5.4.2019

Miten selvitä arjessa, kun flunssa vei äänen?

Veikö flunssa äänen, mutta jotenkin pitäisi vuorovaikutuksen sujua? Kun ääni katoaa, se tarvitsee lepoa - edes kuiskata ei saisi.

Kotona voi toimia paperille kirjoittaminen, mutta entä jos pitäisi vuorovaikuttaa isommassa seurueessa? Tämä kirjoitus syntyi, kun minulta katosi ääni ja jotenkin piti selviytyä niin kokouksesta kuin syntymäpäiväjuhlista. Arvelen näistä vinkeistä olevan apua muillekin samassa tilanteessa oleville.

Aiemmin olen hyödyntänyt sekä erillisiä sovelluksia että puhelimen ominaisuuksia, jotka lukevat tekstin ääneen. Olen myös kirjoittanut muistiinpanoja sanellen viestini tekstiksi. Se onnistuu mm. mobiililaitteen näppäimistön mikrofonin kuvasta tai Google Docsista (työkalut --> puhekirjoitus). Nyt uuden asian äärellä oli haastavaa, kun en tiennyt edes millä hakusanoilla tietoa etsisi. Opin, että alla mainittujen kaltaisia sovelluksia löytyy verkosta ja sovelluskaupoista mm. hakusanoilla puhesyntetisaattori, text to speech ja kommunikaatiosovelluksiin liittyen AAC (Augmentative and Alternative Communication), mikä tarkoittaa puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiosovelluksia.

Aloitin hiljattain sivutoimisen työn Kiipulan ammattiopiston digipedagogisena asiantuntijana. Digi on tuttua, mutta erityisopetuksesta minulla on valtavasti opittavaa. Kysyinkin puolitosissani, että onko puhekyvyn vievä tauti osa perehdytystäni ammatillisessa erityisoppilaitoksessa? Ainakin tuli tarkasteltua kokemusta uudesta näkökulmasta.   


Aseta puhelimeen hylkäysviesti


Kun ääni lähti, ensimmäisenä etsin kännykkäni asetuksista, miten voin hylätä saapuvat puhelut ja lähettää samalla tekstiviestin, missä kerron, etten pysty puhumaan, mutta olen tavoitettavissa sähköpostitse. Omasta Honor-puhelimestani ne löytyivät puheluasetuksista nimellä "Hylkää puheluja tekstiviestillä". Puhelimissa on usein valmiina muutama hylkäysviesti kuten "Olen varattu, palaan asiaan pian", mutta niiden sisältöjä voi myös muokata itse.


Kokouksessa puhesyntetisaattoria käyttäen

Äänen katoaminen ei välttämättä tarkoita kuumetta tai vaiva voi kestää kauemmin kuin muuten olisi sairaslomaa, jos sellaista on mahdollista pitää. Itse halusin osallistua yhden uuden projektin kokoukseen - vaikka sitten kuunteluoppilaana. Löysin verkosta puhesyntetisaattoreita, joista kokeilin läppärillä toimivaa Irumlopsemia. Siinä kirjoitetaan ensin lause ja sitten kone lukee tekstin ääneen. 

Läppärillä kymmensormijärjestelmällä kirjoittaa nopeasti, mutta haasteena oli löytää kokouksesta sopiva hiljainen hetki sanoa oma viesti. Toki tilaa saa, kun viittoo tai antaa ryhmälle äänimerkin vaikka sormia napsauttaen, mutta tällaiseen vuorovaikutukseen tottumattomalta sekin tuntui vähän haastavalta muuten kuin tärkeimpien kommenttien osalta. Ryhmässä puhe kulkee nopeasti ja ehkä vain puolet kirjoittamistani asioista tuli lopulta sanottua ääneen. Usein tilanne oli jo ohi, kun olisin ehtinyt kommentoimaan.

Kokouksesssa hyödynsimme myös Padletia (ks. Padlet-ohjediat) ja otin sinne oman sarakkeen kommenteilleni. Parhaiten koin kuitenkin tulevani kuulluksi, kun sain kokoustilan näytön käyttööni ja heijastin sinne Word-tiedoston, minne kirjoitin reaaliaikaisesti isolla fontilla kommenttini, jotka näkyivät helposti kaikille. Siinä pääsin lähimmäksi tasavertaista vuorovaikutusta ja sain tuotua viestini luontevasti osaksi keskustelua. 

Kokoukseen osallistui myös Kiipulan kommunikaatiosovelluksia hyvin tunteva erityisopettaja Tiina Pouhakka ja häneltä sain vinkin alla olevien kuvien Grid Player -sovelluksesta (iOS). Sovellus luki kirjoittamani tekstin sana kerrallaan, mutta siellä on myös valmiita kommentteja, lauseita ja kuvia, mikä nopeuttaa käyttöä ja tukee heikosti lukevia. Sovellusta ladattaessa kannattaa huomata, että kielivalinta tehdään jo kirjauduttaessa eikä sitä voi myöhemmin muuttaa. Kieleksi voi valita suomen.


50-vuotisjuhlat kommunikointisovellusta käyttäen


iPadilla toimiva Grid Player -kommunikaatiosovellus mahtui läppäriä
 paremmin syliin ja ruokailun jälkeen pöydänkulmallekin.
Osallistuin mykkänä ystävän 50-vuotissyntymäpäiville. Muutaman viestin olin kirjoittanut etukäteen paperille, mutta muuten käytin ensisijassa Grid Playeria. Tosin saunassa annoin puheenvuoron suosioilla muille.

Yhdeksän hengen seurueessa muita näen usein, mutta yhtä vieraista en ollut nähnyt 20 vuoteen. Hänelle kirjoitin pidemmän tekstin kuulumisistani wordillä, kun lause kerrallan apuvälineillä olisi turhan hidasta.

iPad oli helpompi ottaa illallispöytään kuin läppäri, joten osallistuin keskusteluun Grid Playerilla ja se onnistui yllättävän hyvin. Sovellus oli kaikille läsnäolijoille uusi tuttavuus ja robottiääneni ja käyttämäni valmiit kommentit herättivät myös hilpeyttä. Sovelluksesta oli iloa myös kummityttölleni, joka innostui sillä leikkimään. Pian hän kaipasi mukaan vieraita kieliä, joilla pärjäisi reissussa. Sitten hän halusi minun laulavan ja ryhtyi säestämään pianolla, mutta minäpä otinkin Garage Bandista (iOS) rummut ja liityin orkesteriin. Siinä oli pieni diginatiivikin vähän ihmeissään :)


Kommunikointisovellukset


iTunesin kuvauksen mukaan Grid Player on suunniteltu käyttäjille, joilla on taustalla erilaisia vammoja kuten CP, ALS, MS, autismi, apraksia, aivovaurio, halvaus tai kuulovamma. Sovelluksesta löytyy peräti 12 000 symbolia ja 100 lausetta.  Kuvan maksuttoman sovelluksen sisältöjä ei itse voi muokata.

Kommunikaatiosovelluksia löytyy iPadille huomattavasti paremmin kuin Android-laitteille, mutta kyllä niitä molemmille on saatavilla. Tiina Pouhakka vinkkasi minulle myös seuraavista sovellelluksista, joita en itse ole testannut. Kuvia voi käyttää kommunikoinnin tukena Symbo Talkilla, joka on saatavissa sekä Androidille että iOSille, mutta toimii myös selaimella. ClaroComissa (Android, iOS) voit käyttää englanninkielisiä valmiita lauseita tai kirjoittaa tekstiä suomeksi ja sovellus osaa sen sitten lukea.


Maksuton kommunikaatiosovellus Grid Player (iOS) on saatavilla useilla kielillä. Kielivalinta tehdään kirjauduttessa eikä sitä voi jälkikäteen vaihtaa.


Mitä on saavutettavuus ja millaisiin haasteisiin törmäsin?

Muutaman päivän kestävä puhekyvyn menetys ei tietenkään anna kuin hyvin kapean kokemuksen siitä, miten vuorovaikutus muuttuu. Itse koin keskeisimmäksi rajoitteeksi sen, etten voinut kertoa pidempiä tarinoita. Lyhyitä kommentteja on sovellusten avulla helppo heittää keskustelun lomaan. Ehkä puolet kirjoitetuista viesteistäni jäi lopulta sanomatta, kun tilanne oli jo ohi. Näissä oli kyse ryhmäkeskusteluista, missä keskustelu etenee omalla tahdillaan. Kahdenkesken kommunikointi toki onnistui syvällisemmin. Tällöin usein kirjoitin asiani etukäteen paperille ja siitä jatkoin elekielellä ja vain muutamia kommentteja kirjoittaen. 

Esteettömyys on käsitteenä monille tuttu. Sillä viitataan fyysiseen ympäristöön kuten tiloihin, joiden suunnittelussa on huomioitu esimerkiksi näkövammaiset ja pyörätuolilla liikkuvat. EU:n saavutettavuusdirektiivin myötä viime aikoina on puhuttu paljon myös verkkosisältöjen saavutettavuudesta, millä pyritään siihen, että verkkopalvelut ovat kaikkien käytettävissä, myös niiden, jotka käyttävät apuvälineitä verkossa asioidessaan. Celian mukaan verkkopalvelun saavutettavuus koostuu kolmesta osa-alueesta:
  • "Verkkopalvelun pitää olla toteutettu teknisesti oikein, jotta esimerkiksi ruudunlukuohjelma osaa tulkita rakenteen ja sisällön oikealla tavalla.
  • Verkkopalvelun käyttöliittymän pitää olla suunniteltu käyttäjien näkökulmasta mahdollisimman helpoksi ja intuitiiviseksi. Navigaation pitää olla selkeä ja sivun eri elementtien pitää erottua toisistaan selkeästi.
  • Sisällön pitää olla ymmärrettävää. Tämä tarkoittaa esimerkiksi kielen selkeyttä ja sitä, että tietoa tarjotaan eri muodoissa eli esimerkiksi kuvina ja videoina tekstin lisäksi."

Monissa palveluissa on nykyisin asiakaspalveluchat, mutta nyt kun oma viestintäni oli muutaman päivän vain niiden varassa, niin eipä niitä kaipaamissani paikoissa ollutkaan. Puoliso joutui soittamaan puolestani kolme puhelua. Neljäs asia jäi hoitamatta ajallaan, kun se oli liian monimutkainen toiselle selvitettäväksi. Olisin kysynyt Kelalta, onko minulla freelancerina oikeutta sairauspäivärahaan, jotta olisin tiennyt, tarvitsenko sairaudesta todistusta. Kela kyllä tarjosi mahdollisuutta viestin lähettämiseen, mutta vastaus luvattiin kolmessa viikossa. Se tuli kuudessa päivässä, mutta vastasi vain osaan kysymyksiäni.

Kelassa ollaan käsittämättömän tietämättömiä tällaisten epätyypillisissä työsuhteissa työllistyvien oikeuksista ja velvollisuuksista. Ilmeisesti voisin saada sairaspäivärahaa kahden viikon sairastamisen jälkeen, mutta sekin edellyttäisi 100 % sairauslomaa, mikä ei käytännössä freelancer-pohjalta työskenteleviltä onnistu, kuten ainakin yrittäjäystäväni ymmärtävät. Tässä on tulevilla kansanedustajilla työsarkaa, sillä epätyypilliset työsuhteiden on pitkään ennustettu lisääntyvän.

Kun ääni palasi ja soitin Kelaan enkä malttanut olla kysymättä, eikö heillä todellakaan ole asiakaspalveluachattiä. Ei ole henkilöasiakkaille. Totesin toiveikkaana, että ehkäpä se saavutettavuusdirektiivin myötä tulee.

Lisätietoja saavutettavuudesta

  • Saavutettavasti.fi on Celian tuottama ohjesivusto. Celia on saavutettavan julkaisemisen ja kirjallisuuden asiantuntijakeskus, joka toimii OKM:n ohjauksessa.
  • Saavutettavuusvaatimukset.fi on toukokuussa 2019 avautuva sivusto digitaalisten palvelujen saavutettavuudesta. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti