NotebookLM luo podcasteja omista materiaaleista

Voi Luoja! Mitä ihmettä oletkaan antanut meidän ihmisten keksiä? Tekoäly yllättää jatkuvasti. Googlen NotebookLM on ollut minulle tämän syksyn järisyttävin tekoälykokemus. Ja samalla en voi kuin rukoilla, että me ihmiset käyttäisimme hurjalla vauhdilla kehittyvää tekoälyä hyvään, emme toistemme ja tämän pallon tuhoamiseen.

Löysin sovelluksen jo syyskuussa, kun audioyhteenveto- eli podcast-toiminto julkaistiin. Syksyn aikana experimental-vaihe on jätetty taakse. Lokakuusta alkaen on voinut ohjeistaa millaisia audioyhteenvetoja haluaa sovelluksen tekevän. Nyt sovellus on tullut saataville Google Workspace -ympäristöönkin. Myös ensimmäisten Plus-lisenssien hinnat on julkaistu. Alla kerron tulevistakin uudistuksista ja olen jälkikäteen päivittänyt tietoa uusia ominaisuuksista.

Huhtikuussa 2025 audioyhteenveto-toiminto on tullut tarjolle myös osana Google Gemini -sovellusta ja nyt näitä podcasteja voi luoda myös suomeksi.  

Näin se toimii

Tein ensimmäisen kokeilun syöttämällä aineistoksi tiedoston, missä oli blogipostaukseni noin vuoden ajalta. Noin minuutissa sain 63 sivusta suomenkielisestä tekstistä englanninkielisen energisen audioyhteenvedon (10 min). Tällaisen yhteenvedon olen nyt tehnyt mm. viidestä edellisestä blogijulkaisusta. 

Sovelluksen ikäraja on 18 vuotta, kuten suuressa osassa tekoälysovelluksia. Kirjauduttuasi voit luoda tällä hetkellä maksutta sata muistikirjaa ja niistä jokaiseen saat lähteeksi 50 dokumenttia. Niistä jokainen voi sisältää 500 000 sanaa ja tiedostoiksi käy esim. PDF, tekstitetty julkinen YouTube-video, teksti tai linkki tekstiin, MP3, WAV, Google Docs ja Slides. Sovellus kehottaa välttämään lähteitä, joihin sinulla ei ole oikeuksia. Se myös kertoo, ettei se käytä lataamiasi lähteitä tai luomaasi sisältöä mallin kouluttamiseen.

Seuraavaksi tekoäly tekee lähteistäsi tiivistykset. Voit myös lisätä omia muistiinpanoja ja halutessasi lisätä ne lähteiksi. Tämän jälkeen voit chattailla muistikirjan kanssa lähteidesi pohjalta. Se onnistuu myös suomeksi. Anne Rongas totesi Opeblogin historiasta tekoälyllä poimittua -kirjoituksessaan ja syötettyään NotebookLM:lle koko bloginsa sisällön, että "voin nyt jutella oman blogini kanssa ja tarkistaa, olenko edelleen itseni kanssa samaa mieltä". Kyllä minä Annen tutun ajatusmaailman myös hänen jakamastaan podcastista tunnistin.

Muistikirjoista voi luoda podcastien ohella myös UKK-koonnin, sisällysluettelon, aikajanan, koepaketin ja tietopaketin. Jonkin verran näitäkin testailin, mutta innostuin eniten podcasteista, jotka yleensä onnistuvat varsin hyvin. Kahdesti olen pyytänyt uutta podcastia: toisella kertaa en ollut tyytyväinen sisällön painotuksiin, toisella kertaa podcastista tuli liian pitkä. Podcastit luodaan muistikirjan lähteiden pohjalta, toistaiseksi vain englanniksi. Niitä voi luoda maksutta päivittäin kolme ja keskusteluita 50. Voit lukea lisää Googlen englanninkielisistä ohjeista.

Uudistuksia tulossa

Joulukuun puolivälissä 2024 tiedotettiin, että käyttöliittymän ulkoasu on uudistumassa, joten yksityiskohtaisia ohjeita ei nyt kannata jakaa. Näkymä tullaan järjestämään kolmeen osaan: lähteisiin, keskusteluun ja studioon, jossa voit luoda uusia sisältöjä muistikirjan aineistoista. Uutena on tulossa myös mahdollisuus liittyä podcasteihin keskustelijaksi. Tai muuten vain jutella ääneen aineiston kanssa tekoälytutorin tavoin.

Plus-lisenssi tuo paremman tietoturvan ja -suojan sekä enemmän muistikirjoja ja tilaa lähteiden lataamiseen. Sen avulla voit jakaa muistikirjoja tai ainoastaan niiden keskustelumahdollisuuden. Voit myös määritellä keskustelijan tyylin ja vastausten pituuden. Saat myös analytiikkaa muistikirjan käytöstä.

Miellekartat - uutta keväällä 2025 (kappale ja kuva lisätty 1.4.2025)

Edellä kuvattu uudistus käyttöliittymään on tehty ja podcasteihin voi jo liittyä keskustelijaksi. Uusinta ovat nyt miellekartat, joita voi tehdä omista materiaaleista. Äänitin eilen Johdanto tekoälyyn -videon (17 min) Terveystiedon kevätseminaarin ennakkomateriaaliksi. Koska video on tekstitetty, voin käsitellä sitä tekoälysovelluksilla. Kuvassa on videolinkistä luotu miellekartta. Siinä on kaksitoista alakohtaa, joista jokaisen voin sovelluksessa klikata auki tutustukseen siihen tarkemmin. Aika vaikuttavaa! Lisään vinkin myös ajatuskartta-bloggaukseeni.

Omia kokemuksia ja ideoita

Onhan tämä pari vuotta tekoälyn parissa yllättänyt monesti. Olihan se hurjaa kuunnella ensimmäisiä podcasteja. Alkuun vain hämmästelin ja kokemuksen myötä löysin jo muutamia erilaisia käyttötapoja. 

