16.11.2020

Hybridiopetus

Viime kevään keskeisin juttu opetuksen kentällä oli etäopetus. Liekö etäopetuksen perusosaamisesta tullut jo ns. uusi normaali? Ainakin lähes kaikilla on nyt valmius tarvittaessa siirtyä siihen nopealla aikataululla. Jotkut pitävät tätä opettajien ja oppijoiden taitoa yllä niin, että kerran kuussa on yksi etäopetuspäivä. 

Tämän syksyn juttu on selvästikin hybridiopetus, missä osa ryhmästä on läsnä ja osa etänä esimerkiksi karanteenin, oman tai lapsen sairastumisen tai riskiryhmään kuulumisen vuoksi. Tämä näkyy myös esimerkiksi terveydenhuollon täydennyskoulutuksessa, missä osalla on lupa osallistua vain etänä altistumisriskin minimoimiseksi. Kun kyse on pitkistä käynnissä olevista koulutusohjelmista, tämä tarkoittaa osalle etäilyä, osalle lähitapaamisia.

Tiedän monen oppilaitoksen nyt tekevän omia hybridiopetusohjeistuksiaan. Sellainen on tulossa myös Suomen eOppimiskeskukselta, joka järjesti aiheesta verkkotapaamisen ja nyt ohjeistuksen vedos on julkisesti kommentoitavissa. Ohjeiden lisäksi tarvitaan työkaluja. Moni oppilaitos on tänä syksynä hankkinut hybridiopetussalkkuja tai varustanut luokkia: esimerkiksi yliopistolla on perinteisesti hyvät striimausvälineet suurissa luentosaleissa, mutta pienryhmätiloista ovat konferenssimikit ja tuplanäytöt puuttuneet. 

En taida olla mikään poikkeus siinä, että kysyttäessä halukkuutta hybridiopetukseen, vastaukseni on yleensä ollut, että jos lähitoteutus ei onnistu, voisivatko kaikki osallistua etänä. Varsinkin jos työskentelee opettajana/kouluttajana yksin, tuo on usein hyvä ratkaisu. Korona on tähänkin tuonut uusia näkökulmia ja omaa katsantokantaa on vähän täytynyt muokata uusiksi. 

Paljon riippuu kouluasteesta, tapaamisen teemasta, tavoitteista ja resursseista. Toisella asteella oppituntien tilapäinen striimaaminen voi olla riittävä vaihtoehto karanteerissa oleville. Siihen resurssit riittävät ja taitava opettaja voi jotenkin huomioida sekä lähi- että etäosallistujat. Maksullisessa täydennyskoulutuksessa vaatimuksena voi olla tarjota yhtä hyvä osallistumisen kokemus molemmille ryhmille. Usein se edellyttää pariopettajuutta tai kouluttajan lisäksi toista henkilöä, joka vastaa tekniikan toimivuudesta ja osaltaan myös toisen ryhmän ohjaamisesta. 

Jotta hybridiopetustilanne olisi yhteinen molemmille ryhmille, käytössä olisi hyvä olla myös konferenssimikki ja kaiuttimet, kamerat ja kaksi näyttöä - toisessa näkyvät etäosallistujat, toinen näyttö on materiaaleille/työskentelyalustalle. Työskentelyä edesauttaa hyvä osaaminen yhteisen työskentelyn verkkotyökaluista ja työskentelytavoista. Etäosallistujat on hyvä huomioida myös taukojen aikana. Kun lähiosallistujille on kahvitauko, missä puhe usein liittyy opetuksessa esiin nousseisiin teemoihin, eikö tällainen mahdollisuus tulisi tarjota myös etäosallistujille esimerkiksi eri teemojen ympärillä olevilla pienryhmätiloilla, minne voi saapua kahvikupposen haettuaan.

Hybridiopetuksesta on julkaistu hyviä suomenkielisiä lähteitä eri kouluasteille ja lisää on tulossa. Lisään niitä alle upottamaani Padletiin sitä mukaa, kun niistä kuulen ja saa niistä minulle vinkatakin! 



PS: Pieni havainto Padletin upottamisesta. Olen aiemmin upottanut sen bloggauksen sisään, niin että sitä voi lukea ja asetusten salliessa myös muokata suoraan blogisivulla (katso esimerkki). Nyt tarjolla on myös tässä käytetty tapa, missä näkyy Padletin esikatselukuva (Set as a cover -kuva) tai jos sitä ei ole määritelty, joku satunnainen kuva. Sitä klikkaamalla pääsee itse Padletiin. Voit tutustu myös Padlet-ohjeisiin ja esimerkkeihini.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti