3.3.2017

Kouluvierailulla lontoolaisessa alakoulussa

Osallistuin BETT-messujen yhteydessä IlonaIT Oy:n järjestämällä kouluvierailulle Woodberry Down Primary School -alakouluun, minkä yhteydessä toimi myös lastentarha. Koulun visiona on olla: "An inspiring environment where learning happens because children are motivated and staff are passionate about providing the best possible learning opportunities for each child."


Päiväkodin puolella oli tällainen Tech Hub,
 missä tutustuttiin viikon appseihin.
Alla kerron koulun toiminnasta sekä havainnoista kiertäessämme oppitunteja. Jatko-osana tähän kirjoitukseen kuvaan koulun henkilöstön osaamisen kehittämistä etenkin iPadien hyödyntämisen näkökulmasta.


Luokkaerot heijastuvat koulumaailmaan


Oppilaiden synttärikalenteri.
Woodberryn koulussa on 610 oppilasta ja osin käytössä ovat aamu- ja iltapäiväryhmät, jotta kaikki mahtuvat tiloihin. Koulu sijaitsee pohjois-Lontoossa, alueella missä on paljon köyhiä maahanmuuttajia, mutta myös keskiluokkaan kuuluvia perheitä. 52 %:lla oppilaista oli äidinkielenä joku muu kuin englanti ja peräti 58 % oppilaista saa ilmaisen kouluruuan, kun maan keskiarvo on 12 %. Kuulimme myös, että osa vanhemmista vie lapsensa nukkumaan yöbussiin tai lentokentälle, koska ne ovat lapsille katua turvallisempia. Erot Suomeen olivat viiltäviä ja kertovat siitä, miten erilaisten asioiden kanssa meitä lähellä olevissa läntisissäkin hyvinvointivaltioissakin painitaan,

Rehtori Derek Hewie kertoi olleensa aiemmin rehtorina koulussa, missä suurin osa oppilaista edusti keskiluokkaa. Siellä oppilaat käyttäytyivät huonommin, eivät olleet niin kiitollisia arjen pienistä asioista ja oppilaita oli vaikeampi saada vakuuttuneeksi eri asioista. Toisaalta opetustyötä helpotti paljon, kun melkein kaikilla oli annettavaa käsiteltäviin teemoihin: suurin osa oli käynyt hiihtämässä ja elokuvissa tai oli ollut lentokoneen tai junan kyydissä tai ainakin nähnyt niitä televisiosta, toisin kuin Woodberryn koulun lapset.

Koulun rakentaminen aloitettiin 1949 ja se oli alkuvuosina yksi Lontoon huonoimmista kouluista. Viimeisen 25 vuoden työn ansiosta se on nyt alueensa paras. iPadeja kouluun on hankittu viimeisen 2-4 vuoden aikana. Monilla oppilailla ei ole kotonaan mobiililaitteita tai muita tietokoneita, joten on tärkeää, että niiden käyttö opitaan koulussa. Tällä hetkellä kullakin opettajalla on oma iPad ja alemmilla luokilla niitä on 10/luokka ja ylemmillä jokaisella oma. 

Koulu maksaa jatkuvasti paljon opettajien rekrytointiyrityksille. Opettajia on vaikea saada, koska opettajan palkalla ei alueella elä. Hewie kertoi, että opettajan palkka on noin 1400 £, josta 800 £ menee vuokraan ja 200 £ matkoihin, Tällä hetkellä 25 luokanopettajasta jokainen on valmistunut opettajaksi. Seitsemän toimii ensimmäistään vuotta opettajana eikä henkilöstöstä kukaan taida olla yli 40-vuotias. Opettajien kanssa koulussa toimii yhtä monta assistenttia ja usein myös opettajaharjoittelijoita. 


Kiersimme luokissa seuraamassa oppitunteja


iPadit ovat aktiivisessa käytössä,
kuten myös kynät, paperi ja kirjat.
5-6-vuotiaiden ryhmässä opittiin kuusta ja astronauteista. Oppilaat ottivat valokuvan astronautista ja laittoivat sen puhumaan Chatter Pixillä (ks. oma esimerkkini). Nämä pikkuanimaatiot kukin vei omaan Book Creatorilla tekemäänsä kirjaan, joka oli näille oppilaille jo kolmas omatekoinen kirja! Kysyin parilta lapselta, mikä heidän suosikkisovelluksensa on ja siinä pöydässä kaikki äänet menivät Explain Everythingille.
Lisätyn todellisuuden sovellus Quiverilla
tutustuttiin tulivuorten toimintaan.

Toisessa luokassa tutustuttiin musiikkiin ja ylipäätään ääniin tulivuorten kautta. Luokassa kuunneltiin yhden ryhmän Garagebandilla tekemä nukkuvan tulivuoren ääni. Sen jälkeen opettaja arvuutteli, että onkohan jollain ryhmällä tehtynä aktiivisen tulivuoden ääntä? On! Opettaja otti sen käden käänteessä Airplayn kautta esiin ja yhdessä kuunneltavaksi ja samalla haastatteli ryhmää soittimista, mitä he olivat käyttäneet.

Tämä musiikintunti oli ainoa, missä näimme opettajajohtoisesti koko ryhmän yhdessä käsittelevän tiettyä teemaa. Kaikissa muissa luokissa työskenneltiin pienryhmissä, yleensä parin aikuisen kiertäessä luokassa. Pienimmät oppijat ovat suomalaisittain päiväkoti-ikäisiä, joten siksikin aikuisia oli luokissa useita. Koulu saa myös henkilöstöresurssia erityisoppijoiden määrän mukaan.

Ensin tietoa tulivuorista koottiin paperille,
sen jälkeen siitä tehtin esitys iPadeilla
Koodauksen ideaan tutustuttiin niin, että jokainen teki Poppletilla ajatuskartan omasta päivästään. Muutama esitteli tuotoksensa koko luokalle heijastamalla ajatuskarttansa taululle. Sen jälkeen muutama sai lukea kirjoittamansa tekstin, millä yritti ohjelmoida opettajaa laittamaan silmälasit päähän. Tämä hauska havainnollistaminen osoitti hyvin sitä, miten tarkka on oltava. Lopuksi opettaja pyysi oppilaita kertomaan akateemisesti, miksi tällaista harjoiteltiin. Siitä keskustelu hyppäsi aivan uudelle tasolle ohjelmoinnin merkitystä ja omaa oppimista pohtimaan.


iPadien sisältöjen esittäminen luokalle sujui luontevasti


Olen useasti aiemminkin osallistunut Ilona IT:n kouluvierailuille Lontoossa. Tällä kertaa huomioni kiinnitti erityisesti se, miten kätevästi iPadien kanssa luokassa toimittiin: opettaja näki halutessaan jokaisen työskentelyn, oppilaat osasivat jakaa oman tuotoksen taululle kaikkien katsottavaksi ja opettaja pystyi ohjaamaan työskentelyä avaamalla kaikille tietyn sovelluksen tai sulkemaan luokan iPadit, kun oli aika lähteä lounaalle. Oli vaikuttavaa nähdä, miten luontevasti tällainen jakaminen koulussa pienten lasten kanssa toimi. Sen osasivat sekä oppilaat että opettajat ja nämä työvälineet oli koulussa määritelty jokaisen opettajan ydintaidoksi.

Kierrän työkseni suomalaisia kouluja ja korkeintaan kerran vuodessa näen jossain AppleTV:n tai vastaavan systeemin, millä mobiililaitteen näytön voi jakaa luokan edessä olevalle taululle. Osa opettajista jakaa näytön dokumenttikameran kautta. Itse useimmiten esitän iPadin näytön ruudunkaappauskuvina powerpointilta ja sen lisäksi kierrän luokassa iPadini kanssa.

Erilaisia systeemeitä näytön jakamiseen on olemassa, mutta niitä ei ilmeisesti kovin laajasti tunneta. En juuri tunne niitä itsekään. IlonaIT Oy:n sivulta voi ladata oppaan, missä esitellään laitehallinnan mahdollisuuksia. Osa vaihtoehdoista on tarkoitettu oppilaitoksiin, missä oppijat käyttävät koulun laitteita. Osa mahdollistaa toiminnan millä tahansa laitteilla. Näistä tutustuin BETT-messuilla Kramerin VIA-tuotteisiin, joiden avulla voi langattomasti peilata minkä tahansa läppärin tai mobiililaitteen näytön..

Minun näkövinkkelistä monessa suomalaiskoulussa otetaan keskitetystä laitehallinnasta vain ne opettajan työtä hankaloittavat puolet, mutta ei hyödynnetä niiden mahdollistamia hyviä toimintoja. Liian usein opettaja ei voi ladata käytössään olevalle Padille sovelluksia, mutta myöskään niiden tilaaminen tietohallinnosta tai vastaavalta taholta ei toimi. Jos uutta sovellusta joutuu odottamaan yli kuukauden ja ilman ennakkovaroitusta ajoittain iso osa sovelluksista katoaa, ei se kannusta mobiililaitteiden käytön opetteluun ja hyödyntämiseen.

Toki on kouluja, joissa nämä asiat ovat hyvällä mallilla, mutta nyt haluan herätellä niitä, joille nämä ovat vielä vieraita asioita. Itse en ole oikea taho näitä muille neuvomaan, mutta osaamista löytyy mm. Ilona IT Oy:n asiantuntijoilta ja iPad opetuksessa -Facebook-ryhmästä. Myös muille laitteille on omat aktiiviset Facebook-ryhmänsä. Löydät ne tältä opeverkostojen sivulta.

-  -  -  -  -
Tutustu myös koontiin suomalaisten BETT-messujen ja oheistapahtumien matkaraporteista!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti