Tekoäly ryhmän työskentelyn tukena

In English: The Using AI for Teamwork video (38 min) and slides are now available as part of the SALTO Digital training series. In June 2026, I will host an Erasmus+ Summer Course on AI in Education in the Helsinki Metropolitan Area. Please share this with your teacher friends across the EU!

-  -  -  -  - 

Viime kevään ITK-foorumissa käsittelin Ryhmän aktivointia tekoälyä hyödyntäen. Linkistä löydät materiaalit ja tallenteen. Tänä syksynä olen jatkanut ideointia ja kerännyt kokemuksia siitä, miten tekoäly voisi tukea ryhmän työskentelyä. Pidin siitä eilen puheenvuoron syksyn viimeisessä ITK-webinaarissa. Alta löydät esitysdiat, tallenteen ja englanninkielisen videon, joka yhdistää kevään ja syksyn teemoja. 

Kuvaan alla neljää vaihetta, johon ryhmän tukiälyn voisi tiivistää. Lisäksi esittelen ajatuksen rooleista, joita tekoälyä hyödynnettäessä voisi ryhmän jäsenille antaa. Kerron myös, miten käytin tekoälyä tämän tekstin kieliasun parantamiseen. Lopussa on koontia hyvistä lähteistä ja lisälukemistosta.

Vaikka ei ole olemassa vain yhtä tekoälyä, sanaa silti käytetään ikään kuin olisi. Kirjoituksessa viittaan tekoälyllä generatiivisen tekoälyn sovelluksiin, kuten ChatGPT, Copilot, NotebookLM tai Napkin. 

Neljä vaihetta: miten tekoäly voi toimia ryhmän tukiälynä?

Ajatukseni ja eri lähteistä oppimani (oppilaitosmaailman ulkopuolelta Johannes Lehtosen DI-työ (PDF) ja mainostoimisto Poickeuksen kirjoitus tekoäly tiimityössä) voi tiivistää alla olevaan kuvaan. Tekoälyn käyttö ryhmän tukiälynä alkaa tekoälyyn tutustumisella ja työskentelyllä ihmisten kesken. Tämän jälkeen voi ottaa tekoälyn mukaan esimerkiksi antamaan palautetta ja halutessaan myös työstämään asiaa yhdessä ryhmän kanssa. Nämä neljä vaihetta auttavat tukemaan ryhmän omaa ajattelua, vahvistavat yhteistä ymmärrystä ja auttavat hyödyntämään tekoälyä tarkoituksenmukaisesti – ei korvaamaan vaan rikastamaan yhteistyötä.

Ensimmäinen vaihe ja edellytys työskentelylle on, että ryhmän kaikki jäsenet ovat ainakin jossain määrin perillä tekoälystä. Tekoälylukutaito on peruslähtökohta tekoälyn kanssa työskentelylle – ja sitä edellyttää myös EU:n tekoälysäädös. OPH:n ja OKM:n tekoälyn suositusten ja velvoitteiden tausta-aineistoissa tekoälylukutaidolla viitataan osaamiseen, jota tarvitaan, jotta kyetään ”ymmärtämään, hyödyntämään ja arvioimaan kriittisesti tekoälyä hyödyntäviä teknologioita ja niiden vaikutuksia. Tekoälylukutaidon voidaan katsoa sisältävän mm. ymmärryksen tekoälyn toimintaperiaatteista, kyvyn käyttää ja soveltaa tekoälyä, kyvyn arvioida tekoälysovelluksia ja niiden tuotoksia ja kyvyn käyttää tekoälyä eettisesti ja vastuullisesti.”

Toisena vaiheena tulee meidän ihmisten työskentely. Lähes aina kannattaa aloittaa siitä, enkä tarkoita tällä vain lyhyen kehotteen antamista. Kun ryhmä suunnittelee, kirjoittaa tai ideoi, aloittakaa ihmisten välisellä yhteistyöllä – ilman tekoälyä. Tekemällä yhdessä ryhmä saa mukaan oman näkökulman ja tyylin. Sisällöistä neuvotteleminen on usein myös keskeinen osa oppimisprosessia.

Tekoäly ei tunne kontekstia eikä osaa lukea ajatuksianne. Jos tekoäly otetaan kaveriksi liian aikaisin, jo tässä toisessa vaiheessa, se rajoittaa luovuutta. Ajan mittaan tekoälyn käyttö työskentelyn alkuvaiheessa voi vähentää omaperäisyyttä ja rohkeutta uuden kokeilemiseen ja siten myös vähitellen heikentää ammattitaitoa. Riskinä on myös tulla liian riippuvaiseksi tekoälystä. Mainostoimiston kirjoituksessa korostettiin, että on tärkeää nähdä tekoälyn tuotokset raaka-aineena, ei valmiina lopputuloksena. Se on aikamoinen haaste varsinkin opiskelijaryhmälle, joka ei vielä tunne opiskeltavaa teemaa hyvin.

Kolmannessa vaiheessa voidaan kutsua tekoäly avuksi. Siltä voidaan pyytää esimerkiksi kieliasun tarkistusta, mahdollisesti puuttuvaa näkökulmaa tai palautetta suhteessa tavoitteisiin. Tekoäly osaa muuntaa tekstiä eri muotoihin kuten tiivistää, muokata somepostaukseksi tai muuntaa diasarjaksi tai infograafiksi. Tekoälyä voi myös pyytää haastamaan ryhmää hyvillä kysymyksillä. 

Kun kyseessä on teksti, minulla on tapana pyytää vain ehdotuksia. En halua, että tekoäly tekee muutokset suoraan tekstiin. Käytän tekoälyä paljon tällä tavoin, jolloin se toimii vähän kuin kollega: antaa mielipiteen ja parhaimmillaan uuden näkökulman. Tämän kirjoituksen osalta testasin Copilotin Writing Coach -agenttia, siitä tarkemmin alempana.

Olin ajatellut kuvaan vain kolme vaihetta, sillä niin yleensä itse työskentelen. Kun pyysin suosikkiani Napkin-sovellusta (ks. esittely) visualisoimaan kolme vaihetta, se loikin niitä neljä. Päätin jättää neljännenkin mukaan, sillä varmasti moni etenee sinne asti. Itse teen tällaista yhdessä muokkaamista lähinnä kuvituskuvien luomisessa ja englanninkielisen aineiston kanssa. On suuri apu, kun tekoäly auttaa löytämään paremman tavan ("more professional") ilmaista ajatuksia kirjallisesti tai suullisesti. Ehkä olen vähän vanhanaikainenkin, kun vielä haluan pääosin kirjoittaa itse ja omaan ammattitaitoon ja ilmaisukykyyn luottaen ja vain toisinaan palautetta tai ideointikaveria pyytäen. 

Kokeile nelivaiheista mallia ja rohkaise ryhmääsi ottamaan käyttöön uusia rooleja, korostaaksesi monitahoista osaamista, mitä tekoälyn käyttö edellyttää. Miten sinä olet hyödyntänyt tekoälyä ryhmän työskentelyssä? Tule jakamaan kokemuksia ITK-konferenssin Tampere-taloon! Vielä on muutama päivä aikaa tehdä esitysehdotuksia: Call for Papers!

Hyötyisikö ryhmäsi kehotemuotoilijan tai tekoälyeetikon roolista?

Erilaiset roolit tukevat hyvin ryhmätyöskentelyä. Opin niiden käyttöön, kun aiemmin tein paljon töitä ongelmaperustaisen oppimisen kanssa. PBL-tutoriaaliryhmissä on tapana käyttää vähintään kolmea roolia: puheenjohtaja, joka huolehtii myös aikataulusta, kirjuri, joka tekee muistiinpanot ja tarkkailija, joka antaa lopuksi ryhmälle palautteen sen pyytämästä näkökulmasta. 

Ongelmaperustaisen oppimisen ryhmärooleihin kuuluu se, että niitä kierrätetään. Kirjuriksi ei aina valita henkilöä, jolla on siisti käsiala, vaan jokainen työskentelee vuorollaan jokaisessa roolissa. On valtavan opettavaista ottaa pariksi tunniksi sellainen rooli, mikä ei ole itselle tyypillisin ja edes mieluisa. Hiljainen ja vetäytyvä tyyppi saakin usein hyvää palautetta puheenjohtajana toimimisesta ja paljon äänessä oleva tyyppi oivaltaa ryhmädynamiikasta jotain ihan uutta, kun onkin yhden tapaamisen ajan hiljainen tarkkailija. 

Mainostoimisto Poiceuksen tiimeillä on käytössä erilaisia rooleja tekoälyn käytölle ja idea sopisi minusta hyvin myös oppilaitoksille. Yksi jäsen voisi ottaa erityisvastuulleen kehotemuotoilun ja tekoälyeetikko voisi aktiivisesti pitää esillä näkökulmaa fiksusta, eettisestä ja vastuullisesta käytöstä. Rooleja voi keksiä tarpeen mukaan lisää. Roolityöskentely auttaa usein avartamaan ajattelua, tästä ovat esimerkkinä myös de Bonon kuusi ajatteluhattua. Minulla on hyllyn päällä kuusi pahvihattua, mutta voisihan näistä jokaisesta tehdä myös oman chatbotin auttamaan ryhmän työskentelyä. Tai sitten voisi luoda vain yhden botin, joka aloittaa kysymällä, minkä väriselle haltulle tänään olisi tarve. 

Paransin kieliasua tekoälyn avulla

Kun tämä generatiivinen tekoäly oli uutta, pyysin siltä toisinaan palautetta blogikirjoituksista ennen julkaisua. Harvakseltaan teen sitä nykyisinkin. Jos tuon kirjoitukseen jotain uutta tekoälyn ansiosta, kerron sen kyllä. Jos tekoälyn palaute on vain pieni kieliopillinen selkeytys tms, en sitä mainitse. Kuten en sitäkään, että olen jo useamman vuoden ajan tarkistanut oikeinkirjoituksen Wordilla ennen julkaisua.

Tämän kirjoituksen osalta testasin Copilotin Writing Coach -agenttia. Se on Microsoftin tekemä chatbotti ja sitä voi muokata paremmin omaan käyttöön sopivaksi, kuten itse tein. Nimeksi annoin kirjoitusapuri ja tarkensin agentin ohjeita, jotta se tietää mitä ja keille yleensä kirjoitan ja mistä erityisesti haluan palautetta. Tekoäly löysi Wordin jäljiltä vielä yhden kirjoitusvirheen. Muut hyväksymäni korjausehdotukset liittyvät kaikki tekstin muotoiluun: tiivistä, vältä toistoa, selkeytä, kirjoita lyhyempiä lauseita, poista pieniä puhekielisiä ilmauksia jne. Pitkälti toista tuntia meni sen parissa sinänsä jo valmista tekstiä hioen. Ehkä tästä tuli nyt vähän selkeämpi?

Hyviä lähteitä ja lisälukemistoa

• Tarton, Kaunasin, Tampereen ja Turun yliopistojen hankkeen erinomainen opas sisältää konkreettisia esimerkkejä tekoälyn käytöstä ja kriittisestä ajattelusta yliopisto-opetuksessa: Guide: Practical Case Studies
• Aino Vuorijärven artikkeli tekoälyavusteisesta kirjoittamisesta, julkaistu Metrospektiivissä: Kybersosiaalinen prosessi tekoälyavusteisessa tekstityössä.
• Charlotte von Essen, LinkedIn-postaus: If your students are using AI, help them do it well. Paste these top resources into your LMS.
• Stanfordin yliopiston ihmiskeskeisen tekoälyn yksikön YouTube-kanava Stanford HAI tarjoaa erinomaisia puheenvuoroja esim. 2025 AI+Education Summit -soittolistalla.
• EDUCAUSE on yhdistys, joka tarkastelee ja edistää teknologian käyttöä korkea-asteella: 
• 2025 EDUCAUSE Horizon Report. Teaching and Learning Edition (CC BY-NC-ND) 
• Jenay Robert, 2025 EDUCAUSE Horizon Action Plan: Building Skills and Literacy for Teaching with GenAI (BY-NC-ND) 
• TUNIn vinkkipankki: Copilotin agentin luominen ja Agentti tekstitysten parantamiseen.
• ITK-webinaarisarjan tallenteet. 
• Tekoälyn linkkivinkkien päivittyvä Padlet.

SeniorSurf-päivän webinaari: Tekoäly tutuksi

Teemapäivän kuvitusta.

Pidin tänään Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-päivän webinaarin teemana Tekoäly tutuksi - käytännön esimerkkejä senioreille. Alta löydät webinaarin tallenteen ja diat, linkkejä esiteltyihin sovelluksiin ja lisätietoihin sekä Duck.ai-sovelluksen ohjevideon 

SeniorSurfin materiaalipankista löytyy runsaasti hyvää materiaalia hakusanalla tekoäly. Esimerkiksi tuore usean järjestön yhteistyönä tekemä interaktiivinen kuva Tutustu tekoälyyn. Se sisältää mm. senioreiden haastatteluita ja lyhyitä ohjevideoita. XAMK-ammattikorkeakoulun sivulta löytyy pieni tekoälysanasto.

Webinaarissa mainittuja linkkejä lisätietoihin

• Algoritmit pois päältä, Sitran ohje.
• Tekoälypohjaiset suosittelualgoritmit somepalveluissa, Harto Pönkä.
• Faktabaari on suomalainen faktantarkistuspalvelu faktapohjaisen julkisen keskustelun ja digitaalisen informaatiolukutaidon puolesta. Faktabaari on poliittisesti sitoutumaton ja kaikille avoin osallistava verkkomedia. Faktabaarin opettajien oppaista löytyy hyviä artikkeleita meille kaikille, myös ruotsiksi ja englanniksi.
• Päivittyvä koonti tekoälyohjeista (ks. 1. rivi), sovelluksista ja etenkin opetuskäytön esimerkeistä: Tekoälyn linkkivinkkien muistitaulu.
  
  

Esimerkkejä tekoälysovelluksista

• Keskustelevat yleiskäyttöiset sovellukset
• Duck.ai: Chattaile anonyymisti ja kirjautumatta. Ei tallenna tietojasi. Lisäsin alle videon (8 min), missä näytän sen eri valikot ja asetukset. Käyttö onnistuu oikein hyvin ilman videon oppeja, mutta jos kaipaat lisätietoja, niin videolta löytyy.
• ChatGPT: Toimii kirjautumatta, mutta kirjautuen saat lisäominaisuuksia, esim. ääneen keskustelu ja erilaisten kuvien luominen. Maksamalla saa mm. paremman tietosuojan.
• Microsoft Copilot
• Google Gemini
• Kuvien luominen eli generointi em. sovellusten lisäksi (ei Duck.ai:n maksuton lisenssi). 
• Kuvasovelluksia on esitelty linkkivinkkien 3. rivillä. 
• Adobe Express sopii monipuolisempaan käyttöön ja kuvien muokkaamiseen (ks. ohjeet).
• Chatbotteja, joiden kanssa voi keskustella ilman kirjautumista:
• Valion Muru-botti lähinnä ohjaa reseptien tai muiden aineistojen pariin.
• Metsänhoidon suositukset hakee tietoja vain suosituksista, ei edes niiden tausta-asiakirjoista saati internetistä.
• Eri tarkoituksiin suunniteltuja botteja löydät esim. ChatGPT:stä sinne kirjautumalla (kohdasta GPT.t), esim. "Write for me" avuksi kirjoittamiseen. Copilotista löytyy myös valmiita botteja kohdasta agentit. Omiakin voi olemmissa maksullisella lisenssillä luoda.
• Suno: Musiikin luomiseen. Maksutta voi luoda 10 kappaletta päivässä. Edellyttää kirjautumista. Maksamalla saat mm. lisäominaisuuksia musiikin tekemiseen.
• Sunolla voi tehdä muutaman minuutin lauluja omasta tekstistä tai kehotteesta, kuten webinaarissa kokeilimme: SeniorSurf-päivä ja Seniorin Surf-päivä. Sanatkin ovat näkyvissä, jos yhteislaulu innostaa. Yhdellä kehotteella tulee aina kaksi samankaltaista laulua. Lisäksi saa ensimmäisen minuutin kahdesta laulusta, jotka on tehty uuden maksullisen v5-mallin mainoksiksi, esim. Seniorien Surf-laulu. 
• Webinaarissa kysyttiin, osaako tekoäly luoda laulusta tai musiikista nuotit. Tällaisiakin on olemassa, mutta en ole niitä kokeillut enkä tarkemmin tunne. Esimerkiksi Melody Scanner, ScoreCloud ja AudioScore. Tekoäly nämä vinkkasi, mutta kävin kyllä vilkaisemassa verkkosivutkin. Se mikä kullekin on paras, riippuu mm. siitä, halutaanko nuotit musiikkikappaleesta, missä on useita instrumentteja vai esimerkiksi pelkästä laulusta, hyräilystä tai pianokappaleesta.
• Tekoälyn linkkivinkkien muistitaulu.
  
  

Webinaarin diat ja tallenne (59 min) sekä Duck.ai-ohjevideo (8 min)

 

Näytin webinaarissa nopeasti Duck.ai-sovellusta, joka on turvallinen ja yksityisyyttä arvostava tekoälysovellus. Se ei kerää tietoja käyttäjistään ja sitä voi kokeilla maksutta ja ilman kirjautumista. Et välttämättä tarvitse sen kummenpia ohjeita, vaan voit tutustua siihen kokeillen ja tutkien. Tein webinaarin jälkeen ohjevideon, missä esittelen sen asetukset ja valikot. 

 

Aktivointia etäopetuksessa

Pidin pari päivää sitten Oulun yliopistolle alustuksen teemana Aktivoivat työtavat, motivointi ja ryhmäyttäminen etäopetuksessa. Vuorovaikutteista webinaaria ei haluttu tallentaa, mutta juttelin samat asiat uudestaan vähän tiiviimmin ja tein tallenteen ilman menetelmien tai sovellusten kokeilua. 

Tämä video (48 min) on upotettu alle, samoin diat. Videossa on aikaleimoja, joista voi myös hypätä vaikka diasarjan perusteella itseäsi kiinnostavaan kohtaan. Video löytyy myös YouTubesta Webinaaritallenteita (digipeda) -soittolistaltani, jonne on lokakuussa tulossa pari muutakin tallennetta.

Ohjeet esillä olleisiin sovelluksiin löydät tämän blogin ohjesivulta. Kannattaa muutenkin katsoa, mitä sen listauksesta löytyy. Aina ei tarvita uusia sovelluksia, vaan voi opetella käyttämään nykyisiä entistä monipuolisemmin tai vaikka etsiä niistä uusia tekoälyominaisuuksia. Erilaisia muisti- ja valkotaulusovelluksia on runsaasti. Vaikka Padlet ja Flinga ovat omia suosikkejani, moni työskentely onnistuu hyvin myös organisaation sisäisesti rajatulla Teamsin valkotaululla tai Zoomin valkotaululla. Monet toiminnot onnistuvat myös Microsoftin tai Googlen jaetuilla dokumenteilla. Usein sovellus, mihin opiskelijoiden ei tarvitse kirjautua, toimii etenkin webinaarien aktivoinnissa parhaiten. Kirjautumattomuus säästää aikaa ja tuo lisää vapauksia sovellusten valintaan.

NotebookLM: tekijänoikeudet ja tekoälykoonteja materiaaleistani

TOT-ryhmässä on ollut keskustelua siitä, mitä aineistoja sovellukseen saa viedä ja miten niitä on oikeus jakaa. Suureksi ilokseni Harto Pönkä kirjoitti aiheesta blogiinsa: NotebookLM, tekijänoikeudet tekoälysovelluksissa ja opetus. Suosittelemaan lukemaan Harton kirjoituksen tai vähintään katsomaan siihen liitetyn videon. Tekijänoikeudet eivät ole aivan yksinkertainen asia, varsinkaan tekoälyn ja opetuksen näkökulmasta. Oslon yliopiston ohjeen NotebookLM:lle voi tiivistää näin: Et saa jakaa materiaalia, jonka jakamiseen sinulla ei ole oikeutta. Et myöskään saa jakaa arkaluonteisia tietoja (esim. henkilötiedot) tai laitonta sisältöä. 

Harto muistuttaa myös, että käytettäessä julkista aineistoa, minkä käyttöä tekoälyn kanssa ei ole erikseen kielletty, on tärkeää, että NotebookLM:n tuotos perustuu muuhunkin kuin yhteen tai harvoihin teoksiin, jotka on annettu sille lähdeaineistoksi. Myös lähdemerkinnät on oltava näkyvissä. Tekoälysäädös ei kumoa tekijänoikeutta, vaikka se sitä rapauttaakin. 

Omien aineistojen vieminen sovellukseen on tietenkin sallittua ja sen itse koen hyödyllisimmäksi. Tosin vaikka käytän omia dioja, tekoäly poimii niistä muidenkin sisältöjä lähteitä mainitsematta. Alla olevien koontien osalta lähteet löytyvät jakamastani diasarjasta. Annoin Google NotebookLM:lle aineistoksi videon, diasarjan sekä kolme tiedostoa, joissa oli alkuperäisen koulutusryhmän osallistujien vastaukset (heidän luvalla ja anonyymisti) muutamaan kysymykseen äänestyksinä tai muistitauluun kirjoitettuna. 

Nykyisin audioyhteenvedon eli podcastin voi valita neljästä vaihtoehdosta: Perehdy tarkemmin, Lyhyt yhteenveto, arvostelu tai väittely. Kestoksi voi valita lyhyempi tai oletus ja kielivalintakin on tarjolla. Se on tärkeää tehdä etenkin, jos aineistossa on monenkielistä sisältöä. Lisäksi voi kirjoittaa tarkempia ohjeita kehotteeseen. Tällaisia sisältöjä generoin:

• Aktivointi ja motivointi (audio, 17;17 min). Valittu "Perehdy tarkemmin: Kahden juontajan eloisa keskustelu, jossa käsitellään lähteiden aiheita". Suhteellisen hyvä, mutta osaa asioista en painottaisi tai yksinkertaistaisi ihan samalla tavoin.
• Etäopetuksen aktivointi (audio, 6.06 min). Valittu "Arvostelu: Asiantuntija-arvio lähteistäsi, joka sisältää rakentavaa palautetta materiaalin parantamiseksi." Tämän kuunteleminen oli kamalaa, meinasin jättää jakamatta, kun hävetti. En vielä kuunnellut loppuun asti. Tämä ominaisuus tulee ehdottomasti omaan käyttöön jatkossa. Kritiikki oli pitkälti aiheellista. Asiaa minulla tahtoo aina olla liikaa ja punaista lankaa voisi aina selkiyttää. Eriytän liikaa ylöspäin olettaen sovellusten olevan tutumpia kuin ovat. Keskittyminen kolmeen sovellukseen toimisi kai usein paremmin sen sijaan, että esittelen nopeasti kuusi vaihtoehtoa.
• Opiskelijoiden aktivointi etäopetuksessa (video 6:34 min). Tällä kertaa piti tehdä kaksi videota, että sain riittävän hyvän. Ensimmäisessä versiossa oli usea harmillinen yksinkertaistus tai väärinymmärrys. Tämän sisällöstä tekee mieli tarkentaa, että verkkokurssin jälkien anonyymius liittyy itsenäisesti opiskeltaviin kursseihin. Siitä puhun lisää omalla videollani. Tällä tekoälyvideolla on melko suoria lainauksia ilman lähdettä. Lähteet näet alla olevasta diasarjasta. 
• Voit myös tutustua koko muistikirjaan. Käytin kaikki muut tarjolla olevat vaihtoehdot, mutta tällä kertaa en tehnyt raportteja (esim. blogipostaus, koemateriaalit, käsikirja).
• Vasemmalla näet muistikirjaan syöttämäni aineistot. Keskimmäisessä sarakkeessa on chat, minkä kanssa voit keskustella aineistojen kanssa. Muut sisällöt löydät oikeasta reunasta.
• Miellekartta "Aktiivinen etäopetus", jonka tein videosta ja materiaalista, ilman osallistujien kommentteja tai äänestyksiä. 
• Kysely "Ohjaus: tietovisa" tarjoaa monivalintoja selityksineen ja mahdollisuuden kysyä teemoista lisäkysymyksiä.
• Opettelukorteille valitsin vaihtoehdoksi "vaikea". Ne löytyvät nimellä "Verkko-opetus, muistikortit".
  
  

Aiempia bloggauksia ja ohjeita mainittuihin sovelluksiin

• NotebookLM: uusia ominaisuuksia (8/2025)
• Digipedagogiikan koulutuspaketti (5/2025)
• Onnenpyörä (kotimainen, mainokseton, ei kirjautumista, 1/2025)
• Tekoäly opetuksessa -linkkivinkkejä
• Ohjeiden blogisivu, mm. sanapilvet, Flinga, Padlet, sähköiset kyselyt, ajatuskartat, kuvakortit ja opetusmenetelmät.

aktivoivat-tyotavat-motivointi-ja-ryhmayttaminen-etaopetuksessafrom Matleena Laakso