koetaan riittävän tarpeelliseksi. Jos ei, voidaan nojautua vaikkapa oletuksiin tai stereotypioihin. Aivot toimivat tehokkaasti uteliaassa mielentilassa ja ällistyminen lisää normista poikkeamisen sietoa ja oppiminen helpottuu.

Tekoälyproffa Teemu Roos totesi, että tekoälyn suurin vaikutus näkyy sosiaalisen median algoritmeissa ja vaikkapa Googlen haussa. Opettajille hän heitti idean, että entä jos pakottaisi oppijat tekoälyn käyttöön ja vääristä faktoista saisi miinuspisteitä. Tämä voisi auttaa oppimaan fiksua käyttöä ja kehittämään medialukutaitoa. Itse olen sanonut saman asian kieltenopettajille niin päin, että kun osa oppijoista tuottaa kaiken vieraskielisen tekstin tekoälyllä, niin luodaankin tehtäviä, joissa varsinaisen tekstin sijaan kirjoitetaankin kehotteita.

Päättäjäisissä Lauri Järvilehto vertasi tekoälyä maalariin. Se miten sivellintä pitää kädessään eli miten osaa työkalua käyttää, määrittää mitä sillä saa aikaiseksi. Ei hienoinkaan flyygeli tee huippumuusikoksi, jos ei osaa soittaa. Tai kunto ei nouse vain urheiluvälineitä ostamalla, niin vaivatonta kuin se olisikin. Järvilehto totesi, että substanssiosaaminen ei ole häviämässä ja on edelleenkin tärkeää tietää, mistä faktoja löytyy. Sen sijaan substanssiosaaminen muuttuu. Mitä enemmän sinulla on sitä, sen paremmin osaat luoda tekoälylle kehotteita.

Lukio-opetus: tällainen työskentely onnistuu vain tekoälyn avulla

Otaniemen lukion historian ja yhteiskuntaopin opettajien Sari Halavaaran ja Juha-Pekka Lehtosen ITK-esitykset tarjoavat vuosi toisensa jälkeen oivaltavia ja konkreettisia esimerkkejä ajankohtaisiin digipeda-teemoihin liittyen. Tässä neljä esimerkkiä heidän opetuksestaan.

• Lähtökohdaksi otettiin, että tehdään jotain sellaista, mikä ei onnistu ilman tekoälyä. EU:n maaraportit ovat piiiitkiä ja vaikeaa tekstiä. Opiskelijat syöttivät niiden vajaa 10-sivuiset yhteenvedot tekoälylle ja tekivät niistä kysymyksiä annetuista näkökulmista. Näin lukiolaiset tekivät puheet, jotka muunnettiin 3D-avattareilla videoiksi.
• Tässä tehtävässä tutustuttiin kuvageneraattoreihin ja Faktabaarin aineistoihin sekä kokeiltiin tekoälykuvia historian opetuksessa. Taiteen tyylisuuntien kertaamisen jälkeen yritettiin luoda niin hyvä kehote, että saataisiin luotua kuva goottilaisesta kirkosta niin, että kaikki historian faktat olisivat oikein. Virheitä tuli silti niin paljon, että tehtävätyypiksi sopisi ehkä paremmin: Etsi 10 virhettä goottilaisesta kirkosta.
• Keskiaikaa käsiteltäessä kirjoitettiin tekstiä aikakaudesta tekoälylle. Kehotteiksi tehtiin kysymyksiä henkilön säädystä, roolista yhteiskunnassa, perheestä, uskonnosta ja arjesta. Näin luotiin omat hahmot. Sen jälkeen kukin istui tuolille haastateltavaksi.
• Sisällissotaan perehdyttiin kirjoittamalla aiheesta tekstiä tekoälylle ja sitten luomalla molemmille osapuolille mm. omat tavoitteet ja iskulauseet. Lopuksi pidettiin oikeudenkäynti aiheesta.

Nostoja eri esityksistä

Kouvo Kasper Vammalan lukiosta ja Iris Sundelin Saskystä totesivat, että pelipedagogiikka ei ole vain pelaamista, se on myös pelien tekemistä. Vammalassa lukiolaiset ovat tehneet pakopelejä turvallisuuskulttuurin kehittämiseksi. Turvallisuus (safety & security) on monimuotoinen asia, mutta pohjimmiltaan se on tunne. Maslowin tarvehierarkiassa se on heti välttämättömien fyysisten tarpeiden jälkeen. Esityksessä kerrottiin, että kun tilassa on kameroita, se kertoo siitä, että ihmiset nähdään riskinä. Mutta miten kehitetään tunnetta siitä, että ihmiset nähdään voimavarana? Sillä sitä he ovat: Lukion kyselyn mukaan turvallisuuden tunnetta luovat eniten 1) pienempi kaveriporukka, 2) yksi tietty ystävä, 3) pienempi kaveriporukka samalta ryhmänohjausluokalta ja 4) ryhmänohjausluokka. Hankkeessa on tehty pelejä ThingLinkillä. Osa on pelattavissa vapaasti, osa pelataan yhdessä lähinä, jotta purkukeskustelu tulee käytyä. Lue lisää TurvaX-hankesivulta.

