Työintoa puhkuen – ja on lauantai-ilta!?

Kuvassa näkyy paita, millaisen muutama
eVarikkolainen oli messuille teettänyt.
QR-koodeja näkyi muutoinkin mm. esitteissä..

Teistä blogin lukioista moni on ollut Aulangolla ITK-konferenssissa. Muistatteko ensimmäiset kerrat, kun ette oikein edes ymmärtäneet kieltä mitä konferenssissa puhuttiin, mutta innostus oli suurta ja se tarttui? Minä muistan. Tänään lauantaina Pirkanmaan opettajien Tuunaa tuntisi –messuilla aistin samaa fiilistä. Messut ovat tavallaan mini-ITK, maakunnallinen yksipäiväinen tvt-koulutustapahtuma. Into oli käsin kosketeltavaa ja kokemuksia vaihdettiin ahkerasti. Esimerkiksi lauantain viimeinen työpaja oli 5 min. yli ajan, ennen kuin kouluttaja itse totesi, että eikö lähdettäisi kotiin. Silti meistä sitkeimmät jatkoivat keskustelua vielä vartin. Ei ihan tyypillistä veso-päivälle!

PAOK veti työpajat äänitiedostojen tekemisestä ja siitä, miten verkosta oppimateriaalia löytää. Mielellään tulemme näistä ja muistakin asioista teidänkin kouluunne puhumaan. Pääosa PAOK:n koulutuksista tapahtuu oppilaitosten tai niiden opettajatiimien pyynnöstä, joten olkaa yhteydessä! Päivän aikana pääsin kuulemaan Steiner-koulun ensimmäisiä kokemuksia Android-tableteista. Ensimmäisten kokemusten perusteella opettajat kovasti miettivät, tuovatko tabletit lisäarvoa verrattuna opiskelijoiden omiin älypuhelimiin. Kohdatut haasteet olivat samantapaisia kuin iPadinkin valinneilla.

Iltapäivällä osallistuin some- ja tekijänoikeusgurun Tarmo Toikkasen työpajaan. Sain siitä hyviä ideoita omiin koulutuksiini ja vastauksia juuri nyt pohdituttaviin kysymyksiin ESR-hankkeen materiaalien jakamisesta. Olen juuri aloittanut diojeni jakamisen SlideShare-palvelussa CC BY-SA-lisenssillä, mitä oppimateriaalin jakamiseen suositellaan ja käytännössä ESR-hankkeilta myös edellytetään. Toikkasen sanoin, "en tee elantoani myymällä diapakkoja".

Entä Twitter? Messuilla käytettiin tunnusta #evarikko ja sitä käytti 12 henkilöä. Tweettejä on tullut yli 80, pari viime päivää mukaan lukien. Kolmen kärjesssä ahkerimpien tweettajien joukossa olivat minä, kollegani @minnahelynen sekä yläkoulun äikänope @riikkavai. #FF teille molemmille!
Messujen osallistujamäärä ja myös kohderyhmä on vuosien varrella kasvanut. Nyt ilmoittautuneita oli jo yli 200 ja osallistujat maakunnan perus- ja toiselta asteelta. Kouluttajissa ja muissa esiintyjissä oli vahvistusta muualtakin Suomesta, kiitos ainakin Helsinkiin, keski-Suomeen ja Turkuun!

Messut järjesti Tampereen kaupungin etäopetuskeskus eVarikko yhdessä lukuisien hankkeiden (kuten PAOK), yhdistysten, yritysten ja muiden yhteistyötahojen kanssa.

… Niin ja mitä otsikkoon tulee, vartin päästä suljen koneen ja aloitamme kokkaamisen. Toinen poikani halusi tehdä tacoja ja tortilloja, joten tuumasta toimeen. Hyvää viikonloppua kaikille!

PS. Unohtui mainita Twitteristä, että @Suomitrendit mukaan tunnus #evarikko oli hetken suomen käytetyin Twitter-tunnus. Hyvä me!

