5.3.2024

Jaa jotain -teemaviikon poimintoja

Airut-hankkeen torstai-webinaarin kutsu, linkki löytyy itse tekstistä.
Airut-hankkeen torstai-webinaarin kutsu
Hyvää Jaa jotain-viikkoa eli Avoimen oppimisen teemaviikkoa (Open Education Week #OEweek24)! Teemaviikkoa on vietetty Suomessa vuodesta 2013 alkaen ja tämä on jo 20. blogipostaus, jonka merkitsen #JaaJotain-tunnistella.

Viikon aikana jaetaan avoimia oppimateriaaleja ja pidetään muutenkin avoimen oppimisen teemaa esillä. Esimerkiksi Avointen oppimateriaalien kirjastosta löytyy runsaasti materiaalia sekä opettajien oman oppimisen tueksi että myös oppijoiden kanssa käytettäväksi.

Avoin jakaminen on ollut työni, bloggaamiseni ja verkkojulkaisemiseni kulmakivi vuodesta 2011 alkaen. Kuvailin teemaviikkoa ja kerroin jakamisen merkityksestä itselleni vuosi sitten Tampereen korkeakouluyhteisön TLC:n blogipostauksessa.

  • Tämä on blogin 400. julkaisu. Uusimpia blogisivuja ovat Tekoäly, Suosittelut ja XR.
  • Päivittyvät ohjeiden sivun uusin sovellus on Canva. Viimeksi päivitettyihin kuuluvat Adobe Express, ClassroomScreen, Digijulkaisut, H5P-työkalut, Padlet, Microsoft 365 (Formissa paljon uutta!), ThingLink ja tekoäly.
  • Uusimpiin videoihini kuuluvat mm. Blooket- ja Padlet-ohjeet sekä musiikkivideo tästä blogista. 
  • Tekoäly opetuksessa -linkkivinkkejä on viime aikojen katsotuimpia materiaalejani. Sinne aloitin viime keväänä kokoamaan hyviä lähteitä ja sitä edelleen viikoittain päivitän. Padletteihin olen tehnyt koonteja myös mm. oppimispeleistä ja hybridiopetuksesta, ks. julkiset Padlettini.

Avoimen tieteen palkinnot ja ITK

Torstain webinaari ja kevään kielen opettajien koulutukset

4.3.2024

LinkedIn-vinkkejä

LinkedIn ja sen käytössä aktivoituminen on noussut esiin yhdessä verkostossani. Siitä syntyi idea omien oppien jakamisesta. Minulla LinkedIn on pitkään kuulunut neljän tärkeimmän somekanavan joukkoon Facebookin, Instagramin ja Tw... ei kun viestipalvelu X:n rinnalle (linkeistä näet profiilisivuni). Threads ja Blue Sky ovat myös käytössä, mutta varsin vähän niissä vielä X:ään verrattuna tapahtuu. Pikaviestimien kentän näin hajaantuessa saattaa käydä niinkin, että LinkedIn-sovelluksen eli Linkkarin merkitys ammatillisena verkostona vahvistuu.

Kirja, jonka kannessa on LinkedIn-logo. Sen ympärillä toimistotarvikkeita.
LinkedIn-verkostoa on kuvattu osoitekirjaksi
eli se voi kertoa, keitä verkostoosi
kuuluu ja keiltä voi tarvittaessa pyytää apua.
Kuva: ML/ChatGPT4.
Yksi Linkkarin vahvuuksia on sen pitkä häntä. Kun jotain julkaisee, se saa reaktioita muutaman viikon ajan. Sinne ei tarvitse tyrkätä samaa viestiä montaa kertaa, kuten X:ssä eikä viestiä tarvitse jakaa moneen eri ryhmään kuten Facebookissa. Toki Linkkarissakin on ryhmiä, mutta niiden merkitys on monille kovin vähäinen.

Ammatillisen verkostoitumisen foorumi

LinkedIn on ennen kaikkea ammatillisen verkostoitumisen foorumi. Ei siis vain työhakupaikka tai julkinen CV. Moni etsii uusia kontakteja tai tutkailee puolituttuja. Aina ei kyse ole täyspäivätyön etsijöistä tai tarjoajista, vaan usein samankin työnantajan kautta voi työskennellä monenlaisissa hankkeissa ja verkostoissa. Sovelluksen avulla etsitään keikkakouluttajia, seminaaripuhujia ja eri alojen asiantuntijoita myös organisaation sisäisesti sekä yhteistyökumppaneita erilaisiin projekteihin - tai tutustutaan valittuun tiimiin ennen ensitapaamista, kuten itse usein teen.

Linkkarista voi etsiä oman työn näkökulmasta mielenkiintoisia seurattavia. Minä saan paljon kontakteja tämän blogin lukijoista. Kun puhun isommassa seminaarissa, se näkyy Linkkarissa, vaikka itse ohjaankin kuulijoita ensi sijassa blogiini. Linkkari sopii myös koulutusten markkinointiin ja työpaikkailmoitteluun. Sain hiljattain LinkedInin kautta viestin, kiinnostaisiko minua yksi työpaikka. Vastasin kertomalla, että olen suosittelijana henkilölle, joka hakee paikkaa - ja joka sittemmin myös sen sai.

Monilla aloilla Linkkarin käyttö on käytännössä pakollista. Jo yli 10 vuotta sitten kuulin yrityksestä, jossa ei edes luettu työhakemuksia, jos julkinen Linkkari-profiili puuttui. Opetuksen kentällä tuskin tällaiseen tänäänkään törmää, vaikka muistan kyllä, miten noihin aikoihin halusimme julkaista yhden hankkeen työnhakuilmoituksen vain sähköisesti somessa. Emme tarvinneet työntekijää, joka ei olisi siellä aktiivinen, mutta työnantaja edellytti ilmoituksen painattamista Aamulehteen.


Jätä tapaamisesta jälki


Kun tapaat kiinnostavia ihmisiä, jätä tapaamisesta jälki ja lähetä verkostoitumiskutsu. Jos et ole täysin varma, että kutsuttu muistaa tai tuntee sinut, kannattaa lisätä lyhyt viesti. Esittäydy ja kerro, missä tapasitte tai miksi haluat verkostoitua. Ei kutsuttavaa tarvitse tuntea henkilökohtaisesti, mutta jotain yhteistä on hyvä olla. Kutsujista osa on kaikissa sovelluksissa liikkeellä kyseenalaisin motiivein. Muista myös, että verkostoituminen on jatkuvaa työtä. Olet myöhässä, jos aloitat sen vasta silloin, kun työnhaku on edessä.

Kun itse saan kutsuja, katson onko meillä mitään yhteistä, esim. opetusala tai kiinnostus verkon sovelluksiin tai tekoälyyn. Julkaisen pääosin suomeksi, joten ulkomaisia tahoja hyväksyn varsin harkiten. Erityisesti iloitsen niistä kutsuista, joihin on vaivauduttu kirjoittamaan lause tai pari siitä, miksi toinen haluaa verkostoitua kanssani. Minulla on tapana kiittää kutsusta ja lisätä lyhyt esittely. Toisinaan se avaa keskustelun, missä saan palautetta työstäni tai kuulen, miksi sain verkostoitumiskutsun tai sovimme yhteiset etäkahvit molempia kiinnostavan teeman parissa, kuten tapahtui viime kuussa.


Profiili ja asetukset ovat aina tärkeitä

Profiilin luomisessa tärkeää on lisätä profiilikuva ja kansikuva. Kerro perustiedot ainakin englanniksi, sillä pääosa henkilöhausta tehdään Suomessakin englanniksi. Voit käyttää ohessa myös suomea, Tärkeitä ovat myös nimen alla oleva otsikko (keskeiset avainsanat) ja About-kohta (hissipuhe). Kerro niihin keskeinen osaamisesi osuvin hakusanoin. Kerro myös yhteystietosi (puhelin ja s-posti). Ne ovat yleisimpiä tietoja, mitä Linkkarista etsin, mutta en löydä.

Oman profiilin ja asetusten valinnat ovat tärkeitä kaikissa sovelluksissa. Kannattaa ottaa tavaksi päivittää keskeiset someprofiilit kerran tai pari vuodessa. Huomaa, että mitä enemmän rajoitat omien tietojesi näkyvyyttä Linkkarissa, sitä enemmän myös sinun näkyvyyttä rajoitetaan. Mitä laajempi verkostosi on, sen paremmin sinä ja julkaisusi näkyvät.


Kuvituskuva.

Mitä kannattaa jakaa?  


Mitä Linkkariin sitten pitäisi julkaista? Kerro yksi ajatus kirjasta minkä luit - tai viime viikolla nimitettyä uutta presidenttiämme siteeraten kolme pointtia. Sen lisäksi, että jaat linkin, kerro muutamalla lauseella, mikä siinä oli sinulle tärkeää. Sen ohella, että jaat kuvan seminaarista, kerro sen keynoten keskeinen ajatus. Merkityksellisen sisällön luominen ja jakaminen sekä hyvää palvelua että parasta markkinointia.

Minulla on tapana pyrkiä suunnittelemaan julkaisuaikoja niin, että jos kyse ei ole juuri tänään tapahtuvasta asiasta tai kiireisestä viestistä, jaan sen muutaman päivän aikana eri somen kanaviin vähän eri aikoihin. Näin pyrin välttämään tilannetta, että julkaisuni näkyy kaikkialla tiistaina, eikä siten todennäköisesti näy niille, jotka eivät juuri sinä päivänä someen ehtineet.

