Avoimesta jakamisesta ja sen koulutuksista

Kuvat ovat Arja SDO:n käsienpesuun
motivoivalta Pöpövideolta (CC BY)

Tässä #JaaJotain-teemaviikon kolmannessa bloggauksessa jaan TAMKin järjestämän OPH-rahoitteisen Avointen oppimateriaalien koulutuksen osallistujien tuotoksia. Lisäksi kerron, miten kävi, kun yritin tekoälyn avulla luoda markkinointivideota koulutuksen tämän kevään toteutukselle. Vinkiksi myös kolme loppukevään koulutusta, joista osa alkaa jo ensi viikolla.

Teemaviikon tavoitteena on, että mahdollisimman moni opettaja jakaisi materiaalejaan ja ideoitaan avuksi muillekin: julkisesti, Creative Commons -lisensoidusti ja someen #JaaJotain-tunnisteella merkiten. Tänä vuonna kannustetaan jakamaan etenkin tekoälyn opetuskäytön toteutuskuvauksia ja opastusta aiheesta. Tässä minun viime aikoina jakamaani:

• Neljä bloggausta tekoälyyn liittyen viime kuukausilta. Löydät kaikkien linkit tästä helmikuun bloggauksesta: Tekoälyteema mukaan täydennyskoulutuksiin.
• Hyvää #JaaJotain-teemaviikkoa -blogikirjoitus TUNIn TLC:n blogissa.
• H5P-työkaluista apua kirjoittamiseen -bloggaus, missä mukana tuore video.
• Jatkuvaa ohjeiden päivittämistä, viimeisimpänä H5P-työkalujen, ThingLinkin ja avoimen jakamisen diat (ks. koulutusten diojen ja ohjeiden blogisivu).

Tule oppimaan verkkokoulutuksiini

Avoin jakaminen on opittavissa oleva asia ja parhaimmillaan se vie mennessään ja tarjoaa monenlaista hyvää, mitä ei edes osannut toivoa. Em. TUNIn bloggauksessa kerron, miksi siitä itse aikanaan innostuin ja sen 2011 aloitin eikä uskoni avoimeen jakamiseen ole horjunut. Ensi viikolla alkavassa koulutuksessa jaan osaamistani ja kokemuksiani avoimesta jakamisesta ja silloin opetellaan myös työkaluja, joilla jaettavaa materiaalia voi tehdä. Tähän ja loppukevään muihin OPH-rahoitteisiin verkkokursseihin ehtii vielä. Lue lisää, katso koulutusten kohderyhmät (ei korkea-aste) ja ilmoittaudu mukaan jo tänään! (Vanhat ilmoittautumislinkit poistettu 6.8.23.)

• TAMK: Avointen oppimateriaalien hyödyntäminen ja jakaminen 3 op -verkkokoulutus: alkaa 15.3.2023 Uusinta syksyllä 2023. 
• Oulun yliopisto: Lähellä tai langoilla - Digi opetuksen apuna 6 op: aloitus 20.3.2023. Uusinta syksyllä 2023.
• Lapin yliopisto: Vastuullisesti ja turvallisesti verkossa 2 op (alkaa 11.4.2023).
• Kaikki tulevat ja avoimet koulutukseni löydät Tervetuloa-blogisivulta. Laita viestä, jos toivot tietoa esim. kun tietyn syksyn koulutuksen ilmoittautuminen avautuu tai jos sinua kiinnostaa jonkun koulutuksen räätälöinti oman organisaatiosi tarpeisiin.

Avointen oppimateriaalien koulutuksen osallistujien tuotoksia

Edellä mainostettu Avointen oppimateriaalien hyödyntäminen ja jakaminen 3 op -verkkokoulutus on järjestetty kahdesti aiemminkin. Kevään 2022 ryhmän tuotoksia kokosin bloggaukseen Kiinnostavatko avoimet oppimateriaalit?. Alla on poimintoja avoimesti jaetuista tuotoksista viime syksyn koulutuksesta. Koulutuksessa on vahva suositus jakaa ainakin paras tuotos Avointen oppimateriaalien kirjastoon. Lisäksi jaettiin monenlaista someen omille verkostoille tai julkisemminkin #JaaJotain-tunnisteella. Sitähän saa käyttää muutenkin kuin nyt teemaviikolla!  

• Pöpövideo, Miksi kannattaa pestä käsiä saippualla? Ja mitä kemiaa siinä onkaan taustalla? Arja SDO (CC BY).
• Kotiin ja asumiseen liittyviä suomen kielen harjoituksia, Eevaleena Taala (CC BY) 
• Motivaatioteorian lyhyt esittely (Prezi-esitys), Mirkku Valkola (CC BY).
• Fantastic Finnish Joulukalenteri (S2), Jutta Kosola (CC BY-SA) 
• Itsenäisyyspäivä, opetusvideo suomen kielen oppijoille, Jutta Kosola (CC BY).
• Miten löydät asiakkaasi asiakkaasi? Anu Lehtimäki (CC BY-ND).
• Purkkivärjäys lasten kanssa, Helmi Koukka (CC BY-NC).
• Mediterranean Sea - Salt, MarkkuOpe (CC BY).
• Päivittäiset rutiinit -LinkedIn-postaus, Sanna Heikkilä
• Löydä liikuntalajit sanaristikosta (H5P), Sanna Heikkilä (CC BY)
• Asiakaspalvelu (animaatio), Tuuli Maijanen (CC BY-NC-SA)
• Kaksivaiheinen tunnistautuminen (Office 365), Katariina Väisänen ja Maarit Sarajärvi (CC BY)
• Tehtäviä kymmenellä, sadalla ja tuhannella kertomisen ja jakamisen harjoitteluun (H5P), Arja Korhonen (CC BY-SA)
• Espanjan vaatesanat (H5P), Reea Onjukka (CC BY-SA)
• Sormiaakkosiin liittyen neljä tekstitettyä ohjevideota, Pohjois-Savon opisto, Helmi Koukka & tiimi (videot tulossa Avointen oppimateriaalien kirjastoon) (lisätty 14.3.)
  
  

Markkinointivideo tekoälyn avulla vai sittenkin perinteisesti?

Välillä on tarpeen jakaa sitäkin, mikä ei onnistunut. Tässä bloggauksessa minun oli tarkoitus jakaa kokemuksia siitä, miten Powtoon-animaation voi käsikirjoittaa tekoälyn avulla, ChatGPT-kielimallia hyödyntäen. Powtoonilta saa yhteystietoja vastaan oppaan: 52 ChatGPT Prompts for Uniquely Tailored Video Scripts. Yritin sen avulla luoda hauskan ja ytimekkään käsikirjoituksen koulutuksen markkinointivideoksi, jonka olisin voinut sellaisenaan tai vähän muokattuna viedä animaatiopohjaan. Taustaksi annoin ilmoittautumislomakkeen tiedot mm. koulutuksen sisällöstä ja kohderyhmästä sekä aiemman bloggauksen kyseisestä koulutuksesta: Kiinnostavatko avoimet oppimateriaalit? (2022).

Vaikka tekstiä ChatGPT:n kanssa aikani veivasin, se toisti vai keskeisiä faktoja kuten sisältöjä ja kirjoitti varsin kliseistä mainostekstiä, mutta en onnistunut sen avulla löytämään yhtään sopivaa uutta näkökulmaa tai hauskuutta tekstiin. ChatGPT:n toimisi paremmin englanniksi, mutta tässä käytin vain suomea.

Ehkä ideani ei vain taipunut tekoälyn tuottamaksi videoksi tai en osannut ohjata ChatGPT:tä oikeaan suuntaan. Idea varmasti toimii jossain toisessa yhteydessä. Vasta nyt tätä kirjoittaessa huomasin, että olisin voinut antaa sille aineistoksi myös edellisen ryhmän sanalliset palautteet. Niistä varmaan saisi hyvän videon, mutta ehkä teen sen sitten ensi syksyn toteutukseen. 

Edelleen ajattelen ChatGPT:tä tukiälynä, en tekoälynä. Se auttaa tuottamaan sisältöjä asiasta, mistä itsekin tietää jo paljon. Nyt se sekoitti järjestäjän ja rahoittajan sekä sen, kuka valitsee harjoiteltavat sovellukset. Tärkeistä asioita, jotka toki on helppo korjata. Tein sitten Powtoonin ihan perinteisesti, valitsemalla sopivan pohjan ja lisäämällä omat tekstit. Tällainen siitä tuli - ehkä tähän jo somekanavillani törmäsit.

 

H5P-työkaluista apua kirjoittamiseen

Moni mieltää H5P-työkalut lähinnä oppimateriaalien tekemisen ja automaattisesti tarkastuvien tehtävien työkaluiksi. Toki ne ovat sitäkin ja automaattisen palautteen oheen voi lisätä sanallista oppimista tukevaa palautetta. Kymmenessä vuodessa kehitetyn 60 työkalun joukosta löytyy paljon muutakin. Esittelen seuraavaksi suosituimmat työkalut ja sitten kirjoittamisen avuksi suunnitellut. Lopussa on tuore video, missä esittelen H5P:n aloittelijan näkökulmasta. 

Samalla toivotan hyvää Jaa jotain-viikkoa (engl. Open Education Week)! Sen tavoitteena on, että mahdollisimman moni opettaja jakaisi materiaalejaan ja ideoitaan avuksi muillekin. Mahdollisuus ja kannustus avoimeen jakamiseen Creative Commons -lisenssin avulla on saavutettavuuden ohella tärkeä periaate myös avoimen lähdekoodin H5P-työkaluissa.

• Kirjoitukseni Tampereen korkeakouluyhteisön Teaching and Learning Centren blogissa: Hyvää #JaaJotain -teemaviikkoa!
• Ke 8.3. alkaa Tampereen korkeakouluyhteisön henkilöstölle H5P-webinaarisarja (ks. intra & avoin Padlet).
• Teemaviikon avoimet webinaarit löydät listauksen kohdassa Jaa jotain. Vinkkaa puuttuvista, niin täydennän listausta!
  
  

Suosituimmat työkalut

H5P:n verkkosivulta löytyy tuore koonti suosituimmista työkaluista. Kun katsotaan H5P.comiin tehtyjä sisältöjä viimeisen kolmen kuukauden ajalta, alla on kärki suosituimmista. Ne ovat kaikki saavutettavia työkaluja. 

1. Course Presentation - Interaktiivinen diaesitys, mihin voi upottaa monenlaisia tehtäviä, videoita, äänitiedostoja ym. Toivotuin puuttuva ominaisuus (äänestä!) on mahdollisuus tuoda Power Point -diat tähän työkaluun. 
2. Interactive Video - Video, johon voi upottaa kommentteja, linkkejä ja erilaisia tehtäviä. Ainakin Moodle-ympäristöön video kannattaa tuoda linkillä esim. YouTubesta.
3. Quiz Question Set - Työkalu, millä yksittäiseen kysymyspatteristoon saa kahdeksan erilaista kysymystyyppiä. Niihin kuuluvat erilaiset monivalinnat ja aukkotehtävät, sanojen merkkaus, essee ja raahaustehtävä. Uutena monivalinta kuvista. Voit luoda paljon kysymyksiä, joista arvotaan vastattavaksi vain tietty määrä, ja nekin joka kerta eri järjestyksessä.
4. Drag and Drop - Raahaustehtävä, missä sanat tai kuvat raahataan oikeaan kohtaan.
5. Drag the Words - Aukkotehtävä, missä sanat raahataan oikeille paikoille tekstissä. Voit tarjota vihjeitä.

Esimerkkejä ja ohjeita usein päivittyvänä diasarjana ja videoina tällaisten tekemiseen löydät tämän blogin H5P-sivulta. Kaikkia muita mainittuja sisältöjä voit hyvin lähteä tekemään ihan vain kokeilemalla, mutta Drag and Drop -tehtävän suosittelen tekemään Jari Sarjan ohjeen mukaan. H5P on käännetty suomeksi, mutta työkalujen nimiin ovat vakiintuneet englanninkieliset termit.

Kirjoittamisen avuksi

Kokosin kirjoittamisen avuksi tarkoitettujen työkalujen esimerkit avoimen Moodle-ympäristöni H5P:monipuoliset-välilehdelle. Viidestä työkalusta infoseinä on suunnattu opettajille tai muille sisällöntuottajille ja neljä muuta oppijoiden kirjallisen tuottamisen avuksi. 

Information Wall: Kahden sarakkeen infoseinästä toinen sarake on tarkoitettu tekstille, toinen kuville. Sarakkeiden levyttä voi säätää ja rivejä saa halutun määrän. Infoseinä on visuaalisempi kuin haitariteksti (Accordion) ja koko sisältö näkyy kerralla. Tämä on näistä ainoa työkalu, joka ei kirjoitushetkellä ole saavutettava.

Cornell Notes: Cornellin yliopiston prof. Walter Paukin kehittämässä tekniikassa muistiinpanot tehdään kolmen perättäisen vaiheen kautta. Kannattaa tarkistaa, miten muistiinpanot käyttämässäsi ympäristössä itselle tallentuvat. Opettajalle niitä ei ole tarkoitus lähettää.

1. Muistiinpanot tavalliseen tapaan videosta, äänitiedostosta tai tekstistä.
2. Tiivistelmä muistiinpanojen pohjalta, mm. avainsanoja, väliotsikoita ja kysymyksiä.
3. Yhteenveto opitusta parilla lauseella.

Structure Strip -työkalu ohjaa kirjoittamaan tekstiä opettajan ohjeiden avulla. Ohjeisiin voi lisätä kysymyksiä, muistutuksia esim. mielipiteen perustelusta tai lähteiden käytöstä. Voit myös ehdottaa suositeltuja avainsanoja ja määritellä tekstin kukin osan pituuden. Kun oppija on valmis, hän kopioi tekstin esimerkiksi Wordiin ja palauttaa sen tiedostona opettajalle. Työkalu on hieman yksinkertaisempi kuin seuraavaksi esiteltävä.

Documentation Tool auttaa oppijoita luomaan rakenteen esim. projektityölle tai CV:lle. Oppija etenee ohjeesi (teksti, kuva ja uutena haitariteksti) mukaan sivu kerrallaan tavoitteiden asettamisesta kirjoittamisen kautta arvioimaan tavoitteidensa saavuttamisen. Tätä varten voit luoda neljänlaisia sivuja. Kirjoitusprosessin päätteeksi oppija voi kopioida tai tallentaa tekstin tiedostona tai palauttaa sen opettajalle. Testaisin viimeksi mainittua omassa ympäristössä ennen käyttöä tositilanteessa. 

Essay-tehtävän kääntäisin mieluiten lyhyeksi avoimeksi vastaukseksi. Vastaamisen jälkeen oppija saa automaattisen palautteen (pisteet ja/tai sanallinen palaute) opettajan määrittelemien avainsanojen perusteella. Työkalu ei siis hyödynnä tekoälyä vaan palaute perustuu siihen, onko oppija käyttänyt määriteltyjä avainsanoja. Vaihtoehtoisesti oppijoille voi vastaamisen jälkeen näyttää mallivastauksen. 

Oppijat aktiivisiksi toimijoiksi verkossa

Onko opettajan tai kustantajan tehtävä luoda verkkosisältöjä vai kenties enemmän oppijoiden? Varmasti kaikkien, mutta tähän löytyy myös tutkimustuloksia suosituksineen yläkoulujen näkökulmasta. Tampereen ja Helsingin yliopisto ovat julkaisseet tutkimushankkeensa ensituloksia otsikolla Digitalisaation vaikutus oppimistilanteisiin, oppimiseen ja oppimistuloksiin yläkouluissa (2023). Pikaisen katsauksen tuloksiin saa tiedotteesta Digitalisaatio peruskoulussa etenee pienin askelin (6.2.2023).

Tutkimus kertoo, että digitaalista teknologiaa käytetään yläkouluissa vielä vähän ja käyttö on melko yksipuolista ja opettajajohtoista. Sitä käytetään etenkin eriyttämisen välineenä, jolloin suurimmaksi käyttäjäryhmäksi ovat tulleet heikommin suoriutuvat oppilaat. Perusopetuksen OPSin tavoitteena on oppilas aktiivisena toimijana, mutta teknologian hyödyntämisessä tämä ei tutkimuksen mukaan näkynyt. H5P on toki vain yksi työkalu oppijoiden sisällöntuotantoon, eikä ehkä se ensimmäinen mistä yläkoulussa aloittaisin, mutta tämänkin avulla saadaan aktivoitua oppijoita mm. edellä mainittujen kirjoitustehtävien avulla tai sitten antamalla oppijoille sisällöntuottajien roolit.

Oppijat voivat käyttää H5P-työkaluja sisältöjen luomiseen, yksin tai yhdessä. Mahdollisuudet tähän vaihtelevat eri verkkoympäristöjen ja niiden asetusten mukaan. Tässä muutama vinkki:

• Opettaja voi antaa oppijoille muokkaajan oikeudet luomiinsa H5P-sisältöihin. Tällöin opettaja voi jakaa tyhjän pohjan tai oppijat muokkaavat sitä, esim. lisäävät kuvaan tageja tai luovat interaktiivisen diasarjan vertaisilleen. Moodlessa valinta löytyy yksittäisen aktiviteetin (esim. H5P) kohdalta: Muokkaa --> Jaa rooleja.
• Moodlessa pääkäyttäjä voi antaa kaikille oppijoille oikeudet luoda H5P-sisältöjä. 
• Ryhmälle voidaan luoda erillinen Moodle-ympäristö, minne kaikki kutsutaan opettajan roolissa. Tätä olemme käyttäneet TAOKissa opettajaopiskelijoiden kanssa.
• Lumi-sovelluksen avulla kuka tahansa voi luoda H5P-sisältöjä. Jakaminen onnistuu helpoiten linkillä selainsovellusta käyttäen. Lumia ei siis tarvitse ladata omalle koneelle. 
  
  

Johdantovideo H5P-työkaluihin

Alla on tuore versio videosta (22 min, CC BY), missä kerron, mitä H5P-työkalut ovat, mitä niistä on hyvä tietää ja lopuksi näytän muutamia esimerkkejä. Videon kuvauksesta löydät aikaleimat. Tekstitettynä löytyy aiempi versio (11 min). Siitä puuttuu tieto maksuttomasta Lumi-sovelluksesta. Lisää videoita löydät H5P-soittolistaltani. H5P-materiaalini löytyvät myös Avointen oppiamateriaalien kirjastosta, minne myös monet koulutusteni osallistujat ovat H5P-sisältöjään jakaneet. 

Hyvää #JaaJotain-teemaviikkoa! (kopio TUNI-bloggauksesta)

Alla on kopio Jaa jotain -teemaviikon alkajaisiksi 6.3.2023 julkaistusta blogikirjoituksestani Tampereen korkeakouluyhteisön (TUNI) Teaching and Learning Centren blogissa (CC BY-SA). Kopioin sen tänne talteen, mutta jaan eteenpäin vain tätä linkkiä alkuperäiseen kirjoitukseen. 

- - - - -

Tällä viikolla 6.-10.3. on avoimen oppimisen teemaviikko, joka tunnetaan Suomessa Jaa jotain -viikon nimellä (engl. Open Education Week). Se syntyi tekemään tunnetuksi avoimia Creative Commons eli CC-lisenssejä ja kannustamaan opettajia oppimateriaalien avoimeen jakamiseen.

CC-lisenssien tuntemisesta on hyötyä silloin, kun joko etsii tai tekee (oppi)materiaaleja. Ideana on, että tekijä voi antaa tiettyjä oikeuksia materiaaliinsa kaikille muille. Käytölle voi määritellä neljä ehtoa: yleensä edellytetään vähintään alkuperäisen tekijän ja lähteen mainitsemista ja usein myös muokattu tuotos on jaettava samalla lisenssillä. Harvemmin käytetään kieltoa muokata tai hyödyntää kaupallisesti.

Rahoitusehtojen myötä julkisesti rahoitetuissa opetusalan hankkeissa avoimista CC-lisensseistä on jo tullut monille rutiinia. Vielä on myös opettajia, jotka ehkä käyttävät muiden jakamaa, mutta eivät vielä itse ole kokeilleet jakamista eivätkä osaa opiskelijoitaan siihen kannustaa. Avoin jakaminen ei koske vain yksittäisiä oppimateriaaleja, vaan jakaa voidaan laajemminkin opetuksen käytäntöjä tai kokonaisia verkkokursseja. Opetushallitus, OKM ja CSC suosittelevat avointa jakamista ja ovat luoneet alustaksi Avointen oppimateriaalien kirjaston. Globaalisti merkittävä on UNESCOn jäsenmaita velvoittava Avoimien oppimateriaalien suositus (2019).

Avoin jakaminen on vuosia näkynyt laajasti oppilaitosmaailman ulkopuolellakin. Sekä EU että Suomen julkishallinto suosittelevat avointa jakamista CC-lisenssejä käyttäen. Suomessa jaettua dataa löytyy kootusti avoimen datan sivustolta.

Miten avoin jakaminen näkyy työssäni?

Aloitin materiaalieni jakamisen julkisesti ja CC-lisensoidusti vuonna 2011. Tuolloin olin jo pari vuotta hyödyntänyt aktiivisesti muiden jakamia materiaaleja. Osaamisen kehittymisen myötä koin, että olisi jo minun vuoroni jakaa, ei vain ottaa. Toinen oivallus oli se, että jakamalla materiaalini tuen samalla opetusalan täydennyskouluttajan työni kahta keskeisintä tavoitetta: opettajien tukemista työssään ja digin pedagogisesti mielekästä hyödyntämistä.

Myöhemmin olen huomannut, miten merkittävä vaikutus jakamisella on ollut myös työllistymiseeni: mitä enemmän jaan, sen paremmin osaamiseni tunnetaan. Vaikka minulla olisi hyvät ohjeet verkossa, ei minulta osteta diasarjoja, vaan aikaani – että tulen jakamistani teemoista kouluttamaan. Näen osaamisen jakamisen tärkeänä teemana myös opiskelijoidemme työllistymisen ja verkostoitumisen näkökulmasta. Opiskelija voisi esimerkiksi koota tenttikirjan keskeisistä asioista infograafin tai nostaa viisi oppimaansa asiaa videoon, jonka jakaa LinkedIn-palvelussa.

Jaa koulutusteni materiaalit avoimesti, mikä mahdollistaa myös palautteen saamisen ja sitä kautta materiaalien parantamisen. Yleensä vain tallenteet ja oppimisympäristöt on rajattu tietylle osallistujajoukolle. Pyrin jakamaan ohjeet yhdellä linkillä, jonka sisältöjä voin päivittää. Voit tutustua esimerkiksi 8.3. alkavan TUNI-henkilöstön H5P-koulutuksen materiaaleihin. H5P:n kehitystyön ytimessä on saavutettavuuden ohella mahdollisuus avoimeen jakamiseen.

TAMKin järjestämissä täydennyskoulutuksissa saan positiivista palautetta siitä, että materiaalit eivät ole TUNI-kirjautumisen takana, vaan osallistujilla on pääsy niihin myös koulutuksen päätyttyä. Edistän avointa jakamista myös koulutussisällöissä ja pian alkaa TAMKissa kolmas toteutus Avointen oppimateriaalien hyödyntäminen ja jakaminen 3 op -koulutuksesta. OPH-rahoitteisena se ei ole avoin korkea-asteen henkilöstölle.

Jaa vinkkisi vaikkapa tekoälyn opetuskäyttöön liittyen

Teemaviikko on hyvä hetki kokeilla jonkun oman oppimateriaalinsa jakamista #JaaJotain-tunnisteella. Konkreettisia ohjeita löydät em. Jaa jotain -blogista. Tänä vuonna toivotaan jakoon erityisesti ideoita ja aineistoja tekoälyn opetuskäytöstä, sillä se on tuonut aivan uudenlaisia mahdollisuuksia opetukseen, ja toki myös haasteita. Meillä kaikilla korkeakouluyhteisön jäsenillä on jotain osaamista, minkä jakamisesta on hyötyä ja iloa kollegalle – tekoälystä tai jostain ihan muusta.

Matleena Laakso
Digipedagoginen asiantuntija ja kouluttaja
TAMK, Pedagogiset ratkaisut ja kulttuuri & Freelancer
https://www.matleenalaakso.fi

Lisätietoja
Avoin tiede
Tampereen yliopiston kirjasto: Miksi avoimesti?

Tekoälyteema mukaan täydennyskoulutuksiin

Kuva on luotu tekiälyavusteisesti
sivulla: openai.com/dall-e-2

Tekoäly (AI, Artificial Intelligence) itsessään ei ole mitään uutta, vaan olemme hyödyntäneet sitä arjessamme jo pitkään mm. Googlen reittioppaan, käännöskoneen ja roskapostisuodattimen avulla. Marraskuussa julkaistu OpenAI-yrityksen ChatGPT-kielimalli on avannut uusia mahdollisuuksia ja saanut meistä monet sitä kokeilemaan. 

Myös kuvien luominen tekoälyavusteisesti on suosittua ja itsekin olen sellaisia käyttänyt blogissa ja somessa kuvapankkikuvien sijaan. Kun tein oheisen kuvan, hoksasin, että sovellus voisi hyvin tarjota myös kuvan sanallisen kuvauksen helpottamaan saavutettavan sisällön luomista. 

Tekoäly on ollut pitkään koulutuksissani esillä mm. yhtenä opetusteknologiatrendinä, mutta toissa päivänä siitä ensimmäisen kerran vähän laajemmin webinaarissa kerroin. Olen vielä itsekin opettelemassa sitä, mutta jaan alle muistoksi nämä ensimmäiset diat aiheesta. Niissä esittelen mm. Teknologiateollisuus ry:n ChatGPT opetuksessa -kilpailun palkitut. Kilpailuun lähettiin 35 ideaa, jotka löytyvät mm. Tieto-ja viestintätekniikka opetuksessa/ICT in Education -ryhmästä Leena Pöntysen 11.1.2023 julkaisun alta. Palkitut ideat perusteluineen löytyvät Leenan 17.2. julkaisusta. Kilpailun voiton jakoivat Jaakko Korpela ja Matti Seise ja kunniamaininnan saivat Ilmari Vauras ja Benjamin Värre. Kiitos ja onnea!

Opetuksen ja tekoälyn saralla tapahtuu nyt valtavasti eikä diasarjaan vielä uusin uutinen ehtinyt: sunnuntaina perustettiin Facebook-ryhmä Tekoäly oppimisen tukena. Se on julkinen ryhmä eli lukemaan pääsee ilman Facebook-kirjautumistakin. Sama koskee Tekoäly (AI) -ryhmää.

Lisää lähteitä tekoälystä

• YleAreena: Valtava määrä hyviä podcasteja ja muita ohjelmia, jotka avaavat teemaa eri näkökulmista. Nostan tähän kaksi suositusta:
• Radio Suomen Päivä: Mitä pitäisi tietää tekoälystä? (8.2.2023) Haastateltavina tietojenkäsittelytieteen professori Hannu Toivonen, HY ja tietotekniikan yliopettaja Ari Alamäki, Haaga-Heliasta.
• Tekoälyilta (6.3.2021). Keskustelua tekoälyn mahdollisuuksista taiteen tekemisessä. Ohjelma pohjustaa Ylen ensimmäistä tekoälyllä luotua Paratiisiperhe - variaatioita -kuunnelmaa (julkaistu 17.11.2022). 
• Suomalaisia MOOC-kursseja
• Tekoälyn perusteet (osa 1.; käännetty kymmenille kielille).
• Building AI (osa 2., englanniksi).
• Tekoälyn etiikka (su, ru, en).
• FiTechin tekoälyn ja koneoppimisen kymmenet kurssit alkeis-. keski ja syventäville tasoille (su, ru, en).
• ChatGPT - käyttöesimerkkejä ja –ideoita -ITK-webinaaritallenteet 31.1.2023
• Kari A. Hintikka, Otavan Opisto: Tekoäly ja tukiäly opetuskäytössä (16 min) ja Lauri Ylä-Jussila, Otavan Opisto: ChatGPT - käyttöesimerkkejä ja -ideoita (29 min) sekä yhteiset diat.
• AI ABC – Tekoäly opetuksen ja oppimisen tukena, Niina Halosen, Edu Ideas Oy webinaaritallenne ja materiaaleja (lisätty 23.3.23).
• Tekoälylinjauksia oppilaitoksista
• Jyväskylän yliopiston kauppakorkean linjaukset 
• Helsingin yliopisto: Tekoäly opetuksessa (lisätty 24.2.23).
• Ei julkisia: Tampereen yliopiston ohjeistus intrasssa ja TAMKin suositus intrassa (lisätty 13.3.23).
• Generation AI -hanke
• Laaja hanke, missä kehitetään tekoälyn ja koneoppimisen ilmiöiden ymmärtämistä helpottavia työkaluja, sisältöjä ja menetelmiä esi- ja perusasteen oppilaille, opettajille ja opettajaopiskelijoille sekä kehitetään aiheeseen liittyvää juridista ymmärrystä.
• Aiempia bloggauksiani tekoälyyn liittyen
• Joulukuun tekoälyoppeja (12/2022)
• ChatGPT - keskustelua tekoälyn kanssa digipedasta (1/2023)
• Jako pareihin tai pienryhmiin - esimerkki AI:n hyödyntämisestä tukiälynä blogikirjoituksen teossa (2/2023)

