Posti toi juuri lämpimäisiä, Hanna Kleemolan jutun Kyrönmaa-lehdestä. Se kertoo Laihialla 7.10. järjestetystä Lakeurella tuuloo -koulutuspäivästä kaikille kunnan opettajille. Hyvin toimittaja tavoitti päivän hengen ja koulu oli pullollaan intoa ja kokeilunhalua. Olin mukana pitämässä pari toiminnallista työpajaa mobiilioppimisesta ja kokosin käsiteltyjä teemoja tähän diasarjaan.
18.10.2017
9.10.2017
Edulliset VR-lasit opetuksessa
Kunnollisia ja kalliita VR- eli virtuaalitodellisuuslaseja on hankittu jo useisiin oppilaitoksiin. Itseäni innostavat vielä tässä vaiheessa enemmän edulliset pahvi- tai muovilasit, sillä ne ovat hintansa puolesta jokaisen oppilaitoksen (opettajan/oppijan) hankittavissa. Niitä käytetään yhdessä puhelimen kanssa.
Tällä hetkellä olen innoissani Google Expeditions -sovelluksesta (iOS, Android), jonka avulla voin viedä ryhmän luokkaretkelle pariinsataan eri paikkaan, kuten maailmanperintökohteisiin eri puolille maailmaa, avaruusasemalle tai hengityselimistön sisälle. Sovellus toimii niin, että opettaja valitsee ja lataa sovelluksesta (mieluiten tabletille) luokkaretken kohteen ja ottaa oppaan roolin. Oppijat avaavat saman sovelluksen omista puhelimistaan ja liittyvät tutkijoiksi. Jotta tämä onnistuisi, kaikkien tulee olla samassa langattomassa verkossa.
Kun tutustut sovellukseen itsenäisesti ennen kokeilua ryhmän kanssa, kannattaa avata opettajan rooli tabletilta (tai toiselta puhelimelta) ja oppijan rooli puhelimelta, jonka laittaa VR-laseihin. Näin kuvasta toiseen liikkuminen toimii jouhevammin.
Toinen innostava sovellus on Cardboard Camera (iOS, Android), jolla voi ottaa 360-kuvia. Opetukseen siitä tekee valokuvaa käyttökelpoisemman se, että mukana ovat äänet, ellei niitä erikseen halua ottaa pois. Näin oppijat voivat ottaa kuvia esim. metsäretkeltä kertoen samalla havaintoja ympärillään näkyvästä opiskeltavan asian näkökulmasta. Kielten opetuksessa voidaan 360-kuvien avulla esitellä vaikka paikallisia nähtävyyksiä tai historiassa muistomerkkejä. Aiheeseen voit tutustua kahden viikon takaisessa bloggauksessani.
Kun kaipaat ideoita siitä, mitä kaikkea opetuksen kentällä on kokeiltu, suosittelen tutustumaan kahteen hankkeeseen ja mielelläni kuulen kommenteissa muistakin opetuksen VR-hankkeista. Virtuaaliset oppimisympäristöt perusopetuksessa on kolmen savonlinnalaiskoulun 7.-9. luokkien hanke. Sen verkkosivuilta löytyy hyviä ja konkreettisia ideoita VR-lasien hyödyntämiseen yläkoulussa. FinEduVR puolestaan on neljän lukion hanke. Se on laajasti selvittänyt ja testaillut laitteiden ja sovellusten mahdollisuuksia opetuksessa, myös yhteistyössä yritysten kanssa ja kansainvälistä yhteistyötä tehden.
Ostin viime viikolla lisää pahvisia VR-laseja, niin että minulla on nyt lasit 23 hengen ryhmälle. Vasta kolmannesta myymälästä löysin riittävän määrän laseja. Pahvisia löysin 1-10 e hintaan ja muovisia näyttää olevan tarjolla noin 30 e alkaen. Ainakin viime viikolla Gigantti on myynyt pahvilaseja virallisen hinnan (7,90 e) sijaan Tampereen Kalevan myymälässä alle kolmella eurolla ja Helsingin Forumin myymälässä poistotarjouksena eurolla, tosin sillä hintaa irtoaa vain yhdet lasit, ellei ole taitava tinkimään. Gigantin asiakaspalvelu vahvisti minulle tänään, että tarjoukset ovat usein myymäläkohtaisia.
Ensimmäiseksi ostin vuonna 2015 Clas Ohlsonin pahvilasit ja niiden ensikokemuksista kertova bloggaukseni on neljänneksi luetuin kirjoitukseni. Joulupukki toi myöhemmin muoviset lasit, jotka ovat siitä kivat, että pysyvät päässä pitämättäkin ja puhelinkin pysyy napakasti paikoillaan. Tosin puhelin kiinnitetään laseihin niin, että samalla tulee laittaneeksi äänet pois, kun kiinnike on omalle puhelimelleni vähän huonossa kohdassa. Näin ollen muovilaseja ostettaessa ne kannattaa testata oman puhelimen kanssa.
Nyt hankkimiini Gigantin laseihin ihastuin euron hinnan lisäksi myös koska ne ovat niin suuret, että silmälasit mahtuvat niihin vaivatta, mutta myös entistä suuremmat puhelinmallit. Laseissa on sivuilla tarrat, jotka pitävät puhelimen paremmin paikoillaan kuin Ohlsonin mallin kuminauha.
Toki malleja on paljon muitakin ja osa on tilannut laseja ulkomailta. Yksi huomioitava seikka koulukäytässä on se onko materiaali käsittelemätöntä pahvia vai onko se käsitelty niin, ettei otsasta tarttuva hiki tee laseista jo lyhyen käytön jälkeen suttuisen näköisiä. Osassa pahvilaseja on toimintojen ohjaamiseen magneetti, jota en tosin omassa puhelinmallissani ole saanut toimimaan. Joissain malleissa on nappula lasien yläosassa, mutta sekin on minulta testaamatta.
Tällä hetkellä olen innoissani Google Expeditions -sovelluksesta (iOS, Android), jonka avulla voin viedä ryhmän luokkaretkelle pariinsataan eri paikkaan, kuten maailmanperintökohteisiin eri puolille maailmaa, avaruusasemalle tai hengityselimistön sisälle. Sovellus toimii niin, että opettaja valitsee ja lataa sovelluksesta (mieluiten tabletille) luokkaretken kohteen ja ottaa oppaan roolin. Oppijat avaavat saman sovelluksen omista puhelimistaan ja liittyvät tutkijoiksi. Jotta tämä onnistuisi, kaikkien tulee olla samassa langattomassa verkossa.
Kun tutustut sovellukseen itsenäisesti ennen kokeilua ryhmän kanssa, kannattaa avata opettajan rooli tabletilta (tai toiselta puhelimelta) ja oppijan rooli puhelimelta, jonka laittaa VR-laseihin. Näin kuvasta toiseen liikkuminen toimii jouhevammin.
Toinen innostava sovellus on Cardboard Camera (iOS, Android), jolla voi ottaa 360-kuvia. Opetukseen siitä tekee valokuvaa käyttökelpoisemman se, että mukana ovat äänet, ellei niitä erikseen halua ottaa pois. Näin oppijat voivat ottaa kuvia esim. metsäretkeltä kertoen samalla havaintoja ympärillään näkyvästä opiskeltavan asian näkökulmasta. Kielten opetuksessa voidaan 360-kuvien avulla esitellä vaikka paikallisia nähtävyyksiä tai historiassa muistomerkkejä. Aiheeseen voit tutustua kahden viikon takaisessa bloggauksessani.
Kun kaipaat ideoita siitä, mitä kaikkea opetuksen kentällä on kokeiltu, suosittelen tutustumaan kahteen hankkeeseen ja mielelläni kuulen kommenteissa muistakin opetuksen VR-hankkeista. Virtuaaliset oppimisympäristöt perusopetuksessa on kolmen savonlinnalaiskoulun 7.-9. luokkien hanke. Sen verkkosivuilta löytyy hyviä ja konkreettisia ideoita VR-lasien hyödyntämiseen yläkoulussa. FinEduVR puolestaan on neljän lukion hanke. Se on laajasti selvittänyt ja testaillut laitteiden ja sovellusten mahdollisuuksia opetuksessa, myös yhteistyössä yritysten kanssa ja kansainvälistä yhteistyötä tehden.
Millaiset pahvilasit?
Ostin viime viikolla lisää pahvisia VR-laseja, niin että minulla on nyt lasit 23 hengen ryhmälle. Vasta kolmannesta myymälästä löysin riittävän määrän laseja. Pahvisia löysin 1-10 e hintaan ja muovisia näyttää olevan tarjolla noin 30 e alkaen. Ainakin viime viikolla Gigantti on myynyt pahvilaseja virallisen hinnan (7,90 e) sijaan Tampereen Kalevan myymälässä alle kolmella eurolla ja Helsingin Forumin myymälässä poistotarjouksena eurolla, tosin sillä hintaa irtoaa vain yhdet lasit, ellei ole taitava tinkimään. Gigantin asiakaspalvelu vahvisti minulle tänään, että tarjoukset ovat usein myymäläkohtaisia.
Ensimmäiseksi ostin vuonna 2015 Clas Ohlsonin pahvilasit ja niiden ensikokemuksista kertova bloggaukseni on neljänneksi luetuin kirjoitukseni. Joulupukki toi myöhemmin muoviset lasit, jotka ovat siitä kivat, että pysyvät päässä pitämättäkin ja puhelinkin pysyy napakasti paikoillaan. Tosin puhelin kiinnitetään laseihin niin, että samalla tulee laittaneeksi äänet pois, kun kiinnike on omalle puhelimelleni vähän huonossa kohdassa. Näin ollen muovilaseja ostettaessa ne kannattaa testata oman puhelimen kanssa.
Nyt hankkimiini Gigantin laseihin ihastuin euron hinnan lisäksi myös koska ne ovat niin suuret, että silmälasit mahtuvat niihin vaivatta, mutta myös entistä suuremmat puhelinmallit. Laseissa on sivuilla tarrat, jotka pitävät puhelimen paremmin paikoillaan kuin Ohlsonin mallin kuminauha.
Toki malleja on paljon muitakin ja osa on tilannut laseja ulkomailta. Yksi huomioitava seikka koulukäytässä on se onko materiaali käsittelemätöntä pahvia vai onko se käsitelty niin, ettei otsasta tarttuva hiki tee laseista jo lyhyen käytön jälkeen suttuisen näköisiä. Osassa pahvilaseja on toimintojen ohjaamiseen magneetti, jota en tosin omassa puhelinmallissani ole saanut toimimaan. Joissain malleissa on nappula lasien yläosassa, mutta sekin on minulta testaamatta.
AR/VR-materiaalejani sekä päättyneitä ja tulevia koulutuksia
- Etelä-Karjalan kesäyliopiston lisätyn todellisuuden eli AR-koulutuksen johdantodiat 3.10.2017
- Mobiilioppiminen ja mobiilirata -työpajat Laihialla 7.10.2017
- Luova luokka -mediakasvatusseminaari Oulussa 16.11.2017
- QR-koodit opetuksessa -diat
- Lisätty todellisuus opetuksessa -diat
- Linkissä on lokakuun alun versio, jota jo haluaisin vähän päivittää. Se saa kuitenkin odottaa, sillä diojen jakamiseen lähes kuusi vuotta käyttämäni SlideShare on rikki. Vielä ei ole tietoa, onko palvelussa joku tilapäinen häiriö vai haluaako sen hankkinut Microsoft tarkoituksellisesti kaventaa sen käyttöä ja estää materiaalien aitoa jakamista muille. Räikeimmät huononnukset ovat, että tällä hetkellä ei ole mahdollista päivittää dioja eikä niitä saa ulos kuin pdf-muodossa.
- Virtuaalilasien diat upotin alle ja tein siitä 23. koulutusdiojeni sivuilla olevan ja ajoittain päivittyvän diasarjan. Tämä on ensimmäinen versio, joka vuosien varrella ja lisää oppiessani ja teiltä ideoita saadessani tästä kehittyy.
- Kommentti 9.11.17: SlideShare on lopettanut mahdollisuuden päivittää diasarjoja tai jakaa niitä PowerPoint-muodossa. Kirjoitin aiheesta blogijulkaisun SlideShare on rikottu ja jakaminen tauolla. Koska dioja ei voi päivittää, löydät uusimmat diat jatkossa tämän blogin koulutusdiojen sivulta.
2.10.2017
Digivälineet arvioinnissa - mitä uutta tarjolla?
Viisi vuotta sitten julkaisin tämän blogin varsinaisen ensimmäisen kirjoituksen otsikolla, Jotta en eksyisi verkkoon. Tämä julkaisu puolestaan on blogini 200. ja tässä on kolme osaa: Ensin lyhyesti muistelen viime vuosia, sitten jaan iltapäivän linkit ja diaesitykseni Suomi toisena kielenä -opetuksen kehittämispäivästä. Lopuksi nostan esiin noin puolen vuoden aikana tulleita muutoksia muutamassa paljon käytetyssä arviointityökalussa (Kahoot, Quizizz ja Quizlet).
Perusteellisin koontini sähköisestä arvioinnista löytyy tämän blogin sähköisten kokeiden sivulta. Siellä voit kokeilla vastaamista pariinkymmeneen erilaiseen kyselyyn ja sieltä löydät myös muhkean ja usein päivittyvän noin 120 dian diasarjan aiheesta.
Sen verran sattuu tasalukuja tähän bloggaukseen, että pieni muistelu sallittakoon. Olin vappuun 2014 asti töissä Pirkanmaan II asteen koulutuksen PAOK-hankkeessa. Sen viiden toimintavuoden aikana suurin muutos oppilaitoksissa oli, kun oppilaitos tai yksikkö toinen toisensa jälkeen ilmoitti, että he ovat hankkineet laitteet kaikille opiskelijoilleen. Hankkeelle se tarkoitti opettajien tukemista tässä muutoksessa. Tuolloin ideoin mm. mobiiliradan, jota edelleen vedän useita kertoja vuodessa.
Aivan PAOK-hankkeen loppuaikoina alkoi esiin nousta toinen teema, joka yhä jatkuu. Tarpeeseen oppia sähköistä arviointia tein edellä mainitun laajan sähköisen arvioinnin diasarjan, jota olen sen jälkeen lukuisia kertoja päivittänyt. Sellaisenaan en sitä koskaan käytä, vaan poimin sieltä aina kuhunkin koulutukseen hyviä työkaluja. Tehkää te samoin!

Esitykseni diat löydät tästä linkistä ja alla ovat siihen liittyvät linkit, joihin voi palata myöhemminkin. Ne ovat ovat kenen tahansa kokeiltavissa:
Kirjoitin sähköisten arviointityökalujen uusista ominaisuuksista tammikuussa otsikolla Kahoot Jumble ja muuta uutta kivaa. Koska kirjoitus on kaikkien aikojen toiseksi luetuin bloggaukseni ja koska muutoksia on jälleen tullut runsaasti, jatkan samasta teemasta kolmen helpon ja suositun sovelluksen näkökulmasta.
Quizizz
Quizlet
Perusteellisin koontini sähköisestä arvioinnista löytyy tämän blogin sähköisten kokeiden sivulta. Siellä voit kokeilla vastaamista pariinkymmeneen erilaiseen kyselyyn ja sieltä löydät myös muhkean ja usein päivittyvän noin 120 dian diasarjan aiheesta.
Muistelua
Sen verran sattuu tasalukuja tähän bloggaukseen, että pieni muistelu sallittakoon. Olin vappuun 2014 asti töissä Pirkanmaan II asteen koulutuksen PAOK-hankkeessa. Sen viiden toimintavuoden aikana suurin muutos oppilaitoksissa oli, kun oppilaitos tai yksikkö toinen toisensa jälkeen ilmoitti, että he ovat hankkineet laitteet kaikille opiskelijoilleen. Hankkeelle se tarkoitti opettajien tukemista tässä muutoksessa. Tuolloin ideoin mm. mobiiliradan, jota edelleen vedän useita kertoja vuodessa.
Aivan PAOK-hankkeen loppuaikoina alkoi esiin nousta toinen teema, joka yhä jatkuu. Tarpeeseen oppia sähköistä arviointia tein edellä mainitun laajan sähköisen arvioinnin diasarjan, jota olen sen jälkeen lukuisia kertoja päivittänyt. Sellaisenaan en sitä koskaan käytä, vaan poimin sieltä aina kuhunkin koulutukseen hyviä työkaluja. Tehkää te samoin!
S2-opetuksen kehittämispäivät
Esitykseni diat löydät tästä linkistä ja alla ovat siihen liittyvät linkit, joihin voi palata myöhemminkin. Ne ovat ovat kenen tahansa kokeiltavissa:
- Todaysmeet.com/digis2 - chat avoinna 29.9.2017 asti
- Answergarden.ch/553505 - voit vastata monta kertaa, mutta kerro vain yksi digiväline/vastaus
- Kahoot: kieltenopetuksen Jumble - vastattavissa Kahootin mobiilisovelluksella 8.10.2017 asti. Koodi on 069278.
- Quizizz.com/join: voit vastata kyselyyn CC-lisensseistä 14.10. asti koodilla 870932.
- Quizlet: kokeile uutta diagrammitehtävää marjoista
- EDpuzzle (ks. aeimpi bloggaus, ylempää esimerkkiä voit kokeilla kirjautumatta)
- X-breikki (ks. aiempi bloggaus)
Mitä uutta sähköisissä arviointityökaluissa?
Kirjoitin sähköisten arviointityökalujen uusista ominaisuuksista tammikuussa otsikolla Kahoot Jumble ja muuta uutta kivaa. Koska kirjoitus on kaikkien aikojen toiseksi luetuin bloggaukseni ja koska muutoksia on jälleen tullut runsaasti, jatkan samasta teemasta kolmen helpon ja suositun sovelluksen näkökulmasta.
- Merkittävin uudistus on, että mobiilisovelluksella (Android, iOS) voi kyselyihin vastata omaan tahtiin eli esimerkiksi kotitehtävänä. Opettajat ja muut kirjautuneet käyttäjät (Kahoot kertoo kirjautumisen ikärajaksi 16 v. ) voivat haastaa ryhmän vastaamaan ja jakaa kyselyn koodilla tai linkillä. Tällöin haasteen lähettäjä näkee kaikkien vastaukset. Voi kokeilla tähän kieltenopetuksen Jumble -kyselyyn vastaamista mobiilisovelluksella. Koodi on 069278 ja kysely on avoinna 8.10.2017 asti. Tämän lisäksi oppijat voivat vastata kaikkiin julkisiin Kahoot-kyselyihin ilman kirjautumista.
- Kahootin kuvitukseksi omat ja CC0-lisessillä jaetut kuvat (ks. esim. pixabay.com) ovat perinteisesti olleet parhaita, sillä tekijänoikeustietoja ei kätevästi saa esille. Tällä hetkellä Kahoot kokeilee mahdollisuutta käyttää tiettyjä Getty Imagesin kuvia, mutta niitä on varsin vähän ja hyvät hakutoiminnot puuttuvat. Hauskempi on mahdollisuus lisätä gif-animaatioita (ks. esim. giphy.com).
- Tavalliseen Kahootin monivalintaan ja Jumbleen, missä asiat laitetaan oikeaan järjestykseen, saa mukavaa vaihtelua, kun ne teettää ryhmätehtävinä. Näiden oheen suosittelen rohkeasti kokeilemaan myös sokeaa Kahootia (Blind Kahoot), jonka ideana on opettaa uusi asia Kahootin avulla. Välillä oppijoilta kysellään miten he luulevat asian olevan, välillä kysellään heidän mielipiteitä, välillä opettaja kertoo asista ja sitten tarkistus- tai kertauskysymyksillä varmistetaan, onko asia opittu.
- Jos ryhmässäsi on ongelma, että oppijat jakavat Kahootin koodin kavereille, jotka tulevat muista luokista virtuaalisesti paikalle törkeillä käyttäjänimillä, on hyvä tietää, että asiattomat käyttäjänimet voi poistaa niitä klikkaamalla. Ylimääräisten pelaajien pääsyä voi olleellisesti vaikeuttaa valitsemalla peliä käynnistettäessä Enable 2 Step Join. Tällöin pelaajien tulee ensin antaa pelikoodi ja sitten järjestää seitsemän sekunnin välein järjestystä vaihtavat merkit.
- Oletko jo kokeillut kaikkea? Toisiko kivaa vaihtelua video, joka soi taustalla, kun oppijat kirjautuvat Kahootiin? Entä jos siellä soisi tuttu Kahoot-biisi, mutta uudenlaisena versiona? Niitä löydät YouTubesta Kahoot-soittolistoilta mm. Izzyltä tai Jason Beauchampilta. Videolla voi myös pyöriä tanssiesitys Kahootin tahtiin, vaikka oppijoiden tai Michelle Obaman esittämänä.
Quizizz
- Quizizz on Kahootin kaltainen monivalintakysely, jonka voi tehdä luokkahuoneessa tai antaa kotitehtäväksi. Quizizz-kyselyssä opettaja voi valita, saako nopeudesta lisäpisteitä vai ei ja vastausaikaa voi antaa jopa 15 minuuttia. Nämä monipuolistavat sen mahdollisuuksia toisaalta erityisopetuksessa, toisaalta hyödyntämiseen tiedonhankintaa tai harkintaa vaativissa tehtävissä.
- Quizizz on muuttanut käyttöjärjestelmän ulkoasua. Toistaiseksi voi valita, käyttääkö uutta vai vanhaa versiota, mutta ne ovat yhtä helppoja. Uudessa etuna on mahdollisuus luoda kyselyistä kokoelmia esim. oppiaineen, luokka-asteen tai kurssin mukaan.
- Quizizz toimii selaimella kaikilla laitteilla. Mobiilisovellus (Android, iOS) lukee haluttaessa ääneen kysymykset ja vastausvaihtoehdot, ei tosin suomeksi. Lisäksi sen avulla voi ottaa pois musiikin ja meemipalautteet, vaikka opettaja olisi ne valinnut.
Quizlet
- Etenkin kieltenopettajien suosima Quizlet sopii hyvin myös mm. käsitteiden harjoitteluun reaaliaineissa. Kieliksi voi valita myös kemian ja matematiikan, jolloin saa käyttöön erikoismerkkejä. Uudet diagrammi-tehtävät laajentavat käyttömahdollisuuksia kieltenopetuksen ulkopuolelle. Diagrammi-tehtäviä tehdään nimeämällä kuvassa näkyviä kohteita tai yhdistämällä niihin sanoja. Esimerkiksi kaupungit kartalla, kuvan esineiden nimeäminen, aivojen rakenne tai veden kiertokulku. Tässä S2-opetukseen tekemäni esimerkki marjoista.
- Quizletissä on kysymystyyppejä jo kahdeksan: viisi opiskeluun, kaksi peliä ja suositeltavan suosittu live ryhmäkisoihin luokkatilanteessa.
26.9.2017
360-kuvia kännykkäsovelluksella
| 360-kuvaa otettaessa käännytään hitaasti ympäri myötäpäivään. |
Kuva otetaan Cardboard Camera -sovelluksella pitämällä puhelinta pystyasennossa ja pyörähtämällä rauhallisesti ympäri myötäpäivään. Sovellus äänittää taustaäänet ja oman selostuksesi, ellet vaimenna niitä. Kamera kuvaa ympäristön, mutta varsin paljon taivasta ja maata jää piiloon eli kuva ei ole niin laajalta alueelta kuin varsinaisilla 360-kameroilla otettu. Liikettä kuvassa ei kannata olla.
Kuvat voi saman tien katsoa tai näyttää muille. Kuvia voi myös jakaa linkillä, kuten itse tein alla esimerkkikuville. Kun avaat linkin mobiililaitteella, saat ehdotuksen asentaa Cardboard Camera -sovelluksen ja sitten ladata jaetun kuvan sovellukseen.
Valitse sovelluksesta kuva, jonka haluat katsoa. Niitä on sovelluksessakin muutama jo valmiina ja omat ja jaetut kuvat löytyvät eri välilehdiltä. Klikkaa sitten virtuaalilasien kuvaketta, niin saat oman näkymän molemmille silmille. Laita sen jälkeen kännykkä virtuaalilaseihin. Ainakin omalla kännykälläni kuva avautuu vasta kun puhelin on vaakatasossa, kuten sen virtuaalilaseja käytettäessä kuuluukin olla.
| Sovelluksestä näet omilla välilehdillä esikatselulistan omista ja sinulle jaetutuista kuvista. |
- Nymphenburgin linna (sisäkuva)
- Nymphenburgin linna (ulkokuva)
- Münchenin kasvitieteellinen puutarha
- Kotkanpesä
- Kitzbühler Horn, alppikukkien puutarha
Tuovatko 360-kuvat sinusta toisen kokemukset lähemmäksi kuin tavallisten valokuvien katsominen? Kokeile itse: samalta reissulta julkaisin myös kaksi bloggausta puutarhablogissani otsikoilla Puutarhakuvia Münchenistä ja Alppien kukkasia Itävallasta.
Tässä vielä linkki Google Cardboardin sivulle, missä ohjeistetaan kuvien ottaminen, jakaminen ja varmuuskopiointi.
PS. Julkaisen lokakuun alussa koulutusdiojeni sivulla uuden diasarjan virtuaalilaseista. Näkökulmana ovat edulliset pahvilasit ja niiden maksuttomat sovellukset, etenkin opetuskäytön näkökulmasta. Teemat ovat esillä muutamissa syksyn koulutuksissani, seuraavaksi Etelä-Karjalan kesäyliopiston lisätyn todellisuuden opetuskäytön koulutuksessa Lappeenrannassa 3.10.2017. Mukaan mahtuu vielä!
PS2: Tästä linkistä näet muut blogijulkaisuni virtuaalilaseihin liittyen.
18.9.2017
Digitaalisuus osana opetusta
| Tapahtuma järjestettiin Haikon kartanossa Porvoossa. |
OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen otti vahvasti kantaa vaikuttamiseen myös sosiaalisessa mediassa. Siellä tarvitaan Luukkaisen mukaan järjestöaktiiveja sekä luomaan mielikuvia että ampumaan alas vääriä. Twitter (ks. ohjediani Twitteristä) on hyvä kanava elinkeinoelämän, poliitikkojen ja median suuntaan, sillä sen käyttäjissä on keskimääräistä enemmän vaikuttajia.
Opettajapäivien aikana 16 henkilöä osallistui Twitterissä tunnuksella #okka17 käytyyn keskusteluun. Tviitteejä lähetettiin 117 ja kun jokaisella oli keskimäärin 435 seuraajaa, viestit levisivät varsin laajalle. Twitterin avulla voi laajentaa keskustelua läsnä olevaa porukkaa laajemmalle ja mahdollistaa osallistujien vuorovaikutuksen samanaikaisesti, kun edessä on äänessä yksi asiantuntija kerrallaan. Itse teen usein seminaareissa myös pääosan muistiinpanoistani suoraan Twitteriin.