• Toisten reflektiot ja tulkinnat laajentavat omaakin ymmärrystä: Kun oppija reflektoi oppimaansa esimerkiksi webinaarin päätteeksi, ohjaustuokiossa tai oppimispäiväkirjassa, toimii se samalla palautteena opettajalle. Se auttaa oppijoiden tuntemisessa ja sitten opintojakson sisältöjen paremmassa kohdistamisessa kohderyhmälle. Kun tekoäly käsittelee sinun tuottamaa aineistoa, sekin löytää parhaimmillaan jonkun uuden tulkinnan tai näkökulman tai yhdistelee asioita jotenkin uudella tavalla. Näin toisen henkilön tai tekoälyn tulkinta voi parhaimmillaan laajentaa omaakin ymmärrystä.
• Minulla on Tampereen yliopistolla käynnissä kirjastoalan täydennyskoulutus. Kaikki webinaarit ovat iltaisin klo 18-20. Tulin kerran pitäneeksi yhden varsin teoreettisen ja aivan liikaa yksinpuhelua sisältäneen luennon ryhmän fasilitoinnista. Kaikki oma tekeminen jäi odottamaan seuraavaan webinaariin, missä harjoittelimme aiheeseen liittyviä työkaluja. Niinpä keksin, että teen sisällöistä audioyhteenvedon. Kätevintä olisi ollut tehdä se tallenteen tekstityksestä, mutta kun en ollut kysynyt tähän osallistujien lupaa, tein yhteenvedon PDF:nä jaetusta fasilitoinnin diasarjasta. Voit kuunnella yhteenvedon tästä (13 min). Tämä on yksi tapa opettajalle tarjota tiivistyksiä tai miksei johdantoakin opiskeltavasta asiasta.
• Syötin muistikirjaan blogini sisällöt reilun vuoden ajalta ja kysyin ehdotuksia ITK-konferenssiin tarjottaviksi esityksiksi. Ehdotukset olivat hyvin samankaltaisia, mitä itsekin olin ajatellut.
• Olen pitänyt tänä syksynä kolme koulutusta englanniksi. Blogissani on kyllä englanninkielinen sivu, mutta on ollut kiva mainita myös, että uusimmat blogijulkaisut löytyvät englanninkielisinä podcasteina. Toki blogitekstien kääntämiseenkin on lukuisia sovelluksia, mutta kaikki eivät niitä tunne. Oletko huomannut, että Google Lens löytyy Chrome-selaimesta, kun klikkaa osoiteriviä? Se osaa mm. kääntää tai lukea tekstiä, myös kuvista. 
• Pian tulossa oleva uudistus, mikä mahdollistaa käyttäjien osallistumiseen keskusteluihin vie sovelluksen opetuskäytön aivan uudelle tasolle. Plus-sovelluksella opettaja voi ladata esimerkiksi kurssin kaikki materiaalit yhteen muistikirjaan ja antaa sitten oppijoiden keskustella aineistojen kanssa. 
• Ihan kaikki ei ole onnistut. Latasin sovellukseen koko blogini sisällön (410 kirjoitusta ja 15 sivua) ja pyysin podcastia digipedagogiikan trendeistä. En saanut hyvää podcastia enkä ollut tyytyväinen aikajanaankaan. Mainittakoon silti, että kun aiemmin olen todennut, ettei tekoäly osaa jotain, myöhemmin olen ymmärtänyt sen johtuneeen omasta taidostani luoda kehotteita. Tällaisen ohjeen annoin: "Luo syväluotaava keskustelu Matleenan blogin julkaisuista vuosien varrella. Nosta esiin digipedagogiikan trendejä, joita ovat olleet mm. mobiilioppiminen, avoin jakaminen, oppijoiden aktivointi ja osallistaminen, mihin paneuduttiin etenkin pandemian aikana, sekä viime vuosina generatiivinen tekoäly. Reilun 10 vuoden aikana on tullut tarjolle runsaasti hyviä verkon sovelluksia niin oppijoiden kun oppijoiden käyttöönkin. Blogeista ja wikeistä siirryttiin sosiaaliseen mediaa ja sitten erilaisiin verkkosisältöjen luomisen sovelluksiin, kuten ThingLink, H5P-työkalut ja Adobe Express." 

Löydät NotebookLM:n tekemät podcastini YouTube-soittolistalta AI-generated podcasts of Matleena Laakso's materials. Ne voi hyvin ottaa mukaan päiväkävelylle, sillä muuta katsottavaa videoissa ei ole kuin alussa muutama lause taustatiedoksi suomeksi ja englanniksi. Videoiden kuvauksista löydät mm. podcastien teemoihin liittyvät linkit. Videot on tekstitetty englanniksi eli voit valita konekäännöksen eri kielille. Videoiden tekstityksen laatu vaihtelee. Osa on tehty YouTuben työkaluilla, osa paremmalla TurboScribellä (lue lisää aiemmasta bloggauksesta). Kaikkia olen ainakin pikaisesti korjannut lähinnä erisnimien osalta, mutta yhdenkään tekstitystä tai käännöstä ei ole huolellisesti tekoälyn jäljiltä korjannut.  

Kuva on tehty Adobe Expressillä.

Näiden kokemusten myötä kiitän kaikkia teitä lukijoita kuluneesta vuodesta sekä runsaasta ja lämmittävästä palautteesta, jota olen teiltä pitkin vuotta saanut. Toivotan onnellista joulun aikaa ja jatketaan ensi vuonna! 

Tammikuussa teen perinteisen koonnin kuluneesta työvuodestani. Lisäksi kokoan 12. kertaa yhteen suomalaisten matkakertomukset Lontoon BETT-opetusteknologiamessuilta 22.-24.1. (ks. BETT 2024), minne osallistun jo yhdeksättä kertaa. 

