31.8.2017

Kiinassa opettajia kouluttamassa

Minä ja Suomessa asuva tulkkimme Li Zhang
koulutuksen opasteen vieressä.
Työskentelen TAMKissa sivutoimisesti, noin päivän viikossa. Heinäkuussa sain sieltä haasteen, johon innolla hyppäsin kesken kesäloman:

"Dear Matleena, We received a training enquiry from Chongqing University of Sciences and Technology in China... would like to invite a Finnish ICT education expert to give a two days training for young teachers from local vocational higher education institutions..." 

Tämä oli ensimmäinen matkani Kiinaan. Valmistautumisaikaa oli vain muutama viikko ja perillä olin neljä päivää. Vaikkei kokemukseni maasta ole tätä laajempi, haluan silti jakaa sitä ja antaa muutaman vinkin Kiinaan ensikertaa lähteville.

Lukiessa on hyvä muistaa, ettei ole yhtä Kiinaa. Siellä asuu viidennes maailman väestöstä ja pinta-alaa maalla on yli kaksinkertaisesti EU:hun verrattuna. Kirjoituksen lopussa on linkki kolmeen muuhun kirjoituksemme matkasta.


Opettajakoulutusta yliopistokaupungissa


Yliopistokampuksella oli puistoalueita ja urheilupaikkoja
Asuin toisen kouluttajan Hanna Sarakedon ja tulkkimme Li Zhangin kanssa opiskelijoiden ylläpitämässä yliopistokampuksen hotellissa. Se sijaitsi Chongqingin University Town -kaupunginosassa, joka pitää sisällään peräti 17 yliopiston kampusalueet. Ne ovat laajoja, sillä niin opiskelijat kuin usein henkilökuntakin asuu kampuksen alueella. 

Näillä alueen 17 yliopistolla on yhteensä 10 oppilaitosta, jotka vastannevat lähinnä meidän ammattikorkeakouluja. Niihin oli juuri palkattu 800 uutta nuorta opettajaa.

Näille uusille opettajille järjestettiin 15 päivän orientoivat pedagogiset opinnot kolmessa rinnakkaisessa ryhmässä. Teemoina oli mm. psykologiaa, moraalia ja opettajan eettisiä periaatteita ja koululainsäädäntöä. Koulutuksesta saa kuulemma vastauksia siihen, miten olla hyvä opettaja tai miten toimia, jos opiskelijat eivät tottele.

Edellisvuoden tapaan mukana oli myös pari päivää TAMKilaisten vetämänä. Teemojamme olivat mm. suomalainen koulutusjärjestelmä, opettajan rooli, digipedagogiikka ja opetusmenetelmät. TAMKista saamistamme ohjeista jäi erityisesti mieleeni kaksi: Kiinassa halutaan pois mallista, missä opetus on opettajan yksinpuhelua ja järjestelyiden suhteen on syytä varautua jatkuviin muutoksiin.  


Kiinan koulutusjärjestelmä


Erään osallistujan mukaan he tulevat pääosin vetämään
opetusta 300 hengen luentosaleissa ja 40 hengen pienryhmissä
Kiinassa yliopistoihin ja muihin korkea-asteen oppilaitoksiin pyritään pääsääntöisesti valtakunnallisen pääsykokeen (gaokao) tulosten perusteella.
Kokeeseen kuuluu pakollisena kiinan kieli, matematiikka ja vieras kieli (englanti), valinnaiset aineet vaihtelevat haetun alan mukaan.

OPH:n oppaan mukaan kiinalaisesta korkea-asteen oppilaitoksesta voi saada parivuotisen koulutuksen jälkeen ns. valmistusmistodistuksen tai suorittaa kandidaatin, maisterin tai tohtorin tutkinnon.

Chongqingissä minulle kerrottiin, että Kiinassa yliopistoja on kolmen tasoisia ja karkeasti pääjako menee sen mukaan, suoritetaanko siellä tohtorin, maisterin vai kandidaatin tutkintoja. Näiden kolmen tason sisälläkin on eritasoisia yliopistoja ja yleensä kaikki pyrkivät ylemmälle tasolle. Henkilö, joka minulle näistä kertoi, totesi, että heidän yksiköstä on kaikki kesälomat peruttu, koska alkusyksystä on tilaisuus, missä tutkitaan, voiko heidän yliopisto nousta seuraavalle tasolle.

Lisätietoja Kiinan koulutusjärjestelmästä löytyy mm. seuraavilta sivustoilta:



Kännyköiden maassa kirjoitetaan muistiinpanot paperille


Tässä kirjoitetaan Padletiin kiinalaisin kirjainmerkein.
Kiinassa on enemmän kännyköitä kuin missään muualla ja maa on etunenässä mm. mobiilimaksamisen käytössä. Kiinan kieltä voi kirjoittaa kännykällä kahdella tapaa: piirtämällä merkin, jolloin sovellus antaa ehdotuksia tai sitten kirjoittamalla tavuja, jotka sovellus muuntaa merkeiksi.

Koulutuksen osallistujat tekivät muistiinpanonsa vihkoihin käsin kirjoittaen. Syyksi he kertoivat, että käsin kirjoittaminen osoittaa kunnioitusta opettajalle. Paperille kirjoitettu tieto on pysyvää ja liekö taustalla myös aasialainen kalligrafiasta tuttu käsin kirjoittamisen arvostus. Toinen syy oli, että kiinaa kirjoittaa käsin huomattavasti nopeammin kun koneella. 

Niin sanottu The Great Firewall of China estää pääsyn monille länsimaisille sivustoille. Netistä löytämäni listaukset Kiinassa toimista palveluista olivat ristiriitaisia ja viranomaiset voivat nopeastikin muuttaa asetuksia poliittisen tilanteen mukaan. Itse käytin www.greatfirewallofchina.org -sivustoa ja sieltä saamani tieto osoittautui paikkansa pitäväksi, vaikkei tuo testisivusto aina auennutkaan. Kielletyillekin sivustoille (esim. Facebook, Twitter ja Google) pääsee käyttämällä ns. VPN-sovellusta (googleta VPN China). Se on asennettava ja otettava käyttöön ennen Kiinaan saapumista.


WeChat korvaa sähköpostit, some-välineet ja pankkikortin


Olen viimekuukausina lukenut somesta muutaman suomalaisopettajan tuskastuneen viestin, kun seurattavia some-kanavia alkaa olla liian monta - joka hankkeella, verkostolla, työyhteisöllä ja organisaatiolla omansa. Kiinassa käytettävää some-palvelu WeChattiä kuvattiin minulle kertoen, että se on kiinalaisille Facebook, Twitter, YouTube, Skype ja monta muuta palvelua yhdessä ja kaikki käyttävät sitä. WeChat on myös lompakko ja itse asiassa sillä voi maksaa lähes kaiken, jos vain on kiinalaisen pankin asiakas. En esimerkiksi nähnyt tulkkimme käyttävän kertaakaan käteistä ja osa kaupoista ei edes suostu ottamaan sitä vastaan, koska väärennettyä rahaa on liikkeellä niin paljon.

Myös taksi tilattiin WeChatin avulla. Siitä näki koko ajan taksin kartalla ja sen avulla voi tarvittessa myös puhua kuljettajalle ja lopuksi maksukin hoidettiin samalla sovelluksella. Tai jos halusi käyttää kaupunkipyörää, senkin sai alleen lukemalla pyörän QR-koodin WeChatilla. Sovellus toimi myös monessa ravintolassa: Pöytää oli teipattu QR-koodi, mistä avautui ruokalista. Sinne voi tehdä tilauksen ja lopuksia maksaa sovelluksella.

Koska WeChat on valmiiksi tuttu, se sopii koulutuksissa esim. taustakanavaksi. Sovelluksen avulla saa käännettyä viestit kiinasta englanniksi, joten ei ole yksin tulkin varassa. Muun kiinakielisen tekstin kääntämiseen kannattaa ladata kännykkään Pleco (iOS, Android) tai Google-kääntäjä (iOS, Android). Jälkimmäinen toimii offline, jos lataa sovellukseen kielipaketin. Sen käytöstä näet esimerkin edellisen bloggaukseni lopussa.

WeChatin ansiosta QR-koodit ovat Kiinassa kaikille tuttuja, joten myös linkit koulutuksissa kannattaa jakaa QR-koodeina. Kun kysyin koulutuksen osallistujilta parhaista digivälineistä opetuksen näkökulmasta, kaikki ryhmät nostivat WeChatin huipulle. Tämän äänestyksen teimme AnswerGardenilla ja tulokset liitin alla olevaan diasarjaan.

WeChat-ryhmä kannattaa luoda valmiiksi ja jakaa se kutsuttaville QR-koodina, jonka sovelluksesta saa valmiina. Näin voi tosin kutsua vain ensimmäiset 100 jäsentä, mutta senkin jälkeen mukaan pääsee, kun saa kutsun joltain ryhmän jäseneltä.


Mitä meiltä kysyttiin?


Suurin osa kysymyksistä kysyttiin kiinaksi, mutta muutama rohkeni
puhua julkisesti englantiakin. Ryhmässä oli useita osan tutkinnosta
ulkomailla suorittaneita.
Mitä kaikkea meiltä sitten kysyttiin? Suomen koulutusjärjestelmän esittely nosti esiin valtavasti kysymyksiä eikä kyse tietenkään ollut vain koulusta vaan myös koko yhteiskunnasta ja sen kulttuurista. 

Dioissani on esillä kahden suomalaisoppilaan lukujärjestys. Ne ja tarinat niiden ympäriltä herättivät paljon kysymyksiä: Miksi opiskellaan saksaa? Miksi koulussa on uskontoa? Kauanko läksyjä tehdään? Auttavatko isätkin läksyissä? Kun koulupäivät ovat noin lyhyitä, mitä lapset ja nuoret sitten oikein iltaisin tekevät? Paljonko osallistutaan maksulliseen yksityisopetukseen koulun ohella? Entä viikonloppu- tai kesäkursseille? Entä valmennuskursseille? Mitä päivähoidossa opitaan? Onko teillä oppimisvaikeuksia? Onko niihin tarjolla apua? Roikkuvatko nuoret liikaa netissä? Löytävätkö valmistuneet töitä? Miten opettajien työtä arvioidaan?

Ensi kerralla on ehkä syytä nostaa itsekin esiin meidän tämän hetken kehittämiskohteita, samoin kuin osata paremmat vastaukset kysymyksiin siitä, miten Suomeen voi päästä opiskelemaan osan tutkinnosta tai koko tutkinnon tai millaisia kesäkursseja meillä on tarjolla. Ja mihin ottaa yhteyttä, mitä opiskelu maksaa ja onko stipendejä tarjolla.

Kaikessa ei voi yksi suomalainen olla asiantuntija, mutta itselleni oli paljon apua, että olin englanninkielen verryttelynä kuunnellut Pasi Sahlbergin puheita ja TED talk-esityksiä. Hän on aktiivisesti esitellyt suomalaista koulutusjärjestelmää maailmalla ja hänen puheista löytyy moneen näkökulmaan hyvä kiteytys.


Tekiessä oppii


Käytössä de Bonon ajatteluhatut
Yritin kannustaa osallistujia kommentoimaan ja kysymään, tässä järjestyksessä. Sain kuitenkin lähinnä kysymyksiä, useimmiten tulkin kautta. Englannintaitoiset tulivat usein tauoilla juttelemaan. ja sitten kun kulttuuria tuntemattomana mokasin, siitäkin onneksi minulle kerrottiin - kahden kesken tauolla.

Näyttäessäni listausta Kiinan suosituimmista verkkosivuista, olin laittanut tämän kartan kuvituskuvaksi. Moka. Kuvassa ei ole Taiwania, joten tällaista karttaa ei ole soveliasta manner-Kiinassa käyttää.

Tämä vuonna julkistettu Horisontti-raportti Kiinan korkea-asteen opetusteknologiasta nostaa esiin Creative Commons -lisenssit. Kerroin sen pääperiaatteet todeten samalla, etten tunne kiinalaista tekijänoikeuslainsäädäntöä. Tauolla yksi nainen tuli kertomaan, että hän tuntee sen hyvin ja että heillä opetuksessa saa käyttää materiaaleja varsin vapaasti. Pyysin häntä kertomaan tästä koko ryhmälle ja sen hän mielellään teki, huomauttaen erityisesti, että länsimaalaisten kanssa toimittaessa tekijänoikeudet ovat tärkeitä. Perusteellisen puheenvuoron jälkeen kiitin naista lämpimästä ja totesin, miten opiskelijoilla voi olla paljon osaamista ja sen jakamiselle on hyvä antaa tilaa. Opettaja ei voi eikä hänen tarvitse osata kaikkea. Aplodit tekijänoikeuksista kertoneelle ja tuolle kommentilleni, olivat valtaisat. Ryhmä selvästi koki tuossa hetkessä jotain itselleen uutta.

Käytin koulutuksessa de Bonon ajatteluhattuja. Usein kesken keskustelun vaihdan muutaman henkilön hattuja, jolloin joutuu nopeasti ottamaan uuden roolin. Kerran sitten satuin antamaan miehelle vihreän hatun, mutta hän vaihtoi sen nopeasti toiseen. Totesin vain, että väriä ei yleensä saa itse valita, mutta onneksi en siihen enempää puuttunut. Tauolla minulle tultiin kertomaan, että Kiinassa ei koskaan saa antaa miehelle vihreää hattua. Sikäläisen sanonnan mukaan se tarkoittaa, että vaimo pettää häntä. Tämä tuli esiin ensimmäisen ryhmän kanssa, joten muille ryhmille totesin, että värit ovat kovin kulttuurisidonnaisia ja te voitte valita harjoitukseen omat värinne. Kerroin mokastani edellisen ryhmän kanssa, mikä nauratti heitä kovasti.

Kuvassa osallistujat vastaavat Liikkuvan koulun kehittämän
X-breikin kysymyksiin erilaisilla liikkeillä ja asennoilla.
Oheisissa kuvissa osallistujat vastaavat Liikkuvan koulun kehittämän X-breikin kysymyksiin erilaisilla liikkeillä ja asennoilla. Harjoitus innosti jokaista ryhmää. (Ks. bloggaukseni X-breikistä)

Kokeilemamme somen työkalut innostivat osallistujia kovasti. Mm. AnswerGardenia ja Quizizz-kyselyitä tullaan Chongqingissä tänä syksynä varmasti näkemään, mutta oletettavasti vain kohtuullisen hyvin englantia osaavat opettaja ottavat ne käyttöön. Opiskelijat eivät niiden käyttöön kielitaitoa tarvitse.

Vaikka englanti on nykyisin Kiinan kouluissa pakollinen oppiaine, monikaan ei sitä hyvin osaa. Näin ollen some-palvelun yleistyminen edellyttää, että tarjolla on kiinankielinen käyttöliittymä. Jos tunnet helppoja ja opetukseen sopivia sovelluksia, joissa käyttökieleksi voi valita kiinan tai englannin, kuulisin niistä mielelläni kommenttina tähän bloggaukseen mahdollisia tulevia Kiina-koulutuksia ajatellen.

Kiittäessäni viimeistä ryhmää koulutuksen päättyessä puoli yhdeksältä, totesin lopuksi, että lähdetään nauttimaan ihanasta helteisestä illasta. Ulkona oli pimeää ja lämpötila oli laskenut noin 30 asteeseen. Kerroin samalla, miten eksoottiselta se minusta tuntuu, kun meillä Suomessa pimeys liittyy lähinnä kylmään ja sateeseen ja kesällä on kaiken aikaa valoisaa. Opiskelijat nauroivat ja totesivat tulkin välityksellä inhoavansa pimeyttä ja kuumuutta.

X-breikki innosti jokaista ryhmää. Käytimme sekä tällaisia ei-digitaalisia menetelmiä että somen palveluita.
Osallistujat saivat näin kokemuksia erilaisista tavoista aktivoida suurtakin ryhmää luennoilla. 

Koulutusdiani ja pari linkkivinkkiä


Minua pyydettiin välttämään suurta määrää tekstidioja ja tuomaan asiaa esille enemmän kuvien ja tarinoiden kautta. Alla koulutusteni materiaalit, jotka muodostavat kokonaisuuden Hannan diojen ja harjoitusten kanssa. En halunnut jakaa kiinalaisille linkkejä, jotka maassa eivät toimi, mutta alla oleviin versioihin olen ne palauttanut. Näyttämäni YouTube-videot latasin läppärilleni Suomesta.







Blogijulkaisut matkaltamme

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos, että haluat kommentoida! Roskapostimäärän vuoksi olen ottanut käyttöön kommenttien hyväksynnän.