Vuosi BETT-messuista

Osallistuin vuosi sitten Lontoossa opetusteknologian BETT-messuille, missä oli valtavan suuri näyttelyalue, useita seminaareja ja päälle vielä kaksi kouluvierailua. Paljon olen messumatkasta vuoden varrella ammentanut ja oppimaani muille jakanut. Mitä matkasta jäi käteen?

Somen hyödyntäminen mobiilisti

• Minulla oli reissussa iPad lainassa, mutta omaa tablettia minulla ei vielä tuolloin ollut. Enää en ilman sellaista mihinkään alan konferenssiin lähtisi. Etenkin Facebookin ja Twitterin edut ovat niin suuret. Alkaen kimppataksin tilaamisesta aamuyöstä lentokentälle, jatkuen käytännön vinkkien ja opitun jakamiseen sekä matkaraporttien kokoamiseen.
• Perustin Suomalaiset BETT-messuilla -Facebook-ryhmän, joka jäi verkkoon tulevienkin vuosien suomalaisryhmien käyttöön. Siitä sain paljon kiitosta ja tänään tein Opeverkostojen wikiin sivun suomalaisten some-kanaville ulkomaisissa konferensseissa.
• Tutustuin uusiin ihmisiin ja tutustuin paremmin muutamiin, jotka aiemmin tiesin vain nimeltä. Yhteydenpito on jatkunut somessa ja kansallisissa seminaareissakin on tavattu. Te kollegat ympäri Suomen tai somesukulaiset, kuten teitä myös voisi kutsua, kiitos teille!

Messujen antia

• Kun messukäytävillä kuljeskeli, iPad-hypetys hyppäsi silmille. Viime lukuvuosi toi mobiilioppimisen vahvasti myös Pirkanmaan toisen asteen koulutukseen. PAOK:n tekemään kyselyyn vastanneista oppilaitoksista noin kolmannes on hankkinut suurelle osalle opiskelijoistaan tabletin, noin kolmannes läppärin ja kolmannes ei kumpaakaan. Tableteista iPad on valtavirtaa, mutta myös Android-tabletteja on hankittu moniin oppilaitoksiin. Kiinnostus Windows8-tabletteihin on suurta, mutta niistä ei vielä juuri kokemuksia ole, kun vasta tulivat markkinoille. Opiskelijoiden omien laitteiden hyödyntäminen on vielä vähäistä, vaikka BYOD (Bring Your Own Device) -periaate on tuttu jo monille opettajille, jotka käyttävät työssään itse hankkimiaan (mobiili)laitteita. 
• Lisätty todellisuus oli minulle vuosi sitten uutta ja ihmeellistä. BETT:ssä se oli esillä niin miljoonaluokan singaporelaisten museoiden kautta kuin tablettien helpon ja maksuttoman Google Sky Map -sovelluksen kautta. Jälkimmäistä pääsin itsekin kokeilemaan: taivaalla näin tähdet ja tähtikuviot lasikaton ja pilvien läpi, jännää! Mutta sitten petyin, kun huomasin että eihän sovellus toimikaan, kun tähtiä näkyi lattian allakin. Kunnes taas muistin, että maapallo onkin pallo... Nyt vuotta myöhemmin olen lisättyä todellisuutta hyödyntänyt jo PAOK:n toiminnassakin ja olen tehnyt auroja mobiilirataan. Näen lisätyllä todellisuudella paljon mahdollisuuksia opetuksessa.
• Meitä oli messuilla usempi, jotka erään innostavan esityksen jälkeen päättivä kokeilla Jingiä ruudunkaappausvideoiden tekemiseen. Itse käytin sitä osana matkaraporttia kertoessani kouluvierailuista (ks. bloggaukseni Loxfordin ja New Line Learning Academyn kouluista). Kouluvierailut olivat antoisia, mutta niiden anti on jo Jingin kautta kerrottu.
• Trendit kuluneelle vuodelle vuodelle olivat myös yksi tärkeä anti ja niitä olen pitänyt monissa koulutuksissa esillä. Ne olisivat aivan oman blogikirjoituksen arvoisia.

"When a man is tired of London, he is tired of life."

• Tyttäreni kadehti Lontoon matkaa niin suuresti, että hiihtolomalla matkustimme sinne yhdessä. Tutkimme nähtävyyksiä, kävimme musikaaleissa, tietysti vaateostoksilla - kiitos kollegalle tyttärineen lounasseurasta ja nuorison vaatekauppavinkeistä!
• Tällöin hyödynsin Wikitravelin matkaoppaita Lontoosta. Huomasin myös huikean eron suomen- ja englanninkielisen version ajantasaisuudessa. Wikitravel osoittautui ehdottamasti parhaaksi paikaksi selvittää esim. miten halvalla/nopeasti/helpolla - tai mikä oma kriteeri sitten onkin - pääsee vaikka lentokentältä keskustaan.

Wikitellen

Wikit opetuksessa ja yhteisöllisessä tuottamisessa from Matleena Laakso

Aloitin wikin käytön keväällä 2009 ja olen siitä asti käyttänyt ensisijassa Wikispaces-wikejä. Perustin ensimmäisen wikini PAOK-verkoston wiki-koulutusten harjoittelualustaksi. Sittemmin Wikit opetuksessa -sivusto on kasvanut laajaksi sivustoksi aiheesta. Koska olen antanut kaikille oikeudet muokata sitä (etusivua lukuunottamatta) myös ilman kirjatumista, se sopii hyvin erilaisten some-koulutusten testipaikaksi, missä voi kokeilla miten wikiä muokataan (ks. erityisesti kohta Tutustuminen). Wikiin on koottu myös oppilaitosmaailman wikejä ja voit mielellään lisätä listaan omasi.

Wikit ovat oppilaitoksissa tyypillisesti välineitä ryhmätöihin ja erilaisiin yhteisöllisen kirjoittamisen projekteihin. Ne sopivat hyvin myös opettajien yhteisölliseen työskentelyyn ja moniin harrastuksiinkin. Alla muutamia esimerkkejä:

• Eräs pirkanmaalainen lukioluokka kokosi pienryhmissä tietoa eri puolueista yhteiseen kurssiwikiin. Ideana oli pyytää sen jälkeen kunnan puolueen nuorisojäseniä kommentoimaan tuotosta, mutten tiedä toteutuiko se vai jäikö ideaksi vain.
• Ammatillisella puolella kurssin yhteiseen wikiin on koottu mm. eri maakuntien perinneruokia: historiaa, reseptejä ja valokuvia tehdyistä ruuista.
• PAOK-verkoston yhdeksän teematiimiä työskentelee tammi-toukokuussa 2013 kehittäen opetustaan ja osaamistaan tiiminsä teemasta. Vaikka PAOK:ssa valitsimme työskentelyalustaksi wikin, kukin tiimi voi valita haluamansa välineet. Tuotokset sitten vain keväällä kootaan, linkitetään tai upotetaan teematiimien yhteiseen wikiin muidenkin opettajien iloksi ja hyödyksi. Näin ollen wiki PAOK:n (tai opettajan) valintana ei rajoita tiimin (opiskelijan) valinnanvapautta käytettyjen somen palveluiden suhteen.
• Opeverkostot on erinomainen esimerkki wikien yhteisöllisestä hyödyntämisestä. Yksittäinen henkilö, ryhmä tai hanke saa idean koota yhteen esim. opetusalan verkostoja opettajille ja erilaisille opetuksen kehittäjille. Sitten kootaan wikiin kaikki verkostot, mitkä tiedetään. Sosiaalisen median kautta tiedotetaan wikistä ja saadaan eri alojen ja eri maakuntien asiantuntijat mukaan wikin päivittämiseen. Se on todella helppoa: klikkaa EDIT, tee haluamasi muokkaukset ja klikkaa SAVE. Näin moni wiki elämään hankkeen päätyttyäkin.
• Minulla on wiki puutarhanhoitoharrastukselleni, sillä se tuntui pihamaan kasvien dokumentointiin luontevimmalta sähköiseltä vaihtoehdolta. Kirjoitin siitä marraskuussa tähän blogiin, wiki löytyy tästä. Kun vähän tästä valon määrä lisääntyy ja alkaa tuoksua keväälle, jatkan sen päivittämistä.

Wikispaces teki viime kesän aikana muutamia muutoksia. Nyt sinne voi perustaa erityisesti opetukseen suunnitellun wikin tai luoda verkkosivumaisen wikin, silloin kun sivuhistorian näyttämiselle ei ole tarvetta. Samalla moni sai pyynnön "verify your wiki", mikä tarkoittaa, että wikin on joko kerrottava olevan K12-kohderyhmälle (perus- ja toisen asteen koulutus) tai sitten täytyy maksaa yhden dollarin kertakorvaus, jotta wikin saa pidettyä kaikille avoimena. Tästä voit lukea lisää Wikit opetuksessa etusivulta.

-  -  -
Julkaisen tämän kirjoituksen samanaikaisesti myös PAOK-verkoston blogissa.

Onnellista joulua ja kiitos!

Hyvää joulua kaikille blogini lukijoille ja kiitos yhteistyöstä töissä ja vapaalla! Kiitos erityisesti teille lukuisille somesukulaisille, kuten sosiaalisessa mediassa vuorovaikuttavia ja jakavia ystäviä ja tuttavia kutsutaan. Teitä on lukuisia, osan tunnen kun kadulla vastaan kävelette, osaa teistä en koskaan ole kasvotusten nähnyt, vielä.

MikroBitissä 12/2012 Päivi Kivioja kirjoitti verkostoitumisesta, että Suomessa vielä kovin vähän kehitetään verkostoja tuomalla muita esiin ja kehumalla heitä. Samanaikaisesti moni opettaja kaipaa nykyistä enemmän palautetta työstään. Tähän suosittelen ratkaisuksi jakamista ja vuorovaikusta sosiaalisessa mediassa. Jakamalla omastaan saa niin paljon takaisin. Kun julkaisee vaikka oppimateriaalejaan avoimessa verkossa muidenkin käyttöön, voi niistä saada palautetta ja usein myös se tulee julkisesti. Alla joulukuulta muutama Twitterissä julkaistu mieltäni lämmittänyt kiitos työstäni yhdessä teidän kanssa.

• PauliinaMakela: http://t.co/VRxw0zwP #FF liveraportoijat @tuija @ConnectIrmeli @anttihirvonen @marikoo @MatleenaLaakso @oniitamo
• KariRajala: Laadukasta materiaalia jälleen #paokhanke Some arjen työvälineeksi http://t.co/L9mJIKBf @MatleenaLaakso
• IloTimo: “@Rikkokiri: Ollaan parhaita ;) Aktiivitwiittaajia kaikki! @KariRajala @HeidiTuuliaEk @MatleenaLaakso @MikkoJoo @Ilotimo" hyvää yötä!
• KariRajala: @Matleena Laakso Olet tehnyt hienoa työtä pirkanmaalaisten koulujen ja opettajien hyväksi! Unohtamatta hienoa oivallustasi FB:n BETT-sivusta.

Entä ketä itse viimeaikoina olen julkisesti kiitellyt?

• Sometua sen 5-vuotisjuhlien aikaan. Ilman teidän osaamisen jakamista olisi tieni ollut paljon kuoppaisempi.
• Tarmo Toikkasta materiaalien jakamisessta CC-lisenssillä sekä erinomaisesta webinaarista PAOK-hankkeelle.
• Abiturientti Pilvi Rajalaa sekä kolleegaani Mikko Lammia loistavista esityksistä Virtuaaliopetuksen päivillä.
• Nyt tässä Aki Puustista, jonka diasarjasta opin, että QR-koodin takaa voi löytyä myös äänitiedosto. Siitä syntyi idea muutamaan joulutervehdykseen ja hiljattain kehittelemäni mobiili rastirata kehittyi jälleen askeleen monipuolisemmaksi.
• Ihanaa upeaa eVarikkomme tiimiä!

Niin ihania kuin kiitokset ovatkin, tarvitaan myös niitä, joilta saa kehittävää palautetta ja jotka tarjoavat peiliä omalle toiminnalle. Kiitos siitä erityisesti PAOK:n tiimille ja työnohjaajallemme Riitta Ruohoselle sekä erinomaisesta kehityskeskustelusta eVarikolta jo toisaalle siirtyneelle Minna Haasiolle!

Kokemuksiani Asuksen Android-tabletista

Sain keväällä itselleni tabletin ja valitsin Asuksen Androidin näppäimistötelakan kera. Viimeksi viikko sitten lainasin sitä mobiilirataan yhdelle opettajalle ja samalla viikolla sain häneltä viestin: "Maanantain PAOK-tapaaminen Sampolassa taisi koitua kukkarolleni kalliiksi, sillä tein sinä iltana päätöksen hankkia tabletin". Hän kysyi käyttökokemuksiani, joten kirjaanpa niitä tähän saman tien julkisesti.

Ennen kun sain oman tabletin, olin lainannut pariin seminaariin iPadia ja tiesin sen olevan valtavirtaa opetuksen kentällä. Tablettiin ihastuin, sillä liveraportointi Twitterissä ja Facebookissa on minulle tärkeää. Käyttökokemusta oleellisesti haittasi, ettei minulla ollut tablettiin sovellusten asennusoikeutta. Välillä yritin tehdä sähköisesi muistiinpanoja, mutta ei siitä kosketusnäytöllä mitään tullut, se on hidasta ja oli tuijotettava diojen sijaan omaan näyttöön.

Päädyin Android-tablettiin. Se houkutteli enemmäin kuin varsin suljettu iPad-ympäristö ja sen (useammin) maksulliset sovellukset. En myöskään nykyisin missään käytä Applen laitteita, vaikka sellaisilla aikanaan aloitin. Olen ollut tyytyväinen valintaani. Mm. Tampereen kaupunki on ladannut kovasti odotuksia Windows8-tabletteihin, koska vain ne on mahdollista saada osaksi kaupungin muuta tietokone-ekosysteemiä. Ilmeisesti niihin saa myös käyttäjäkohtaisen kirjautumisen, mistä on oppilaitoskäytössä etua.

Valintani oli siis Asuksen Transformer TF101G (linkistä kuva ja teknisiä tietoja). Se oli keväällä ilmestyneessä tablettitestissä aivan kärjessä iPadin kanssa. Tabletissa on 3G eli pääsen nettiin mistä tahansa ja 16 Gt muistia, mistä olen käyttänyt vasta vajaan kolmanneksen. Siitä yli puolet menee sovelluksiin, jonkin verran myös kuviin ja videoihin. Pääosan asioista tallennan pilveen, joten ne eivät tabletilta vie tilaa. Kaveriksi hankin repun, missä on pehmustettu tasku koneelle, sillä pyöräilen usein töihin. (Ne kaksi läppärin mukana tullutta laukkua ovat edelleen käyttämättöminä kaapissa - sellaisia jäi myös edelliselle työpaikalle.)

Tabletin käyttöönotto oli helppoa, mutta alkuun kyllä useamman kerran tarvitsin apua eVarikon työkavereilta, suurkiitos etenkin Juhalle ja Jannelle!  Moni asia toimi eri logiikalla kuin tietokoneessa, vaikken kyllä niidenkäään sielun elämää tunnusta ymmärtäväni... Välillä minulta puuttuivat ääkköset, välillä Facebookiin onnistuin kirjoittamaan kommentin, mutta puuttui se nappi, mistä klikkaamalla sai sen julkistettua. Flash oli asennettu mutta selain valitti, ettei sitä ole jne. Kaikkiin edellä mainittuihin haasteisiin löytyi ratkaisu kokeilemalla erilaisia selaimia. Taisin viisi käydä läpi ja parhaimmaksi osoittautuivat Chrome ja Dolphin Browser.

Aina toisinaan alun jälkeenkin olen joutunut pähkäilemään toimintalogiikkaa, mutta niin minulle käy usein tietoteknisten laitteiden kanssa. Ongelmat ovat kuitenkin olleet varsin pieniä ja tuskin sinänsä juuri tähän laitteeseen liittyviä. Tällä hetkellä kysymykseni on, miksi avattuani MyLibraryn, se muutaman minuutin kuluttua sulkeutuu itsekseen. Uudelleen asentaminenkaan ei kai auta, kun sitä ei GooglePlaystä löyty? Onneksi apua löytyy monesta paikasta. Etenkin suosittelen Facebookin seuraavia ryhmiä, jos opetuksen näkökulmista tabletteja katselee:
- Tablet-laitteet opetuksessa
- Android-tabletit opetuksessa
- iPad opetuksessa

Tabletista on ollut paljon iloa ja se on myös välttämätön työkalu, jotta voin tvt:n opetuskäyttöä tänä päivänä kouluttaa. Väliin tuntuu, että pitäisi olla myö iPad käytössä, mutta lainaaminen onnistuu ainakin välillä ja loppujen lopuksi moni asia toimii jotakuinkin samoin siinäkin. Tabletti on minulla hyvin usein seurana, kun katson televisiota: Ajoittain seuraan Twitterissä keskustelua (vaaliväittely, ajankohtaisohjelmat), mutta enimmäkseen roikun Facebookissa tai pelaan pasianssia. Toisaalta on kiva tehdä montaa asiaa yhtäaikaa ja kaikki tv-ohjelmat eivät vaadi täyttä keskittymistä. Toistaalta välillä tuollainen monen asian tekeminen rasittaa ja heitän tabletin sivuun. Ehkä suurin haaste liittyy Facebookiin, joka on tämän alan keskeinen ammatillinen foorumi. Vaikka kuinka yrittäisin siellä vain vapaa-aikaa viettää, huomaan lähes poikkeuksetta tekeväni siellä töitä. Siksi tarvitsen usein lomalla siitä taukoa.

Valitsinko oikein? Näppis, 3G ja USB

-  Näppäimistön ostaminen oli ehdottomasti hyvä päätös. Kymmensormijärjestelmäni on sen verran hyvä, että se aivan oleellisesti nopeuttaa kirjoittamista ja oikeastaan vain se mahdollistaa muistiinpanojen tekemisen sähköisesti. Iso tekijä on silläkin, että katse ei ole vangittu näyttöön. Lisäksi näpppis tuo lisätehoa pitkiin konferenssipäiviin sisältäessään lisäakun. Moni on tosin minulle kertonut, että virtuaalinäppikseenkin tottuu.
- 3G on ollut hyvä. Kotona laite tunnistaa automaattisesti langattoman verkon, mutta töissä siihen on joka kerta kirjauduttava erikseen. Reissussa tulee usein eteen tilanteita, missä langatonta verkkoa ei ole ja jos netti on vain puhelimessa, jää asia usein tekemättä. Vaikka kyllähän 3G:n sijaan voisi nykyisin tehdä puhelimesta langattoman tukiaseman ja surffata sen kautta...
- USB-portteja kaipasin etukäteen, mutta niillä en kyllä ole oikeasti mitään tehnyt. Tieto siirtyy helpommin sähköpostin tai erilaisten pilvipalveluiden kautta.

Sovelluksista

Tabletissani oli jo valmiiksi kymmeniä sovelluksia ja jatkuvasti tulee ladattua uusia. Nyt niitä on reilut 80 kappaletta. Maksullisiin sovelluksiin on mennyt rahaa arviolta 10-15 euroa. Tällä hetkellä työkäytössä eniten käyttämiäni sovelluksia ovat alla mainitut. Uusin innostus on lisätyn todellisuuden sovellus Aurasma. Hyviä vinkkejä sovelluksista on tarjolla mm. Mobiilisti-hankkeelta ja iPadin osalta Sormet-hankkeelta.

• Evernote
• Facebook
• Tweetdeck
• kamera ja galleria (jos yhden parannuksen toivoisin, se olisi parempi kamera)
• nettiselain
• Dropbox, GoogleDrive

Vapaa-ajalla käytän edellä mainituista muita paitsi en juurikaan Evernotea. Listaan voi lisätä alla olevat. Alkuun kokeilin erilaisia piirrosohjelmia, joilla oli hauska leikkiä. Syksyllä testaisin tervetystieteen opettajien koulutuksen innostamana HeiaHeiaa ja Endomondoa. Kesällä latasin tabletille lomakohteen oppaita ja nyt minulla on taustakuva-animaatio, joka laskee päiviä jouluun - ja tunteja, minuutteja, sekunteja.

• Elisaviihde (on tabletilla mukavampi käyttää kuin tv:n tai netin kautta)
• 250+ pasianssia (ja ennen sitä AirControl) - ovat muuten 1990-luvun alun Tetriksen sukulaisen jälkeen ainoat minua ikinä koukuttaneet tietokonepelit

Moni sovellus toimii mukavammin kunnon tietokoneella (esim. Blogger) tai sitten puhelimella koska niitä käytän useimmiten parkkipaikalla (Endomondo ja Foursquare). Ylipäätään usein tuntuu, että tabletti on keski-ikäisen älypuhelin - sopiva laite, kun ei viitsi pieneltä ruudulta pientä tekstiä tihrustaa. Alkuinnostuksen jälkeen poikani ovat käyttäneet mielummin puhelimiaan kuin tablettiani, koska ne ovat OMIA ja niihin voi ladata mitä haluaa. Tabletti on siis älypuhelimen tavoin varsin henkilökohtainen laite.

Miehelläni on muutaman kuukauden ollut iPad. Mitä siinä nyt kadehdin?

• iPadin näyttö on jotenkin aina ihmeellisen siisti, kun minun tablettissa näkyvät KAIKKI sormenjäljet. Tosin minulla hieman kuvioitu muovinen taustakuori puolestaan on mukavampi, ei ole liukas eikä kylmä käteen.
• Applen sovellusten ennakkotarkastus helppokäyttöisyyden ja sisällön sopivuuden suhteen vaikuttaa hyvältä. Ja onhan iPadilla hieno brändi ja tämä näkyy kaikessa keskustelussa aiheesta. Minä koen, että minulla on tabletti. Se on se juttu. Jos se pitää määritellä, niin se on ensisijaisesti Android, ei Asus.
• Tunnustetaan nyt sekin, että kyllä sille iPadille vähän enemmän sovelluksia on tarjolla ja moni tuntuu tulevan hieman viiveellä Android-laitteille. Esim. lehtien julkaiseminen alkaa ensin iPad-versiosta ja muut tulevat perässä, jos tulevat. Muutama viikko sitten innostuin lisätystä todellisuudesta ja huomasin, että vaikka Aurasma-sovellus on aivan samannäköinen molemmille käyttöjärjestelmille, niin iPadissa on valmiita animaatioita huomattavasti enemmän. Ja niillä tehdyt aurat eivät minun tabletillä näy. Blääh!

Olen ehdottomasti tyytyväinen valitsemaani Asuksen tablettiin. Alkaa olla suorastaan vaikea kuvitella työntekoa ilman sitä. Vapaa-ajasta voisin vielä nipin napin selvitäkin.

Virtuaaliopetuksen päivät #vvop2012

Olin mukana OPH:n Virtuaaliopetuksen päivillä toista kertaa. Se oli  jälleen Twitterin ilotulitusta. Seminaarista kotiutuessani 118 eri henkilöä oli lähettänyt jo 838 twiittiä eikä keskustelu vielä siihen loppunut. Mikko Jordman teki twiiteistä ja twiittaajista hienot kuvakoosteet, jotka löytyvät hänen blogistaan. Twitterin rinnalla käytössä oli seminaarin viestiseinä, mutta koin kyllä Twitterin moninverroin paremmaksi: sitä käytettiin reilusti omalla nimellä, julkaistavia viestejä ei valikoitu ja viestien kautta parhaita ideoita levisi myös osallistujajoukon ulkopuolelle. Kun seminaareihin tullaan oppimaan uutta ja verkostoitumaan, niin mitä jos joskus osallistujilta edellytettäisiin kirjautumista Twitteriin? Se keikkuu sentään jo neljättä vuotta kansainvälisen opetusalan toimijoiden Top 100 Tools for Learning -listan kärjessä.

Seminaarissa viitattiin useasti lähiaikoina julkaistavaan kansainväliseen Essie-tutkimukseen, jonka mukaan Suomessa tvt:n opetuskäyttö on eurooppalaisittain keskitasoa tai vähän sen alle. Syistä keskusteltiin ja osallistujajoukon äänestyksessä 43 % oli sitä mieltä, että asia muuttuu ensisijassa asennekasvatuksen avulla. Muina lääkkeinä nähtiin täydennyskoulutus (18 %) ja opettajankoulutus (16 %). Sähköisiä yo-kokeita ei tässä yhteydessä mainittu, mutta veikkaanpa että päätös niistä osaltaan lisää tvt:n opetuskäyttöä lukioissa.

Kuten Michael Fullan on todennut, "ihmiset muuttavat ensin käyttäytymistään ja sitten vasta uskomuksiaan". Olen usein työssäni huomannut, että someen innostaa parhaiten se, että oivaltaa sen hyödyn itselleen. Timo Ilomäki  kertoi Mobiluck - mobiiliopetusteknologia lukiolaisen arjessa -hankkeen esityksessä, että heidän lukiossa kulttuuri muuttui muutamassa kuukaudessa siitä, kun jokainen opettaja sai oman mobiililaitteen.


Abiturientti Pilvi Rajala sai valtavasti kiitosta puheenvuorostaan

Mobiluckin esityksen kruunasi abiturientti Pilvi Rajalan puheenvuoro, jonka hän aloitti kertomalla, ettei itsekään ymmärtänyt, miten suuri muutos oli edessä, kun hän perinteisen vihkon sijaan otti käyttöön sähköisen "vihkon". 10-sormijärjestelmän hän opetteli tehdessään yhden kurssin muistiinpanoja. Näin kirjoitusnopeus kasvoi oleellisesti ja se vapautti oppitunneilla aikaa kalvojen kopioimisesta kuuntelemiseen ja ajattelemiseen. Pilvi korosti myös oman järjestelmän luomisen merkitystä ja BYOD-periaatetta (Bring Your Own Device). Opettajia hän kehoitti käyttämään rohkeasti tvt:tä silloin kun sille on todellista tarvetta, hyviä keskusteluita oppitunneilla unohtamatta. (Ks. Pilvin blogi)

Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Kaisa Vähähyyppä kertoi, että ensimmäiset sähköiset ylioppilaskokeet tulevat 2016 ja kaikki kokeet suoritetaan sähköisesti 2019. Teknisiä ongelmia on vielä valtavasti, mutta omat laitteet tultaneen sallimaan ja palautuspaikka lienee jonkinlainen YTL-pilvi, mikä mahdollistaa plagiointikontrollin ja anonyymin arvioinnin. Vähähyypän mukaan suurin muutos tulee kuitenkin koskemaan lukio-opetuksen pedagogiikkaa. Sähköisiin kokeisiin siirtymistä kiiteltiin laajalti ja monessa yhteydessä todettiin, että nyt on ihan viimeinen hetki lähteä mukaan tvt:n hyödyntämiseen opetuksessa. Päätös pakottaa myös koulutuksen järjestäjät panostamaan asiaan ja keväällä 2013 on tulossa tarkempia tietoja reunaehdoista. Osaamistarpeet ja tavat tehdä työtä ovat muuttuneet, joten kokeidenkin on aika muuttua.