Suunnitelmissa on myös koota alkuvuodesta yhteen muutoksia verkon eri sovelluksissa.

Napkin visualisoi tekstisi

You can listen to this blog post as an AI-generated podcast: Napkin app turns your text into visuals (9 min). The podcast was created using Google NotebookLM AI. It has used the text and video below as a source material.

Katso myös uudempi elokuussa 2026 julkaistu Napkin visualisoi sisältösi kuviksi tai diasarjoiksi - blogikirjoitus ja video (10:30 min).

Tekstiä on muokattu viimeksi 26.2.2026 sovelluksen pienten muutosten vuoksi. 

Tämän syksyn suurimmat WAU-elämykset tekoäly on tarjonnut minulle Napkin ja NotebookLM-sovellusten myötä. Notebookilla olen jo tehnyt monta podcastia omista materiaaleista. Löydät ne AI-podcasts from Matleena Laakso's materials -soittolistalta. (Lue myös NotebookLM:n uudistuksista).

Napkin-sovelluksen löysin marraskuun alussa Suomen eOppimiskeskus ry:n virtuaalisilta aamukahveilta, missä Lauri Ylä-Jussila löytöään esitteli. Siitä asti olen tästä kokemusta kerännyt, tätä monissa tekoälykoulutuksissa esitellyt ja yrittänyt löytää aikaa tähän blogikirjoitukseen. Edellistä bloggausta kirjoittaessani en tätä vielä tuntenut, vaikka sen teemana oli Oppimisprosessin visualisointi.

Napkin oli alun beta-vaiheessa kaikille maksuton. Suosittelin tuolloin ottamaan Professional Plan -lisenssin, niin sai kaikki herkut käyttöön. Nyt kun beta on takana ja tarjolla on erilaisia lisenssejä, maksuttoman lisenssin ominaisuudet ovat hieman vähentyneet, mutta se on edelleen erittäin käyttökelpoinen. Käyttöehtojen mukaan saat julkaista ja käyttää luomaasi sisältöä, myös kaupallisesti. Jos et maksa palvelusta, tulee kertoa, että kuva on tehty Napkinillä ja kuvissa näkyykin pieni vesileima.

Beta-vaiheen päätyttyä kirjautumisvaihtoehtoja lisättiin. Sovellus ei vieläkään toimi mobiililaitteilla, mutta niillä voi toki katsoa visualisointeja. Nyt valittua visualisoitua mallia voi vaihtaa myös jälkikäteen, kuvasuhteenkin voi valita ja tarjolla on myös maksullisia lisenssejä. Maksutta saat 500 AI-krediittiä/viikko. Yhden sanan generointi vie yhden krediitin. Saat ladattua kuvia itsellesi rajattomasti PNG- ja PDF-muodossa. Ehkä on paikallaan muistuttaa, että mitään salaista tai henkilötietoja ei näihin verkon maksuttomiin pilvipalveluihin ole syytä viedä. Käyttöehdot voivat vielä muuttua ja organisaatiolisenssin myötä tullee tietoturvaankin lisää suojaa.

Sovelluksella voi visualisoida tekstiä kolmella tavalla: generoimalla tekstiä tekoälyllä, lataamalla oman tiedoston tai valitsemalla tyhjän tiedoston, johon kirjoittaa tai kopioi omaa tekstiä, jonka sitten visualisoi. Olen itse innostunut etenkin oman tekstin visualisoinnista. Kun olen jo jonkun asian miettinyt ja tiivistänyt listaukseksi, Napkin aika kivasti sen visualisoi. Näin saa hyvän pohjan, joka on toki aina vaatinut myös omaa muokkaamista etenkin tekstin osalta. Olen käyttänyt tätä toistaiseksi lähinnä runsaasti tekstiä sisältävien diojen visualisointiin. Luodut sisällöt saa talteen sekä tekstiä että kuvia sisältävinä tiedostoina tai tallentamalla vain yksittäiset kuvat. Myös linkillä jakaminen onnistuu muille katsottavaksi, kommentoitavaksi tai muokattavaksi. 