Minulla on vielä kevään aikana useita verkkokoulutuksia, joissa on hyvin tilaa. Niissä tekoäly ei ole merkittävässä roolissa, mutta jos ryhmä niin valitsee, osassa voidaan tähänkin teemaan vähän perehtyä. OPH:n tämän vuoden täydennyskoulutushaun päätöksiä ei vielä ole tehty, mutta sinne olen ollut mukana tarjoamassa mm. erilaisia interaktiivisten materiaalien, XR:n ja tekoälyn koulutuksia. Tulevia koulutuksiani voit tarkastella Tervetuloa-sivulta. 

 

Jako pareihin tai pienryhmiin

Pidän iltapäivällä webinaarin Haukiputaan lukion opettajille. Yhtenä yksittäisenä toiveena oli saada vinkkejä sovelluksista, joilla ison ryhmän voi jakaa satunnaisiin pareihin tai pienryhmiin. Alla esittelen sekä yleissovelluksia että niitä, jotka on varta vasten tehty tätä tarkoitusta varten. Lopuksi kerron, miten käytin ChatGPT:tä tukiälynä parantamaan tätä tekstiä.

ClassroomScreenillä tehty ryhmäjako.

Monissa oppimisympäristöissä on toiminto osallistujien jakamiseksi pienryhmiin. Samoin videoneuvottelusovelluksissa ryhmäjako onnistuu helposti. Esimerkiksi Zoomissa jaon voi tehdä jo neljällä tavalla: satunnaisesti, osallistuja valitsee ryhmänsä, opettaja määrittelee ryhmät tai uusimpana ryhmiin jako kysymykseen vastaamisen perusteella.

Apua löytyy myös mobiilisovelluksista, esim. Team Shake (maksuton Android tai iOS $2). Tulokset saa kuulemma ihan sujuvasti jaettua kännykän näytöltä vaikka dokumenttikameralla.

Kuulemma myös Wilman istumajärjestystyökalu toimii ryhmäjakoon, mikä on ainakin tietosuojan kannalta on hyvä vaihtoehto. Kutsumanimeä enempää tietoa oppijoista ei verkon maksuttomiin sovelluksiin ole syytä jakaa. Toisissa oppilaitoksissa jopa henkilön nimi on salassa pidettävä tieto, joskin osassa työkaluja myös opettaja voi toimia täysin anonyymisti nimeää ja oppilaitostaan paljastamatta. Aina kun herää kysymys siitä, mitä sovelluksia tietosuojan vuoksi saa käyttää, on hyvä muistaa kaksi perusperiaatetta:

1. Voi päättää vain omien henkilötietojesi jakamisesta. Sinulla ei ole oikeutta jakaa muiden henkilötietoja.
2. Koulutuksen järjestäjä voi määritellä suositellut ja kielletyt sovellukset. Varmista siis asia aina tarvittaessa työnantajaltasi. Vaikka laki on sama, eri organisaatioissa on erilaisia linjauksia ja samankin sovelluksen tietosuoja vaihtelee riippuen mm. valitusta lisenssistä. 

Suosittu ClassroomScreen sopii ryhmäjaon tekemiseen, mutta toiminto edellyttää kirjautumista. Tällöin voit valita oletuskieleksi vaikka suomen ja muokata alaosan 19 työkalun järjestystä ja piilottaa ne, joita et juuri käytä. Valitse ryhmäjakoa varten kuvake Ryhmän valmistaja. Voit luoda maksutta kolme nimilistaa, 30 $/vuosi hinnalla saat niitä sata. Asetusten kuvakkeesta voit määritellä mm. ryhmien lukumäärän. Voit valita myös ryhmille värit ja merkitä kuvakkeella esim. kirjurin roolin, kuten tein yllä olevassa kuvassa. Ryhmäjaon lisäksi voi käyttää Satunnainen nimi -valintaa. Ks. aiempi bloggaus ClassroomScreenista.

Kiva hiljattain kuulemani vinkki on aloittaa työskentely tietovisan ryhmäpelillä. Quizlet livessä sovellus arpoo pienryhmät. Pelaaminen lähiopetuksessa tutustuttaa ryhmän jäseniä toisiinsa ja siitä on hyvä jatkaa samassa ryhmässä seuraavaankin tehtävään. Blooketissa ryhmäpeliäkin pelataan yksin, mutta pisteet kertyvät ryhmälle. Toki ryhmän jäsenet voivat istua vierekkäin ja auttaa toisiaan. Kokeile ja lue lisää sähköisten kokeiden blogisivulta.

Ryhmäjako Flinga Wall -työkalulla.

Suomalaista Flingaa (ks. korkea-asteen kirjautuminen) voit käyttää ryhmäjakoon usealla tavalla. Flinga Wall -sessiota tai yhtä hyvin Padletin ruudukkoa hyödyntäessäsi ohjeista jokaista luomaan yksi viesti ja kirjoittamaan siihen kutsumanimensä. Jos haluat ryhmiin esimerkiksi neljä jäsentä, zoomaa selaimen ikkunaa niin, että kullakin pysty- tai vaakarivillä on neljä nimeä eli yksi ryhmä, toisella rivillä seuraavat neljä jne. Nimet sekoitat tarvittaessa Flingan yläosan valinnoilla. Kun kukin kirjoittaa oman nimen, ei mukana ole poissaolevia. Toki muistitaulun voi myös säästää ja käyttää aina uudelleen vaikka niin, että poissaoleville vaihdetaan eri väri

Myös Flinga Whiteboardia tai Padletin pohjaa tai aikajanaa voi käyttää ryhmäjakoon, kun ei halua täysin satunnaistettuja ryhmiä. Voit esimerkiksi piirtää janan ja ohjeistaa jokaista lisäämään itsensä janalle sen mukaan, paljonko heillä on aiheesta kokemusta aiheesta tai vaikka digiosaamista. Tämä jälkeen luot ryhmät vaikka jaolla kuuteen, jolloin joka ryhmään tulee jäseniä janan ei vaiheilta. Vaihtoehtoisesti ensimmäiset neljä muodostavat ryhmän, samoin seuraavat neljä jne. Lue lisää sovelluksista ja kokeile niitä kirjautumatta Flinga-bloggauksesta tai Padlet-ohjeista.

Verkossa on valtava määrä muitakin, usein mainosrahoitteisia, työkaluja ja lisää löytyy esim. group maker -hakusanalla. ClassToolsin sivulla on kymmeniä pikkusovelluksia kuten Random group generator ja Random name picker. Niistä moni mahdollistaa oman muokattavan linkin luomisen ilman kirjautumista. Runsaista mainoksista pääsee eroon Premiumilla 15 £/vuosi. Muita sovelluksia ovat esim. Wheel of Names ja Wheel deside -onnenpyörät ja Picket Team -tiimijako.

Ryhmäjaon lisäksi opettaja voi ohjeistaa esimerkiksi tutustumisen, aikataulun, tavoitteiden asettamisen ja niiden toteutumisen arvioinnin, työnjaon sekä tietysti itse tehtävän. Reaaliaikaisessa verkko-opetuksessa on syytä kehottaa kaikkia avaamaan kamera ja mikrofoni. Näin vuorovaikutus on helpompaa ja kun kaikki kuulevat toisensa kokoajan on helppo heittää kommentteja ja yhdessä nauraminenkin luo yhteenkuuluvuutta. 

Suosittelen Essi Vuopalan väitöskirjan lektion lukemista: Onnistuneen yhteisöllisen verkko-oppimisen edellytykset – näkökulmina yliopisto-opiskelijoiden kokemukset ja verkkovuorovaikutus (2014). Sieltä olen poiminut kolme tekijää, jotka ovat yhteisiä onnistuneille ryhmille:

1. Ryhmät käsittelivät sisältöjen lisäksi ryhmän työskentelyä.
2. Ryhmät käyttivät aikaa yhteisen toiminnan suunnitteluun ja organisointiin.
3. Vuorovaikutuksella pyrittiin myös jännityksen lieventämiseen ja yhteenkuuluvaisuuden ilmaisemiseen.

Kirjoitettuani tämän bloggauksen kysyin apua tekoälyä hyödyntävältä ChatGPT-kielimallilta, josta kerroin tammikuun bloggauksessa ChatGPT - keskustelua tekoälyn kanssa digipedasta. Chattailun jälkeen päädyin lisäämään edelle maininnat Padletista ja oppimisympäristöistä. Lopuksi syötin koko tekstin ChatGPT:lle ja pyysin palautetta siitä, miten voisin parantaa kirjoitusta. Kuten edelliseenkin kysymykseen, suurin osa kommenteista oli joko itsestään selvää höttöä tai ei vastannut kysymykseeni, mutta yksi helmi palautteesta löytyi: "Voit myös lisätä joitakin hyödyllisiä vinkkejä opettajille, jotka haluavat luoda tehokkaita ja tuottavia ryhmiä opiskelijoilleen." Niinpä lisäsin tekstiin vielä kaksi edellä olevaa kappaletta.