Digiosalliseksi-työpaja verkostoista ja jakamisesta

Digiosalliseksi-hankkeen esittely

Digiosalliseksi on keväällä käynnistynyt TAMKin hallinnoima ESR-hanke, Sen tavoitteena on tukea erityistä tukea tarvitsevien nuorten digiosallisuutta, niin että heillä olisi paremmat valmiudet sekä mahdollisuudet opiskella, työskennellä ja toimia digitaalisessa yhteiskunnassa.

TAMKin ammatillinen opettajakorkeakoulu järjestää workshopeja ensisijassa osatoteuttajille, mutta kun on tilaa myös muut kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan ja tällöin mainostan niitä mm. uudella Tervetuloa-blogisivullani.

Hankkeen projektipäällikkönä toimii Minna Seppälä ja TAMKissa asiantuntijoina ovat Annikki Torikka (ja kevään 2017 häntä sijaistava Heli Antila) ja minä. Hankkeen osatoteuttajat ovat Tredu, Kiipula, Silta-valmennus ja VAAO. Olet lämpimästi tervetullut vaihtamaan ajatuksia ja kuulemaan hankkeen tuloksista Digiosalliseksi-Facebook-ryhmään!

Ensimmäinen workshop

Tämän ensimmäisen workshopin teemaksi oli projektiryhmässä valittu ammatilliset verkostot ja avoin jakaminen opettajan työssä. Aloitimme esittelemällä itsemme ja jonkun tärkeän verkostomme Ateneumin kuvakorttien avulla. Siitä jatkoimme keskustelua ammatillisista verkostoista ja syötteinä oli ajatuksia alla olevasta diasarjasta.

Verkostojen ohella käsittelimme avointa jakamista ja Creative Commons -lisenssejä. Aiheeseen liittyen suosittelen tätä suomeksi tekstitettyä A Shared Culture -videota (3:20 min). Kirjoitin keväällä HAMKin julkaisusarjaan Miksi jakaa avoimesti? -artikkelin, mikä myös avaa tarkemmin jakamisen teemaa.

Ammatilliset verkostot ja avoin jakaminen opettajan työssä from Matleena Laakso

Workshopin ryhmätöiden tuotokset

Ryhmätöiden tuotokset koottiin kolmeen sähköiseen ympäristöön, jotka on kaikki upotettu alle ja joita voi mielellään edelleenkin omilla kommenteillasi täydentää. Ensimmäisenä oli kysymys: Miten voin edistää verkostomaista työtä omassa työyhteisössäni? Vastauksia heruteltiin "Joo, ja..."-menetelmällä. Se tarkoittaa ideointia, missä aina jatketaan edellistä ideaa innostuen ja laajentajien sitä eteenpäin. Siis sen sijaan, että vastataan toisen ideaan MUTTA-sanalla, todetaan JOO, JA sitten voisimme tehdä myös näin ja näin ja kokeilla sitä tuolla ja noiden kanssa ja siihen voisi liittää myös tällaista työskentelyä...

Lisää sinä omat vastauksesi alla olevaan chattiin eli miten itse edistäisit verkostomasta työskentelyä? Tämän jälkeen voit lisätä kommenttisi kahdelle Padlet-seinälle ja lopuksi valita ajatuksen tai parikin, jotka jaat tällä Tricider-palvelun sivulla. Sen lisäksi (tai sijaan), voit antaa äänesi parhaille ideoille, joita itse, verkostoissasi tai tämän hankkeen puitteissa toivot vietävän eteenpäin, Mihinkään näistä palveluista ei tarvitse kirjautua. Triciderin äänestys on avoinna kahden viikon ajan.

Verkkokurssin rakentajan 10 askelta

Perjantain Snellman-kesäyliopiston webinaarissani oli teemana verkkokurssin rakentajan kymmenen askelta. Esitykseni diat ovat alla ja tallennelinkki tunnin webinaariin tässä.

Jo kesällä valittu otsikon metafora askeleista tuntui vielä näin syksylläkin hyvälle: askeleita tarvitsemme päästäksemme eteenpäin. Jokaisen polku on vähän erilainen. Välillä tulee horjahduksia ja tarvitaan muutamia ylimääräisiä askeleita. Välillä loikataan muutaman askelman yli.

Ei ole yhtä polkua hyvän verkkokurssin rakentamiseksi, kuten ei ole yhtä hyvää mallia opetuksen järjestämiseenkään. Tähän pyrin keräämään askeleita, joiden kohdalle kannattaa pysähtyä ja pohtia niitä oman verkkokurssin näkökulmasta. Miten seuraavien askeleiden huomioiminen edistäisi oppimista omilla verkkokursseillasi?


1. Kurssin suunnittelu: Aloita oppimisen tavoitteista. Kaikki muu suunnittelu tulee sen jälkeen. Tärkeää on myös muistaa selkeys niin sisällöllisesti kuin visuaalisesti.

2. Kurssin aloitus: Perustiedot heti alkuun ja mielellään myös jotain innostavaa, vaikka ennakkotehtävä interaktiivisella videolla (esim. EDpuzzle) tai animoitu tervetulotoivotus (esim. Tellagami, Zoobe tai Voki).

3. Ryhmän kehitysvaiheet: Jokaisen opettajan ja ryhmän ohjaajan olisi hyvä aiheesta jotain tietää. Jos teema on sinulle vieras, suosittelen Satu Öystilän artikkelia Ongelmakohdat ryhmän ohjaamisessa. Omassa artikkelissani avaan ryhmän ohjaajan toimintaa ensimmäisen vaiheen näkökulmasta. Jos tiedät hyvän lähteen, missä näitä kehitysvaiheita on tarkasteltu erityisesti verkko-opiskelun näkökulmasta, vinkkaa kommentteihin!
4. Ohjaus: Toimisiko tavoitteena, että opiskelijoilla on illuusio aina läsnä olevasta opettajsta? Kerro silti miten ja mistä sinut tavoittaa ja rohkaise opiskeljoita tukemaan toisiaan ja/tai käytä sosiaalista mediaa. Näin edellä mainittu illuusio on lähempänä :)
5. Opiskelijan tukeminen: Moni keskeyttää verkko-opinnot, kuten YLEkin perjantaina uutisoi. Tartu tähän haasteeseen ennalta ja huolehdi, että jokaisella on oma motivoiva tavoite ja että osallistujat varaavat kalenterista säännöllisesti aikaa verkko-opiskelulle - ja sinä itse verkko-ohjaamiselle.
6. Oppimistehtävät ja opetusmenetelmät: Hyödynnä vaihtelevia oppimistehtäviä: yksin ja yhdessä, suljetussa ja avoimessa verkossa, kirjoittaen, katsoen, sisältöä tuottaen, mobiilisovelluksia ja monimediaisuutta hyödyntäen jne. Osa tehtävistä voi hyvin edellyttää vaikka haastattelua tai käytännössä kokeilua. Kaiken ei tarvitse tapahtua näytön äärellä!
7. Verkkomateriaalit: Mitä kannattaa tehdä itse, mitä löytyy verkosta valmiina ja mitä on mielekästä antaa opiskelijoille tehtäväksi?
8. Tekijänoikeudet ja avoin jakaminen: Kunnioita tekijänoikeuksia ja vaadi samaa oppijoilta. Paljon valmista materiaalia (esim. Pixabay) löydät, kun ymmärrät, mitä Creative Commons -lisensseillä tarkoitetaan. Ks. CC-lisenssien verkkosivut tai artikkelini Miksi jakaa avoimesti?
9. Reflektio, palaute ja arviointi: Reflektoidessaan opiskelija pyrkii ymmärtämään ja analysoidaan toimintaansa sekä ohjaamaan ja muuttamaan sitä. Reflektio on tärkeää myös opettajalle, jonka tulee tarjota mahdollisuus jatkuvaan palalutteeseen, sen sijaan että se kerätään vain kurssin päätteeksi. Arviointi ohjaa oppimista viestimällä opiskelijalle, mikä on tärkeää ja oppimisen arvoista. Verkossa kannattaa hyödyntää vertaisarvioinnin lisäksi myös automaattisesti tarkastuvia harjoituksia ja/tai kokeita.
10. Jatkuva kehittäminen: Kehittääkseen osaamistaan ja sitä kautta myös verkkokurssejaan, kannattaa osallistua verkon yhteisöihin, missä osaamista ja vertaistukea jaetaan (esim. Facebook ja blogit). Maksuttomia webinaareja opettajille järjestetään runsaasti. Ajoittain tekee hyvää myös itse opiskella verkossa ja osallistua konferensseihin, joista huhtikuinen ITK on Suomessa ehdoton ykkönen. Yksi viimeisimpiä löytöjäni on tämä TAMKin digimentoreiden verkkokurssien arviointityökalu - sitä suosittelen lämpimästi!

Verkkokurssin rakentajan 10 askelta from Matleena Laakso

Asiantuntija somessa

Puhuin tänään Tampereen eOppimisen klusterin webinaarisarjassa teemalla asiantuntija sosiaalisessa mediassa (tallenne 60 min). Klusteri on Tampereen neljän korkeakoulun sekä Hermia Oy:n ja Tampereen kaupungin vuodesta 2001 toiminut yhteistyöverkosto.

Teema sopi hyvin tälle päivälle, sillä tasan neljä vuotta sitten julkaisin tämän blogin ensimmäisen kirjoituksen otsikolla Jotta en eksyisi verkkoon. Allekirjoitan edelleen yhdeksi blogin tavoitteeksi ammatillisen verkkoläsnäolon kokoamisen. On todella kätevää, kun on yksi paikka, minne voi koota työhön liittyvät jutut. Alkuun pelkäsin, etten keksi aiheita bloggauksille, mutta tykkään kirjoittaa ja keskiarvo on pysynyt kolmessa julkaisussa kuukausittain. Ideoita olisi enemmänkin, mutta aikaa ei. Blogissani on käyty 169 222 kertaa ja käynneistä puolet ovat viimeisen vuoden ajalta. Suosituimmat kirjoitukseni näet diasarjasta alta.

Marko Suomi lähestyy asiantuntija somessa -teemaa otsikolla Ihmisyyden tyhjyys eli asiantuntija somessa ei ole linkkikone. Jutussa on kuvattu hyvin vaiheet asiantuntemuksesta toimintaan. Kuten webinaarissa totesin, minun keskeisin tavoite vuodesta 2009 alkaen on ollut edistää tvt:n pedagogisesti mielekästä hyödyntämistä oppimisessa. Pitkälti se määrittelee muuta toimintaa. Se on myös yksi keskeinen tekijä avoimen jakamisen taustalla.

Sitran työelämätutkimus kertoo, että suomalaiset kokevat verkostoitumisen varsin vaikeaksi ja aktiiviset verkostoitujat hyötyvät suuresti verkoistaan. Muista, että verkostoitumista voi opetella siinä kuin muita taitoja! Kun seuraavan kerran osallistut vaikka seminaariin, istu kahville tai lounaalle pöytään, mistä et tunne ketään ja esittäydy. Rohkeus voi yllättää positiivisesti!

Webinaarissa teimme yhteisen sanapilven asiantuntijuuden esille tuomisen ja verkkoidentiteetin merkityksestä. Keskeisimmiksi teemoiksi nousivat verkostot sekä osaamisen näkyväksi tekeminen ja jakaminen sekä uudet ideat ja oppiminen. Jätän tämän  kyselyn avoimeksi. Voit vastata siihen alla tai siirtyä AnswerGardenin sivulle. Jos palvelu ei vielä ole tuttu, tästä näet ohjeet ja vinkkejä opetuskäyttöön.