-    -    -
Bloggaus julkaistu alkuperin PAOK - Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri -ohjelman blogissa: http://paokhanke.ning.com/

Kouluvierailulla Kentissä: Nuori valitsee elämän, ei ammattia! #finnbett

Kuva: Matleena Laakso, CC BY

Tammikuussa 2012 Lontoon BETT-messujen jälkeen Tampereen 35-henkinen porukka vahvistettuna muutamalla hämeenlinnalaisella suuntasi Kentiin kohti New Line Learning Academy -koulua.

Koulun keskeisiä tavoitteita ovat hyvä käytös ja vuorovaikutustaidot sekä henkilökohtaisen tuen tarjoaminen. Vuorovaikutustaidot eivät kehity yksin työskenneltäessä, joten tiimityö sekä oppijoiden että opettajien kesken oli yleistä ja sitä varten oli myös paljon erilaisia ryhmätiloja.

Koulun johto vertaisi koulua ostoskeskuksiin – niissäkään ei aikuisia ja lapsia jaeta omille alueilleen. Niinpä koulussa ei ollut yhtään opettajanhuonetta ja kaikki työskentelivät samoissa tiloissa. Näin ollen vuorovaikutus koko kouluyhteisön kesken kävi helposti ja se olikin meitä koulussa kierrättäneiden 8-luokkalaisten mielestä parasta koulussa.

7-vuotiaana kukin saa oman läppärin. Koulussa käytettiin ainakin Sharepointia ja Skypeä. Muuta sosiaalista mediaa ei kuulemma käytetty, muuta kuin opettajat jonkin verran kotona. Koulussa oli yhtenä päivänä testattu verkko-opiskelua niin, että kaikki opiskelivat yhden päivän etänä – ihan jotta saataisiin sellaisesta kokemusta. Kuka kokeilisi tätä Suomessa? Etäopiskelu nähtiin mahdollisuutena myös esimerkiksi tilanteessa, että lunta sataa niin paljon, ettei kouluun pääse. Koulussa oli joitakin kosketustauluja, mutta enemmän isoja kosketusnäyttöjä.

Uuden koulurakennuksen tilat olivat monipuoliset ja muunneltavat. Jos kouluun rakennetaan 90 luokkaa, sinne tarvitaan myös 90 opettajaa. Mutta kuka tietää, mitä tulevaisuus tuo tullessaan? Muunneltavuutta tarvitaan mm. oppimistavoitteiden, opettajamäärien, ryhmäkokojen ja kotikoulun suosion vaihdellessa vuosikymmenestä toiseen.

Koulu oli päätöksenteossa hyvin itsenäinen ja se helpotti yhteisöllistä kehittämistä. Ylhäältä annettuja ohjeita kansallista opetussuunnitelmaa lukuun ottamatta oli vähän. Sen sijaan tarkastajat kontrolloivat tuloksia. Käytännöissä oli paljon eroja suomalaisiin oppilaitoksiin, mutta näkisin kyllä seuraavissa videoraporteissani esitellyn koulutarkastajan käytännöissä mahdollisuuksia suomalaistenkin koulujen kehittämiseen:
- Miten voisimme lisätä yhteisopettajuutta ja oppiainerajat ylittävää työskentelyä?
- Miten voisimme saada työskentelyä joustavammaksi oppijaryhmien koon suhteen?
- Miten voisimme tukea osaamiseltaan heikompia opettajia omassa työssään, oli kyse sitten vuorovaikutustaidoista, erityisoppijoiden tukemisesta tai vaikka tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisestä?
- Miten pääsisimme liikahtamaan yksinopettamisesta kohti yhteisöllistä opetuksen suunnittelua, kehittämistä, materiaalien tuottamista ja jakamista?

Kuuntele ja katso valokuvien kera:
Kentin kouluvierailu osa 1/2 (5 min.): http://screencast.com/t/IEuHmTXXb9Nv
Kentin kouluvierailu osa 2/2 (5 min.): http://screencast.com/t/f1scZYfzGaP

Lisätietoja koulusta:
http://www.futureschoolstrust.com/about-us
http://en.wikipedia.org/wiki/New_Line_Learning

Kiitos Tampereen porukan matkanjohtajallemme Riitta Juusenaholle sekä kouluvierailun isännälle, Microsoftin Petri Elsilälle!

