18.4.2023

ITK:n työpajapäivässä näkyy tekoäly

Tämä viikko on jälleen ITK-konferenssin juhlaa Aulangolla. Moni aloitti uuden oppimisen ja opitun jakamisen jo tiistaina Keudan Murros-tapahtumasta, minkä erinomaisia puheenvuoroja itsekin innolla etänä seurasin sen minkä vain ehdin. Tähän kirjoitukseen kokoan ajatuksia, materiaaleja ja kokemuksia ITK:n työpajapäivästä. Olen siellä ensin vetämässä työpajoja ja iltapäivällä myös osallistumassa.  Päivitin kirjoitusta vielä työpajapäivän jälkeen. 

Julkaisin toisenkin ITK-kirjoituksen otsikolla Opettajien webinaarikoulutukset, liittyen omaan foorumiesitykseeni sekä koonnin suosituista tviiteistä (lisätty 2.5.2023). Muut muistiinpanot tein Twitteriin tunnuksella #ITK2023

Olen mukana myös pienellä osuudella Heikki Mäenpään kokoamassa esityksessä perjantaina klo 13 Areenalla, silloinkin teemana on tekoäly. Lisäksi kerron Uudet lukutaidot -ohjelmalle tekemästäni lisätyn todellisuuden opetuskäytön infograafista, jonka ruotsinnos julkaistaan pian. Lue lisää: AIXR 2023 - Tekoäly, laajennettu todellisuus ja robotiikka osana oppimista.


Tulevaisuutta oppimassa – Tekoälyavusteiset immersiiviset oppimisympäristöt oppimisen tukena -työpajat

QR-koodi 360-kuvaan Angra
de Heroismon kaupungista.
Digikilta järjestää jo perinteiseen tapaan valtakunnallisen digipedagogiikan päivän (ks. ohjelma) ITK:n yhteydessä jatkumona tutoropettajapäiville. Olen mukana pitämässä työpajoja ThingLinkin Henri Pennasen kanssa otsikolla Tulevaisuutta oppimassa – Tekoälyavusteiset immersiiviset oppimisympäristöt oppimisen tukena. Mikä muuttuu ja miksi muuttuisimme mukana? Esillä ovat mm. VR/360- ja 3D-sisällöt ja niiden opetuskäytön hyödyntämisen mahdollisuudet sekä lisätty todellisuus eli AR.

ThingLink julkisti ensimmäisen AR-version maaliskuun BETT-messuilla ja oletettavasti loppukeväästä pääsemme kaikki jo sen ensimmäistä versiota kokeilemaan. Myös tekoälystä keskustelemme, sillä sekin tulee - tai on jo tullut - monin tavoin erilaisten verkkosisältöjen luomisen avuksi ja on varmasti yksi kiinnostavimpia näkökulmia ITK:ssa.

  • Työpajan esitys
  • ThingLink-ohjekuvani esimerkkeineen (CC BY-SA)
    • Huomaa ylänurkan linkki saavutettavaan ja englanninkieliseen sisältöön.
  • Lisätty todellisuus (AR), vinkkejä perusopetukseen (CC BY-NC-ND), tekijöinä Matleena Laakso ja OPH:n Uudet lukutaidot -kehittämisohjelma 2022.
  • Angra de Heroísmo, Erasmus+-kurssilla Azoreilla, 360-/VR (oheinen QR-koodi).
    • Alussa näkyy infopaneeli. Oppimistehtävissä siihen sopii orientaatioksi esim. tavoite ja työskenlyohjeet ja matkaraportissa tekijä ja linkit muihin materiaaleihin. Hanketuotoksissa infopaneeliin voi lisätä vaikka CC-lisenssin ja tiedot tekijöistä sekä rahoittajasta. 
    • Tagit on lisätty myös pohjapiirrokseen eli kartalle, joka näkyy yläkulmassa.
    • Puutarhavideon ensimmäinen osa on tekstitetty. 360-videon tekstittäminen onnistuu YouTuben avulla samaan tapaan kuin tavallisenkin videon tekstitys. 
    • Meressä oleva tagi vie tekoälyn avustuksella luotuun 360-kuvaan. Se on tehty kirjautumattakin toimivalla Skyboxilla. 
    • ThingLink-kuvat ovat katsottavissa myös VR-laseilla.
  • 360-kuvaamisen opas, tehty ThingLink-skenaariona.
  • 3D-mallin luominen kännykällä kuvaamalla


Tekoäly oppimisen tukena -työpaja 

Myöhemmin iltapäivällä suuntaan Otavian työpajaan (ks. esittely), jota vetävät Kari A. Hintikka, Lauri Ylä-Jussila ja Anne Rongas. Ei varmasti ole kenellekään yllätys, miten kovasti teema tekoälystä oppimisen tukena kaikkia opetusalalla kiinnostaa. Työpajan menetelmänä on Erätauko-keskustelu, josta ole lukenut, mutta nyt on mielenkiintoista päästä se myös ensi kertaa kokemaan. 

Myös työpajan osallistujilla on mahdollisuus esitellä omia tekoälyyn liittyviä kokeiluita. Itse olen koonnut hyviä lähteitä ja vähän omia kokeiluitakin Padletiin: Tekoäly opetuksessa -linkkivinkkejä. Tulevia webinaareja ja tallenteitakin löytyy tämän blogin webinaarit-sivulta. Katso esim. tukiälytorstait 27.4. alkaen.

Tekoälytyöpajassa jaettuja ja siellä heränneitä ajatuksia

Kävimme johdannon (ks. työpajan diasarja) jälkeen antoisan ja kiireettömän keskusteluan tekoälyn ja etenkin ChatGPT:n käytöstä. Niistä tehtiin muistiinpanot, jotka on suunniteltu tiivistettäväksi ChatGPT:n avulla. Lisäksi tutustuimme mm. siihen, miten hyvä ChatGPT on esimerkiksi kurssi-ideoiden pallotteluun ja opintojaksojen yhdistelyyn, siitä löytyy esimerkki em. diasarjasta. 

Tällä hetkellä mietin, että hoksaanko läheskään kaikkea, mihin minun kannattaisi ChatGPT:tä tukiälynä käyttää? Tuntuu vielä vaikealta nähdä kokonaiskuvaa, mihin kaikkeen siitä olisi hyötyä. Keskustelussa nousi esille myös mahdollinen häpeä, kun ChatGPT:n avulla pystyykin tekemään jonkun palkkatyön huomattavan nopeasti. 

Esillä oli myös kysymys, tyhmentääkö kielimalli meitä vai tuleeko siitä ajattelun rikastaja. Kuinka riippuvaisiksi siitä tulemme? Entä kun tekoälystä tulee on sinun henkilökohtainen apuri, joka tietää sinusta valtavasti, mihin kaikkialle tiedot vuotavat ja toisaalta onko se sidottu sinuun henkilönä vai ovatko tiedot työnantajan omistamassa ympäristössä, jolloin ne joskus menettää.

Jäin myös pohtimaan, millaisen roolin haluan antaa ChatGPT:lle? Onko se vain kone, onko se sihteeri tai avustaja vai onko se mahdollisesti kollega, jonka kanssa voi heitellä ideoita ja jolta voi pyytää palautetta? Ja mitä tämä valinta kertoo minusta ihmisenä ja toisaalta siitä, miten kielimalliin suhtaudun ja miten sen kanssa vuorovaikutan? Jos se on sihteeri tai kollega, käyttö on perusteltua mm. siitä näkökulmasta, että yhteisöllinen oppiminen on parhaimmillaan yksin työskentelyä parempaa. Jos se on vain kone, käyttö on perusteltua siitä näkökulmasta, että teknologian hyödyntäminen työelämässä on tätä päivää :)

 
Teksti: Sanon mun oppijoille, että jos teet kaiken ChatGPT:n avulla, voi olla, että sitten kun menet töihin, siellä onkin ChatGPT tekemässä ne sun työt. Kari A. Hintikka, Tekoäly oppimisen tukena -työpaja, #ITK2023.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos, että haluat kommentoida! Roskapostimäärän vuoksi olen ottanut käyttöön kommenttien hyväksynnän.