Näytetään tekstit, joissa on tunniste ChatGPT. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ChatGPT. Näytä kaikki tekstit

9.4.2025

ChatGPT luo sarjakuvia ja infograafeja

Action figure -hahmo blogin kirjoittajasta. Mukana työ- ja harrastusvälineitä.
ChatGPT:n viime kuussa julkaisema uusi kuvageneraattori on huikean hieno. Se laajentaa kuvien generointia aivan uusiin suuntiin. Somekuplassani moni on viime viikkoina jakanut sillä tekemiään sarjakuvia ja action figure -hahmoja. Se on varsin taitava muokkaamaan valokuvista uusia versioita, varsinkin piirroskuvia.

Kuvien muokkaaminen onnistuu pitkälti vain kehotteiden avulla. Myös kuvasuhteen voi lisätä kehotteeseen. Kuviin saa jo varsin pitkiä tekstejä, mutta tekstimäärän lisääntyessä myös virheiden määrä kasvaa, ainakin suomenkielisessä tekstissä. Hienojen kuvien ohella se sopii myös infograafien ja läpinäkyvien kuvien luomiseen.

Tänään huomasin Tivin uutisesta, että malli on nyt käytettävissä myös maksuttomalla lisenssillä. Esimerkeistäni osa tehty maksullisella, osa maksuttomalla lisenssillä. Molemmat vaikuttavat pikaisesti kokeiltuna toimivan yhtä hyvin, mutta maksuttomalla sain tehtyä kerralla vain kuusi kuvaa, kun maksullisella niitä saa kymmenittäin. Ihan nopeasti nämä kuvat eivät valmistu, mutta odotellessa voi tehdä koneella muita hommia.

Yksikään kuvista ei syntynyt julkaisukuntoon ensimmäisellä kehotteella eikä aina toisella tai viidennelläkään. Muutaman kerran ChatGPT teki kaksi kuvaa ja pyysi valitsemaan niistä paremman. Kahdessa kohti sarjakuvia olen tehnyt itse pienen korjauksen (puhekuplan suunta ja kirjoitusvirhe), mutta muuten nämä on kehitelty vähitellen eri versioista kehotteiden avulla. 

Kuvista saa tehtyä helposti ja maksutta lyhyitä videoita. Tein tästä esimerkin Klingailla, löydät sen Instagram-linkistäni

Tekoälylukutaitoa tarvitaan enenevässä määrin, kun tekstiin, kuviin, videoihin, tutun ääneen puhelimessa tai videoihinkaan ei voi luottaa. Internet saastuu tekoälyn tuotoksilla, mikä vaikuttaa myös perinteisiin hakukoneisiin. Tarmo Toikkanen kertoi viime viikolla Avoimen tieteen webinaarissa, miten tieteellisissä artikkeleissa alkaa jo näkyä, että tekoälyä koulutetaan pitkälti halpatyövoimalla Afrikassa. Ei-natiivien sanonnat, mitä moni afrikkalainen englantia puhuva henkilö käyttää, ovat jo yleistyneet tieteellisissä artikkeleissa, kun moni tarkistuttaa tekstiään tekoälyllä. 

Suuri osa tekoälysovelluksista on erittäin helppoja käyttää, joten myös väärennöksiä on helppo tehtailla. Tätä teemaa käsittelee Webopettaja Esa Riutta videollaan: Kuittiväärennökset ja muut huijaukset tekoälyllä - ChatGPT:n pimeä puoli (8:25 min). Videolla on myös lisää esimerkkejä, miten vaikkapa omasta kuvasta voi tehdä erilaisia variaatioita. 

PS. Opetushallitus ja OKM:n julkaisivat viime viikolla Tekoäly varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa − lainsäädäntö ja suositukset. Ne lukee alle 10 minuutissa, mutta tarjolla on myös tausta-aineistoja niistä kiinnostuneille.




Kaksi sarjakuvaa. Copilot teki niistä toiseen tekstivasteen: Sarjakuvan idea on kuvata tilannetta, jossa robotti tuntee itsensä ulkopuoliseksi. Ensimmäisessä paneelissa yksi henkilöistä ilmoittaa, että on aika mennä lounaalle. Kaikki ihmiset lähtevät, mutta robotti jää yksin ja näyttää surulliselta. Tämä voi symboloida sitä, että robotti ei voi osallistua lounastaukoon samalla tavalla kuin ihmiset, mikä korostaa sen erillisyyttä ja mahdollisesti yksinäisyyttä.


Alla on metaforien kautta luotu luonnos ammatillisen koulutuksen vaiheista. Tekoäly esitteli asian kolmen vaiheen kautta: "1) Kivisilta (Oppipoika–Mestari): Perinteiset taidot ja henkilökohtainen ohjaus. 2) Tiilisilta (Ammattikoulut): Rakenteellinen, yhteiskunnan tukema koulutus.
3) Lasisilta (Nykyaika): Läpinäkyvä, joustava ja osaamiseen perustuva koulutus."

Pyysin muutamia korjauksia ja yhtäkkiä kuvaan tulikin neljä vaihetta. Jaan molemmat alla olevat infograafit tällaisina luonnoksina enkä muokkaa niitä enää sisällöllisesti ja kirjoitusvirheiden osalta paremmiksi. Tämäkin riittänee siihen, että innostan kokeilemaan itse!



Infograafi verkkokurssin pedagogisesta käsikirjoituksesta. Aikajana, missä on runsaasti suomenkielistä tekstiä ja useita kirjoitusvirheitä. Toki myös sisällössä olisi korjattavaa.

23.9.2023

Kieltenopettajan tukiäly

Selfie blogin kirjoittajasta.
Eipä tullut tapahtumasta kuvia otettua,
mutta kotipihan villiviini houkutti kameran
esille ja samalla ikuistin kuvaan itseni
anopin kutomassa kaarrokeneuleessa.
Osallistuin tänään Pirkanmaan kieltenopettajat ry:n syyskoulutuspäivään. Oma puheenvuoroni oli teknologiasta kieltenopetuksessa (ks. diat tai 
kieltenopetuksen Padlet) ja tekoälyäkin lyhyesti sivusin. Osallistuin päivään myös oppijana ja olin mukana Maarit Rainion aamun luennolla, mikä erinomaisesti avasi minulle kieltenopettajan työn moninaisuutta ja Maaritin innovatiivisia menetelmiä mm. opetuksen eriyttämisessä. Iltapäivällä osallistuin Pekka Laitisen työpajaan, missä teemana oli ChatGPT ja tekoäly kieltenopetuksen näkökulmasta.

Itsekin ideoin etukäteen, miten tekoäly voisi toimia toisaalta opettajan, toisaalta oppijan tukiälynä juuri kieltenopetuksessa. Tässä aiheesta muutama ajatus, joista osa syntyi päivän esitysten ja keskusteluiden aikana. Mukana on vinkkejä myös Otavan opiston Tekoälyn ensimmäisiltä työpajapäiviltä viime viikonlopulta Mikkelistä. Kannattaa merkitä kalenteriin seuraava toteutus pe-la 14.-15.6.2024. Lisää infoa tulee lähempänä TOT Tekoäly oppimisen tukena -Facebook-ryhmään.

Alla näkökulmana ovat pääosin suuret kielimallit, esim. ChatGPT, mutta netti on jo täynnä lukuisia erilaisia sovelluksia, joissa on generatiivista tekoälyä. Sitä on jo muutamissa yleisissä opetuksen sovelluksissakin, mistä voit lukea lisää edellisestä bloggauksesta Tekoäly integroituu opetuksen sovelluksiin.

Opettajan tukiäly


Tekoäly on parhaimmillaan ammattilaisen tukiälynä. Käytä sitä silloin, kun teet jotain, mitä osaisit itsekin tehdä, mutta kaipaat uusia ideoita, palautetta tai haluat ulkoistaa vaikkapa sanastoharjoituksen sanojen keksimisen. Kun hallitset asian, minkä kanssa työskentelet, huomaat myös sen kun tekoäly keksii välillä ihan omiaan. Mihinkään kielimallin tuottamaan tekstiin et voi luottaa - niin taitava kuin se parhaimmillaan onkin. Tässä jokunen idea parastettavaksi:

  • Oppituntien, tehtävien ja materiaalien ideointi, luominen ja eriyttäminen. 
  • Pakopelin, skenaarion tai pöytäroolipelin juonen ja hahmojen luonnostelu. 
  • Pyydä luomaan sanalistoja, esim. suomi-saksa tietystä aiheesta. Vaikeustasosta voit kertoa esim. ikäryhmän, opiskeltujen vuosien tai eurooppalaisten kielitaitotasojen avulla. Pyydä seuraavaksi ideoita sanastoharjoituksista kyseisistä sanoista. Voit myös pyytää tekstiä tai dialogia, jossa käytetään kyseisiä sanalistoja. Voit saada valmiin tekstin kopioitavaksi aukkotehtävätyökaluun. 
  • Helpota, vaikeuta, ohjeista, selkokielistä, muunna teksti halutulle kielitaitotasolle jne. Ennen kyseistä pyyntöä voit jutella kielimallin kanssa kielitaitotasoista ja varmistaa, että se "tuntee" ne. Voit myös muistuttaa asiasta kertomalla sille, mitä ne tarkoittavat. 
  • Maarit Rainio kertoi lukuisia esimerkkejä siitä, miten oppijalla on oikeus näyttää oma osaamisensa monella tavalla. Maahanmuuttajataustaisten oppijoiden kanssa se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että opettaja kääntää tehtävänannot oppijan äidinkielelle, vaikka itse tehtävä tehtäisiinkin opiskeltavalla kielellä. Jostain syystä kehote "selitä ukrainaksi" toimii usein paremmin kuin "käännä ukrainaksi". 
  • Jos sinua kiinnostaa kokeilla erilaisia tekoälysovelluksia, tässä yksi vinkki: Luo dokumenttivideo omasta tai oppijoiden laatimasta kehotteesta Invideo-sovelluksella. Katsokaa video luokassa ja kiinnittäkään huomio siihen, mikä sisällöstä on oikein ja mikä väärin tai vähän hassusti - ja ehkä myös miksi. Invideo on erittäin helppo käyttää ja sitä voi kokeilla maksutta. Kokeilin videon tekemistä otsikkona Welcome to Finland. Kirjautumista alle 10 minuutissa minulla on jo video valmiina. Tosin aloitusdiassa oli alppimaisema ja kun kerrottiin saunakulttuurista, näytettiin eduskuntataloa. Toki olisin niitä voinut muokata käsin. Mutta yhtä kaikki, englannin kuuntelua ja sisällön ymmärtämistä se vaatii. Mediakriittisyyteen herättely tuli kaupanpäälle. 
  • Somessa nousee kehutuiksi kielten opettajien tekoälysovelluksiksi erilaisia oppituntien suunnittelusovelluksia, esim. Twee - Tweak Your LessonsMagicSchool.ai tai EduAIde.ai.

Kielten oppijan tukiäly

Suuret kielimallit tuottavat ihmismäistä puhetta ja niiden kanssa voi chattailla ja keskustella, koska ne muistavat aiemmat viestit. Se on keskeinen ero hakukoneisiin, jotka tarjoavat yhteen kysymykseen vastauksen ja/tai linkkilistan, mutta eivät jatka juttelua aiheesta. Kielimallit tarjoavat paljon mahdollisuuksia kielten oppimiseen ja niistä on jo olemassa ja/tai tulossa myös GDPR-turvallisia organisaatiolisenssejä. 

ChatGPT:n kuluttajaversion ikäraja on 13 vuotta ja alaikäisillä tulee olla huoltajan lupa. Google Bardissa ikäraja on 18 vuotta. Lisäksi on suuria kielimalleja, jotka eivät edellytä kirjautumista eivätkä toimi suomeksi. Niitä voinee kokeilla, jos oppijoille selkeästi kertoo, että mitään luottamuksellista tietoa niihin ei ole syytä lisätä ja kaikkea tekstiä käytetään kielimallin opettamiseen. Näitä sovelluksia ja muita tekoälyn opetuskäytön linkkivinkkejä olen koonnut ja jatkuvasti päivitän tähän Padlet-muistitauluun.  

  • Oppija voi pyytää kielimallilta vinkkejä ajanhallintaan, motivaatioon ja opiskelustrategioihin. Sitä kautta voi löytyä vähän lisää motivaatiota tietyn kielen opiskeluun vaikka omien harrastusten tai urahaaveiden näkökulmasta.
  • Oppija voi pyytää kielimallia osoittamaan tekstistä virheet tai tekemään parannusehdotuksia. Oppimisen näkökulmasta ei ole järkevää pyytää kielimallia korjaamaan virheitä, vaan tekijyys kannattaa pitää itsellä ja harkita, mitkä korjausehdotukset huomioi. Kielimallikin tekee virheitä, mutta uskon sen antaman palautteen hyötyjen olevan suurempi kuin satunnaisten virheiden. Väsymätön palautteen antaja on mainio tuki palautetta janoavalle oppijalle! 
  • Suuri kielimalli jaksaa loputtomasti chattailla tai jutella oppijan kanssa valitulla kielellä. Jos haluaa tehdä sen kirjoittamisen sijaan kuunnellen ja puhuen, se onnistuu ainakin selaimen lisäosalla. Otavan opiston vinkistä asensin koneelleni Voice Control for ChatGPT:n, jonka saa ainakin Chromelle ja Edgelle. Esittelen sen käyttöä alla olevalla videolla. Niitä näitä juttelun sijaan sille voin antaa tehtäväksi tehdä sinulle kysymyksiä tietystä aiheesta ja sitten pyytää palautetta vastauksista. 

Yksi päivän ideoista oli, että mitä jos pyytäisi kielimallia lisäämään omaan tekstiin adjektiivit. Millainen tarinasta tulisi? Vieläkö sen ymmärtäisi? Tai miten keksin vieraalla kielellä sopivat kehotteet saadakseni haluamani kuvan. Esimerkiksi Padletin kuvien generointia voi tehdä suomeksi, mutta tulokset vaikuttavat olevan vain jotain sinne päin. Englanniksi saa selvästi paremmin haluamiaan kuvia. Kokeile vaikka! Lisää plus-merkki ja valitse kolme pistettä ja sitten "En osaa piirtää".

Suurten kielimallien haaste kieltenopetukselle on niiden taito kääntää kieltä. Jos oppija ulkoistaa kääntämisen niille, oppimista ei tapahdu. Siksi peräänkuulutan kaikkia kieltenopettajia jakamaan eettisesti kestäviä ja oppimista tukevia tapoja hyödyntää tekoälyä opetuksessa. Olemme kaikki nyt uuden äärellä ja monista oppilaitoksista puutuvat vielä ohjeistukset ja hyviä käytäntöjäkin vasta ideoidaan ja testaillaan. 

Kommentti 26.11.2023: ChatGPT 3.5 osaa jo puhua ja kuunnella sinua mobiilisovelluksen (Android, iOS) avulla ilman lisäosia tai palvelusta maksamista.



Kun tämä blogipostaus oli valmis, kysyin ChatGPT-4:lta, miten parantaisit tätä blogikirjoitusta kieltenopettajille. Vastaus oli hyvä ja siinä oli paljon yleisiä ohjeita sekä kehotuksia lisätä väliotsikoita, hyperlinkkejä, kuvia tai videoita ja kommentointimahdollisuus. Kielimalliin kopioimani teksti ei niitä havainnut. En tehnyt ehdotuksen perusteelle muutoksia, mutta tapani mukaan tarkastin oikeinkirjoituksen Microsoftin Wordilla.

PS: Syksyn viidessä OPH-rahoitteisessa koulutuksessani on tilaa. Vedän niitä TAMKin ja Oulun yliopiston kautta. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan!

5.9.2023

Diasarjan luominen tekoälyn avulla

Viiden bloggauksessa käsitellyn diasarjan aloitusdian kuva.
Diasarjojen aloitusdioja.
Teen ja muokkaan jatkuvasti diasarjoja koulutuksiini. Diat ovat myös kätevä tapa päivittää monenlaisia ohjeita. Näin ollen minua kiinnosti tutkia, missä nyt mennään tekoälyavusteisesti luotavissa diasarjoissa. Opin, että tällaisia sovelluksia on valtava määrä ja diasarjojen luominen onnistuu myös ChatGPT:n avulla. 

Suunnittelin jo huhtikuussa kertovani BETT-opetusteknologiamessuista tekoälyn luoman diasarjan avulla, mutta Suvi Tuominen ehti ensin. Hänen Tome-sovelluksella luomansa diasarja löytyy Humakin viime kevään tekoälytiistai-blogisarjan ensimmäisestä osasta

Kokeilin diasarjojen luomista usealla tekoälyä hyödyntävällä sovelluksella. Suurin osa muistutti monelle tutumpaa Canvaa tai Adobe Expressiä, joilla voi luoda diojen ohella mm. videoita ja erilaisia grafiikoita - kuten myös monella muulla nyt esiteltävällä sovelluksella. Koska molempia käytetään jo melko laajasti oppilaitosmaailmassa ja molemmista on tarjolla K12-oppilaitoksille maksuton Premium, jossa tietoturva ja -suoja on kunnossa, kannattaa harkita, tarvitseeko työkalupakkiinsa jälleen yhden samankaltaisen sovelluksen.

Osa kokeilemistani sovelluksista luo dian kerrallaan, osa tekee kokonaisen diasarjan. Moni sovellus kirjoittaa dioihin kokonaisia lauseita ranskalaisten viivojen sijaan. Osaan esityksiä tarjottiin tiiviiden diojen oheen kokonaiset lauseet esiintyjän muistiinpanoihin kirjoitettuna. Joka tapauksessa käyttäjä voi aina muokata tekstiä, grafiikoita ja kuvitusta. 

Osaan esityksistä saa linkin, osan voi ladata itselle PowerPoint- tai Google Slides -tiedostona. Pyrin käyttämään suomenkielisiä kehotteita, jos se oli mahdollista, mutta kaikki tekoälysovellukset taitavat toimia taitavammin englanniksi. Suomen kielen kanssa törmäsin ongelmiin, kun reaaliaineet ymmärrettiin reaalimaailmaksi ja kehotteet (engl. prompt) kotitehtäviksi. Välillä menin itsekin halpaan, kun pyysin esitystä siitä, miten ChatGPT:tä voi käyttää opetuksessa. Siitä ei vain syksyyn 2021 asti koulutettu kielimalli osannut sanoa mitään hyödyllistä, vaikka se sujuvasti ympäripyöreitä vastauksia antoikin.

Visuaalinen ilme miellytti monissa sovelluksissa. Sen sijaan yhdenkään sovelluksen automaattisesti luotuihin sisältöihin en ollut tyytyväinen enkä voisi sellaisia työssäni käyttää ilman merkittävää tekstin muokkaamista. Toki esityksen tekemistä voi helpottaa, kun saa valmiin rakenteen ja tekstin, mutta itse sisältö oli pääosin itsestään selvää diiba-daapaa. Tilanne voisi olla toinen, jos käyttäisi englantia, olisi kokeneempi kehotteiden kirjoittaja, sovelluksiin olisi integroitu maksullinen ChatGPT4 ja jos työkalut osaisivat ehdottaa muutoksia ja muokata olemassa olevaa diasarjaa, ei vain luoda tyhjästä uutta. 

Microsoftin Copilotiin tutustuneet tietävät, mitä on nurkan takana. Copilot on 365:n sovellusten kanssa käytettävä ja ChatGPT4:stä hyödyntävä tekoälyapuri. Se on julkaistu viime keväällä rajatulle joukolle. Microsoftin mukaan Copilot osaa esimerkiksi luoda diasarjan Word- ja Excel-lomakkeesta tai sanallisen kehotteen perusteella. Se osaa myös mm. lisätä diasarjaan animointeja ja tarpeen mukaan lyhentää tai pidentää diasarjaa. Esittelyn löydät Microsoftin videolta: Copilot in PowerPoint (1 min).

Käytin alla olevien sovellusten maksuttomia versioita ja ne kaikki olivat varsin helppoja käyttää. Tein kullakin 1-3 diasarjaa, joista moni jäi kesken, kun tekoäly ei tuonut sellaista lisäarvoa, että ne olisi viitsinyt työstää valmiiksi tai jakaa. Usein tuntui, että tekstit olisi pitänyt luoda itse alusta asti, jotta olisin saanut julkaisukelpoista - tai sitten luoda sisältö erikseen pidempänä prosessina suuren kielimallin avulla. Vain osassa tekoälyapuri oli käytettävänä vielä tekstiä muokatessa. Pääosa näistä työkaluista loi diasarjan yhdestä kehotteesta, oli se sitten vain otsikko tai useamman lauseen kuvaus. Muutamiin saattoi kehotteen sijaan antaa dokumentin, mistä diat luodaan, mutta sitä en nyt kokeillut.


Tome luo dian kerrallaan

  • Edellä mainittu Tome osaa siis luoda dioja automaattisesti. Maksuttomaan sovellukseen saa 500 AI-krediittiä ja kun se luo dian kerrallaan, niitä voi  käyttää tekstiin ja/tai kuviin vai tarvittaessa. Kehotteita voi antaa suomeksikin, mutta en silti saanut tehtyä mitään jaettavaa. Tekoälyn tuottama teksti aiheesta vinkkejä uudelle opettajalle oli liian yleispätevää ja itsestään selvää. Tarjolla olevien layoutien määräkin oli turhauttavan suppea. 


Gammassa hyviä ominaisuuksia  

  • Gamma toimii niin, että annat ensin lyhyen kuvauksen, suomikin toimii. Sitten saat ehdotuksen dioista otsikkotasolla muokattavaksi, mikä on erinomainen ominaisuus. Vasta tämän jälkeen valitset teeman ja diasarja luodaan sinulle. Tämä taisi olla viides sovellus, jota kokeilin ja ensimmäinen, jolla jaksoin tehdä jotain jaettavaksi asti. Se kertoo ainakin siitä, että maksuton versio on kyllin monipuolinen. Nopeammin olisin tällaisen koonnin tehnyt aiemman diasarjani pohjalta muokaten, itse ideoiden ja googlaten, mutta ei siitä tällöin olisi visuaalisesti näin kivan näköistä tullut. Tällaiset PowerPoint-diat loin visuaalisuudesta viime keväänä, tosin animoinnit eivät tässä näy. 
  • Tällainen syntyi Gammalla: Vinkkejä tiedon visualisointiin opetuksessa. Rakenne ja pääidea on tekoälyn tuottamaa, mutta jokaista diaa olen muokannut ja pari diaa lisäsin itse, pari poistin. Kun lisäsin kuvia sovelluksen valikosta, tarjolla on kolme kategoriaa: kaikki, vapaasti käytettävät ja kaupallinen käyttö sallittu. 
  • Kirjautuessasi suosittelijan linkilläni saamme molemmat 200 AI-krediittiä tavanomaisen maksuttoman 400 krediitin lisäksi. 

Canvan Premium palvelee opettajia
  • Diasarjojen luominen Canvan tekoälyllä ei onnistu maksuttomalla kuluttajalisenssillä, jolla voi generoida vain kuvia.
  • Canva Premium on tarjolla K12-oppilaitoksille maksutta ja tällöin saa käyttöön kesällä julkaistut uudet tekoälyominaisuudet. How we’re bringing AI to the classroom safely -artikkelin mukaan tekstin generoiminen eli Magic write kuuluu edu-lisensseissä vain opettajille ja muulle henkilöstölle. Tekstiä voi generoida diasarjoihin tai muihin tarpeisiin. Jos käytössäni olisi edu-lisenssi, tämä sovellus olisi todennäköisesti näistä suosikkini.

Wepik muistuttaa Canvaa 

  • Wepikillä tein diasarjan Innosta lapsia kirjoittamaan. Editoin sitä hyvin kevyesti, lähinnä paransin suomen kieltä. Kuten moni muukin tekoälysovellus, tämäkin tuottaa kivan näköistä sisältöä, mutta sisältö on jäänyt kovin yleiselle tasolle. Tuskinpa tästä on mitään apua esimerkiksi alakoulun opettajille.
  • Sovellus muistuttaa liiaksi tutumpaa Canvaa, joten en tätä kovin pitkään testaillut. Tällä voi luoda 12 erilaista sisältöä, esim. kuvat, diat, somepostaus ja käyntikortti. Siinä tämä on parempi, että tekoälyä voi hyödyntää ainakin tällä hetkellä maksutta myös diojen luomisessa. Canvalla se vaatii maksullisen version. 
  • Lisäsin päivittyvät Canva-ohjeet ohjeiden ja diojen blogisivulle. Kirjautuminen kannattaa tehdä suosittelijan linkistä. löydät sen uudelta suositteluiden sivulta. (Lisätty 18.2.2024).

Myös Simplified muistuttaa Canvaa

  • Simplified-sovelluksella esitys luodaan antamalla otsikko (max 20 merkkiä) ja valitsemalla luovuuden taso, diojen määrä ja kieli (ei suomea). Pyysin kuusi diaa, mutta sain niitä enemmän. Tein esityksen englanniksi kehotteesta: Most interesting places for teenagers to visit in London. Ajattelin, että se olisi tällaiselle työkalulle helpompi kuin digipeda-teemat. Tekstiä en muokannut, kuvia ja asettelua vähän parantelin. Kieliasu kyllä paljastaisi heti opettajalle, että tämä ei ole peruskoululaisen oma tuotos. 
  • Sovelluksella voi Wepikin tavoin luoda paljon muunkinlaisia verkkosisältöjä. 

Adobe Expressissä tekoälyllä voi vain kuvittaa dioja
  • Adobe Express on pitkään kuulunut viiden parhaan sovelluksen listalleni ja se on oppilaitoksissa laajasti käytössä maksuttoman ja tietoturvallisen K12-edu-lisenssin ansiosta. Expressillä voi luoda diasarjoja, mutta se ei generoi tekstiä tai kokonaista diasarjaa tekoälyn avulla. Tekoälyä voi käyttää kuvien ja tekstitehosteiden luomisessa ja editoinnissa. Itse olen tehnyt sillä paljon yksittäisiä dioja, jotka olen sitten tuonut kuvina PowerPointiin. 
  • Express on viime viikkoina päivittynyt todella radikaalisti. Uudet tekoälyominaisuudet löytyvät maksuttomasta kuluttajaversiosta, mutta en tarkkaan tiedä, miten ne tulevat tarjolle erilaisiin edu-lisensseihin. Moni sovellus näyttää tarjoavan osan tekoälyominaisuuksista vain opettajille ja senkin vain pääkäyttäjän niin salliessa.  
  • Expressissä on päivityksen jäljiltä suuria ongelmia (kommentti 22.8.2024: päivitysvaiheen ongelmat jäivät taakse jo viime keväänä):. Odottelen vielä hetkisen, että Adobe saisi sen toimimaan taas hyvin ja päivittelen sitten ohjeita, joiden linkki on uuteen versioon siirryttäessä hajonnut. Uusimmat ohjeeni löydät aina ohjeiden ja diojen blogisivulta

Sendstepissä maksuton versio ei riitä

  • Sendstep vaikutti hyvältä, sillä mukana on interaktiivisuutta. Tekoäly lisäsi diasarjaan sanapilvitehtävän ja muutaman monivalinnan, mutta maksutta niitä saa käyttää vain 10 oppijan ryhmälle. Maksutta voi tehdä vain kaksi diaesitystä.
  • Esitys tai kysely luodaan max 3000 merkin kuvauksesta tai dokumentista. Maksutta tarjolla on englanti, maksullisessa myös suomi. Saat valita diasarjan tyylin sekä tarjotuista vaihtoehdoista otsikon ja diojen määrän. 
  • Tein diasarjan verkon työkaluista opettajille, mutta aihe osoittautui liian haastavaksi. Monivalintakysymyksiin sovellus ei osannut tarjota oikeita vastauksia. Diasarjaan lisätyt kysymykset olivat huonoja ja ne yrittivät ahtaa mukaan lähes koko antamani kehotteen. Esimerkki kysymyksestä:
    • "How can language teachers leverage online tools, such as ThingLink, Padlet, Adobe Express, and survey tools, to enhance the teaching of foreign languages to middle school and high school students, while promoting learner engagement, activity, and collaboration?" 
  • Tarjottu kuvitus oli surkeaa, sillä kuvat olivat pitkälti tekstipohjaisia vailla järkevää sisältöä. Sovellus kai yritti tarjota verkkosivujen kuvia, mutta keksittynä ne eivät toimineet. Toki kuvat sai itse vaihtaa tai korvata GIF-kuvilla tai YouTube-videoilla.

Myös ChatGPT osaa luoda PowerPointteja

  • PowerPoint on monipuolisuudessaan ylivoimainen. Vaihtoehdoissa oli kyllä onnistuneita visuaalisia ratkaisuja, mutta PowerPoint taipuu samaan, jos vain osaamista ja aikaa löytyy. Aion jatkossakin lisätä dioihini Expressillä tai Canvalla tehtyjä kuvia, mutta PowerPointista luopumista en edes harkitse, vaikka näitä vaihtoehtoja oli kiva kokeilla. Ne eivät toimi hyvin silloin, kun haluaa luoda uuden diasarjan aiemmin luotua yhdistellen, parannellen ja päivittäen. 
  • Ennen kuin Copilot-tekoälyapuri saapuu, yksi vaihtoehto on hyödyntää suuria kielimalleja tekstisisällön suunnitteluun. Diojen tekstin voi sitten kopioida diasarjaan tai pyytää esim. ChatGPT:ltä VBA-koodia tai makroja PowerPointia varten. Siltä saa myös ohjeet siitä, minne ne PowerPointissa siirretään. Visuaalisen ilmeen saa valmiista malleista, vaikka eivät ne toki automaattisesti etsi teemaan liittyvää kuvitusta, kuten edellä esitellyt sovellukset. 
  • VBA-koodit ja makrot eivät ole minulle tuttua maailmaa, mutta kyse on vain koodista, jonka ChatGPT antaa ja joka kopioidaan PowerPointiin. Siinäkin ChatGPT neuvoo. Tosin ohjeet vaihtelevat joka kerta ja välillä onnistuin helposti, välillä taas en lainkaan. Yksityiskohdissa minulla riittää siis vielä opettelemista enkä yrityksistä huolimatta saanut tehtyä tähän ohjevideota. Linkkaan siis muiden tekemiä:  

Lopuksi: muut sovellukset, tekstin korjaus, tekoälyvinkit ja syksyn koulutukset

  • Diasarjojen luomisen vaihtoehdoissa on runsaasti myös omalle koneelle ladattavia sovelluksia, joita en kokeillut (mm. Dectopus, Slidesai, Magicslides ja Classpoint). Lisää työkaluja diasarjojen luomiseen löydät esimerkiksi hakusanoilla: "creating slide presentations with ai" tai "best free AI PowerPoint generators". 
  • Pyysin ChatGPT:ltä korjaus- tai parannusehdotuksia tähän tekstiin. Suurin osa niistä oli sellaisia, jotka olin jo toteuttanut, mutta jotka eivät kopioidussa tekstissä välittyneet, esim. väliotsikot ja linkit esimerkkeihin. Sain moitteen pitkistä kappaleista. Lisäsin yhden kappalejaon ja siihen liittyen hieman editoin tekstiä. Oikeinkirjoituksen tarkistin Wordillä.
  • Tutustu myös Tekoälyn opetuskäytön linkkivinkkien Padlet koontiin sekä tuleviin koulutuksiini. Ensimmäinen syksyn viidestä OPH-rahoitteisesta opetusalan täydennyskoulutuksesta alkaa jo ensi viikolla. 

10.8.2023

Tekoäly opetuksessa

Adobe Firelyn (beta) avulla voi
merkitä kuvasta alueen ja
kertoa sanallisesti,
mitä haluaa siihen lisättävän.
Tekoäly opetuksessa - siitä taitaa tulla syksyn kysytyin koulutusteema niin minulle kuin monelle kollegallenikin. Pidin eilen aiheesta kaksi lähikoulusta. Alla ovat diani, mutta linkit lisätietoihin ja sovelluksiin löydät kätevimmin tästä Padlet-muistitaulusta. Matematiikan opettajien kaikkiin kysymyksiin en osannut vastata, joten alla niihin jokunen näkökulma.

Tekoäly on jo nyt integroitunut suureen osaan verkon sovelluksia. Tekoäly on apuna, kun teemme Google-hakuja, tarkistamme oikeinkirjoitusta, kirjoitamme sanellen tai käännämme tekstiä toiselle kielelle.

ChatGPT ja muut suuret kielimallit sekä niitä hyödyntävät lukuisat sovellukset ovat tuoneet tekoälyn hyödyntämisen uudelle tasolle. Ne kirjoittavat niin sujuvaa ihmismäistä tekstiä, että lapsen ja nuoren voi olla vaikeaa ymmärtää, että sisältö voi olla ihan puppua - tai ainakin sisältää merkittäviä virheitä. 

Yksi tapa tutustua tähän kielimallien ns. hallusinointiin on tehdä sille kysymyksiä, joissa oletetaan jotain hassua. Tällöin tulee näkyväksi, miten sujuvasti se suoltaa tekstiä esim. kirahvin puolimetrisistä torahampaista. Tai sitten voidaan analysoida oikeaa henkilökohtaista puhetta ylioppilaalle ja tekoälyn tekemään, usein melko kliseistä versiota. Internetin yleistyessä opetettiin tiedonhakua verkosta. Nyt yhdeksi keskeiseksi taidoksi on tulossa kyky kommunikoida tekoälyn kanssa kirjoittamalla hyviä kehotteita (engl. prompt). Siihen sopii avuksi GitHubista löytyvä Kehotesuunnitteluopas

Monien tekoälysovellusten haasteena ovat ikärajat ja tietosuojan heikkous, mitkä estävät oppijoiden kirjautumisen. Tästä huolimatta moni oppija käyttää tekoälyn apua kotitehtävissä. Siksi jokaisen opettajan tulisi testata myös sitä, miten esim. ChatGPT tai Google Bard omiin tehtävänantoihin vastavat. Oppijat tarvitsevat myös ohjeistusta siihen, mitä, miten ja milloin tekoälyä saa käyttää ja milloin ei. Ja toisaalta siihen, miten sen käytöstä kerrotaan ja miten se merkitään lähteeksi. Korkea-asteella on laajasti lähdetty siihen, että tekoälyä saa käyttää, mutta on aina kerrottava mitä ja miten sitä on käyttänyt.

Erilaisista kielimalleista, kuva- ja videogeneraattoreista ja monista muista sovelluksista löytyy myös ilman kirjautumista toimivia, jolloin testaamisen kynnys madaltuu. Ja toisaalta ne integroituvat osaksi jo nyt käytettäviä sovelluksia. Ainakin Padletissa ja Adobe Expressissä on uusia tekoälyä hyödyntäviä ominaisuuksia. Niiden päivitetyt ohjeet löydät diojen ja ohjeiden sivulta.  

Tekoäly ja matematiikka

Molemmissa koulutuksissa kysyttiin, miten hyvin ChatGPT tai muut kielimallit osaavat matematiikkaa. Maksullisen ChatGPT4:n (20 $/kk) sanotaan olevan siinä huomattavasti ChatGP3.5-ilmaisversiota  parempi, mutta tarkemmin en eilen osannut vastata, joten jaan alle muutaman lähteen. On myös hyvä huomata, että moni sovellus osaa suomea, mutta toimii paremmin tai monipuolisemmin englanniksi. Hyvä paikka keskustelulle on matematiikan opettajien ryhmien lisäksi TOT Tekoäly oppimisen tukena -ryhmä.

29.4.2023

Tekoäly opetuksessa ja kirjoittamisen apuna

Nuori silmälasipäinen nainen kädessään läppäri.
Craiyonilla voi luoda kuvia tekoälyn
avulla ilman kirjautumista. 

Tämä on kopio Pirkanmaan Osakkeen lukioiden ainetiimin blogissa tällä viikolla julkaisemastani kirjoituksesta. Vain oheisen kuvan vaihdoin toiseksi.

- - - - -

Yleensä huseeraan ainetiimien blogissa koordinaattorin roolissa, mutta nyt sain vierailla äidinkielen opettajien ainetiimissä kertomassa ja keskustelemassa tekoälystä ja etenkin suurista kielimalleista kuten ChatGPT:stä. 

Alla on esitykseni diat ja sitä ennen listauksena muutama keskeinen linkki tekoälystä ja opetuksesta. Iltapäivää jatkettiin tutustumalla Klassillisessa lukiossa vierailevaan pääkirjasto Metson pop-up-kirjastoon.

21.2.2023

Tekoälyteema mukaan täydennyskoulutuksiin

Maalauksenomainen kuva, missä nainen katsoo tietokoneen näyttöä ihmettelevä ilme kasvoillaan.
Kuva on luotu tekiälyavusteisesti
sivulla: openai.com/dall-e-2
Tekoäly (AI, Artificial Intelligence) itsessään ei ole mitään uutta, vaan olemme hyödyntäneet sitä arjessamme jo pitkään mm. Googlen reittioppaan, käännöskoneen ja roskapostisuodattimen avulla. Marraskuussa julkaistu OpenAI-yrityksen ChatGPT-kielimalli on avannut uusia mahdollisuuksia ja saanut meistä monet sitä kokeilemaan. 

Myös kuvien luominen tekoälyavusteisesti on suosittua ja itsekin olen sellaisia käyttänyt blogissa ja somessa kuvapankkikuvien sijaan. Kun tein oheisen kuvan, hoksasin, että sovellus voisi hyvin tarjota myös kuvan sanallisen kuvauksen helpottamaan saavutettavan sisällön luomista. 

Tekoäly on ollut pitkään koulutuksissani esillä mm. yhtenä opetusteknologiatrendinä, mutta toissa päivänä siitä ensimmäisen kerran vähän laajemmin webinaarissa kerroin. Olen vielä itsekin opettelemassa sitä, mutta jaan alle muistoksi nämä ensimmäiset diat aiheesta. Niissä esittelen mm. Teknologiateollisuus ry:n ChatGPT opetuksessa -kilpailun palkitut. Kilpailuun lähettiin 35 ideaa, jotka löytyvät mm. Tieto-ja viestintätekniikka opetuksessa/ICT in Education -ryhmästä Leena Pöntysen 11.1.2023 julkaisun alta. Palkitut ideat perusteluineen löytyvät Leenan 17.2. julkaisusta. Kilpailun voiton jakoivat Jaakko Korpela ja Matti Seise ja kunniamaininnan saivat Ilmari Vauras ja Benjamin Värre. Kiitos ja onnea!

Opetuksen ja tekoälyn saralla tapahtuu nyt valtavasti eikä diasarjaan vielä uusin uutinen ehtinyt: sunnuntaina perustettiin Facebook-ryhmä Tekoäly oppimisen tukena. Se on julkinen ryhmä eli lukemaan pääsee ilman Facebook-kirjautumistakin. Sama koskee Tekoäly (AI) -ryhmää.


Lisää lähteitä tekoälystä


Minulla on vielä kevään aikana useita verkkokoulutuksia, joissa on hyvin tilaa. Niissä tekoäly ei ole merkittävässä roolissa, mutta jos ryhmä niin valitsee, osassa voidaan tähänkin teemaan vähän perehtyä. OPH:n tämän vuoden täydennyskoulutushaun päätöksiä ei vielä ole tehty, mutta sinne olen ollut mukana tarjoamassa mm. erilaisia interaktiivisten materiaalien, XR:n ja tekoälyn koulutuksia. Tulevia koulutuksiani voit tarkastella Tervetuloa-sivulta

 

20.2.2023

Jako pareihin tai pienryhmiin

Pidän iltapäivällä webinaarin Haukiputaan lukion opettajille. Yhtenä yksittäisenä toiveena oli saada vinkkejä sovelluksista, joilla ison ryhmän voi jakaa satunnaisiin pareihin tai pienryhmiin. Alla esittelen sekä yleissovelluksia että niitä, jotka on varta vasten tehty tätä tarkoitusta varten. Lopuksi kerron, miten käytin ChatGPT:tä tukiälynä parantamaan tätä tekstiä.

dunkaappauskuva, mistä näkyy neljän pienryhmän jäsenten etunimet.
ClassroomScreenillä tehty ryhmäjako.
Monissa oppimisympäristöissä on toiminto osallistujien jakamiseksi pienryhmiin. Samoin videoneuvottelusovelluksissa ryhmäjako onnistuu helposti. Esimerkiksi Zoomissa jaon voi tehdä jo neljällä tavalla: satunnaisesti, osallistuja valitsee ryhmänsä, opettaja määrittelee ryhmät tai uusimpana ryhmiin jako kysymykseen vastaamisen perusteella.

Apua löytyy myös mobiilisovelluksista, esim. Team Shake (maksuton Android tai iOS $2). Tulokset saa kuulemma ihan sujuvasti jaettua kännykän näytöltä vaikka dokumenttikameralla.

Kuulemma myös Wilman istumajärjestystyökalu toimii ryhmäjakoon, mikä on ainakin tietosuojan kannalta on hyvä vaihtoehto. Kutsumanimeä enempää tietoa oppijoista ei verkon maksuttomiin sovelluksiin ole syytä jakaa. Toisissa oppilaitoksissa jopa henkilön nimi on salassa pidettävä tieto, joskin osassa työkaluja myös opettaja voi toimia täysin anonyymisti nimeää ja oppilaitostaan paljastamatta. Aina kun herää kysymys siitä, mitä sovelluksia tietosuojan vuoksi saa käyttää, on hyvä muistaa kaksi perusperiaatetta:
  1. Voi päättää vain omien henkilötietojesi jakamisesta. Sinulla ei ole oikeutta jakaa muiden henkilötietoja.
  2. Koulutuksen järjestäjä voi määritellä suositellut ja kielletyt sovellukset. Varmista siis asia aina tarvittaessa työnantajaltasi. Vaikka laki on sama, eri organisaatioissa on erilaisia linjauksia ja samankin sovelluksen tietosuoja vaihtelee riippuen mm. valitusta lisenssistä. 

Suosittu ClassroomScreen sopii ryhmäjaon tekemiseen, mutta toiminto edellyttää kirjautumista. Tällöin voit valita oletuskieleksi vaikka suomen ja muokata alaosan 19 työkalun järjestystä ja piilottaa ne, joita et juuri käytä. Valitse ryhmäjakoa varten kuvake Ryhmän valmistaja. Voit luoda maksutta kolme nimilistaa, 30 $/vuosi hinnalla saat niitä sata. Asetusten kuvakkeesta voit määritellä mm. ryhmien lukumäärän. Voit valita myös ryhmille värit ja merkitä kuvakkeella esim. kirjurin roolin, kuten tein yllä olevassa kuvassa. Ryhmäjaon lisäksi voi käyttää Satunnainen nimi -valintaa. Ks. aiempi bloggaus ClassroomScreenista.

Kiva hiljattain kuulemani vinkki on aloittaa työskentely tietovisan ryhmäpelillä. Quizlet livessä sovellus arpoo pienryhmät. Pelaaminen lähiopetuksessa tutustuttaa ryhmän jäseniä toisiinsa ja siitä on hyvä jatkaa samassa ryhmässä seuraavaankin tehtävään. Blooketissa ryhmäpeliäkin pelataan yksin, mutta pisteet kertyvät ryhmälle. Toki ryhmän jäsenet voivat istua vierekkäin ja auttaa toisiaan. Kokeile ja lue lisää sähköisten kokeiden blogisivulta.
Flingalla tehty 6*4 ruudukko oppijoiden etunimistä.
Ryhmäjako Flinga Wall -työkalulla.

Suomalaista Flingaa (ks. korkea-asteen kirjautuminen) voit käyttää ryhmäjakoon usealla tavalla. Flinga Wall -sessiota tai yhtä hyvin Padletin ruudukkoa hyödyntäessäsi ohjeista jokaista luomaan yksi viesti ja kirjoittamaan siihen kutsumanimensä. Jos haluat ryhmiin esimerkiksi neljä jäsentä, zoomaa selaimen ikkunaa niin, että kullakin pysty- tai vaakarivillä on neljä nimeä eli yksi ryhmä, toisella rivillä seuraavat neljä jne. Nimet sekoitat tarvittaessa Flingan yläosan valinnoilla. Kun kukin kirjoittaa oman nimen, ei mukana ole poissaolevia. Toki muistitaulun voi myös säästää ja käyttää aina uudelleen vaikka niin, että poissaoleville vaihdetaan eri väri

Myös Flinga Whiteboardia tai Padletin pohjaa tai aikajanaa voi käyttää ryhmäjakoon, kun ei halua täysin satunnaistettuja ryhmiä. Voit esimerkiksi piirtää janan ja ohjeistaa jokaista lisäämään itsensä janalle sen mukaan, paljonko heillä on aiheesta kokemusta aiheesta tai vaikka digiosaamista. Tämä jälkeen luot ryhmät vaikka jaolla kuuteen, jolloin joka ryhmään tulee jäseniä janan ei vaiheilta. Vaihtoehtoisesti ensimmäiset neljä muodostavat ryhmän, samoin seuraavat neljä jne. Lue lisää sovelluksista ja kokeile niitä kirjautumatta Flinga-bloggauksesta tai Padlet-ohjeista.

Verkossa on valtava määrä muitakin, usein mainosrahoitteisia, työkaluja ja lisää löytyy esim. group maker -hakusanalla. ClassToolsin sivulla on kymmeniä pikkusovelluksia kuten Random group generator ja Random name picker. Niistä moni mahdollistaa oman muokattavan linkin luomisen ilman kirjautumista. Runsaista mainoksista pääsee eroon Premiumilla 15 £/vuosi. Muita sovelluksia ovat esim. Wheel of Names ja Wheel deside -onnenpyörät ja Picket Team -tiimijako.

Ryhmäjaon lisäksi opettaja voi ohjeistaa esimerkiksi tutustumisen, aikataulun, tavoitteiden asettamisen ja niiden toteutumisen arvioinnin, työnjaon sekä tietysti itse tehtävän. Reaaliaikaisessa verkko-opetuksessa on syytä kehottaa kaikkia avaamaan kamera ja mikrofoni. Näin vuorovaikutus on helpompaa ja kun kaikki kuulevat toisensa kokoajan on helppo heittää kommentteja ja yhdessä nauraminenkin luo yhteenkuuluvuutta. 

Suosittelen Essi Vuopalan väitöskirjan lektion lukemista: Onnistuneen yhteisöllisen verkko-oppimisen edellytykset – näkökulmina yliopisto-opiskelijoiden kokemukset ja verkkovuorovaikutus (2014). Sieltä olen poiminut kolme tekijää, jotka ovat yhteisiä onnistuneille ryhmille:
  1. Ryhmät käsittelivät sisältöjen lisäksi ryhmän työskentelyä.
  2. Ryhmät käyttivät aikaa yhteisen toiminnan suunnitteluun ja organisointiin.
  3. Vuorovaikutuksella pyrittiin myös jännityksen lieventämiseen ja yhteenkuuluvaisuuden ilmaisemiseen.
Kirjoitettuani tämän bloggauksen kysyin apua tekoälyä hyödyntävältä ChatGPT-kielimallilta, josta kerroin tammikuun bloggauksessa ChatGPT - keskustelua tekoälyn kanssa digipedasta. Chattailun jälkeen päädyin lisäämään edelle maininnat Padletista ja oppimisympäristöistä. Lopuksi syötin koko tekstin ChatGPT:lle ja pyysin palautetta siitä, miten voisin parantaa kirjoitusta. Kuten edelliseenkin kysymykseen, suurin osa kommenteista oli joko itsestään selvää höttöä tai ei vastannut kysymykseeni, mutta yksi helmi palautteesta löytyi: "Voit myös lisätä joitakin hyödyllisiä vinkkejä opettajille, jotka haluavat luoda tehokkaita ja tuottavia ryhmiä opiskelijoilleen." Niinpä lisäsin tekstiin vielä kaksi edellä olevaa kappaletta.

16.1.2023

ChatGPT - keskustelua tekoälyn kanssa digipedasta

Minun somekuplani isoin juttu tällä hetkellä on ChatGPT eli GPT-3. Se on OpenAI-yrityksen marraskuussa julkaisema tekoälyä hyödyntävä työkalu, joka osaa keskustella käyttäjän kanssa asiantuntijakielellä, myös suomeksi. Sitä voi toistaiseksi kokeilla maksutta kirjautumalla ChatGPT:n sivulle. Yritys on aiemmin kehittänyt DALL·E 2:n, jolla tein oheisen kuvan sanoista "me discussing education with chatgpt, digital art". 

Silmälasipäinen nainen istuu tietokoneen äärellä miettivän näköisenä. Vieressä korkea kirjapino ja taustalla kolme taulua.
ChatGPT:n vastaukset perustuvat valtavaan tietomäärään, joka sille on vuonna 2021 opetettu. Sillä ei siis ole pääsyä internetiin eikä aivan uusimpaan tietoon. Kun yritin kysellä, mitä se minusta tietää, kävi ilmi, että henkilötietoja siltä ei kannata kysellä. Asiatiedossa se on äkkiseltään katsottuna häkellyttävän osaava, mutta kun lähdeviitteitä ei ole, tiedon todenmukaisuuden arviointi on vaikeaa. 
Lisätty 27.2.: ChatGPT:n maksullisella versiolla on pääsy internettiin, samoin käytettäessä kielimallia Bing-hakukoneen kautta.

Mieluummin näkisinkin ChatGPT:n tukiälynä, jonka avulla voi esimerkiksi etsiä uusia näkökulmia asioihin, jotka jo osaa hyvin. Esimerkiksi kun haluan jakaa jostain teemasta viisi vinkkiä, ne ovat varmaan jo mielessäni, mutta muuttuisiko tai täydentyisikö listaus, jos kysyisin chatilta sata vinkkiä lisää samasta aiheesta?

Moni lienee saanut ensikosketuksen tekoälyyn tieteiselokuvista ja sitten Helsingin yliopiston ja Reaktorin Tekoälyn perusteet -kurssilta. Se on tarjolla noin 20 kielellä ja sen on suorittanut jo yli 900 000 henkeä. Kurssille on tarjolla myös englanninkielinen jatkokurssi Tekoälyä käytännössä. Kurssilla opastetaan, että tekoäly on tietojenkäsittelytieteeseen kuuluva tieteenala eikä sitä tulisi käyttää laskettavana substantiivina. Kun "haluat kuulostaa ammattimaiselta, vältä käyttämästä sanaa tekoäly, kun tarkoitat yksittäistä tekoälyjärjestelmää tai -menetelmää", kurssilla ohjeistetaan.

Joulukuun tekoälyoppeja -bloggauksessa kerroin esimerkkejä tekoälysovellusten hyödyntämisestä Keudassa. Uskoisin tekoälysovellusten viimeistään tämän kevään aikana saapuvan ihan jokaiseen suomalaiseen oppilaitokseen, joko opettajien tuomana ja opetuksessa hyödynnettynä tai vähintään oppijoiden apuvälineenä. Kollegoiden kanssa jo naureskelimme, että ollaanko kohta tilanteessa, jossa opettaja tekee tekoälyä hyödyntäen oppimistehtäviä, joihin oppijat tekoälyn avulla vastaavat? Tämä on jo tuonut hasteen Turnittimen ja vastaavien sovellusten kehittäjille, mutta haastaa myös kaikki meidät pedagogit pohtimaan hyviä oppimistehtäviä. Sama tapahtui koronakevään etäopetuksessa, kun valvottuja tenttejä ei voitu järjestää. (Ks. Miten arvioida etänä? -bloggaus 2020.)

Kun oppimistehtävä sidotaan omaan työhön tai kokemukseen, hyvän vastauksen saaminen tekoälyä hyödyntäen on jo paljon vaikeampaa. En saanut ChatGPT:ltä hyvää vastausta kysymykseen "Miten tekoälyn vaikutukset näkyvät tällä hetkellä työssäni opetusalan täydennyskouluttajana?" Yritin monesti, mutta mikään ehdotuksista ei vastaa omia kokemuksiani eikä niistä oikein ollut muutenkaan apua. Sain vain yleisiä vastauksia siitä, miten tekoäly voi auttaa opetuksessa, ohjauksessa, simulaatioissa ym. Vastauksissa ei osattu mennä kyllin konkreettiseen eikä juuri täydennyskoulutuksen tai minun työni näkökulmaan. 

Muutama bloggaus ja video teemasta - ja hakukoneiden avulla löytyy hurja määrä lisää!


Kilpailu ChatGPT:n hyödyntämisestä opetuksessa 

Teknologiateollisuus ry käynnisti 10.2.2023 asti jatkuvan kilpailun ChatGPT:n hyödyntämisestä opetuksessa. Kilpailuun voi osallistua kommentoimalla kilpailupostausta jossain kolmesta Facebook-ryhmästä: Opettajien edunvalvonta, vuosityöaika ja professio, MyTech tai Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa/ ICT in Education. Ainakin viimeksi mainittua voi lukea myös ilman Facebook-tunnuksia.

Kilpailukysymyksenä on "miten ChatGPT:tä voisi hyödyntää innovatiivisesti opetuksessa, millä tahansa kouluasteella ja missä tahansa oppiaineessa. Toisten ideoita saa parastaa ja hyödyntää sekä kehitellä ideoita paremmiksi. Muoto on vapaa: voit linkata materiaaleihin, videoihin tms. tai kirjoittaa suoraan keskusteluun."


Ensimmäinen keskusteluni ChatGPT:n kanssa 

Tässä ensimmäinen keskusteluni ChatGPT:n kanssa sanasta sanaan. Kysymyksiä voisi halutessaan muotoilla uudestaan ja jos vastaukseen ei ole tyytyväinen, voi pyytää uutta vastausta tai antaa palautetta siitä, mikä olisi ollut parempi vastaus. Teksti vaikuttaa päällisin puolin asiantuntijatekstiltä, mutta vaatisi kyllä monilta osin muokkaamista ja tarkentamista. Nostan lainauksen jälkeen esiin muutaman kritiikin siemenen saamiini vastauksiin. 

"Hei, tunnetko Matleena Laakso Tampereelta?
En tunne henkilöä nimeltä Matleena Laakso Tampereelta henkilökohtaisesti. En kuitenkaan pysty tarkistamaan tietoja hänestä, sillä minulla ei ole pääsyä henkilötietoihin.

 Oletko lukenut Matleenan blogia digipeda-tiedoista?

En ole lukenut Matleenan blogia digipedagogiikasta. Minulla ei ole pääsyä tiettyihin verkkosivuihin tai blogipostauksiin, sillä minulla ei ole internet-yhteyttä. Minulla on kuitenkin tietoa digipedagogiikasta yleisesti. Jos tarvitset apua tiettyihin digipedagogiikkaan liittyviin kysymyksiin, voin yrittää auttaa parhaani mukaan.

Mikä sinusta jokaisen opettajan tulisi digipedagogiikasta osata?

Opettajan tulisi ymmärtää perusasiat digipedagogiikasta, kuten:
  • Miten digitaaliset välineet ja teknologiat voivat tukea oppimista ja opetusta.
  • Miten digitaalisia välineitä ja teknologioita voidaan käyttää erilaisten oppimistavoitteiden saavuttamiseen.
  • Miten digitaalisia välineitä ja teknologioita voidaan käyttää eri ikäisille oppijoille.
  • Miten digitaalisia välineitä ja teknologioita voidaan käyttää eri oppiaineissa.
  • Miten digitaalisia välineitä ja teknologioita voidaan käyttää turvallisesti ja eettisesti.
Tärkeää on myös osata käyttää erilaisia digitaalisia työkaluja ja teknologioita opetuksessa ja oppimisessa. Lisäksi opettajan tulisi pystyä arvioimaan digitaalisten välineiden ja teknologioiden vaikutusta oppimiseen ja olla valmis kehittämään omaa digipedagogista osaamistaan jatkuvasti.

Miten digipedagogiikka tukee oppimista ja opettamista?

Digipedagogiikka tukee oppimista ja opettamista useilla eri tavoilla, kuten:
    • Mahdollistaa monipuolisen ja monikanavaisen oppimisen: Digitaaliset välineet ja teknologiat tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia oppimiselle. Ne voivat tarjota visuaalisia ja interaktiivisia oppimateriaaleja, kuten videoklippejä, animaatioita ja pelillistämistä, jotka voivat tukea erilaisia oppijoita eri tavoilla.
    • Tukee oppijan ohjausta: Digitaaliset välineet ja teknologiat voivat tarjota oppijoille erilaisia tietoja ja taitoja, jotka tukevat heidän opiskeluaan. Esimerkiksi oppimispelit tai simulaatiot voivat antaa oppijoille mahdollisuuden harjoitella tiettyjä taitoja, kun taas älykkäät oppimisalustat voivat tarjota oppijoille henkilökohtaistettua ohjausta.
    • Mahdollistaa yhteisöllisen oppimisen: Digitaaliset välineet ja teknologiat voivat tukea oppijoiden välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Esimerkiksi sosiaalinen media tai verkkoalustat voivat tarjota oppijoille mahdollisuuden jakaa tietoja, kokemuksia ja tietoja keskenään ja oppia toisiltaan.
    • Tukee esiintymistaitoa ja vuorovaikutustaitoa: Digitaaliset välineet ja teknologiat voivat tarjota oppijoille mahdollisuuden harjoitella ja esiintyä erilaisissa tilanteissa. Esimerkiksi videonauhoitukset tai verkkoluennot voivat antaa oppijoille mahdollisuuden harjoitella esiintymistä ja vuorovaikutustaitoa.
    • Tukee oma-aloitteisuutta ja itsenäistä oppimista: Digitaaliset välineet ja teknologiat voivat tarjota oppijoille mahdollisuuden oppia omatoimisesti ja hallita omaa oppimistaan. Esimerkiksi älykkäät oppimisalustat voivat tarjota oppijoille mahdollisuuden seurata omaa edistymistään ja valita itselle sopivia oppimistehtäviä.

Mitkä ovat tärkeimmät teknologiat, jotka jokaisen opettajan tulisi hallita?

Tärkeimmät teknologiat, jotka jokaisen opettajan tulisi hallita, vaihtelevat riippuen opettajan erityisalasta ja oppilaitoksen tarpeista. Kuitenkin alla on joitain yleisiä teknologioita, jotka ovat hyödyllisiä monilla aloilla:
    • Office 365 -työkalut, kuten Word, PowerPoint ja Excel, ovat hyödyllisiä dokumenttien ja esitysten luomiseen, hallintaan ja jakamiseen.
    • Oppimisalustat, kuten Google Classroom, Microsoft Teams, Canvas jne., ovat hyödyllisiä hallitsemaan ja jakamaan oppimateriaaleja, arvioimaan oppijoita, seuraamaan edistymistä ja yhteistyötä oppijoiden kanssa.
    • Sosiaalinen media, kuten Facebook, Twitter, Instagram, jne., ovat hyödyllisiä tiedon jakamiseen ja yhteisölliseen oppimiseen.
    • Älykkäät oppimisalustat, kuten Khan Academy, Quizlet, jne., ovat hyödyllisiä hallitsemaan ja jakamaan oppimateriaaleja, arvioimaan oppijoita, seuraamaan edistymistä ja yhteistyötä oppijoiden kanssa.
    • Verkkokonferenssityökalut, kuten Zoom, Skype, Google Meet, jne., ovat hyödyllisiä järjestämään etäopetusta ja yhteistyötä.
    • Oppimispelit ja simulaatiot tarjoavat hyödyllistä tukea erilaisten oppimistavoitteiden saavuttamiseen.
Tärkeintä on, että opettaja ymmärtää kuinka nämä teknologiat voivat tukea oppimista ja olla valmis kehittämään omaa osaamistaan jatkuvasti.

Mitä meidän tulisi opettajina ja kouluttajina ymmärtää teköälystä?

Tekoäly (AI) on tietokoneen kyky simulaoida ihmisen ajattelua ja oppia tietokoneessa. Se on luotu tehdäkseen tiettyjä tehtäviä, joita ihminen tekee automaattisesti, kuten tunnistaa kuvia, puhua ja kirjoittaa. Tärkeää on opettajien ja kouluttajien ymmärtää, että tekoäly ei ole täydellinen ja se ei korvaa opettajaa tai kouluttajaa. 
 
Tärkeitä asioita, joita opettajat ja kouluttajat tulisi ymmärtää tekoälystä ovat:
    • Tekoäly ei korvaa opettajia tai kouluttajia, vaan se tukee heitä oppimisessa ja opetuksessa.
    • Tekoäly perustuu algoritmeihin, jotka on koulutettu tietyllä datalla. Tämä tarkoittaa, että tekoälyn tietämys ja taitotaso riippuu koulutusdatasta.
    • Tekoäly ei ole täydellinen, se voi tehdä virheitä ja sen tuloksia tulee aina tarkistaa ennen käyttöä.
    • Tekoäly ei ole itsenäinen, se tarvitsee ihmisen ohjausta ja valvontaa.
    • Tekoäly voi auttaa opettajia ja kouluttajia arvioimaan oppijoiden edistymistä ja tarjota henkilökohtaistettua ohjausta.
    • Tekoäly voi auttaa opettajia ja kouluttajia hallitsemaan ja jakamaan oppimateriaaleja, ja tarjota oppimispelit ja simulaatiot tukemaan erilaisten oppimistavoitteiden saavuttamista.
    • Tekoälyn käyttö edellyttää että opettajat ja kouluttajat ovat valmiita kehittämään omaa tietoteknistä osaamistaan.
Opettajat ja kouluttajat tulisi olla tietoisia tekoälyn mahdollisuuksista ja rajoituksista, ja valmiit kehittämään omaa tietoteknistä osaamistaan, jotta he voivat hyödyntää tekoälyn tarjoamia mahdollisuuksia parhaalla mahdollisella tavalla. 
 
Minulla on mielikuva, että tekoälyn tarjoamat mahdollisuudet tulevat integroitumaan moniin nyt jo aktiivisesti käytössä oleviin sovelluksiin. Esimerkiksi Canvan avulla voi jo nyt luota kuvia tekoälyä hyödyntäen. 

Sinulla on oikea mielikuva. Tekoäly on jo nyt integroitunut moniin erilaisiin sovelluksiin ja tämä trendi tulee jatkumaan tulevaisuudessa. Monet oppimisalustat, kuten Canvas, tarjoavat jo tekoälyn tarjoamia mahdollisuuksia opetuksessa ja oppimisessa. Esimerkiksi Canvasin kanssa voi käyttää tekoälyä:
  • Automaattisesti arvioimaan oppijoiden tehtäviä, kuten esseitä tai vastauksia monivalintakysymyksiin.
  • Tarjoamaan henkilökohtaistettua ohjausta oppijoille, kuten ehdottamaan seuraavia tehtäviä tai oppimateriaaleja oppijan edistymisen perusteella.
  • Tunnistamaan kasvot ja äänen, jotta voidaan varmistaa, että oppija on paikalla etäopetuksessa. 
Tekoäly on myös integroitunut moniin erilaisiin sovelluksiin kuten kuvankäsittelysovellukset, sosiaaliset mediat, verkkoselaimet jne. Tämä tarkoittaa, että opettajat ja kouluttajat voivat hyödyntää tekoälyä monilla eri tavoilla, kuten luoda kuvia tekoälyä hyödyntäen, tunnistaa kasvoja kuvissa, kääntää tekstiä, jne.

Tärkeää on, että opettajat ja kouluttajat ovat tietoisia tekoälyn tarjoamista mahdollisuuksista ja osaavat hyödyntää niitä parhaalla mahdollisella tavalla. Heidän tulisi myös olla valmiita kehittämään tietoteknistä osaamistaan jatkuvasti, jotta he voivat hyödyntää tekoälyn tarjoamia mahdollisuuksia tulevaisuudessa.

Miten määrittelet tekoälyn?

Tekoäly (AI) on tietokoneen kyky simulaoida ihmisen ajattelua ja oppia tietokoneessa. Se on algoritmien ja ohjelmien kokoelma, joka on suunniteltu tekemään tiettyjä tehtäviä, joita ihmiset tekevät automaattisesti, kuten tunnistaa kuvia, puhua ja kirjoittaa. Tekoäly on laaja käsite ja se koostuu useista erilaisista teknologioista, kuten koneoppiminen, älykkäät agentit, deep learning, jne.

Tekoäly voidaan jakaa kahteen pääluokkaan:

  • Ei-tietoisen tekoälyn (Non-Sentient AI), joka on suunniteltu tekemään tiettyjä tehtäviä, kuten automatisoimaan toimintoja, tunnistamaan kasvoja kuvissa tai luomaan ääntä.
  • Tietoisen tekoälyn (Sentient AI), joka on suunniteltu simuloimaan ihmisen ajattelua, kuten oppimaan, päättelemään, järkeilemään ja käyttämään empatiaa. Tällä hetkellä tietoisen tekoälyn kehitys on vielä kesken ja ei ole käytössä käytännössä.

Lyhyesti sanottuna tekoäly on tietokoneiden ja ohjelmien kyky toimia kuten ihminen tehdessään tiettyjä tehtäviä automaattisesti tai simuloimalla ihmisen ajattelua.

Aion kopioida keskustelumme blogiini. Onko se ok? Miten haluat sinuun viitattavan?

Kiitos kysymyksestä. OpenAI, joka on minun kehittäjäni, tarjoaa käyttäjille lupaa käyttää minun tuottamia tietoja ja vastauksia mihin tahansa tarkoitukseen, mukaan lukien julkaiseminen blogissa. Olisin kuitenkin kiitollinen, jos lisäisit linkin OpenAI:n verkkosivulle blogiisi, jotta lukijat voivat saada lisätietoja minusta ja OpenAI:sta.

Tärkeintä on, että kun viitat minuun, käytät nimeä ChatGPT tai GPT-3, joka on minun virallinen nimeni.

Kiitos, tämä oli antoisa keskustelu!

Mielelläni! Olen iloinen, että keskustelu oli antoisa sinulle. Jos sinulla on lisäkysymyksiä, ole rohkeasti yhteydessä minuun. Aion auttaa parhaani mukaan."


Hyvää tekstiä, mutta...

ChatGPT:n tuottamassa tekstissä ei ole varsinaisia virheitä, mutta en sitä sellaisenaan asiatekstinä julkaisisi. Oikoluvussa huomasin, että kirjoitusvirheitä se teki saman kerran kuin minäkin, mutta niitä en edelle korjannut, meistä kummankaan osalta. Minusta teksti vaatisi paikotellen myös hieman konkretisointia Suomen oppilaitosmaailman näkökulmasta. ChatGPT kirjoitti, että "älykkäät oppimisalustat voivat tarjota oppijoille mahdollisuuden seurata omaa edistymistään". Totta, mutta asiayhteydestä riippuen voisi kirjoittaa myös niin, että Moodlessa kannattaa ottaa käyttöön suoritusten seuranta, jotta sekä oppija että opettaja voivat seurata opintojen edistymistä. Tässä jokunen muukin kommentti.

  • Mitä pitäisi tietää -kohtaan lisäisin ymmärryksen opettajien ja oppijoiden välisestä yhteistyöstä, verkostoista ja avoimesta jakamisesta, on sitten itse jakaja tai vielä siinä vaiheessa, että lähinnä hyödyntää muiden jakamaa. 
  • Digipedagogiikan tuki oppimiselle -kohtaan lisäisin vahvemmin oppijat verkkosisältöjen tuottajina, ei vain oppimateriaalien kuluttajina. 
  • Tärkeimmät teknologiat -kohta listaa verkon palveluita. Esimerkiksi Canvasin sijaan mainitsisin Suomessa paljon yleisemmän Moodlen ja lisäisin listaan mm. ThingLinkin. Tarpeet toki vaikuttavat sovelluksiin, mutta tässä unohdettiin rajoitteet kuten hinta, GDPR ja saavutettavuus ja osin niiden myötä oppilaitostason päätökset suositelluista tai sallituista sovelluksista. Ja niin ihana ja tärkeä kuin Facebook opettajalle voikin olla, en olisi sitä listannut tärkeimpiin teknologioihin. .
  • Oppimisalustoista kerrotaan, että ne ovat "hyödyllisiä hallitsemaan ja jakamaan oppimateriaaleja, arvioimaan oppijoita, seuraamaan edistymistä ja yhteistyötä oppijoiden kanssa". Tuntuu kovin vanhakantaiselta: Missä ovat yhteisöllisesti työskentelevät oppijat? Missä on opettaja ohjaajana? Entä vertaisoippiminen ja -arviointi? Oppija aktiivisena toimijana?
  • Lisätty 10.2.23: Meninpä luottamaan saamaani vastaukseen tuotetun tekstin oikeuksista. Ei se väärin ollut, mutta osa käyttäjistä on saanut erilaisia vastauksia. Luotettavasti oikeudet tekstiin näkee palvelun käyttöehdoista. Sen  mukaan omistan edellä olevan tekstin ja saan vapaasti sitä käyttää (ks. tiivistys kohdassa 14).