Asiantuntija sosiaalisessa mediassa from Matleena Laakso

Tulevia koulutuksia

Klusterin syksyn webinaarisarjan tallenteet ja materiaalilinkit kootaan klusterin koulutussivulle. Loppuvuodesta on vielä kaksi webinaaria: 30.10. puhujana on Harto Pönkä teemalla Ryhmän aktivointi sosiaalisen median välineillä ja 30.11. Sanna-Kaisa Salonniemi ja Office 365-vinkkejä opetuskäyttöön, Nämä ja monta muutakin webinaaria löydät myös tämän blogin webinaarit-sivulta.

Teemaa sivutaan myös 13.10. Tampereella PAOK-verkoston kaikille avoimessa työpajassa Ammattilainen ja asiantuntija somessa. Vedän sen yhdessä Outi Lehtosen ja Tuuli Kurkipään kanssa. Tervetuloa!

Miten digiopettajia kasvaa?

Taloudellisen tiedotustoimiston TAT:n ylläpitämä www.opetin.fi "tukee kouluja opetuksen kehittämisessä kohti tulevaisuuden työelämää" mm. tarjoamalla opettajille materiaalia yrittäjyyskasvatukseen. TAT ylläpitää myös useita kansainvälisestikin palkittuja palveluita, kuten yrityskylää ja asiantuntijaverkostoa.

Yrityskylä auttaa koululaisia ymmärtämään yhteiskuntaa ja taloutta. Kun kuopukseni kolme vuotta sitten siihen osallistui, herätti se moneksi illaksi keskustelua meidän perheen tuloista, menoista ja lainoista. Kävimme läpi lähisukua ja ystäviä ja millä aloilla he toimivat yrittäjinä. Ei ollut kuudesluokkalainen tuolloin osannut ajatella, että niin isä, mummi kuin vaarikin olivat toimineet yrittäjinä. Viimeisimmän palkinnon Yrityskylä sai kansainvälisessä koulutusalan konferenssissa syyskuussa Oslossa, missä se valittiin "maailman parhaaksi oppimisyhteisöjä rakentavaksi kumppanuushankkeeksi". Yrityskylä tavoittaa yli 70 % Suomen kuudesluokkalaisista.

Tampereen klassillisen lukion ideasta syntynyt asiantuntijaverkosto oli ensin OPH:n rahoittama hanke ja otettiin sen jälkeen TAT:n pysyväksi palveluksi. Asiantuntijaverkosto tuo työelämän asiantuntijoita oppitunneille haastateltavaksi videoneuvottelun välityksellä. Itse olen sitä kautta ollut kertomassa lukion äidinkielen tunnilla sosiaalisen median hyödyntämisessä työelämässä.

Alla oleva blogikirjoitukseni on julkaistu alunperin 31.8.2016 TAT:n Opettimen blogissa. Siellä julkaistaan säännöllisesti koulutuksen asiantuntijoiden ja sidosryhmien bloggauksia ajankohtaisista koulutuksen teemoista.

Miten digiopettajia kasvaa?

Suomen oppilaitoksissa on varsin hyvä laitekanta – etenkin kun huomioidaan myös oppijoiden omat laitteet. Tieto- ja viestintätekniikan (tvt) opetuskäytön hyödyntämisessä onkin kyse ennen kaikkea motivaatiosta. Jos se on kunnossa, muilla asioilla on taipumus järjestyä.

Lukuisat hankkeet ovat jo toistakymmentä vuotta tarjonneet opettajille koulutuksia ja erilaisia resursseja työn tueksi. Merkittävänä apuna ovat viime vuosina yleistyneet oppilaitosten ja kuntien muun muassa kollegavalmentajien nimellä kulkevat tvt-pedagogiset tukihenkilöt eli opettajat, joille on resursoitu työaikaa kollegoidensa auttamiseen.

Viime kevään ITK-konferenssissa pidin neljän muun digiopettajan kanssa esityksen Miten minusta tuli digiope? Aloitimme kysymällä yleisöltä, mitkä ovat olleet tärkeitä askeleita heidän omassa kasvussaan digiopettajiksi. Teimme tämän AnswerGarden-palvelulla (ks. ohjediat) ja oheinen kuva on muokattu vastauksista Wordle-sovelluksella.

Tärkeää on halu kokeilla ja uudistua

Digiä käyttävien opettajien kokemusten mukaan kokeilunhalu on tärkein yksittäinen heitä eteenpäin auttanut asia. Se pitää sisällään ajatuksen, että voi testata erilaisia uusia työtapoja ja sovelluksia ja vasta sitten valita, mitkä jäävät käyttöön.

Uskon, että tämä on juuri se tapa, jolla digi saadaan osaksi oppimisen arkea: uusia mahdollisuuksia tulee jatkuvasti, mutta usein vasta itse kokeilemalla tietää, mistä innostuu ja mikä sopii omaan opetukseen tai oppimiseen.

Kokeilunhalun, uskalluksen ja innostuksen tapaisten teemojen lisäksi sanapilvestä nousee vahvasti esille opettajien halu kehittyä työssään ja uudistua. Uudistumista tarvitsevat kaiken ikäiset: monella tuoreella opettajalla on paljon oppimista digivälineistä, kun taas eräs eläkeikää lähestyvä opettaja totesi, että digi on se, mikä tuo muutoin jo hyvällä rutiinilla sujuvaan työhön sopivasti uutta intoa ja haastetta.

Digiopettajaksi kasvamisessa merkittäviksi koetaan myös yhteisöt. Yhä useammalla niihin kuuluvat luokka- ja kahvihuoneen lisäksi tärkeänä osana myös sosiaalisen median verkostot, missä ideoita ja osaamista jaetaan. Kollegoiden tuki vie osaamista eteenpäin ja oppimista tapahtuu myös yhdessä oppijoiden kanssa. Uuden opsin myötä oppijoiden rooli on kasvamaan päin, ei vain palautteen antajina, vaan myös työtapoihin ja teemoihin vaikuttajina.

Ruoki kokeilunhalua

Kun opettajien kokemus kertoo, että tärkeää digiopettajaksi kasvussa on kokeilunhalu, uskallus ja omakohtainen kokemus, miten sinä voit omalla toiminnallasi ruokkia sitä? Milloin seuraavan kerran esittelet asian kokouksessa, ideoit opetuksen kehittämisen hankkeita tai kerrot tapahtumasta, mihin olet osallistunut? Milloin seuraavan kerran suunnittelet koulutuspäivää, vanhempainiltaa tai vaikka työpaikan pikkujoulua?

Ota rohkeasti käyttöön joku uusi väline, vaikka edellä mainittu AnswerGarden-sanapilvi. Kokeile ja anna muidenkin kokeilla. Taatusti moni ihastuu ja löytää uuden tavan rikastuttaa opetustaan ja erilaisten ryhmien työskentelyä.

Törmäilyä ja tiimijaksoja

Pirkkalan yhteislukio muuttaa ensi syksynä
uusiin tiloihin, joiden suunnitteluun
henkilökunta on päässyt vaikuttamaan.

Osallistuin tänään TAMKin Oppimista ohjauksellisissa kohtaamisissa -hankkeen törmäytykseen. Hauska nimi tarkoittaa iltapäivätapaamista, missä vaihdetaan ajatuksia eri oppilaitosten henkilöstön kesken. Tänään teemana oli oppimisen ja oppijoiden monimuotoisuus. Ajatuksia siitä törmäyteltiin etenkin keskusteluilla, mutta vähän myös digivälinein.

Tapaaminen oli Pirkkalan yhteislukiossa ja alkajaisiksi kuulimmekin pari paikallista puheenvuoroa. Vs. rehtori Marjukka Suihko totesi heti alkuun, että tämä digi ja sähköistäminen ei ole heille nyt niin tärkeää, sillä sitä on tehty jo vuosia ja siitä on tullut osa arkea. Sen sijaan tärkeää on opetuksen monipuolistuminen, mikä uudessa lukionkin opetussuunnitelmassa hyvin näkyy. Ammatillisen puolen opettajat olivat myös kovasti kiinnostuneita maanantaina alkaneista sähköisistä ylioppilaskokeista ja ylipäätään siitä, miten tähän asti on lukioissa päästy.

Lukion äidinkielen opettaja Pasi Kervinen kertoi meille heidän OPH-hankkeesta nimeltä Oppiaineet integroivalla tiimityöskentelyllä moderniin lukiorakennukseen. Siinä he ovat toteuttaneet tiimityöjaksoja. Viime syksynä sellainen toteutettiin lukion ekaluokkalaisille teemalla Olipa kerran elämä. Teemajakso kesti loka- ja marraskuun ja mukana olivat lukion seuraavat kurssit: BI1, GE1. KE1, EN1 ja AI1. Vain pitkä matematiikka ja venäjä kulkivat ne valinneilla näiden ohella iltapäiväkursseina, Muutoin em. kurssien opettajat ja opiskelijat keskittyivät yhden jakson ajan vain näihin viiteen kurssiin.

Teemajakson yksi tavoite oli etsiä uuden lukion opetussuunnitelman henkeä ja samalla testata tällaista työskentelyä, mihin ensi syksyksi valmistuva uusi lukiorakennus tarjoaa muokattavine tiloineen hyvin mahdollisuuksia. Uuden rakennuksen yksi teema onkin, että siellä ollaan heti perillä: kaikki tilat ovat oppimistiloja sen sijaan, että eteisen kautta tullaan pitkiin käytäviin, mistä kuljetaan kohti oppimistiloja. 

Suuri osa tiimijakson työskentelystä tapahtui 4-5 opiskelijan tiimeissä viikkoteemojen ympärillä. Niiden ohessa toteutettiin pakko-, edustus- ja kertauspajoja. Ne olivat noin puolen tunnin opetussessioita kaikille, pienryhmien edustajille tai vapaaehtoista kertausta kaipaaville. Yhteislukion tältä sivuilta löytyy monta kirjoitusta tiimijakson toteutuksesta, niin opiskelijoiden kuin opettajienkin näkökulmasta.

Minun osuudessa oli teemana digi. Diat ovat alla, tässä lisäksi kaksi kysymystä, joihin ei oikein riittänyt aikaa paneutua itse törmäytyksen aikana.

• X-breikki on Liikkuvan koulun idea, josta bloggasin aiemmin otsikolla X-breikki liikuttaa koululaisia. Voit tehdä eri oppiaineisiin tai vaikka kokousten virkitykseksi omia X-breikkejä ta käyttää SlideSharessa jaettuja. Mm. tältä Liikkuvan koulun sivulta löydät valmiit pohjat, mihin vain lisäät omat kysymykset.
• Mihin monivalintakyselytyökaluihin voi merkitä useamman oikean vaihtoehdon? (Vastauksia täsmennetty seuraavana päivänä.)
• Socrativessa onnistuu helposti.
• Kahoot-tietokilpailuun onnistuu, mutta vastaaja voi valita vain yhden oikeista vaihtoehdoista.
• Google Formsissa onnistuu ainakin valintaruudut kysymystyypillä. Asetuksista voit valita, että vastaaja saa välittömän palautteen. 
• Microsoft Forms: onnistuu valinta-kysymyksillä, mutta niihin ei saa automaattista tarkastusta kuten yhden oikean vaihtoehdon salliviin tietovisa-kysymyksiin.
• Näissä ei onnistu: Quizizz, Triventy, QuizzyRocks
• Sähköisistä kyselytyökaluista voit lukea lisää tältä blogisivultani.

Digivälineet oppimisen ja opettamisen tukena from Matleena Laakso