Linkkarin käyttö kannattaa aloittaa jo opiskeluaikana. Opiskelijat oppivat jotain uutta joka ikinen päivä. Kun työkokemusta ei vielä ole paljoa, voi kertoa, mitä itse on itse oppinut ja kenties tehdä mielenkiintoisia havaintoja työelämästä. Linkkarissa ei ole samankaltaista yhteisöllisyyttä ja vertaistukiverkostoja kuin Facebookin ammatillisissa ryhmissä, ainakin opetusalalla. Jokaisella sovelluksella onkin omat vahvuutensa ja siksi vain yhden käyttö supistaa näkymiä aika lailla.


Pintaraapaisusta eteenpäin

Tämä oli pintaraapaisu Linkkarin käyttöön. En seuraa kovin aktiivisesti palvelun kehittymistä, eikä se ole ollut tarpeenkaan. Kyllä sen opin tarvittaessa päivittää. Profiilia rakentaessa kannattaa tutkailla, miten kollegat, kilpailijat tai alan gurun ovat profiilinsa rakentaneet. Itselle hyvä lähde on ollut Tom Laineen LinkedIn-Megaopas, jonka voi ladata yhteystietoja vastaan. Tosin viimeisin versio on jo vuodelta 2020. Uudempia juttuja ja tietoa uusista ominaisuuksista löydät hänen blogista. Netistä varmasti löytyy paljon muitakin ohjeita ja videoita, voit vaikka linkata suosikkisi tämän bloggauksen kommentteihin. Muiden kokemuksia ja ohjeita selatessa löytää aina jotain itsellekin uutta, jolloin palvelusta saa enemmän irti.

Juho Toivola on julkaissut Linkedin-pelikirjan (2023), joka löytyy tästä linkistä. Sielläkin on hyviä vinkkejä sovelluksen käyttöön. (Lisätty 18.3.2024.)

PS. Kun tämä kirjoitus oli valmis, kysyin ChatGPT:ltä ehdotuksia tekstin parantamiseen. Sen suosituksesta lisäsin väliotsikot, mikä pakotti hieman muotoilemaan tekstiä. Lopuksi kysyin siltä ehdotuksia kuvituskuviksi ja kehittelin sen kuvageneraattorilla yllä olevat kuvat.

18.2.2024

Bett2024: Muistiinpanoja tekoälyesityksistä

Tässä vielä yksi bloggaus tammikuun Lontoon opetusteknologiamessuilta. Kiertelin kolme päivää messualuetta. Minua kiinnostivat erityisesti opetukseen sopivat sovellukset ja tietenkin tekoäly. ChatGPT oli integroitu jo lukuisiin sovelluksiin ja monista löytyi myös oma chatbotti, joka oli rakennettu digitaaliseksi tutoriksi, esim. Khan Academyn Khanmigo tai pian julkaistava Quizletin Q-chat. Näin tekoäly saadaan auttamaan ja tukemaan oppijoita sen sijaan, että oppija yrittää generoida valmiin vastauksen ChatGPT:n tai Copilotin avulla. Edellisessä bloggauksessa kerroin, miten tekoäly auttaa opettajia. 

Lähes kaikki kuuntelemani esityksetkin liittyivät tekoälyyn. Alla muistiinpanojani yhdestä keskiviikon, ja useista Microsoftin esityksistä. Kaikki muut ovat perjantailta. Lisää suomalaisten kokemuksia löydät matkatarinoiden bloggauksesta, minne kokemuksia päivittelen pitkin kevättalvea. Tämän viikon HUMAKin koulutuksessa nostin esiin allakin mainittuja näkökulmia tekoälystä (ks. diaesitys 14.2.2024). Erilaisten oppijoiden liitto järjesti 21.2. webinaarin: Opetusteknologian uudet innovaatiot - Terveisiä BETT- ja FETC -opetusteknologiamessuilta! Siellä jaettuja materiaaleja ja tallenteen löydät matkatarkoiden bloggauksesta. (Kappaletta muokattu 22.2.24.)

Canva oli näkyvästi esillä Bett-messuilla. Tein siitä helmikuussa uusimman päivittyvän diasarjan ohjeiden blogisivulle. Canvan ja monen muun sovelluksen suosittelijan linkkini löydät nyt kootusti uudelta suosittelusivulta


Tekoäly- ja koneoppimisen asiantuntijoita tarvitaan lisää

Knight & Chung nostivat keskiviikon Arena esityksessä esille tämän hetken nopeimmin kasvavat ammattialat. Niiden kärjessä ovat tekoäly- ja koneoppimisen asiantuntijat ja niiden jälkeen kestävän kehityksen asiantuntijat, liiketoimintatiedon analyytikot ja tietoturvan asiantuntijat. Oppilaitosmaailmasta he kertoivat kansainvälisen tutkimuksen perusteella, että opettajan työstä vain 49 % on vuorovaikutusta oppijoiden kanssa. Britanniassa opettajan keskimääräinen viikkotyöaika on 57 h. Reilusti yli puolet opettajista on harkinnut alan vaihtoa viimeisen vuoden aikana. Tämä ei paranna nykytilannetta, missä esimerkiksi lähes puolet toisen asteen matematiikan tunneista on epäpätevän opettajan vastuulla.

Poimintoja Microsoftin eri esityksistä

Microsoft oli messujen pääsponsori ja Copilotia pidettiin aktiivisesti esillä sekä sen omissa esityksissä että niissä missä se oli yhteistyökumppani. Jaime Teevan, Microsoftin Chief Scientist, aloitti pääarenan esityksensä kertomalla miten paljon tekoäly säästää aikaa ja rahaa. En tuolloin kirjannut lukuja muistiin, kun se tuntui markkinahötöltä ja yritysten idealismilta. Toki tekoäly voi tuoda säästöjä yhdestä paikasta - ja tuoda kuluja toisaalle, mutta ei se ole minusta mitenkään kiinnostavin näkökulma. Etsin seuraavia lukuja sitten jälkikäteen, kun niistä minulta kyseltiin.

Eipä ole ihme, vaikkapa edelliseen Knight & Chungin esitykseen viitaten, että Microsoft ja lukuisat muut yritykset yrittävät ratkaista näitä resurssiongelmia tekoälyn avulla. Yksi Microsoftin toteamus oli, että "53% of educator skills need to be performed by humans, 45% could be augmented by AI." Ja miksipä ei, ajattelee moni, kun kerran Microsoftin mukaan dollarin investointi tekoälyyn tuottaa keskimäärin 3,42 dollarin hyödyn. Eli säästetään ja voidaan tarjota paremmin henkilökohtaistettua opetusta, ainakin mainoslauseiden mukaan. Tässä yksi raportti aiheesta Microsoftilta: What Can Copilot’s Earliest Users Teach Us About Generative AI at Work?

Taisi olla keskiviikon Mike Tholfsenin esitys, missä esiin nostettiin tekoälyajan osaamisvaatimuksia. Näistä kärkeen nostettiin analyyttinen arvostelu, palautumiskyky ja joustavuus, tunneäly, luova arviointi, älyllinen uteliaisuus, tekoälyn puolueellisuuden havaitseminen ja käsittely sekä kehotteiden hallinta.


Dan Fitzpatrick The AI Educator  (Arena)

  • Seuraavan 10 vuoden aikana on odotettavissa enemmän teknologista kehitystä kuin viimeisen sadan vuoden aikana. Kun nyt tekoälyn avulla voi luoda tekstiä puheesta, parissa vuodessa saadaan sovelluksia, jotka generoivat sisältöjä myös ajatuksista. 
  • Uusi kahtiajako tulee olemaan se, osaako henkilö tehdä yhteistyötä tekoälyn kanssa vai ei. Työmarkkinat ovat jo nyt suuressa muutoksessa. Esimerkiksi Klarnalla ei enää ole tarvetta palkata uusia työntekijöitä, koska tekoäly tehostaa nykyisten työtekijöiden työtä niin paljon. Ikeassa puhelinpalveluiden tarve on vähentynyt niin paljon, että sen henkilöstöä koulutetaan sisustussuunnittelun osaajiksi. 
  • Tekoälyä käyttävät konsultit saivat valmiiksi keskimäärin 12 % enemmän tehtäviä, 25 % nopeammin ja tekivät 40 % enemmän laadukkaampia tuloksia verrattuna niihin, jotka eivät tekoälyä käyttäneet. Lähteenä Harvardin ja MIT:n tutkimus. 
  • Tietokone voitti ihmisen shakissa ensi kerran vuonna 1996, mutta ei se lopettanut shakin pelaamista. Tällä hetkellä shakki on suositumpaa kuin koskaan aiemmin.
  • Wayne Gretzky totesi, että hän luistelee aina sinne, minne kiekko menossa. Ei sinne missä se on nyt. Mitä tämä tarkoittaisi opetusalalla tekoälyn suhteen?
  • Puhuja on kirjoittanut kirjan The AI Classroom: The Ultimate Guide to Artificial Intelligence in Education (3/2023).
Esiintyjä suurella lavalla, taustalla hänen esityksensä.
Dan Fitzpatrick puhumassa Bett Arenalla.

EdTechistä PedTechiä, Aubrey-Smith & Hedger (Teaching & Learning)

  • Lapsi viettää brittikoulussa 1267 tuntia vuodessa. Siellä on kolmenlaista ruutuaikaa
    1. Passiivinen tuijotusaika. Ei juuri ole eroa, tuijottaako oppija paperia, omaa tai open näyttöä. 
    2. Oppija reagoi näytöllä olevaan, esim. monivalinnat.
    3. Oppija ajattelee, luo sisältöjä tai soveltaa oppimaansa.
  • Jokaisen tehtävän tulisi haastaa kognitiivisesti. Vaiheista työskentely esimerkiksi seuraavasti: ideoi, laajenna, tee luonnos ja paranna.

Täydennyskoulutus: Hollier, White & Beck (Teaching & Learning)

  • Paneelissa kerrottiin, miten opettajien täydennyskoulutuksesta huolehditaan 57 koulun verkostossa (yhdistyksessä? yrityksessä?). Esityksessä kerrottiin siitä, miten tärkeää on kuunnella opettajien tarpeita, vähentää heidän kognitiivista taakkaa sekä antaa lupa ja myös aikaa uuden opetteluun. Näissä kouluissa oli myös digitutoreita (TSO, tecnology support officer), jotka työskentelivät tarvittaessa myös opettajien apuna, kun he jotain uutta luokassa ensi kertaa tekivät.
  • Periaatteet tiivistettiin näin: realistisemmat odotukset, keskustelut ovat avain eteenpäin, asynkronisia vaihtoehtoja tarvitaan, juhlitaan onnistumista ja tavoitteena on kehittyminen (improve, not prove).
  • Osaamisen kehittämisessä oli käytössä paljon erilaisia keinoja kuten vertaispalautetta, yhteistyöalueita lähinä ja verkossa, mentorointia ja työn varjostamista. Kun kansallista yhteistä koulutusta ei Suomen tapaan ole, tämä kaikki työ tehtiin tämän verkoston sisäisesti.

Tekoäly organisaatioissa (Ahead Auditorium)

  • Esityksen puhujat Ferrell, Hobson ja Litvinaite tarkastelivat tekoälyä yliopistoissa. Yksi heistä tiivisti tavoitteet seuraavasti: Tekoäly integroidaan osaksi koko organisaation toimintaa. Näin paremmin valmistetaan opiskelijoita työmarkkinoille ja saadaan toimintaan mahdollisia kustannussäästöjä. Hyödyntämällä tekoälyä uusilla tavoilla, organisaatio innovoi samalla uusia tapoja kehittää laatua ja tehokkuutta. 
  • Tekoälyosaamisen myötä myös yliopistot ovat valmiimpia tukemaan opiskelijoitaan, mutta myös keskustelemaan sovellusmyyjien kanssa tekoälysovelluksista, niiden tekijänoikeuksista ym.
  • Opiskelijoille tärkeää on tekoälyn käyttöönotossa yhteistyö, läpinäkyvyys, luottamus ja tieto käyttösäännöistä ja normeista.
  • Opiskelijoiden kommentteja
    • Onko tekoäly huijaamisessa muka jotain uutta? Ainahan työn on voinut teettää toisella. 
    • Olen kuullut, että opettajat tarkastavat esseitämme ChatGPT:n avulla. Sen täytyy olla hämmentävää, kun tekoäly tarkastaa omaa työtään.
    • Tekoäly on niin hyödyllinen työkalu, että jään muista jälkeen, jos en käytä sitä.
    • Kokemukset tekoälyn hyödyllisyydestä vaihtelevat. Tarvitaan koulutusta kriittiseen ja höydylliseen käyttöön. Hyvät tulokset edellyttävät taitavasti luotuja kehotteita.

Tekoälyä humanististen alojen yliopisto-opetuksessa (Ahead Sandbox)

  • Apulaisprofessori Antony Makrinos ja opiskelija Imogen Pollard kertoivat mm. kokeiluista, miten tekoäly auttaa luomaan yliopiston esseiden otsikoita. Otsikoita tehtiin mm. väitteiden ja kysymysten muodossa. Otsikoista oli saatu sitä parempia, mitä tarkempi kehote oli ollut ja mitä enemmän informaatiota sille annettiin. Itse esseiden kirjoittamiseen tekoäly ei suositeltu ja lähteidenkin osalta oli huomattu, että tekoäly tekee usein virheitä.
  • Suuri tila, missä on kymmeniä ihmisiä ja valotaideteoksessa flamingoja ja abstrakteja kuvioita.
    Outernetin näyttely oli katsottavissa koko päivän metroaseman
    uloskäynnin luona. Näistä Lontoon immersiivisen taiteen
    kokemuksista kerroin aiemmassa bloggauksessa.
    Yksi havainto on ollut, että tekoäly on taitava kääntämään klassisia kieliä, esimerkiksi muinaiskreikkaa tai latinaa, toisin kuin Google-kääntäjä tai moni muu verkon käännöskone.    
  • Opiskelija kertoi, että hän oli alkuun kovin epäileväinen ja pelokaskin tekoälyn suhteen, mutta oma asenne muuttui kokemuksen myötä. Tätä edisti myös luottamuksellinen suhde opiskelijoiden ja opettajien välillä. Opiskelija totesi, että usein on hyödyllistä pyytää tekoälyltä esimerkiksi 10 kysymystä jostain aiheesta. Myös interaktiivisuus koettiin hyväksi.

6.2.2024

Tekoälysovelluksia oppimateriaalien tekijöille

Messukeskuksen sisäänkäynti.
Bett-messut on pitkään järjestetty
ExCel-messukeskuksessa.
Osallistuin kahdeksatta kertaa Lontoon Bett-messuille. Täytyy kyllä myöntää, että tänä vuonna merkittävä syy oli halu päästä nauttimaan Lontoon kulttuurista (ks. edellinen bloggaus Lontoon musiikkia ja taidetta). Toki minulla oli myös paljon odotuksia tekoälyn suhteen ja pidän Bettiä myös suomalaisten digipeda-teemoista kiinnostuneiden toiseksi tärkeimpänä verkostoitumispaikkana heti ITK-konferenssin jälkeen. Mitä reissu sitten tarjosi? Alla pari näkökulmaa ja myöhemmin varmaankin lisää. Suomalaisten kokemuksia kokoan matkatarinoiden bloggaukseen

Tekoäly näkyi ja kuului kaikkialla. Microsoftin ollessa pääsponsori, Copilotista puhuttiin kaikkialla. Ensimmäinen esitys mihin osallistuin alkoi Microsoftin vakuuttelulla siitä, paljonko aikaa ja rahaa Copilot säästää. Yllättävän paljon jaettiin ihan perustietoa siitä, miten se toimii. Kovin harvassa esityksessä päästiin syvemmälle kokemusten tai tutkimustulosten jakamiseen. 

Tekoälyn luomaa värikästä ja pikkutarkkaa kuvituskuvaa, joka muistuttaa eläviä soluja tai ehkä sadepisaroita kasvin pinnalla.
Vierailin Illusionariesin näyttelyssä nimeltä
Latent spaces. Siinä tutkittiin humaaniuden ja
tekoälyn suhdetta.
Aiempiin vuosiin verrattuna tavallisten opettajien esityksiä oli harmittavan vähän. Vaikka messualue oli valtavan suuri, on se alle puolet pandemiaa edeltävästä ajasta. Uutta on viime vuosina ollut e-urheilun nousu. Nyt mukana oli suuria amerikkalaisia yrityksiä kuten Meta ja Padlet, joiden en muista olleen Bettissä aiemmin.

Messualueella tuntui, että suuri osa sovelluksista on integroinut ChatGPT:n omaan palveluunsa. Näin tekoäly on käytettävissä suoraan erilaisissa opetussovelluksissa ja auttaa tekemään helpommin asioita, joita näillä sovelluksissa on aiemminkin tehty. Toisena kategoriana olivat uudet tekoälyä hyödyntävät sovellukset, jotka on suunniteltu opettajan avuksi esimerkiksi verkkomateriaalien luomiseen. Niistä esittelen alla neljä.


Redmenta voitti tekoälysovellusten kilpailusarjan  

Bettissä kilpailtiin peräti 24 eri sarjassa ja voittajat löytyvät verkosta: Winners 2024 - Bett Awards. AI in Education -sarjan voitti unkarilainen Redmenta. Se on sovellus interaktiivisten verkkosisältöjen luomiseen. Tarjolla myös avoin sisältökirjasto, josta opettajat voivat ladata, muokata ja jakaa materiaalia oppijoille ja kollegoille. Redmentan keskeinen toiminto vaikuttaa olevan worksheet, johon kootaan allekkain materiaaleja ja niihin liittyviä tehtäviä. Voit tehdä sen itse tai tekoälyn avulla.

Sovelluksesta on tarjolla opettajille maksuton versio ja erilaisia lisenssejä. Tästä suosittelijan linkistä kirjautuen sinä ja minä saamme maksutta lisätilaa ja AI-tokeneita. Kokosin muutkin suosittelijan linkkini uudelle Suosittelut-blogisivulle. Vähän jo sovellusta kokeilin, mutta tässä vaiheessa linkkaan Redmentan oman esimerkin Demo worksheet - AI functions on Redmenta.


Magic School auttaa opettajia noin 70 erilaisessa työtehtävässä 


Edellä mainitun Redmentan ohella tutustuin muihinkin sovelluksiin, joiden avulla opettaja voi kehotteesta luoda monipuolisia materiaaleja. Magic Schoolia oli vähän jo etukäteen kokeillut. Sieltä löytyy tällä hetkellä noin 70 työkalua, joiden avulla voi luoda oppimistehtäviä, kirjoittaa viestejä huoltajille, luoda laulun sanoja, tiivistää tekstiä tai vaikka suunitella oppijan tukea ja uusimpana luoda chat-botteja. Perustyökalut ovat tarjolla opettajille maksutta. Käytössä on 14 kieltä ja vaikka suomea ei ole mainittu, vaikuttaa sekin toimivan. Alkuvuodesta tulossa on opettajan työkalujen rinnalle MagicStudent.

Messuständillä kuulin, että kaiken sovelluksella tehtävän voi tehdä itsekin ChatGPT:n avulla, mutta tällä se on helpompaa. Ymmärtääkseni varsin moni tekoälysovellus perustuu juuri tähän. Sen sijaan, että pyydät esimerkiksi ChatGPT:tä luomaan monivalintoja, voit käyttää näitä sovelluksia, joissa on valmiit kehotteet sille, mitä tarkoittaa monivalinta, missä muodossa vastaukset kerrotaan, millaisia ovat hyvät vastausvaihtoehdot, millainen on sopiva vaikeustaso valitulle kohderyhmälle jne. Maksullisella lisenssillä kyselyt saa vietyä suoraan Microsoft Formsiin.


Diffit luo monipuolista verkkomateriaalia, jotka saa Google-tiedostoina  


Teemu Moilenen esitteli IlonaIT:n perinteisessä Bett-seminaarissa Diffit-sovellusta. Loin yhden lauseen kehotteella materiaalia Suomen presidentinvaaleista yhdeksäsluokkalaisille. Kehotteeseen voisi myös tarjota esim. linkin tai tekstin, minkä pohjalta sisällöt luodaan. Nyt tarjolla on 11 kieltä, mutta ei suomea. Varsin hyvin se silti suomea tuntuu ymmärtävän, mutta käyttöliittymä ja osa materiaalista tarjotaan englanniksi.

Tarjottu kuvitus näytti tuoreita kuvia käynnissä olevien vaalien ensimmäisen kierroksen tuloksista, Haavistosta ja Stubbista. Ensiksi tarjottiin suomeksi teksti, tiivistelmä, sanasto, monivalintoja, lyhyitä kysymyksiä ja avoimia kysymyksiä. Sen jälkeen saa valita, millaisia tulostettavia tai digitaalisia tehtäviä haluaa itselleen. Vaihtoehtoja on kymmenittäin ja Premium-versiolla ne ovat tarjolla Google-tiedostoina (Slides, Docs, Forms) ja jaettavissa suoraan Classroomiin. Diffitin on luvattu pysyvän aina opettajille maksuttomana, mutta tarjolla on myös Premium-lisenssi (noin 15 $/kk). Kirjautumalla sen saa automaattisesti käyttöön 60 päiväksi. Tässä esimerkiksi digitaalinen materiaali dioina ja Forms-kyselynä.  


Nolej AI:lla voi luoda interaktiivisia sisältöjä (H5P)


Ranskalainen Nolej AI voitti Bettissä Global EdTech Startup Awards -kilpailun. Nolej on vain organisaatioille myytävä työkalu interaktiivisten verkkosisältöjen luomiseen, mutta yksittäiset henkilöt saavat siitä maksuttoman kokeilulisenssin. Tutustuin sovellukseen heidän Bett-messuständillä ja olen katsonut muutaman videon, mutta en ole kokeillut sitä itse. Minusta se vaikuttaa täysin identtiseltä H5P.com-sivulla myytävän Smart Import -työkalun kanssa, jonka avulla voi luoda H5P-sisältöjä tekoälyn avulla. Ainoa mahdollinen ero, mitä en täysin ymmärrä, on, että Nolejilla tuotetut sisällöt voi integroida myös LXP:iin tai LRS:iin tai viedä xAPI-tiedostona. 

Ideana molemmissa on, että tekoälyn avulla luodaan esim. tekstistä tai linkistä H5P-materiaaleja ja interaktiivisia tehtäviä. Tarjolla on noin 10 sisältötyyppiä, kun niitä H5P:ssä on kaikkiaan noin 60. Tekoälyllä luotavat sisällöt keskittyvät käsitteiden opettamiseen ja harjoitteluun. Kumpikaan sovellus ei osaa luoda näitä sisältöjä suomenkielisestä materiaalista. 

Avoimen lähdekoodin H5P kuuluu ehdottomasti työkalujen parhaimmistoon. Lue lisää H5P-blogisivulta ja ilmoittaudu ITK-konferenssin H5P-työpajaan 17.4.2024 iltapäivällä Hämeenlinnassa.