Jani Hannula ja Tuomas Eronen Vantaalta kertoivat, miten heillä on tehty kuntatason pelisääntöjä tekoälyn käyttöön. Esitys on seurattavissa tekstitettynä Teamsin ja PowerPoint Liven (lue lisää Microsoftin sivulta) tukemana. Liven avulla katsoja voi mm. kääntää diat toiselle kielelle. Tekoälyn osalta Vantaan kasvatuksen ja opetuksen toimialalla on päädytty siihen, että lapset ja nuoret käyttävät tekoälyä joka tapauksessa. Näin ollen on parempi ohjeistaa heitä tekemään se turvallisesi sen sijaan, että se kielletään ja oppijat käyttävät kuka mitäkin sovelluksia. Nyt ohjeena on, että Copilotia voidaan käyttää opetuksessa, kun kaikki seuraavat ehdot täyttyvät: käytetään Microsoftin Copilotia ilman kirjautumista, vain opettajan opastuksella ja sinne ei viedä mitään arkaluonteista tietoa.

Tomi Tolonen Laureasta kertoi, että 3AMK on toteuttanut Työelämän tekoälytaitoja opiskelijoille 5 op -kursseja. Viikon sprinteissä keskitytään yhteen teemaan kerrallaan esim. luentojen, ryhmätöiden ja erilaisten harjoitusten kautta. Ne kaikki tehdään oman alan kuvitteellisen yrityksen näkökulmasta.

Tamperelaiset tutoropettajat kertoivat, miten heillä perusopetuksessa edistetään medialukutaitoa, digitaalista ja ohjelmointiosaamista. Uudet Lukutaidot -kuvausten ja työpajojen sivulta voivat muutkin hakea ideoita. 

Harto Pönkä muistutti esityksessään, että TikTok ei ole kiva pikku videosovellus vaan tekoälyn datakeräysalusta (lähde). Leena Pöntynen puolestaan kertoi, miten tohtorikoulutuspilotin paneelin lopussa Anne Jalkala kiteytti upeasti siteeraamalla opiskelijoita: "Älkää kouluttako meitä muuttuvaan maailmaan, kouluttakaa meidät muuttamaan maailmaa." 

Tee itse sparrattu tekoälybotti - työpaja

Keskiviikkona osallistuin AIHackEd-hankkeen työpajaan, missä luotiin oma tekoälybotti. Se tehtiin Jukka Kalliolehdon hankkeelle luomalla työkalulla. Minä tein Ideoi tekoälyn käyttötapoja opetukseen -botin, mutta en ole sitä työpajan jälkeen ehtinyt kehitellä valmiimmaksi, joten en nyt jaa linkkiä. Tärkeämpää on muutoinkin se, mitä opin, kun loin ensimmäisen bottini.

Tekoälysovelluksen tai botin tekijällä on paljon valtaa, sillä minähän voin tekijänä pitkälti määrittää, miten se vastaa ja mitä se todennäköisesti jättää sanomatta. Voin määritellä esim. sen, ehdottaako se tehtäviä, jotka tukevat kriittisen lukutaidon kehittymistä tai haluanko sen ehdottavan yhteisöllistä oppimista tukevaa oppimista vai jotain ihan muuta. 

Ehkä vaikeinta oli kirjoittaa kehote niin, että botti ei antaisi tehtäviä, missä tekoälyä käytetään kuten hakukonetta. Koska tekoäly ei ymmärrä sanoja, sille ei kannata sanoa, että "älä tee..." vaan asia pitäisi sanoa positiivisen kautta ja kertoa vaikka esimerkkejä halutuista tavoista. 

Yksinkertaiset tekoälybotit eivät käytännössä juuri eroa esim. Copilotin tai ChatGPT:n käytöstä. Botin jakamisen sijaan voisin jakaa kehotteen, jonka kukin käyttäjä kopioisi käyttämäänsä tekoälysovellukseen ja sitten juttelisi sen kanssa.