Syksyn löytöjä

Kokosin alle muutamia viimeaikaisia löytöjäni, jotka ovat helppoja käyttää ja toimivat ilman kirjautumista. Nämä löytyvät pahvimukeja lukuunottamatta myös diasarjastani Somettelua ilman (oppijan) kirjautumista. Muut diani löydät kootusti blogini koulutusdiat -sivulta.

Ruudunkaappauskuva sivulta:
www.online-stopwatch.com/rocket-timer/full-screen

Hedelmäpelillä tai kirjoituskoneella voi arpoa esimerkiksi seuraavan vastaajan. Kirjoitat vain oppijoiden etunimet keltaiselle alueelle ja käynnistät arvonnan. Käytän tätä esimerkiksi toisen koulutuspäivän alussa kysyäkseni satunnaisesti valituilta henkilöiltä mitä ensimmäisestä päivästä jäi päällimmäisenä mieleen tai millaisia odotuksia on nyt alkavalle päivälle.

Jännitystä ja naurua luokkaan saa erilaisilla ajastimilla, kuten kuvan ilotulitusraketilla, jolla voi määritellä vaikka ryhmätyöhön käytettävissä olevan ajan. Ajastimia on monta erilaista ja ajan voi asettaa itse. Ja muista laittaa koneeseen äänet päälle!

AnswerGarden-palvelun hylkäsin aikanaan, kun en tajunnut, että se on yksi monista pienistä kivoista sovelluksista, joka toimii vain joillakin selaimilla. Hyvä yleissääntö on, että kun homma ei toimi, kokeilee aina ensin toista selainta (eli Internet Explorer, Chrome, Mozilla,..) ennen kuin pyytää apua. Tämä vastauspuutarha tekee erilaisia sanapilviä niin, että kukin voi sitä omalta osaltaan täydentää. Tämä on monessa tilanteessa toimivampi idea kuin Wordle, missä yhden täytyy toimia sihteerinä, jos halutaan luoda yhtienen sanapilvi. Palvelua olen syksyllä käyttänyt kootessani ryhmän tavoitteita ja kootessani ryhmän eniten käyttämiä some-palveluita. Minimissään pitää klikata kohtaa Create Answergarden, antaa sille otsikko (Topic) ja valita Create. Muut asetukset ovat vapaaehtoisia ja ne kuvaillaan em. diasarjassa.

Paperimukien värit kertovat opettajalle avun tarvitsijoista.
Kuva: Matleena Laakso, CC BY

Somessa seikkaillessani löysin jostain englanninkielisestä blogista idean paperimukeista, mutta lähdettä en valitettavasti muista. Idea on, että jokaisella oppijalla (ryhmällä) on kolme mukia ja kun työskentely sujuu hyvin, päällimmäisenä on vihreä. Kun oppija toivoo opettajan apua, päällimmäisenä on keltainen. Kun avulla on kova kiire ja oppija on jumissa tehtävänsä kanssa, päällimmäisenä on punainen muki.

Etsin sopivan värisiä mukeja monesta paikasta, joten kerrottakoon, että löysin ne lopulta S-marketista ja ne ovat suomalaisia Bibo-kartonkimukeja.

Kun syysloman aikaa eletään, niin linkkaan tähän vielä sovelluksen, millä voi tehdä netissä tehtäviä palapelejä. Jigsawplanet-palveluun voi viedä oman kuvan ja valita kuinka vaikean palapelin sillä tekee. Siellä on myös paljon valmiita palapelejä.

Blogini täytti kolme vuotta

Tällä viikolla tuli täyteen kolme vuotta tämän blogin perustamisesta. Ensimmäisen julkaisun otsikoin Jotta en eksyisi verkkoon ja siinä kerron, miten kaipasin paikkaa, minne oman ammatillisen verkkoläsnäolon voisi koota. Blogista löytyy kolmetoista aiempaakin bloggausta, jotka kopioin tänne nyt jo päättyneen hankkeen blogista. Samalla siirsin tänne ylläpitämäni listan opetusalan webinaareista.

Syvätason oppimista

Minua haastettiin hiljattain eräässä Facebook-ryhmässä pohtimaan sosiaalisen median välineitä ja syvätason oppimista. Kommentoin keskusteluun, että omaa syvätason oppimistani edistävät Facebookin keskusteluryhmät ja oman blogin kirjoittaminen. Sitä tehdessäni kirjaan ylös ja reflektoin oppimaani. Esimerkiksi NETforum-juttuani varten kävin läpi omat ja tapahtuman tviitit ja valokuvat sekä surffailin seminaarin verkkosivulla ja jatkoin siitä linkkejä pitkin eteenkinpäin. Hyvän seminaariesityksen kuuleminen ei vielä useinkaan synnytä pysyviä muistijälkiä, mutta kun tapahtumaan palaa ja keskeisimmät ajatukset kirjaa ylös, ne myös muistaa paremmin. 

Minulla on syys-lokakuussa ainakin kolme koulutusta, missä teemme erilaisia digitarinoita. Niinpä halusin opetella mm. muutaman uuden sovelluksen ja siitä syntyi idea Kuvista videtarinoita -bloggaukseen. Koulutusten valmistelu ja blogin pitäminen molemmat haastavat sekä opettelemaan uusia juttuja että kertomaan niistä muille. Tätä tekee moni muukin ja paras koonti opetusalan blogeista löytyy Opeverkoston blogit-sivulta. 

Alkuun en arvannut, miten paljon blogiin kirjoittaminen innostaisi. Pelkäsin, että en keksi kylliksi aiheita, mutta kävikin niin, että aiheita on maailma täynnä, mutta aika onkin se rajallinen resurssi. Yhteen blogikirjoitukseen menee monen monta tuntia aikaa, mutta koen että satsaus kannattaa. Kirjoittaminen tuo minulle uutta osaamista ja samalla kun jäsennän asioita itselleni, niistä on iloa monelle muullekin. Ja kyllä minä myös tykkään kirjoittamisesta. On tämä työn lisäksi minulle harrastuskin.

Kymmenen suosituita bloggaustani

Selvästi luetuin bloggaus kertoo Some-aakkosista eli Auli Nikkasen kanssa tekemästäni ITK-konferenssin posterista. Sitä on luettu lähes 1700 kertaa. Some-aakkoset oli innostava, hauska ja suuritöinen projekti, pitäen sisällään mm. seitsemän muuta bloggausta, joista luetuimpien listalleni viidenneksi pääsi EDpuzzle-palvelun esittely.

Toiseksi luetuimmassa jutussani kerron kokemuksiani Lumia 820 -puhelimesta. Myöskään kuudenneksi suosituin juttu somen hyödyntämisestä lomamatkalla ei kuulu ensisijaiseen aiheisiini eli tvt:n opetuskäyttöön, Siitä aiheesta hairahdan ajoittain myös puutarhanhoitoon ja matkakertomuksiin. 

Kolmanneksi luetuin on tammikuun 2015 Lontoon BETT-messujen matkaraportit kokoava julkaisu ja kahdeksanneksi luetuin vastaava julkaisu vuodelta 2014. Matkaraporttien koontiin ja suomalaisosallistujien Facebook-ryhmään sain aikanaan idean Pauliina Mäkelältä, joka toteutti vastaavaa Online Educa Berlinin yhteydessä. 

Fanitan Jane Hartin Top 100 Tools for Learning -sivua ja vuosi sitten vastasin hänen kyselyyn ja samalla jaoin omat kymmenen parasta oppimisen palveluani. Kun teistä yhdeksän henkeä sinne kohta klikkaa, niin tätä neljänneksi luentuinta julkaisuani on luettu tuhat kertaa. Samasta kyselystä kertoo myös edellinen bloggaukseni.

Seitsemäntenä luetuimpien listalla on Tampereen eOppimisen klusterille pitämäni koulutus luentoaktivoinnista, yhdeksäntenä iPadin ilmalento ja kymmenentenä Pahviset virtuaalilasit. 

Mitä muuta tilastot ja avainsanat kertovat?

Bloggerin sivupalkin laskuri kertoo, että yksittäisiä käyntejä blogissani on kolmen vuoden aikana ollut 89 000. Blogiini tullaan lähes yhtä usein Googlen ja Facebookin kautta. Suosituimmat sivuni kertovat sähköisistä kokeista ja webinaareista.

Bloggauksia olen julkaissut 0-9 kpl kuukaudessa ja viimeisen kolmen vuoden aikana kaikkiaan 112 eli keskimäärin kolme kuukaudessa. Minimikanavani bloggausten mainostamiselle ovat julkaisu omalla Facebook-seinällä (julkisesti, jolloin myös seuraajani näkevät ne), yksi tviitti ja LinkedIn-päivitys. Silloin kun uskon, että aihe kiinnostaa laajasti, mainostan bloggauksia huomattavasti laajemminkin, etenkin teemaan liittyvissä Facebook-ryhmissä.

Sivupalkista näet avainsanapilven. Kärkisijaa tätä kirjoittaessani pitävät sosiaalinen media ja mobiilioppiminen. Kolmantena tulee PAOK-hanke, jossa työkentelin viisi vuotta. Vahvasti esillä ovat myös konferenssikokemukseni etenkin vuosittain Hämeenlinnassa järjestettävästä ITK-konferenssista että Lontoon BETT-opetusteknologiamessut, missä olen vieraillut kolmesti. Kärjen tuntumassa ovat myös lemmikkini Twitter ja Creative Commons -lisessit.

Parhaat oppimisen palvelut 2015

Jane Hart julkaisi eilen uuden Top Tools for Learning listauksensa. Se on koottu yli kahden tuhannen parasta oppimisen sähköistä työkalua äänestäneen opettajan ja yrityselämän kouluttajan suosikeista. Äänestäessä sai ajatella sekä omaa oppimista että omaa työtä opettajana ja kouluttajana eli alkuperäiskielellä ilmaistuna: "A learning tool is any software or online tool or service that can be used for your own personal learning or for teaching or training."

Omakin suosikkini Twitter on listan ensimmäisenä jo seitsemättä vuotta peräkkäin ja YouTube on heti kannoilla. Se on toki tuttu ja käytetty palvelu ollut jo kauan, mutta mieleeni tulee, että onkohan muillekin käynyt kuten minulle, että katsomisen sijaan on alkanut sisällön tuottamisen aika. Kymmenestä videostani yhdeksän on kuluneelta vuodelta. Vaikka en perinteisiä kotivideoita ole siellä julkaissut, työssä törmään jatkuvasti uusiin kivoihin digitarinasovelluksiin, joiden tuotokset on kätevää jakaa juuri YouTubessa.

Lista jatkuu perinteisillä työkaluilla, Google-haulla, Google Docs/Drivellä ja PowerPointilla. Kuudentena on Dropbox, sitten Facebook, WordPress, Skype ja muistiinpanosovellus Evernote. Kymmenen kärkisijan järjestys on vuodessa hieman vaihtunut ja LinkedIn joutui luovuttamaan paikkansa Skypelle. Kärjessä ovat ilmaiset palvelut, mutta sadan parhaan listalta löytyy myös maksullisia palveluita.

Listalla on kaksi yli 60 askelta vuodessa ylöspäin hypännyttä palvelua: Suomessakin erittäin suositun Kahootin avulla voi helposti tehdä sähköisiä kokeita ja kyselyitä tai hyödyntää muiden tekemiä sellaisenaan tai oman kyselyn pohjana. Toinen nopeasti suosiota kasvattanut nousija on WhatsApp, jota nykyisin käyttävät nuorten ohella aikuisetkin. Opetus- ja ystäväporukoiden ohella monelta löytyy perheen oma ryhmä.