Kokosin suomalaisten matkaraportit BETT-messumatkoilta verkkoon.

-    -    -
Bloggaus julkaistu alkuperin PAOK - Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri -ohjelman blogissa: http://paokhanke.ning.com/

Vierailulla Lontoon Loxfordin koulussa #finnbett

Vierailin tammikuussa 3-18-vuotialle tarkoitetussa Loxford School of Science and Technology -koulussa (http://www.loxford.net) Suur-Lontoossa. Samalla matkalla 35-henkinen pääosin Tampereelta kotoisin oleva ryhmämme vieraili opetusteknologiamessuilla BETT Showssa sekä eräässä toisessa koulussa. Raportit niistä tuleva lähiaikoina tähän samaan PAOK:n blogiin.

Loxfordissa meille kerrottiin mm. heidän oppimisalustan (Fronter) käytöstä sekä viitattiin oppimisalustaverkostoon (http://www.learningplatformnetwork.org), jonka sivustolta löytyy videoita, julkaisuja, tapausesimerkkejä jne. Verkosto kuvaa itseään seuraavasti: "The Learning Platform Network is an ambitious initiative to connect and support schools in their use of learning platforms."

Oppimisalustojen käytön suhteen heillä oli samanlaisia ongelmia kuin Suomessakin. Englannin kouluista 85%:lla oli sellainen olemassa jo kaksi vuotta sitten, mutta käyttö on kuitenkin edelleen varsin vaatimatonta. Kovasti korostettiin sitä, että jos uuden tekniikan hyödyntäminen jätetään vain innovaattoreiden harteille, se ei koskaan yleisty. Jotta uusi tekniikka saadaan valtavirran käyttöön, tarvitaan vahvaa johtajuutta. Alueen viiden koulun periaatteet, millä sähköisten oppimisalustojen käyttöä tuetaan, ovat seuraavat:
- Tutkia erilaisia tapoja oppia.
- Antaa opiskelijoille palautetta tekniikan avulla.
- Sitouttaa vanhemmat oppimisen edistämiseen.
- Koulun henkilöstön yhteistyö.
- Nostaa julkisesti esiin esimerkillisiä töitä.

Tässä linkki tekemääni viiden minuutin ruudunkaappausvideoon Loxfordin vierailusta, mukana runsaasti valokuvia: http://screencast.com/t/suZjLtWd

Video on tehty Jingillä, joka on ilmainen koneelle ladattava ohjelma. Sillä voi tehdä korkeintaan 5 min. tallenteita. http://www.techsmith.com/jing.html BETT:n seminaareissa kuulin sen käytöstä palautteen antamisessa hyvän esityksen, mutta siitä lisää tulevissa bloggauksissa.

Kokosin suomalaisten matkaraportit BETT-messumatkoilta verkkoon.

-    -    -

Bloggaus julkaistu alkuperin PAOK - Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri -ohjelman blogissa: http://paokhanke.ning.com/

Konferenssikuulumisia oppimisesta ja visualisoinnista #OEB11

Loppuvuonna järjestetyn Online Educa Berlin -konferenssin avasi jordanilainen Talal Abu-Ghazaleh. Hän painotti seuraavia asioita: Tietoyhteiskunnassa opettamisen sijaan tärkeintä on oppiminen. Tietoyhteiskunta edellyttää kaikilta uudenlaisia valmiuksia, mikä tarkoittaa, että kaikkien ja kaikessa on osattava hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa (tvt). Opetusta ei voida vain digitalisoida, vaan muutos on suurempi. Tarvitsemme tutkijoita ja ongelmanratkaisijoita (tulkitsin tämän liittyvät mm. tutkivaan asenteeseen niin omassa työssä kuin opinnoissakin), jotta voimme päästä seuraavaan vaiheeseen, joka toivottavasti on viisausyhteiskunta.