Bett: some hajallaan


Ensimmäinen havainto on, että some on rikki. Tähän asti Viestipalvelu X (ent. Twitter) on ollut ykkönen liveraportoinnissa ja konferenssin keskusteluissa, opitun ja koetun jakamisessa sekä osallistujien kesken että koti-Suomeen. Se on ollut ylivertainen palvelu tällaiseen tapahtumaan, sillä ammatilliset profiilit ovat lähtökohtaisesti julkisia ja yhteiseen keskusteluun on riittänyt yhteinen hashtag. X toimii edelleen monelta osin hyvin, mutta sen käyttö ja merkitys vähenee jatkuvasti eikä mikään uusista vastaavista sovelluksista ole vielä vakiinnuttanut paikkaansa. 

Tein Suomalaiset BETT-messuilla -ryhmään äänestyksen ja kysyin, mitä kautta osallistujat aikovat someen viestiä. Facebookia äänesti 38 % (10 henkeä), Instagramia 26 % ja LinkedIniä 16 %. X sai vain kaksi ääntä (7 %). Kuvasta näet, missä Bett-messut itse tapahtumasta viestii. Ei ole sielläkään vielä esimerkiksi Threads- ja Blue Sky-sovelluksia.

Somen haasteet ja kallis mobiilidata vaikeuttivat somettamista. Monilla kanavilla äänessä olivat lähinnä yritykset, eivät niinkään osallistujat. Mutta onneksi verkostoiminen onnistuu ilman nettiäkin.
 
Alle upotin Jari Sjölundin tviitin porukasta, jolla illastimme IlonaIT:n seminaarin jälkeen. Tviitin saatesanoista puuttuu Erilaisten oppijoiden liiton Riikka Marttisen kollegan Pasi Sarsaman ja Maanpuolustuskorkeakoulun Lauri Vasen nimet. Mainittakoon vielä Lontoon viikkoon sopivan Dolly Partonista kertovan 9 to 5 -musikaalin t-paitani teksti: "What a way to make a livin'."

4.2.2024

Padlet - lukuisia uusia ominaisuuksia

Padlet on käytössäni päivittäin ja se on pitkään kuulunut TOP5-työkalujeni listalle. Käytän sitä eniten täydennyskoulutusten oppimisympäristönä ja tiedon kuratoinnissa. Sovellus sopii hyvin myös esimerkiksi yksittäisille oppitunneille, projekteihin tai kokouksiin yhteisen työskentelyn ja vuorovaikutuksen tueksi. Siitä on tarjolla maksuton versio, jolloin riittää, että vain opettaja tai yksi ryhmästä kirjautuu sovellukseen.

Padlet on viime vuosina ja erityisesti loppusyksystä kehittynyt vauhdilla, joten päivitin ohjediat ja tein uuden videon. Tiesitkö, että viesteihin saa äänestyksiä ja En osaa piirtää -kohdasta voi generoida kuvia tekoälyn avulla? Tekoälyä käyttää myös ns. Magic Padlet, jonka avulla opettaja voi luoda Padletin tageineen luonnokseksi työskentelylle. Uutta ovat myös viestien ajoittaminen tai sallittujen liitteiden tai toimintojen määrittely sekä henkilöiden tagaaminen. Myös hakutoiminnot ovat tekoälyn myötä kehittyneet.
 
Padletin jakamiseen yksistään linkkinä on monta vaihtoehtoa: linkki osoitekentästä, lyhytlinkki, QR-koodi tai diaesitys sekä ihan uusimmat jakamisen tavat, jotka löytyvät jakamisen asetuksista. 
  • Erittely- eli breakout-linkki: Voit jakaa pienryhmille linkit Padletin osioihin. Pienryhmät eivät näe toistensa työskentelyä, mutta opettaja näkee kaiken työskentelyn.  
  • Lähetys- eli toimituspyyntölinkki: Voit kutsua muita lisäämään viestejä Padletiin ilman, että he näkevät sen muuta sisältöä. Luo tätä varten oma Padlet ja määrittele mitä tapahtuu viestin lisäämisen jälkeen. Vaihtoehtoja on kolme: lisää toinenkin viesti, palaute (esim. kiitos vastauksesta) tai pääsy lukemaan Padlettia. Kokeile tästä ja kerro miten Padletia käytät ja mikä siinä ihastuttaa. Näet muiden vastaukset ja voit kommentoida niitä, mutta vasta kirjoitettuasi oman viestin. 

Selfie Padletin perustajan kanssa.
Bett2024-messuilla kävin kiittämässä Padletin
perustajaa ja toimitusjohtajaa Nitesh Goelia
erinomaisesta sovelluksesta ja
pari kehittämisideaakin annoin.

Tutustu uusiin ominaisuuksiin tarkemmin seuraavista linkeistä (osa on upotettu alle).