6.4.2014

Tusen tack ABBA

Minä ABBAan ihastumisen aikoihin, levyjäni ja päivittäisessä
 käytössää oleva Erika-serkulta saatu ABBA-muki.
I dag firar ABBA fyrtionde jubileum för Eurovision vinst. Jag är mycket tacksam om allt vad ABBA har givet mej under senaste årtionden. Grattis!

ABBA toi vuoden 1974 Euroviisuvoiton Ruotsille Waterloo-laulullaan. Sitä en itse vielä muista. Pop-musiikin aikani alkoi muutamaa vuotta myöhemmin. Ensimmäiset mielikuvani ovat Kuopiosta Männistön luistinradalta, missä kovaäänisistä soi Baccara ja BoneyM. Jo alakouluiässä löysin ABBAn ja siitä asti se on ollut yksi suosikeistani. Joskun pohdin, tykkääkö sitä ihminen vain kertakaikkiaan eniten nuoruutensa musiikista vai onko ABBA vain yksinkertaisesti paras?

Kiitos ABBAn Agnetalle, Fridalle, Björnille ja Bennylle
  • Kertakaikkiaan upeasta musiikista. Te lauloitte "Thank you for the music", se oli kauniisti tehty. Meille faneillekin olisitte voinut säveltää oman vastaavan kappaleen.
  • Englanninkielen taidosta ja innosta oppia sitä lisää. Yläkouluikäisenä suomensin laulujanne, sillä halusin tietää, mistä ne kertoivat. Tein sitä sanatarkasti, joten "On and on and on" -kappaleelle olisin kyllä toivonut ymmärrettävämpää nimeä. Jouduin nimeämään sen "lla ja lla ja lla" eikä siinä minusta ollut päätä eikä häntää, mutta mikä minä olin sanojanne parantelemaan...
Okei, kiitos myös jälkikäteen hyvistä nauruista. Siis vuosia jälkikäteen. Ensimmäinen ulkomaanmatkani suuntautui Ruotsiin. Siskoni kanssa saimme kinuttua vanhemmiltamme, että tutkitaan, mitä Tukholmassa olisi ABBAan liittyen tarjolla. Puhelinkopissa ruotsia vielä tuolloin taitamattomana innostuimme, kun puheliluettelossa oli tarjolla sivukaupalla tietoja ABBAsta: Myynti, markkinointi, tuotemerkki, rekrytointi, sillien osto, perkausjäte, kalankasvatus,..

Maailma oli kovin erilainen tuolloin - eli otetaan vähän tieto- ja viestintätekniikan näkökulmaa tähänkin kirjoitukseen - tai siis sen puutetta.
  • Noin 10-vuotiaana näin televisiosta Agnetan laulavan Chiquitita-laulun, ehkä Levyraadissa. Oli äärimmäisen harvinaista NÄHDÄ musiikkia, kasetiltahan sitä sai kyllä kuunnella. Olin aivan surkeana, kun näin, miten surulliselta idolini Agneta näytti. Vasta myöhemmin ymmärsin, että hän vain eläytyi laulun surullisiin sanoihin.
  • Erään teinivuoden yksi huippukohta oli, kun isäni sai jonkun pankin tai vakuutusyhtiön kautta liput The Movie (1977) esitykseen. Elokuva kertoo ABBAn Australian kiertueesta kevyen juonen kera. The Eagle lienee jo noilta ajoilta yksi lempikappaleitani.
  • Suomentaessani laulujen sanoja, tarvitsin ensin englanninkieliset. Useimmiten kopioin ne käsin ystävältäni, jolla oli LP-levyjä. Omissa kaseteissani kun ei tilaa sanoille ollut. Aina en sanoja löytänyt, joten kuuntelin play-rew-play-rew-play ja yritin ymmärtää. Osa aukeni minulle vasta paljon myöhemmin netin myötä. Miten helppoa tiedonhaku nykyisin onkaan!
Mamma Mia -musikaali on nähty, mutta Tukholman
ABBA-museo odottaa vielä näkemistä.
Jokunen vuosi sitten luin kesälomalla kirjan, mikä kertoi ABBAn tarinan laulu laululta. Kesämökillä oli tuolloin näennäisesti hiljaista, mutta päässäni soi ja soi. Pian sen jälkeen sain joululahjaksi ABBAn kaikki levyt CD-levyinä. Hämmästys oli melkoinen, kun mukana oli useita kappaleita, jotka olin täysin unohtanut. Vuosia tai vuosikymmeniä on radiossa ja tanssilattioilla lähinnä toistettu Mamma Mia -musikaalin suosittuja kappaleita, monet muut unohtaen. Musikaalin olen nähnyt ensin Helsingissä, sitten useampaan kertaan elokuvaa katsellen tai porukassa laulaen ja viimeksi pari vuotta sitten Lontoossa. Mukana oli tyttäreni, joka oli muutamaa vuotta aiemmin tokaissut murkkumaisesti: "Välillä tekisi niin mieli kuunnella ABBAa, mutta enhän mä voi, kun säkin tykkäät siitä."

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti