SUKOLin talvipäivät - neuropsykologiaa ja digiä

Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry:n talvipäivät
järjestettiin Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa

Pääsin tällä viikolla vetämään kaksi koulutusta kieltenopettajille. Ensin Turussa TOP-keskuksen Open väylät -hankkeen S2-opettajille ja sitten Helsingissä SUKOLin talvipäiville. Molempien materiaalit löydät tämän blogijulkaisun lopusta. Lisäksi nostan esiin poimintoja neuropsykologi Heli Isomäen erinomaisesta luennosta.

Tässä SUKOLin työpajastani pari sovellusta, joita voit kokeilla kirjautumatta.

• Answergarden: Parhaat kieltenopetuksen sähköiset palvelut. Anna yksi vastaus kerrallaan, jotta vastauksista muodostuu sanapilvi. Voit vastata niin monta kertaa kuin haluat.
• Quizizz-kysely: Anna koodi 173503 (voimassa 16.2.2019 asti, sen jälkeen ks. sähköisten kokeiden sivu). Kyselyn teemana on Suomen ylioppilaskoe ja se sisältää kaikki Quizizz- kyselyn mahdollistamat kysymystyypit.
• Bloochat. Viestit pysyvät näkyvillä 24 h. (Korvaa kesällä lakkautetun Todaysmeetin.)
• Kokeile kieltenopettajan onnenpyörää. Anna sen päättää, mitä sovellusta kokeilet seuraavaksi.

SUKOLin talvipäivien aamupäivän luennon piti neuropsykologi Heli Isomäki Ludus Oy:stä. Hän havainnollisti meille hienosti oppimisvaikeuksia ja avasi niitä kielten oppimisen näkökulmasta. Alla puheenvuorosta muutama poiminta, lisää voit lukea Twitteristä tunnuksella #sukolinkoulutus tai lukemalla Isomäen ja Nina Uusitalon Aivotaidot-kirjan, minkä itse laitoin lukulistalleni.

Oppimisvaikeuksien vaikutukset kieltenoppimisen näkökulmasta ovat Isomäen mukaan kahtalaiset. Ne liittyvät suoriin ja epäsuoriin vaikutuksiin. Suorat vaikutukset liittyvät kieltenoppimisen ongelmiin ja äidinkieleen liittyviin puutteisiin. Kaksi- tai monikielisyys ei sinänsä aiheuta kielen kehittymisen vaikeuksia, mutta voi sitä hieman hidastaa. Sen sijaan jos taustalla on kielen kehittymisen ongelmia eikä oppija saa omaa äidinkieltään hyvin haltuun, ongelmat voivat kasautua.

Epäsuorat vaikutukset liittyvät mm. motivaatioon, sillä on luonnollista, että motivaatio laskee asioihin, jotka tuntuvat vaikeilta ja joissa ei pärjää. Huonosti motivoituneita autetaan parhaiten niin, että he pärjäävät eli heille saadaan onnistumisen kokemuksia. Käytännössä se tarkoittaa usein yksilöllistämistä.

Epäsuorat vaikutukset liittyvät myös oppimisaukkoihin ja niiden tuottamiin ongelmiin. Oppimisaukot ovat niitä asioita, jotka ovat jääneet aiemmilla vuosikursseilla oppimatta, ja jotka usein vaikuttavat uusien taitojen oppimiseen. Koska kielten oppiminen vaatii paljon työtä, sen oppimisessa hyvät opiskelustrategiat ovat erityisen tärkeitä,

Lukivaikeutta on kolmenlaista:

1. Fonologinen häiriö vaikeuttaa etenkin englannin opiskelua, kun sana kirjoitetaan ja äännetään eri tavoin. 
2. Nopean nimeämisen häiriö hidastaa mm. sanojen oppimista. Se tuo usein muitakin haasteita. Esim. kun oppiminen on hidasta, motivaatio laskee. Ja sitten vähenee panostus kyseiseen oppiaineeseen. Usein jo yläkoulussa on niin kova kiire käydä sisältöjä läpi, että ei päästä ylioppimisen vaiheeseen eikä automatisaatioon, ainakaan koulutuntien aikana. Nopein tapa harjoittaa nopean nimeämisen häiriön oppijaa on toistolukutekniikka. Tällöin voidaan lukea saman teksti vaikka kellottaen lukunopeuden muutosta, sillä toisto lisää sujuvuutta. 
3. Edellä mainittujen yhdistelmä.

Oppiminen vaatii Isomäen mukaan aivojen valpastumistilaa eli aivojen stressireaktion. Ongelmia tulee, jos stressitaso nousee liiaksi tai jatkuu liian kauan. Nykynuorista noin viidennes on ylikuormitustilassa, milloin kouluasiat ovat liian vaikeita eikä niihin ole saatu tarvittavaa tukea.

Noin viidennes koululaisista puolestaan on alistressaantuneita, mikä tarkoittaa ettei tarvittavaa kuormitusta ole syntynyt. Ympäristö on voinut suojellut pettymyksiltä tai sitten kuormitus on ollut liiallista, mikä on aiheuttanut vetäytymistä. Toisilla median käyttö on muuttanut aivokemiaa. Isomäki vertasi mediaa ”aivojen itsetyydytykseksi” dopamiinin tuotannon vuoksi. Kun kielten opiskelu ei tuota yhtä paljon dopamiinia, ei se pärjää kilpailussa ajankäytöstä.  

-  -  -

Alla kahden tämän viikon kieltenopetuksen työpajani materiaalit. SUKOLIn paja kesti tunnin, TOP-keskuksessa aikaa oli kuusi tuntia, joten siellä ehdimme enemmän kokeilla sovelluksia ja tehdä erilaisia animaatioita ja kuvatarinoita.

Ota kieltenopetukseen sopivat sovellukset haltuun from Matleena Laakso

Digivälineet S2-koulutuksessa from Matleena Laakso

Digivälineet arvioinnissa - mitä uutta tarjolla?

Viisi vuotta sitten julkaisin tämän blogin varsinaisen ensimmäisen kirjoituksen otsikolla, Jotta en eksyisi verkkoon. Tämä julkaisu puolestaan on blogini 200. ja tässä on kolme osaa: Ensin lyhyesti muistelen viime vuosia, sitten jaan iltapäivän linkit ja diaesitykseni Suomi toisena kielenä -opetuksen kehittämispäivästä. Lopuksi nostan esiin noin puolen vuoden aikana tulleita muutoksia muutamassa paljon käytetyssä arviointityökalussa (Kahoot, Quizizz ja Quizlet).

Perusteellisin koontini sähköisestä arvioinnista löytyy tämän blogin sähköisten kokeiden sivulta. Siellä voit kokeilla vastaamista pariinkymmeneen erilaiseen kyselyyn ja sieltä löydät myös muhkean ja usein päivittyvän noin 120 dian diasarjan aiheesta.

Muistelua

Sen verran sattuu tasalukuja tähän bloggaukseen, että pieni muistelu sallittakoon. Olin vappuun 2014 asti töissä Pirkanmaan II asteen koulutuksen PAOK-hankkeessa. Sen viiden toimintavuoden aikana suurin muutos oppilaitoksissa oli, kun oppilaitos tai yksikkö toinen toisensa jälkeen ilmoitti, että he ovat hankkineet laitteet kaikille opiskelijoilleen. Hankkeelle se tarkoitti opettajien tukemista tässä muutoksessa. Tuolloin ideoin mm. mobiiliradan, jota edelleen vedän useita kertoja vuodessa.

Aivan PAOK-hankkeen loppuaikoina alkoi esiin nousta toinen teema, joka yhä jatkuu. Tarpeeseen oppia sähköistä arviointia tein edellä mainitun laajan sähköisen arvioinnin diasarjan, jota olen sen jälkeen lukuisia kertoja päivittänyt. Sellaisenaan en sitä koskaan käytä, vaan poimin sieltä aina kuhunkin koulutukseen hyviä työkaluja. Tehkää te samoin!

S2-opetuksen kehittämispäivät 

Esitykseni diat löydät tästä linkistä ja alla ovat siihen liittyvät linkit, joihin voi palata myöhemminkin. Ne ovat ovat kenen tahansa kokeiltavissa:

• Todaysmeet.com/digis2 - chat avoinna 29.9.2017 asti
• Answergarden.ch/553505 - voit vastata monta kertaa, mutta kerro vain yksi digiväline/vastaus
• Kahoot: kieltenopetuksen Jumble - vastattavissa Kahootin mobiilisovelluksella 8.10.2017 asti. Koodi on 069278.
• Quizizz.com/join: voit vastata kyselyyn CC-lisensseistä 14.10. asti koodilla 870932.
• Quizlet: kokeile uutta diagrammitehtävää marjoista
• EDpuzzle (ks. aeimpi bloggaus, ylempää esimerkkiä voit kokeilla kirjautumatta)
• X-breikki (ks. aiempi bloggaus)  

Mitä uutta sähköisissä arviointityökaluissa? 

Kirjoitin sähköisten arviointityökalujen uusista ominaisuuksista tammikuussa otsikolla Kahoot Jumble ja muuta uutta kivaa. Koska kirjoitus on kaikkien aikojen toiseksi luetuin bloggaukseni ja koska muutoksia on jälleen tullut runsaasti, jatkan samasta teemasta kolmen helpon ja suositun sovelluksen  näkökulmasta.