Euroopan komission varapresidentti Neelie Kroes painotti puheessaan, että digitaalisuus ei ole tavoite sinänsä. Kaikki opettajat ja opiskelijat tarvitsevat keskustelua siitä mitä oppiminen on. Kroesin mukaan on keskityttävä seuraavaan kolmeen asiaan: Ensinnäkin digitaaliset taidot oltava kaikilla. Toisekseen täysi taloudellinen tuki tarpeen, sillä tvt ei ole meno vaan sijoitus – se on ehdoton edellytys kilpailukyvyllemme jokaisella ammattialalla. Ja viimeiseksi: muutos on ollut liian hidas ja kaikki keinot on nyt otettava käyttöön. Tässä yhtenä haasteena on, että toisinaan ne joita tvt ei kiinnosta, omaavat rahat ja päätösvallan, eivätkä sitten vie toimintaan oikeaan suuntaan.

Odotin löytäväni Online Educa Berliinistä jotain todella uutta ja innostavaa, mitä Suomessa ei vielä ole nähty. Suomi on kuitenkin tvt:n opetuskäytössä vain eurooppalaista keskitasoa. Toki kuulin yksittäisiä esimerkkejä, kuten että Korea digitalisoi kaikki luokkahuoneensa vuoteen 2015 mennessä tai että Hollannissa ”kaikki” käyttävät Facebookin ohella Twitteriä ja LinkedIn-palvelua. Kaiken kaikkiaan sen suhteen mitä Berliinissä näin ja kuulin, ei suomalaisilla ole hävettävää. Se ei tarkoita, ettei Suomi olisi jäljessä, se vain ei tuolla konferenssissa näkynyt – tai en sitä nähnyt.

Mikä sitten oli ihan uutta? Monissa esityksissä tiedon ja ehkä etenkin vuorovaikutuksen visualisointi ja analysointi nousi esille. Yhdessä esityksessä puhuttiin massiivisen tietomäärän tutkimisesta (kaikki yliopiston opintosuoritukset, oppimisalustalle kirjautumiset ja toiminta niissä yms.) ja saadun tiedon valjastamisesta mm. opinto-ohjausta parantamaan. Eräs egyptiläinen lääketieteen opettaja puolestaan kertoi, miten hän viikoittain lähettää henkilökohtaisen viestin jokaiselle Moodle-kurssinsa osallistujalle ja kertoo siinä, mitä opiskelija on viikon aikana tehnyt ja mitä vielä on tekemättä. Tämän hän raportoi myös esimiehelleen. Keskeyttämisiä ei kuulemma juurikaan ole.

Sharon Stoerger USA:sta puolestaan piti loistavan esityksen Twitterin visualisointityökaluista (ks. esim. http://tweetstats.com/ ja http://archivist.visitmix.com/71495934/1) Niiden avulla opin Twitter-käyttäytymisestäni muutakin, kuin että useimmiten tweettaan torstaisin lounasaikaan. Nämä erilaiset työkalut tekivät minulle entistä näkyvämmäksi Twitterin merkityksen: sitä kautta olen vuorovaikutuksessa muiden vastaavaa työtä Suomessa tekevien kanssa. Se on minulle ennen kaikkea väline oppia uutta ja jakaa hyviä vinkkejä kollegoiden kesken. Vaikka eniten käytän tunnusta #paokhanke, ei vuorovaikutukseni rajoina ole Pirkanmaa vaan koko Suomi. Satunnaisesti laajempikin yhteisö.

Kaipaatko uutisia Euroopasta? Voi maksutta tilata itsellesi European eLearning Newsletterin englanniksi tai saksaksi.

PAOK:n projektitiimin matkaraportti

Tässä vielä linkki Pauliina Mäkelän matkaraporttiin, mistä löytyy koonti suomalaisten matkaraporteista, bloggauksista ja tunnelmista.

-    -    -

Bloggaus julkaistu alkuperin PAOK - Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri -ohjelman blogissa: http://paokhanke.ning.com/

Livekommentointia ja opitun jakamista iPadilla #OEB11

Berliiniläisessä kirjakaupassa oli kymmenkunta erilaista lehteä iPhone- ja iPad-käyttäjille. Edes KaDeWe-tavaratalosta ei löytynyt TVT:n opetuskäyttöön keskittyvää lehteä. Tietokonelehtiä oli valtavasti, vaikken niiden lukumäärää kysynyt. Sen sijaan tavaratalon makkaravalikoiman tiedän ylittävän 2000 lajia.

Palasin juuri Online Educa Berlin (OEB) -konferenssista, missä oli suomalaisten ohella eniten saksalaisia, hollantilaisia ja englantilaisia. Konferenssi tiedotti etukäteen aktiivisesti sekä ohjelmasta että erilaisista käytettävistä sosiaalisen median välineistä. Minusta alkoi tuntumaan, että kommunikaattorini ei taivu kaikkiin näihin tarpeisiin ja sain lainaksi iPadin. Sen avulla pääsin melko hyvin konferenssin langattomaan verkkoon ja osallistumaan keskusteluun monella tasolla. Twitteriä käytin pääosin englanninkieliseen kommentointiin tunnuksella #OEB11 ja yhdessä kollegani Helysen Minnan kanssa saimme tunnuksen #paokhanke hetkeksi Suomen käytetyimmäksi Twitter-tunnukseksi.

Konferenssilla oli oma Facebook-ryhmänsä, mutta erityisen aktiivinen oli Suomalaiset Online Educa Berlin 2011 -konferenssissa -ryhmä. Alkuun aiheina olivat käytännön vinkit, kimppakyydit ja säätiedotukset. Konferenssin aikana siellä jaettiin kuvia, ajatuksia sessioista ja vinkattiin hyvistä löydöistä. Kahdesti olin myös illallisella porukassa, joka ryhmän kautta löytyi. Konferenssin jälkeen siellä on jaettu videoita ja blogikirjoituksia osallistujilta.

Aikanaan aloitin tietokonettamisen Applella, mutta siitä on paljon aikaa. Nyt oli terveellistä törmätä omaan muutosvastarintaan, kun iPad ei toiminut tutulla tavalla. Vaikka peruskäyttö oli helppoa, niin tuskaa tuotti, kun en leikkaa-liimaa työkalua löytänyt enkä saanut Facebookiin kuvia haluamillani tavoilla.

Yksi parhaista esityksistä oli InnoOmnian Esko Liuksen ja Mervi Janssonin esitys Vocational Learning goes Mobile. Se vahvisti kokemustani siitä, että mobiililaite on henkilökohtainen - silloin sen käyttö motivoi ja sitä halutaan kantaa mukana. iPadin saa välittömästi auki ja käyttöön, mutta ilman sovellusten asennusoikeutta on käyttö rajoitettua. Kaikkinensa jäin konferenssin jälkeen pohtimaan mobiilioppimisen kysymyksiä: Kun jokaisella on kone käytössä kaiken aikaa, se muuttaa valtavasti luokkahuoneen toimintakulttuuria, toivottavasti konferenssin tervetuliassanojen suuntaan: From Teaching to Learning. InnoOmnian kokemuksen mukaan mobiililaitteet ovat tuoneet huomattavan eron vuorovaikutukseen: vertaisoppiminen on lisääntynyt valtavasti ja opiskelijat tutustuvat toisiinsa paremmin kuin ennen.

Mobiilioppiminen on myös PAOK:n näkökulmasta erittäin ajankohtaista, sillä useisiin oppilaitoksiin on juuri hankittu tai ollaan hankkimassa iPadeja tai läppäreitä suuria määriä tai jopa tietyille ryhmille omia laitteita. Mielestäni toisella asteella tulisi myös kaikin tavoin tukea opiskelijoiden omien laitteiden käyttämistä.

Tampereelta on lähdössä 30 hengen ryhmä tammikuussa BETT-messuille Lontooseen, mutta muitakin suomalaisia on varmasti paikalla paljon. OEB:n hyvien kokemusten innoittamana perustin sekä lähtijöille että muille kiinnostuneille avoimen Facebook-ryhmän Suomalaiset BETT 2012 messuilla Tervetuloa mukaan!

PAOK:n projektitiimin matkaraportti

Tässä vielä linkki Pauliina Mäkelän matkaraporttiin, mistä löytyy koonti suomalaisten matkaraporteista, bloggauksista ja tunnelmista.

-    -    -
Bloggaus julkaistu alkuperin PAOK - Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri -ohjelman blogissa: http://paokhanke.ning.com/