NETforum järjestettiin Helsingin Wanhassa satamassa |
Creative learning
Anne Bamfordin esitys teemalla Creative learning and well-being oli erinomainen. Twitteriin poimin enemmänkin yksityiskohtia hänen esityksestään, tässä niistä yksi esimerkki: Sadan vuoden takaisessa opettajan arviointilomakkeessa oppiaineet ovat entisellään (äidinkieli, matematiikka, biologia,..), mutta läksyissä (lypsäminen, munien keruu,..) ei ole juuri mitään samaa kuin nykyisin. Koulun ulkopuolinen maailma on siis muuttunut, mutta koulu pysynyt ennallaan. Ehkä kärjistettyä, mutta antaa ajattelemisen aihetta.
Alla toinen lainaus Bamfordin esityksestä. Se saa pohtimaan, miksi toimitaan eri tavalla kuin mitä oppijat ja opettajat parhaaksi kokevat? Miten itse täydennyskouluttajana voisin useammin viedä osallistujat luokkahuoneen ulkopuolelle? Ehkä tässä osaltaan on Mobiilikesäkoulun viehätys!
Kuva on lainaus Anne Bamfordin esityksestä |
Kuva on lainaus Anne Bamfordin esityksestä |
Bamford lopetti esityksensä kertomalla biologian opetuksesta, missä teemana oli sydän. Opetuksessa sitä tutkittiin monipuolisesti ja käytössä oli sydämen muovimalli, virtuaalimalli ja lopuksi korillinen aitoja oikeita lampaan sydämiä. Kun lapsilta lopuksi kysytiin, mikä näistä parhaiten edisti oppimista, oli jokaisen vastaus, että virtuaalisydän, sillä se oli luonnollisin. Että tällaisten lasten kanssa te teette töitä!
Älä keskity liikaa
Kuva on lainaus Pearl Arredondon esityksestä |
Arrendo kertoi myös, miten vuorovaikutuksen haasteita on ratkaistu Yhdysvalloissa koululaisten espanjankielisten vanhempien kanssa. Koska hyviä käännöskoneita on tarjolla, tekniikkaa myös hyödynnetään ja vanhemmille on järjestetty kuuden tunnin koulutuksia aiheesta. Olisikohan tässä ideaa Suomeenkin erityisesti tämän hetken pakolaistilanteeseen? Ulkomaisia esityksiä kuunnellessa aina ajoittain törmää käytöntöön, että vanhempainiltoihin tullaan oppimaan. Niissä vähän koulutetut vanhemmat ja jopa isovanhemmat oppivat tietoyhteiskuntavalmiuksia.
Kohti koodausta
Linda Mannilan esitys avasi hienosti koodauksen teemaa, vaikka tulin paikalle myöhässä ja esityskin oli yllätyksekseni på svenska. Esimerkiksi algoritmejä hän havainnollisti teen keittämisellä - sillä millaisia vaiheita ja sääntöjä prosessi vaatii. Lähtökohta on, että keitätään vettä, laitetaan kuppiin teepussi ja kaadetaan vesi päälle. Tämän voi jakaa moneen pienempään osaan, mistä koko prosessi koostuu. Näin ohjelmoinnillisen ajattelun vaiheet vähän avautuivat maallikollekin.
Mannila puhui myös siitä, miten koodaus ihan jo alaluokilla voidaan liittää eri oppiaineisiin eli että sen ei tarvitsisi olla vain osa matematiikan opetusta. Hyviä sivustoja aiheeta ovat mm.
- Koodaustunti, tunnin tutustuminen teemaan
- Koodiaapinen, suunnattu peruskoulun opettajille. Sivuston kautta voit ilmoittautua 10.10. alkavalle ilmaiselle MOOC-verkkokurssille.
- Majava-kilpailu, alakoulusta toiselle asteelle
Tapahtuma Twitterissä
Vimeisen yhdeksän päivän aikana #NETforum-hastagia käytti 260 tviittaajaa kaikkiaan 1229 kertaa. Näistä tviittaajista peräti 75 % on naisia. Tapahtuma saavutti Twitterissä yli 290 000 tviittaajan yleisön. Suosituimmat uudelleenlähetetyt tviitit olivat seuraavat:
— Ville Tolvanen (@villetolvanen) 12. syyskuuta 2015
@PeuraPekka #netforum Arvionti: koe kertoo +/-2:n tarkkuudella osaamisen, kun kysyn oppijalta numeron, tarkkuus +/-1. pic.twitter.com/JlpUSmCtai
— Anne Rongas (@arongas) 12. syyskuuta 2015
@akiluos @IidaPeltomaa @TuohilampiLaura #netforum Koulukulttuurin 3 ongelmaa oppimateriaali, tottumukset, rakenteet. pic.twitter.com/ZycSTSqmRK
— Anne Rongas (@arongas) 12. syyskuuta 2015
Followthehashtag-palvelu kertoo myös, että useimmiten suosikiksi puolestaan merkattiin seuraava tviitti:
Tiedolla on arvoa, jos sitä voi käyttää. @NETforumFIN #netforum @villetolvanen pic.twitter.com/5GSV0A9oP0
— Pauliina Mäkelä (@PauliinaMakela) 12. syyskuuta 2015
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos, että haluat kommentoida! Roskapostien suuren määrän vuoksi käytössä on kommenttien ennakkohyväksyntä.