Tapahtuman jälkeen on mielenkiintoista tutkia tilastoja tapahtuman suosituimmista teemoista esim. www.followthehashtag.com-sivuston avulla. Sen mukaan opettajapäivien tärkeimmiksi tviiteiksi nousivat seuraavat:
Amk-koul. ei pidä kadottaa, se tuottaa uudenlaisia ratkaisuja ja toimintamalleja yhteiskuntaamme. Olennaista osaamista. @oajry #okka17— Hannele Louhelainen (@Suomalou) 15. syyskuuta 2017
#pedagogiikka on ikuista oppimista! @MatleenaLaakso #okka17 #opettaja #ammatillinenkoulutus #varhaiskasvatus pic.twitter.com/salQ4n2g4j— Merja Laitinen (@laitime57) 16. syyskuuta 2017
— Matleena Laakso (@MatleenaLaakso) 15. syyskuuta 2017
Kun sote siirtyy kunnilta pois, opetus on kuntien merkittävin tehtävä. Se kannattaa äänestyspäätöstä tehdessä muistaa. #okka17— Matleena Laakso (@MatleenaLaakso) 16. syyskuuta 2017
Perjantain teema oli "Jaksaa, jaksaa" ja lauantain "Muutos on mahdollisuus". Omistakin kokemuksista löytyy tilanne, jolloin työsuhteen päättyminen ei lainkaan tuntunut mahdollisuudelta, ja viisi vuotta se tuntui hienolta mahdollisuudelta. Tuolloin osaamista oli kertynyt jo monipuolisemmin ja digitalisaation ansiosta se oli verkossa näkyvillä. Tämä osaamisen ja materiaalien määrätietoinen jakaminen verkossa loi näin itsellenikin yllättäen uuden työn freelancer-kouluttajana.
Digitaalisuus tuo kaikille opettajille mahdollisuuksia positiiviseen muutokseen. Esitykseni aikana keräsimme osallistujajoukon parhaaksi kokemat sähköiset työkalut tähän AnswerGardeniin. Torstaihin asti voit vielä äänestää parhaita oppimisen työkaluja Jane Hartin listalle. Molemmista voit käydä tutkimassa muiden suosituksia tai ihan vain kokeilla Answergardeniin vastaamista - tai ottaa sen käyttöösi omassa opetuksessa (ks. ohjediat). Kokeilunhalu kun on se keskeisin tekijä, mikä digiopettajia kasvattaa!
Horisontti-raportteja ei tehdä erikseen ammatillisen koulutuksen näkökulmasta, joten voin suositella sekä K-12-ryhmän että korkea-asteen raportteihin tutustumista. Raportin alussa on aina yhden sivun kuva, mikä tiivistää opetusteknologian keskeisimmät trendit, haasteet ja kehityskulut kyseisen kohderyhmän näkökulmasta. Monista raporteista on myös tehty muutaman minuutin videoita YouTubeen (ks. NMC:n soittolista). Sellaisen katsomisella voisi vaikka aloittaa hankeideoinnin, kehittämispäivän tai projektiryhmän kokouksen.
EDpuzzle nousee esiin raportista yhtenä sovelluksena oppimisen mittaamiseen. Sitä voit kokeilla tästä blogijulkaisusta (ylempi toimii kirjautumatta). Samanlaisia interaktiivisia videoita voit tehdä H5P-tehtävätyökaluilla, jos ne ovat oppilaitoksessanne käytössä. Helpoista animaatioista esillä oli Dvolver. Se ei toimi mobiililaitteilla, joille on omia sovelluksia (ks. digitarinoiden diasarja). Erilaisia animaatioita, videoita ja kuvatarinoita tehdään suomalaisissa oppilaitoksissa tällä hetkellä runsaasti. Tämä Students as Creators eli oppijat sisällöntuottajina nousee esiin keskeisenä trendinä useissa Horisontti-raporteissa. Pohjoismaisissa trendeissä näkyy vahvasti sähköinen arviointi ja siihen liittyen tein esimerkiksi tällaisen lyhyen Quizizz-kyselyn Haikon kartanosta. Voit vastata siihen tästä koodilla 634333 (kysely avoinna 28.9. asti).
| Kuvassa käynnissä Liikkuvan koulun loistava innovaatio x-breikki, missä kysymyksiin vastataan liikkeillä. Tästä voit lukea siitä aiemman bloggaukseni. |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