Sadan suosituimman listalta on tipahtanut monta tuttua palvelua pois: Kuvienjakopalvelu Flickr ei mahtunut mukaan eikä Storify, jolla on kätevä koota digitarinoita esimerkiksi tapahtumista yhdistäen eri somen välineiden julkaisuja. Wikispaces oletettavasti kärsii sekä osittaisen maksullisuuden vaikutuksesta että hitaasta reagoinnista toimivuuteen mobiililaitteissa. Osittain wikejä korvaavat myös Googlen ja Microsoftin uudet palvelut, joiden avulla dokumentteja voidaan avata yhdessä muokattavaksi. Vokilla olen pari videotervehdystä tänä syksynäkin verkkokurssien alkuun tehnyt. Sillä siis voi valita animoidun hahmon, jonka ääneksi tallentaa lyhyen puheenvuoron.

Ruudunkaappausvideoiden helppo työkalu Screencast-O-Matic on ylimpänä uusien/palaavien palveluiden listalla (sijoitus 27). Sadan parhaan listan ensimmäinen minulle tuntematon palvelu on Snagit (24), joka on myös tarkoitettu ruudunkaappausvideoiden tekemiseen. Uusien tulokkaiden listalta olen tänä syksynä jo käyttänyt seuraavia: Sway, iMovie, Canva (Wanna-be-web-designer) ja ThingLink. Tuttuja monelle meistä. Mielenkiintoisimpia ovat kuitenkin listan uudet palvelut, joihin en vielä eilen enkä tänäänkään ole ehtinyt tutustumaan. Enkä huomennakaan.

Jane Hart lupaa piakkoin täydentää verkkosivujaan sadan parhaan palvelun analyysilla. Aiempien vuosien tapaan hän analysoi syitä ja seurauksia, oletettavasti myös vastaajaryhmien mukaan sekä lajittelee palveluita suosituimmuusjärjestykseen eri kategorioihin. Sadan parhaan palvelun lista auttaa minua monella tavoin kouluttajana. Välillä tsekkaan, miten hyvin kärkipalvelut ovat esillä omissa koulutuksissani, usein näytän listaa keskustelun pohjaksi opettajaryhmille ja ennen kaikkea sieltä löydän uusia, ei vielä Suomessa niin tunnettuja palveluita.

Tänä vuonna äänestys jäi minulta huomaamatta, mutta vuosi sitten osallistuin siihen itsekin ja bloggasin oman listani otsikolla Oppimisen parhaat palvelut. Mimusta olisi tosi mielenkiintoista saada vastaava lista suomalaisilta eri kouluasteiden ja järjestö- sekä yrityskouluttajien mukaan jaoteltuna. Usein sellaisen pikagalluppina koulutuksissani teemme ja listat ovat eri alueilla kovin erilaisia. 

Top 100 Tools for Learning 2015 from Jane Hart

Kuvista videotarinoita

Sovellusten uudet nimet lisätty sekä muutama linkki ja tiedot saatavuudesta Android, iOS- ja pc-laitteille korjattu viimeksi 10.11.2022.

Tätä bloggausta varten kaivoin sekä vanhoja tuttavuuksia että opettelin muutaman uuden sovelluksen, jonka avulla voi tehdä kuvista tarinoita. Useimmissa esimerkeissä tehdään omista tai sovelluksen kuvista videotarina ja sen päälle äänitetään selostus ja/tai valitaan taustamusiikki. Monissa sovelluksissa on muutama musiikkikappale valmiksi tarjolla. CC-lisensseillä julkaistua musiikkia löytyy esim. Jamendo-palvelusta tai CC:n verkkosivulta ja toki mobiilisovelluksilla tai ihan perinteisesti voi itsekin musiikkia tehdä. Tässä on yksi hyvä paikka oppiainerajat ylittävälle yhteistyölle.

Kaikki esitellyt sovellukset ovat maksuttomia ja vastaavia on paljon muitakin. Niitä voit suositella kommenteissa. Alla on esimerkkejä näillä sovelluksilla tehdyistä tuotoksista, mutta on hyvä muistaa, että harvoin kaikkia ominaisuuksia kannattaa yhdessä lyhyessä videossa esitellä. Siksi tein Adobe Voicelle (nyk. Adobe Express) kolme erilaista tarinaa.

YouTube on Googlen jälkeen maailman käytetyin hakukone ja oiva apu, kun haluaa tutustua uusiin sovelluksiin tai katsoa millaisia tuotoksia niillä on tehty. YouTuben ohjeiden mukaisesti voit jakaa videotarinoita julkisesti, piilotettuna ja yksityisinä ja näitä asetuksia on helppo muokata myös julkaisun jälkeen.

• Julkinen: video näkyy kavallasi ja hakutuloksissa.
• Piilotettu: Videota voivat katsella vain sen linkin tietävät, Se ei näy kanavallasi eikä hakutuloksissa. Et voi teknisesti estää sitä, että joku muu jakaa linkin ulkopuolisille. 
• Yksityinen: Video näytetään vain sinulle ja valitsemillesi käyttäjille. Video ei näy kanavallasi, hakutuloksissa eikä muille käyttäjille.

Joillakin opettajilla on opiskelijoiden kanssa sopimus, että kurssilla tehdyt videot jaetaan yhteistunnuksilla yhteiselle kanavalla, mutta piilotettuna ja opettaja poistaa ne kurssin jälkeen, ellei opiskelija halua jakaa tuotoksiaan julkisesti ja pysyvästi.

PhotoGrid

Kuvakollaasisovellus PhotoGridiä (Android, iOS) on tullut käytettyä useamman kerran. Kuvien muokkaamisen lisäksi sillä voi tehdä pieniä videotarinoita. Tässä vuoden takaa kotipihani heinäkuun kukkijat. On muuten kätevää, että harrastus on sellainen, mitä pystyy ja on kivakin kuvata. Uuden sovelluksen harjoittelu on näin mukavampaa ja tulee samalla tallennettua itselle tärkeitä asioita.

Shadow Puppet Edu

Seuraava video on tehty iOS-sovelluksella, mitä joku jossain kovasti kehui. Siitä on jo aikaa, mutta latasin sen silloin itselleni, ettei pääisisi unohtumaan. Tässä tutkielma kotipihan erilaisista pinnoista :)

Adobe Voice (nyk. Adobe Expressin video)

Adobe Voiceen eli nykyiseen Adobe Expressin videotyökaluun (iOS) ihastuin kerrasta viime keväänä ja tein sillä saman tien kolme erilaista tarinaa. Niitä en upota tähän, vaan näet ne maaliskuisesta Innostavaa ja helppoa tarinointia AdobeVoicella -bloggauksestani.

Video-sovellus on muuttanut nimeään jo muutamankin kerran ja tunnettiin välillä Adobe Sparkina ja on nykyisin se on yksi Adobe Expressin työkaluista. Sillä voi luoda videon ohella grafiikoita eli erilaisia kuvia sekä verkkojulkaisuja. Sillä olen tehnyt päivittyvät Adobe Express-ohjeet, mistä löydät myös runsaasti esimerkkejä. Android-sovelluksella voi tehdä muita sisältöjä, mutta ei videoita. Kaikki sovellukset toimivat pc-koneen selaimella.

Adobe Slate (nyk. Adobe Expressin verkkosivu/-julkaisu)

Myös tämä Adoben sovellus ihastuttu välittömästi. Slatella, joka nykyisin on osa Expressiä (Android, iOS) saa hienoa jälkeä ja tuotokseen on luontevaa yhdistää tekstiä ja kuvia, mutta tuotos ei ole bloggauksen otsikon mukaisesti kirjaimellisesti videotarina, vaan hieman erilainen kooste. Käyttöohjeita ei tarvita, vaan eteenpäin pääsee kokeilemalla ja muiden tuotoksista mallia katsomalla.

Opettelin käyttämään palvelua kokoamalla erilaisia ruokaan liittyviä kuvia mobiililaitteiltani ja tällainen tuotos syntyi: ei kovin viimeistelty, mutta avaa hyvin työkalun mahdollisuuksia. Näiden Adoben  työkalujen suurin (ainoa?) puute oli, että ne olivat alunperin saatavilla vain iOS-ympäristöön. Myöhemmin ne tulivat saataville myös Androidiin ja toimivat hyvin myös pc-koneen selaimella. Esimerkkinä tällä työkalulla tehdyt päivittyvät Adobe Express-ohjeet. 

Jing (nykyisin TechSmith Capture)

Ruudunkaappauskuva Jingistä.
Katso esimerkki oheisesta
blogi-linkistä.

Vuoden 2012 BETT-messujen jälkeen moni osallistuja innostui kokeilemaan Jing-palvelua, minä muiden mukana. Se on koneelle ladattava sovellus (lue lisää ja lataa), minkä avulla voi tehdä ruudunkaappausvideoita omalla näytöllä näkyvästä sisällöstä. Messuilla näimme hienon esimerkin siitä, miten kielenopettaja tämän avulla tarkastaa oppijoiden kirjoitelmia: opettaja lukee tekstiä ja tekee alleviivauksia, mutta ei juurikaan korjaa virheitä tekstiin, vaan kertoo niistä oppijalle ääneen. Tekeminen onnistuu muutamalla klikkauksella ja oppija saa henkilökohtaisen videopalautteen linkkinä.

Itse tein osan BETT-messumatkan raportoinnista tällä välineellä. Löydät ne tästä blogista otsikolla
Kouluvierailulla Kentissä: Nuori valitsee elämän, ei ammattia!

NETforum herätti ajatuksia

NETforum järjestettiin Helsingin Wanhassa satamassa

Lähdin NETforum-tapahtumaan lauantaiksi melko ex tempore voitettuani Opeblogin kyselystä pääsylipun. Valitsin ohjelmaan seminaariesityksiä ja sovin muutaman tapaamisen.


Creative learning

Anne Bamfordin esitys teemalla Creative learning and well-being oli erinomainen. Twitteriin poimin enemmänkin yksityiskohtia hänen esityksestään, tässä niistä yksi esimerkki: Sadan vuoden takaisessa opettajan arviointilomakkeessa oppiaineet ovat entisellään (äidinkieli, matematiikka, biologia,..), mutta läksyissä (lypsäminen, munien keruu,..) ei ole juuri mitään samaa kuin nykyisin. Koulun ulkopuolinen maailma on siis muuttunut, mutta koulu pysynyt ennallaan. Ehkä kärjistettyä, mutta antaa ajattelemisen aihetta.

Alla toinen lainaus Bamfordin esityksestä. Se saa pohtimaan, miksi toimitaan eri tavalla kuin mitä oppijat ja opettajat parhaaksi kokevat? Miten itse täydennyskouluttajana voisin useammin viedä osallistujat luokkahuoneen ulkopuolelle? Ehkä tässä osaltaan on Mobiilikesäkoulun viehätys!

Kuva on lainaus Anne Bamfordin esityksestä

Kuva on lainaus Anne Bamfordin esityksestä

Bamford nosti esiin myös kuvan faktan: freelancereiden ja yksinyrittäjien määrä tulee kasvamaan valtavasti lähivuosina. Viimeksi aiemmin viikolla selvittelin kahden yrityksen sekä kolmen valtion viraston kanssa heidän tulkintaa roolistani freelancerina. Freelancerhan sinänsä on vain "vapaa taiteilija", mutta hämmentävää on se, että jälleen kerran törmäsin siihen, että on kysymyksiä, joihin kukaan viranomainen ei osaa vastata. He neuvovat mielellään käytännöistä yleisellä tasolla, mutta tarkkaa tulkintaa juuri minun tilanteesta ei ole mahdollista saada kuin jälkikäteen jonkun yksittäisen viranomaisen päätöksenä. Kaikki nämä viranomaiset totesivat, että lainsäädäntö ja heidän osaamisensa lähtee perinteisestä ajatuksesta, että on vain työnantajia ja työntekijöitä. Muutospaineita on siis muillakin kuin oppilaitoksilla!

Bamford lopetti esityksensä kertomalla biologian opetuksesta, missä teemana oli sydän. Opetuksessa sitä tutkittiin monipuolisesti ja käytössä oli sydämen muovimalli, virtuaalimalli ja lopuksi korillinen aitoja oikeita lampaan sydämiä. Kun lapsilta lopuksi kysytiin, mikä näistä parhaiten edisti oppimista, oli jokaisen vastaus, että virtuaalisydän, sillä se oli luonnollisin. Että tällaisten lasten kanssa te teette töitä!


Älä keskity liikaa

Kuva on lainaus Pearl Arredondon esityksestä

Pearl Arredondo muistutti meitä omista sokeista pisteistämme näyttämällä Daniel Simonsin and Christopher Chabrisin reilun minuutin videon. Se sai miettimään omia sokeita pisteitä: kun oikein kovasti keskityn johonkin tärkeään, mitä minulta jää huomaamatta?

Arrendo kertoi myös, miten vuorovaikutuksen haasteita on ratkaistu Yhdysvalloissa koululaisten espanjankielisten vanhempien kanssa. Koska hyviä käännöskoneita on tarjolla, tekniikkaa myös hyödynnetään ja vanhemmille on järjestetty kuuden tunnin koulutuksia aiheesta. Olisikohan tässä ideaa Suomeenkin erityisesti tämän hetken pakolaistilanteeseen? Ulkomaisia esityksiä kuunnellessa aina ajoittain törmää käytöntöön, että vanhempainiltoihin tullaan oppimaan. Niissä vähän koulutetut vanhemmat ja jopa isovanhemmat oppivat tietoyhteiskuntavalmiuksia.


Kohti koodausta

Linda Mannilan esitys avasi hienosti koodauksen teemaa, vaikka tulin paikalle myöhässä ja esityskin oli yllätyksekseni på svenska. Esimerkiksi algoritmejä hän havainnollisti teen keittämisellä - sillä millaisia vaiheita ja sääntöjä prosessi vaatii. Lähtökohta on, että keitätään vettä, laitetaan kuppiin teepussi ja kaadetaan vesi päälle. Tämän voi jakaa  moneen pienempään osaan, mistä koko prosessi koostuu. Näin ohjelmoinnillisen ajattelun vaiheet vähän avautuivat maallikollekin.

Mannila puhui myös siitä, miten koodaus ihan jo alaluokilla voidaan liittää eri oppiaineisiin eli että sen ei tarvitsisi olla vain osa matematiikan opetusta. Hyviä sivustoja aiheeta ovat mm.

• Koodaustunti, tunnin tutustuminen teemaan
• Koodiaapinen, suunnattu peruskoulun opettajille. Sivuston kautta voit ilmoittautua 10.10. alkavalle ilmaiselle MOOC-verkkokurssille.
• Majava-kilpailu, alakoulusta toiselle asteelle

Tapahtuma Twitterissä

Vimeisen yhdeksän päivän aikana #NETforum-hastagia käytti 260 tviittaajaa kaikkiaan 1229 kertaa. Näistä tviittaajista peräti 75 % on naisia. Tapahtuma saavutti Twitterissä yli 290 000 tviittaajan yleisön. Suosituimmat uudelleenlähetetyt tviitit olivat seuraavat:

Oppi, opetus ja oppiminen - Milloin muuttuu opetus? http://t.co/tlsFzdxqny #netforum #digitalist #V

— Ville Tolvanen (@villetolvanen) 12. syyskuuta 2015

@PeuraPekka #netforum Arvionti: koe kertoo +/-2:n tarkkuudella osaamisen, kun kysyn oppijalta numeron, tarkkuus +/-1. pic.twitter.com/JlpUSmCtai

— Anne Rongas (@arongas) 12. syyskuuta 2015

@akiluos @IidaPeltomaa @TuohilampiLaura #netforum Koulukulttuurin 3 ongelmaa oppimateriaali, tottumukset, rakenteet. pic.twitter.com/ZycSTSqmRK

— Anne Rongas (@arongas) 12. syyskuuta 2015 

Followthehashtag-palvelu kertoo myös, että useimmiten suosikiksi puolestaan merkattiin seuraava tviitti:

Tiedolla on arvoa, jos sitä voi käyttää. @NETforumFIN #netforum @villetolvanen pic.twitter.com/5GSV0A9oP0

— Pauliina Mäkelä (@PauliinaMakela) 12. syyskuuta 2015