Jo tällainen käyttö on hyödyllistä, mutta erityisesti minua kiehtoo tässä ja NotebookLM:n podcasteissa se, miten tekoäly muokkaa ja tulkitsee minun omia tekstejä tai muita materiaaleja. Parhaimmillaan tekoälyn tulkinnat ovat auttaneet minua oivaltamaan jonkun uuden näkökulman esillä olleeseen teemaan. 

Alla näytän Napkinin toimintaa videolla (7:55 min, tekstitetty). Videon alla on kolme sovelluksella tehtyä kuvaa tekoälyyn liittyen. Napkin ei tarjoa tekstivasteita, vaan ne pitäisi tehdä itse tai käyttää siihen toista tekoälysovellusta. Näissä kuvissa on melko paljon tekstiä, noin 10 elementtiä jokaisessa, joten ihan kerralla niitä ei saa kopioitua. Nyt jätän tekstivasteet poikkeuksellisesti tekemättä, mutta pyynnöstä voin ne myöhemmin lisätä. Huhtikuussa 2025 ChatGPT oli jo taitava luomaan tekstivasteita tällaisista kuvista. Myös Chrome-selaimen Google Lens varsin taitavasti poimii ja tarvittessa myös kääntää tekstit kuvista.

     

Oppimisprosessin visualisointi

Oppimisprosessin metaforana käytetään
usein polkua, tietä tai matkaa.
Kuva: Pexels, pixabay.com.

Miten oppimisprosessia voi visualisoida, miksi niin kannattaa tehdä ja millä työkaluilla se onnistuu? Näitä teemoja käsittelen alla olevalla videolla (25 min) ja välillä lipsun laajemminkin visualisointiin opetuksessa. Videossa on kolme osaa: oppimisprosessit, visuaalisuus ja visualisoinnin työkalut. Selostukseni taustalla vaihtelevat diat ja selaimella näytettävät esimerkit.

Voit kuunnella blogijulkaisun ja sen videon sisällön myös Google NotebookLM -tekoälysovelluksen koostamana podcastina. Podcast on englanninkielinen, mutta jaoin sen YouTubeen, jotta voit valita automaattisen käännöksen haluamallesi kielelle.

Videolla mainitut lähteet, työkalut ja esimerkit

• Hanne Koli ja Leena Vainio: Oppimisprosessin suunnittelu.
• Video ei toistanut PowerPointin SmartArtia. Se löytyy lisää-välilehden kuvat-osiosta.
• Pedagogin digitystä ja ThingLink: ohje ja esimerkkejä.
• Tiina Pouhakan Telman Padlet sekä iltapäivän aikajana ja Padlet-ohjeet ja esimerkit.
• Postikortti: Neljä visuaalista oppimistehtävää.
• Auli Meronen: Visualisointi opetuksessa.
• Esa Riutta: Tee PowerPoint jossa keskeinen asia pysyy näkyvillä koko ajan! (3 min).
• Ajatuskartat - käyttötapoja ja sovelluksia.
• Adobe Express -ohjeet ja esimerkkikuvat.
• H5P-työkalujen ohjeet ja esimerkit (videolla Course Presentation).
• Napkin-sovellus ja lisää tekoälyohjeita ja sovelluksia.
• Ohjeiden blogisivu (em. lisäksi mm. Canva ja Flinga).

Kootut selitykset

Olen pienellä roolilla mukana TAMKin OPH-rahoitteisessa TRIPEDA II - Laatua pedagogiseen suunnitteluun -koulutushankkeessa. Tein videon kyseisen ryhmän tarpeisiin, mutta työmäärä taas jotenkin paisui resursoidusta, joten päätin jakaa videon julkisesti. 

Video on tehty vain yhdellä otolla, joskin neljässä osassa. Jos olisi aikaa, tekisin uusintaoton kerralla. Varsinkin kun vähän takkuan näytön tallentamisen vaihtoehtojen kanssa, kun olen TUNIn linjauksen mukaan (ehkä) vaihtamassa ScreenPalia Clipchampin editoriin. Editointiin Clipchamp sopii erinomaisesti, mutten ole tyytyväinen sen ruudunkaappausvideoiden kaikkiin ominaisuuksiin, mutta jatkan harjoittelua.

Videon dead line oli eilen ja se oli monestakin syystä erittäin kiireinen päivä. Tekstittäminen ja jakaminen ensin YouTubeen ja sitten tehtävän kera myös HowSpaceen meni yöhön. Tämän bloggauksen viimeistelin ja julkaisin vasta aamulla. Onneksi tuli lisäaikaa ITK-esityksille! Call for Papers -vaihe on saanut jatkoaikaa tiistaille 5.11.2024 klo 24 asti. Nyt kaikki tekemään hienoja ehdotuksia Suomen tärkeimpään digipedagogiikan ja tekoälyn opetuskäytön konferenssiin, joka järjestetään Tampere-talossa 23.-25.4.2025.

H5P: Lumin muutokset ja tekoäly luonnostelun apuna

Tekoälyllä blogipostauksesta
tehdyn podcastin kansikuva.

Voit kuunnella blogijulkaisun ja sen kahden videon sisällön Google NotebookLM -tekoälysovelluksen koostamana podcastina. Pyysin sovelluksesta podcastia henkilöille, jotka jo tuntevat H5P-työkalut. Podcast on englanninkielinen, mutta jaoin sen YouTubeen, jotta voit valita automaattisen käännöksen haluamallesi kielelle. Kerron NotebookLM:stä sovelluksesta tulevassa blogijulkaisussa.

- - - - -

H5P pitää sisällään noin 60 erilaista työkalua verkkosisältöjen ja automaattisesti tarkastuvien tehtävien tekemiseen. Tässä kerron lyhyesti ja näytän perusteellisemmin videoilla tekoälyn käytöstä H5P-sisältöjen luonnostelussa ja Lumi-sovelluksen uudistuksista. Saksalaisen Lumin uudistukset vaikuttavat vain niihin, joilla ei ole omaa tai työpaikan verkkoympäristöä, minne avoimen lähdekoodin H5P-työkalut on asennettu. H5P:stä kerron tarkemmin H5P-blogisivulla, mistä löydät runsaasti ohjeita ja esimerkkien avoimen Moodle-kurssin.

Tekoäly apuna H5P-sisältöjen luomisessa

Tekoälysovellukset ovat mainioita apureita sisältöjä luonnosteltaessa. Hyvillä kehotteilla voit ideoida ja luoda sisältöjä, jotka saat kopioitua suoraan H5P:n tekstimuotoiseen editoriin niiden tehtävien osalta, missä se on käytettävissä. Kokeile vaikka muutamalla tämän Course Presentation -esityksen kehotteella. Voit käyttää esim. ChatGPT- tai Copilot-sovelluksia. 

Tekoäly löytyy sisäänrakennettuna vain maksullisesta h5p.comin Smart Imports -työkalusta. Se analysoi tekstit ja osaa tehdä kahdeksan eri sisältötyyppiä lähinnä käsitteiden harjoitteluun. Se ei toimi suomenkielisillä materiaaleilla.

 

Lumi tarjoaa maksutta enää työpöytäsovelluksen 

Oppilaitoksissa H5P-työkaluja käytetään useimmiten niin, että ne on asennettu Moodleen, toisinaan myös WordPressiin tai muihin ympäristöihin. Saksalaista Lumi-sovellusta tarvitset vain, jos sinulla ei ole käytössä H5P-työkaluja tukevaa ympäristöä. 

Lumi-sovelluksen selainversio on muuttunut maksulliseksi. Sitä voi kyllä kokeilla ensin 30 päivän ajan. Hinta edullisemmalla lisenssillä on noin 6 €/kk, mikä on huomattavasti H5P.comia edullisempi. Selainversion etuna on sisältöjen kätevä jakaminen suorana linkillä.

Työpöytäsovellus tarjoaa yli 40 työkalua ja se on jatkossakin maksuton. Tällöin jakaminen tulee tehdä HTML-tiedostona tai Scorm-pakettina. Näistä kerron lisää alla olevalla videolla.

Täydennystä videon sisältöön (lisätty & muokattu julkaisua seuraavan 2 pv aikana)

Olen käyttänyt Lumia etenkin sellaisten uusien sisältötyyppien testailuun, joita ei omista verkkoympäristöistäni vielä ole löytynyt. Lumi on toiminut jakamisen paikkana myös silloin, kun H5P-sisällön siirtäminen verkkoympäristöstä toiseen ei ole onnistunut niiden eri H5P-versioiden vuoksi. Nyt huomasin, että vastauksina näihin molempiin haasteisiin on sisältöjen tuominen Lumin työpöytäsovelluksesta Moodleen Scorm-pakettina. 

Tehtyäni alla olevan videon otin Lumin selainversioon tekemäni esimerkit talteen H5P-tiedostoina. Sitten avasin niistä tärkeimmät yksi kerrallaan työpöytäsovelluksella ja tallensin ne Scorm-paketteina ja jaoin avoimella Moodle-kurssillani. Kun Moodleen ja joihinkin muihinkin verkkoympäristöihin lisää uutta sisältöä, valikosta löytyy tämä mainittu Scorm-paketti. 

Scorm-pakettina jakaminen mahdollisti myös sen, että pystyin määrittelemään mm. suorituskertojen määrän. Niitä voi antaa harjoittelua varten rajattomasti tai määrittää vaikkapa kolme yritystä, joista huomioidaan esim. keskiarvo tai paras tulos. Tämä viittaisi siihen, että Scormina tuoden käytössä ovat ilmeisesti Moodlen oman H5P-lisäosan ominaisuudet, eivät H5P:n tekemän lisäosan, jota yleensä suosin. 

Videolla näytän, miten H5P-sisällöt voi jakaa HTML-tiedostoina. Kun testailin sitä enemmän, huomasin, että se ei aina toimi enkä tiedä miksi. Liittyykö se tehtäviin, joissa on runsaasti mediatiedostoja? Kerro, jos sinulla on selitys ja ehkä ratkaisukin tällaisten tiedostojen jakamiseen. Kysymys nousi esille koulutuksessa, missä muutama halusi jakaa sisältöjä Lumista ThingLinkiin. Tein demoja varten Vastauksia ThingLink-kysymyksiin -ThingLink-kuvan. Siellä on esitelty kolme tapaa jakaa H5P-sisältöjä, joista kuvan kolmas eli C-vaihtoehto välillä toimii ja välillä ei.

Tekoäly opetuksessa -työpaja

Päivä on aurinkoinen syyspäivä.
Kuva on otettu Vesileppiksen terassilta.

Kuuntele blogijulkaisun sisältö Google NotebookLM -tekoälysovelluksen koostamana podcastina. Se on englanninkielinen, mutta voit valita suomenkielisen tekstityksen. Kerron sovelluksesta tulevassa blogijulkaisussa. 

- - - - -

Soisalo-opisto järjesti lauantaina 5.10.2024 monipuolisen veso-päivän Leppävirran, Varkauden ja Pieksämäen perusopetuksen opettajille. Kolme vuotta sitten kokosin työpajojeni materiaalit blogijulkaisuun Verkon osallistavat työkalut.

Nyt työpajojeni teemana oli tekoäly opetuksessa. Parhaat lähteet teemaan ovat seuraavat kolme - ja toki tätä blogiakin kannattaa seurata 😀.

• TOT-verkosto eli Tekoäly oppimisen tukena. Facebook-ryhmä on julkinen, joten voit lukea sitä ilman kirjautumistakin. Verkosto löytyy myös Discordista.)
• Tekoälyn opetuskäytön linkkivinkkien Padlet, jota päivitän viikoittain. 
• Esa Riutta - WebOpen mainiot ohjevideot mm. tekoälysovelluksista.
  
  

Nykyinen generatiivinen tekoäly on vielä kovin uutta. Suurin osa sovelluksista on julkaistu ChatGPT 3.5. version julkaisun jälkeen eli vapaan kahden vuoden sisällä. Moni sovellus on tarjolla vasta beta-versiona, osasta on tarjolla jo Premium-versio kuluttajille ja osasta yrityksillekin. Siihen on vielä matkaa, että meillä olisi laaja tarjonta EU:n tietosuojasäädöksiä noudattavia ja alaikäisillekin sopivia sovelluksia.

Työpajassa kokeilimme mm. seuraavan kaltaista työskentelyä, missä oppijoiden ei tarvitse kirjautua ja missä opettaja käyttää tekoälyä yhdessä ryhmän kanssa. Aloitimme luomalla sanapilvet siitä, mitä kaikkea ryhmä aikoo tehdä syyslomalla (aamupäivän ja iltapäivän ryhmä). 

Seuraavaksi kopioin vastaukset ja pyysin tekoälyä tiivistämään ja luokittelemaan vastaukset. Tämän jälkeen kerroin, että opettajien työ on varsin vaativaa, sisältää paljon haastavia vuorovaikutustilanteita eikä ilta- ja viikonlopputöitäkään voi välttää. Kysyin millaiset aktiviteetit tukisivat parhaiten työstä palautumista ja antaisivat voimia loppusyksyyn. Näin siis saatiin tekoäly keskustelemaan ryhmän vastausten kanssa. 

ChatGPT-sovelluksen luoma kuvituskuva
käymästämme keskustelusta. 

Tekoälysovelluksia voi pyytää tiivistämään vastaukset tai ehdotukset esim. 200 merkin kehotteeksi laulun luomista varten. Tässä kaksi esimerkkiä, jotka tein Suno-sovelluksella. Esittelin sitä aiemmin Tekoäly loi laulun blogistani -kirjoituksessa. 

• Opettajien syysloma (rap hip hop) 
• Opettajan syysloma (akustinen pop pirteä)

Lopuksi pyysin tekoälyä kokoamaan keskustelun kuvituskuvaksi tähän kirjoitukseen. Tällainen sisällön muuntaminen ei muotoihin onnistuu helposti monilta tekoälysovelluksilta. Samoin tekstin kääntäminen tai muuttaminen selkokielisemmäksi. Uutta on Google NotebookLM:n kyky tehdä tarjotuista materiaaleista englanninkielisiä podcasteja.

Jos tekoäly on sinulle vielä ihan uutta, suosittelen kirjautumaan Microsoft Copilotiin. Ilman kirjautumistakin pääset sitä vähän kokeilemaan, mutta kirjautuen onnistuvat pidemmät keskustelut ja voit luoda mm. kuvia. Käyttö on äärimmäisen helppoa. Kirjoita tai kerro ääneen, mitä haluat ja missä muodossa. Kuvia teet samalla tavoin kuin luot tekstiäkin, kirjoittamalla tai puhumalla lauseita, esim. tee kuva opettajasta, joka rentoutuu syyslomalla kävellen aurinkoisessa lokakuisessa metsässä. Tekoälyn hyöty sinulle riippuu pitkälti taidostasi luoda kehotteita. Sitä oppii harjoittelemalla ja oppimalta muilta. Vinkkejä löydät myös alle upotetusta diasarjasta.