Kahoot

• Merkittävin uudistus on, että mobiilisovelluksella (Android, iOS) voi kyselyihin vastata omaan tahtiin eli esimerkiksi kotitehtävänä. Opettajat ja muut kirjautuneet käyttäjät (Kahoot kertoo kirjautumisen ikärajaksi 16 v. ) voivat haastaa ryhmän vastaamaan ja jakaa kyselyn koodilla tai linkillä. Tällöin haasteen lähettäjä näkee kaikkien vastaukset. Voi kokeilla tähän kieltenopetuksen Jumble -kyselyyn vastaamista mobiilisovelluksella. Koodi on 069278 ja kysely on avoinna 8.10.2017 asti. Tämän lisäksi oppijat voivat vastata kaikkiin julkisiin Kahoot-kyselyihin ilman kirjautumista.
• Kahootin kuvitukseksi omat ja CC0-lisessillä jaetut kuvat (ks. esim. pixabay.com) ovat perinteisesti olleet parhaita, sillä tekijänoikeustietoja ei kätevästi saa esille. Tällä hetkellä Kahoot kokeilee mahdollisuutta käyttää tiettyjä Getty Imagesin kuvia, mutta niitä on varsin vähän ja hyvät hakutoiminnot puuttuvat. Hauskempi on mahdollisuus lisätä gif-animaatioita (ks. esim. giphy.com). 
• Tavalliseen Kahootin monivalintaan ja Jumbleen, missä asiat laitetaan oikeaan järjestykseen, saa mukavaa vaihtelua, kun ne teettää ryhmätehtävinä. Näiden oheen suosittelen rohkeasti kokeilemaan myös sokeaa Kahootia (Blind Kahoot), jonka ideana on opettaa uusi asia Kahootin avulla. Välillä oppijoilta kysellään miten he luulevat asian olevan, välillä kysellään heidän mielipiteitä, välillä opettaja kertoo asista ja sitten tarkistus- tai kertauskysymyksillä varmistetaan, onko asia opittu.
• Jos ryhmässäsi on ongelma, että oppijat jakavat Kahootin koodin kavereille, jotka tulevat muista luokista virtuaalisesti paikalle törkeillä käyttäjänimillä, on hyvä tietää, että asiattomat käyttäjänimet voi poistaa niitä klikkaamalla. Ylimääräisten pelaajien pääsyä voi olleellisesti vaikeuttaa valitsemalla peliä käynnistettäessä Enable 2 Step Join. Tällöin pelaajien tulee ensin antaa pelikoodi ja sitten järjestää seitsemän sekunnin välein järjestystä vaihtavat merkit.
• Oletko jo kokeillut kaikkea? Toisiko kivaa vaihtelua video, joka soi taustalla, kun oppijat kirjautuvat Kahootiin? Entä jos siellä soisi tuttu Kahoot-biisi, mutta uudenlaisena versiona? Niitä löydät YouTubesta Kahoot-soittolistoilta mm. Izzyltä tai Jason Beauchampilta. Videolla voi myös pyöriä tanssiesitys Kahootin tahtiin, vaikka oppijoiden tai Michelle Obaman esittämänä.

Quizizz

• Quizizz on Kahootin kaltainen monivalintakysely, jonka voi tehdä luokkahuoneessa tai antaa kotitehtäväksi. Quizizz-kyselyssä opettaja voi valita, saako nopeudesta lisäpisteitä vai ei ja vastausaikaa voi antaa jopa 15 minuuttia. Nämä monipuolistavat sen mahdollisuuksia toisaalta erityisopetuksessa, toisaalta hyödyntämiseen tiedonhankintaa tai harkintaa vaativissa tehtävissä.
• Quizizz on muuttanut käyttöjärjestelmän ulkoasua. Toistaiseksi voi valita, käyttääkö uutta vai vanhaa versiota, mutta ne ovat yhtä helppoja. Uudessa etuna on mahdollisuus luoda kyselyistä kokoelmia esim. oppiaineen, luokka-asteen tai kurssin mukaan.
• Quizizz toimii selaimella kaikilla laitteilla. Mobiilisovellus (Android, iOS) lukee haluttaessa ääneen kysymykset ja vastausvaihtoehdot, ei tosin suomeksi. Lisäksi sen avulla voi ottaa pois musiikin ja meemipalautteet, vaikka opettaja olisi ne valinnut.

Quizlet

• Etenkin kieltenopettajien suosima Quizlet sopii hyvin myös mm. käsitteiden harjoitteluun reaaliaineissa. Kieliksi voi valita myös kemian ja matematiikan, jolloin saa käyttöön erikoismerkkejä. Uudet diagrammi-tehtävät laajentavat käyttömahdollisuuksia kieltenopetuksen ulkopuolelle. Diagrammi-tehtäviä tehdään nimeämällä kuvassa näkyviä kohteita tai yhdistämällä niihin sanoja. Esimerkiksi kaupungit kartalla, kuvan esineiden nimeäminen, aivojen rakenne tai veden kiertokulku. Tässä S2-opetukseen tekemäni esimerkki marjoista.
• Quizletissä on kysymystyyppejä jo kahdeksan: viisi opiskeluun, kaksi peliä ja suositeltavan suosittu live ryhmäkisoihin luokkatilanteessa.