5.10.2012

Ensimmäinen PBL-webinaari ja Wordle-oivallus

Tällä viikolla järjestettiin Ongelmaperustaisen oppiminen seura ProBell ry:n ensimmäinen webinaari eli verkkoseminaari. Näin pyrimme tarjoamaan toimintaa jäsenkunnalle ympäri Suomen, joskin webinaari oli avoin kaikille kiinnostuneille, samoin kuin yhdistyksen Facebook-sivu. Tutkivan oppimisen yläkäsitteen alle kuuluvaa ongelmaperustaista oppimista (problem-based learning, PBL) käytetään Suomessa yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja ammatillisessa koulutuksessa. Pienemmässä  mittakaavassa sitä käytetään myös lukioissa, oppisopimuskoulutuksessa sekä yritysten ja organisaatioiden toiminnassa. Itse olen hyödyntänyt PBL:ää paljon yliopistollisessa täydennyskoulutuksessa. Nykyisin työskentelen verkko-opetuksen kehittämisen parissa ja PBL:n tunteminen antaa sille erinomaisen pohjan.

Webinaarin kysymys oli, miten sosiaalista mediaa voi hyödyntää PBL-ongelmien rakentamisessa. PBL-työskentely käynnistyy ongelmista, jotka rakennetaan opintojakson keskeisimmistä teemoista. Ongelmana voi olla esimerkiksi Twitterin viestien katsomista tutoriaalin aluksi tunnuksella #terveys tai #tekniikka Twitterfontana.com -palvelun avulla. Tämä ei vaadi Twitteriin kirjautumista eikä em. palvelun tuntemista. Hyvä avainsana (risuaita, hashtag) täytyy kuitenkin löytää. Halutessasi voit kuunnella webinaarin tallenteen (54 min.).



Kuten aina parhaimmissa koulutuksissa, opin itsekin jotain. Enpä ollut tullut ajatelleeksi, että tekstitapettiohjelmaa Wordleä voisi käyttää ohjaamiseen ja että sinne voisi muutaman kymmenen sanan sijaan viedä suuremman määrän tekstiä. Pirjo Vuoskoski kertoi käyttäneensä Wordleä niin, että tehdään tekstitapetti esim. opinnäytetyön tietystä luvusta. Se havainnollistaa hyvin, mistä asioista tekstiä tuottaa. Mitä useammin sana on mainittu, sen suuremmalla se kuvassa näkyy. Alla testattuna, miltä CC-lisensseistä viikko sitten kirjoittamani bloggaus näyttää. ProBellin seuraavassa webinaarissa 19.2.2013 klo 16.00-17.00 Vuoskoski puhuu arvioinnista PBL-kontekstissa (webinaarin osoite).

30.9.2012

Jotta en eksyisi verkkoon

Tavallaan tämä on blogini ensimmäinen kirjoitus. Olen tosin tuonut tänne kymmenkunta blogikirjoitustani päätyöni Pirkanmaan 2. asteen kehittämisverkoston eli PAOK:n blogista. Valikoidessani sieltä kirjoituksia tänne, ilahduin että ensimmäiseksi viestiksi sain kertomukseni vuoden 2009 ITK-konferenssista, missä liityin Sometun jäseneksi. Tuolloin Second Lifen virtuaalimaailma oli mielessäni päällimmäisiä juttuja somen kentällä. Vaikka se ja Moodle edeltäjineen olivat tuolloin jo minulle tuttuja, varsinainen hyppyni someen tapahtui keväällä 2009, kun aloitin työt PAOK:ssa. Tuolloin liityin Facebookiin sillä perusteella, että koin etten ole uskottava sosiaalisen median kouluttaja, jollen siellä ole. Alusta asti lähdin etsimään sieltä ammatillista hyötyä, mutta kaupanpäälle olen saanut paljon myös vapaa-ajalle.

Kouluttaessani opettajia ja muutoinkin heitä verkko-oppimisen saralla tukiessani, on yksi tärkeä ajatus se, että opiskelija - eikä myöskään opettaja - saa eksyä verkkoon. Jokaiselle kurssille tai ryhmälle tarvitaan verkossa yksi kotipesä. Yksi osoite, minkä takaa sitten kaikki hypyt ja syrjähypyt muualle verkkoon löytyvät. Näin kurssien kanssa. Entä sitten yksilöt, ihmiset, opettajat, kouluttajat?

Tarve omaan blogiin on syntynyt PAOK:n työn kautta. Oma verkkoläsnäoloni on netissä levällään. Materiaaleja on mm. wikeissä, blogeissa, Ningissä ja alkuvuodesta alkaen myös SlideSharessa. Vuorovaikutusta tapahtuu näiden lisäksi etenkin Facebookissa ja Twitterissä. Nettiin raportoin ainakin ajoittain lukemiani kirjoja, katsomiani elokuvia, liikuntasuorituksia ja tsekkauksia eri paikkoihin. Ja profiili on ties kuinka monessa palvelussa, joista moni tehty koemielessä tai satunnaiseen käyttöön. Pääosa ammatilliseen käyttöön, mutta muutama vain harrastusmielessä ja ilman tarvetta linkittää julkisesti tänne.

Tällä viikolla varasin itselleni oman pysyvän osoitteen ja palveluksi valitsin Googlen blogipalvelun. Viikonloppua meni tätä tuunatessa ja nyt blogini on valmis julkistettavaksi, olkaa hyvä!



27.9.2012

CC-lisenssin käyttö lisääntyy. PAOK on mukana – niin olet sinäkin!

Keväällä sovimme PAOK-verkostossa systemaattisesti käytettävän Creative Commons (eli CC) -lisenssiä. Se on kansainvälinen ja epäkaupallinen järjestelmä, jonka tavoite on tarjota hyviä avoimuutta lisääviä vaihtoehtoja yksinoikeuden (copyright) sijaan. CC-lisenssien avulla voi merkitä omiin materiaaleihinsa miten laajasti ja millä ehdoin muut niitä voivat käyttää. Perusidean tunteminen auttaa myös netistä oppimateriaalia, kuvia ja musiikkia etsiviä.

CC-lisenssien idea kuuluu vahvasti tämän päivän verkostoyhteiskuntaan ja sosiaalisen median toimintatapaan. Se on opetuksen puolella tuttu ainakin tvt:n aktiivikäyttäjille ja on ollut jo vuosia esillä PAOK:n ja eVarikon koulutuksissa. Siihen perustuvat mm. useat Tampereen kaupungin palvelut kuten Koppa ja monet wikit. Muuallakin julkishallinnossa otetaan askeleita avoimen datan suuntaan ja Opetushallitus suosittelee, että opettajat ”julkaisisivat materiaalit CC-lisenssien alaisina verkossa. Näin käyttäjät tietäisivät välittömästi, millaisin ehdoin sisältöä voi käyttää tai kehittää edelleen.”

ESR-osarahoitteisten projektien tuotokset tulee olla avoimesti kaikkien hyödynnettävissä. Muutoin julkisella tuella voidaan vääristää kilpailua. Jakaen CC-lisensoitua materiaalia verkossa saamme erinomaisesti levitettyä PAOK:n tuloksia. Alla muutama esimerkki.
  • Kun muutama vuosi sitten koulutin, jaoin diat osallistujille paperilla ja/tai sähköpostitse pdf-muodossa. Nyt jaan vain yhden paperin, mihin tulostan muistilapuksi 2-4 keskeisintä diaa ja verkko-osoitteen, mistä materiaalit löytyvät ja minne ne myös päivittyvät. Olen pitänyt työpajan ”Oppimateriaalia verkosta!” noin 100-140 opettajalle. Vastaavasti SlideShare-palvelussa olevia diojani aiheesta on katsottu vajaan 8 kk:n aikana 765 kertaa.
  • Kun opetan opettajille Twitterin käyttöä, on minulla apuna diasarja aiheesta. CC-lisenssin mahdollistamana opettaja voi ladata verkosta diani, muokata ja käyttää niitä opettaessaan aihetta seuraavalla viikolla opiskelijoilleen.
  • CC-lisenssin käyttäminen ei edellytä materiaalin jakamista avoimessa verkossa eikä se myöskään kerro siitä, että muut haluavat materiaalia hyödyntää. Oli silti häkellyttävää, että iltakuudelta ladattu PAOK:n tiedotussuunnitelma sai tunnissa peräti 180 katsojaa.
CC-lisenssejä on muutama erilainen ja PAOK:ssa käytetään CC BY-SA –lisenssiä. Tämä lisenssi sitoo sekä PAOK:n projektitiimiä että henkilöistä, joille PAOK jakaa rahoitusta. Kyseinen lisenssi tarkoittaa, että dioja ja muita materiaaleja saa vapaasti hyödyntää ja muokata (myös kaupallisesti) kahdella ehdolla: alkuperäisen tekijän nimi (ja mahdollinen verkko-osoite) mainitaan ja muokattu tuotos jaetaan tällä samalla lisenssillä eteenpäin. 

Lisätietoja Creative Commons -lisenssistä

  • Tekijänoikeudet opetuksessa ja avoimet sisällöt -webinaari eli verkkoseminaari erityisesti PAOK:lle suunnattuna on ke 28.11. klo 14-17. Asiantuntijana Tarmo Toikkanen, KOTEK-hankkeesta. Lisätiedot: http://paokhanke.ning.com/. Osallistuminen ei vaadi kokemusta verkkoseminaareista.
  • Tarmo Toikkasen ja Ville Oksasen kirja Opettajan tekijänoikeus (2011), kirjan verkkosivut ja Toikkasen Prezi-esitys avoimen lisenssin valitsemisesta
  • Muut sivustot kouluihiin ja tekijänoikeuksiin liittyen, ks. PAOK:n hyvät linkit
  • CC-lisenssijärjestelmän verkkosivut


Lopuksi muutama asia projektihallinnon näkökulmasta

  • Taustalla on tarve saada yhdessä hankkeessa kerran tuettu kehitystyö yleisesti hyödynnettäväksi ja jatkokehitettäväksi, ilman että samaa kehittämistä tarvitsisi tukea veronmaksajien rahoilla useampaan kertaan.
  • PAOK:n rahoittajaviranomaisena toimii Pirkanmaan ELY-keskus ja hankkeiden rahoituspäätöksissä on käytetty tekijänoikeuksien osalta päätösasiakirjan vakioehtoa. Keväisen selvitystyöni tuloksena sovimme rahoittajan kanssa, että mm. CC BY-SA –lisenssin käyttö sopii. Samalla liitämme aineistoon näkyville sen, että hankkeen taloudelliset oikeudet kuuluvat Pirkanmaan ELY-keskukselle. Sen tarkoituksena on varmistaa, että aineistot ovat yleisesti käytettävissä korvauksetta rakennerahasto-ohjelmien tavoitteiden mukaisesti. Ja jos sääntöjä rikotaan, tekijän lisäksi siihen voi puuttua ELY.
  • Merkitsemme tekijänoikeudet näkyviin kaikkien diosarjojemme ensimmäiseen diaan logolla ja viimeiseen diaan tulevat tarkemmat käyttöehdot. ESR:n virallinen tekijänoikeusehto on kerrottu dian muistiinpanot-osiossa. Muihin materiaaleihin ja verkkosivustoihin tätä käytetään soveltuvin osin.
  • CC BY-SA -lisenssiä käytetään useissa ESR-hankkeissa, Toikkanen ja Oksanen toteavat sen olevan ”yleensä suositeltavin lisenssi opetusmateriaalille” ja Toikkanen blogikirjoituksessaan pitää sitä yhtenä hyväksyttävistä lisensseistä ESR-hankkeille. Blogista löytyy myös sopimusmalleja tekijänoikeuksiin.
-   -   -
Bloggaus julkaistu alkuperin Pirkanmaan II asteen yhteisöllinen kehittämisverkosto - PAOK:n blogissa: paokhanke.ning.com

Lisäys lokakuussa 2012: Työ jatkuu monella tasolla. Suomi on liittymässä kansainväliseen Open Government Partnership -verkostoon, jossa hallitukset edistävät hallinnon avoimuutta mm.avaamalla  dataa ja lisäämällä yhteistyömahdollisuuksia. Kansalaisilta pyydetään nyt vaikuttamaan asiaan Joukkoistaminen Suomessa -sivun kautta.

21.6.2012

Koulutusmateriaalit jakoon verkkoon

Tein vuodenvaihteen tienoilla Doodlella kyselyn siitä, miten opettajat haluavat koulutusten diat tai muun materiaalin jaettavan. Doodle on erittäin helppo sosiaalisen median palvelu, millä voi sopia tapaamisajoista ja tehdä erilaisia äänestyksiä. Siihen ei tarvitse kirjautua, mutta aktiivikäyttäjä hyötyy tunnusten tekemisestä.

Kyselyssäni oli neljä vaihtoehtoa ja pyrin tekemään ne sellaisiksi, että vastaaminen olisi helppoa, vaikkei tuntisi erilaisia mahdollisuuksia jakaa materiaalia verkossa. Vaihtoehdoista äänestämisen lisäksi oli mahdollista kommentoida ja keskustella teemasta. Todettiin, että koulutus- ja seminaarimateriaaleja käytetään eri tavoin - eikä kouluttajillakaan ole yhtä tapaa materiaaleja tehdä ja käyttää. Myös kysymys muistiinpanojen tekemisestä nousi esiin monen kaivatessa siihen enemmän yhteisöllistä työskentelyä.

Kyselyn vaihtoehdot ja äänestyksen tulokset ovat alla. 80 vastaajasta moni valitsi useamman vaihtoehdon. Verkossa jakamista toivovista 10 halusi materiaalit myös paperitulosteena ja yhtä moni sähköpostitse jälkikäteen.
- En halua materiaaleja, omat muistiinpanot riittävät (2)
- Paperitulosteena koulutuksessa (18)
- Sähköpostitse pdf-muodossa (jälkikäteen) (26)
- Verkkosivulla jaettuna (60)

Kyselyyn vastanneista 16 halusi materiaalit paperitulosteena. Se oli kevääseen asti myös oma toiveeni: oppimistani tukee kirjoittaminen ja jos materiaalin saa paperilla, sitä voi täydentää omilla muistiinpanoilla ja kommenteilla eikä aikaa mene diojen kopioimiseen. Toimintatapani on ollut kovassa muutoksessa, kun sain keväällä tabletin. Nykyisin käytän sillä Evernotea, mihin voin valokuvata keskeisimmät diat ja saan omat muistiinpanoni samaan tiedostoon. Aika ajoin palaan myös verkosta mahdollisesti löytyvään kokonaiseen diasarjaan.

22 toivoi materiaalien jakamista jälkikäteen pdf-muodossa. Vaihtoehdossa luki ”jälkikäteen” siksi, että PAOK:ssa harvoin tiedämme kaikkia osallistujia etukäteen ja ”pdf-muodossa” siksi, että tiedostokoko on pienempi ja koska ennen tätä kevättä olemme projektissa lähteneet siitä, että tekijällä on yksinoikeus omiin materiaaleihin emmekä ole CC-lisenssiä käyttäneet kuin poikkeuksellisesti. Tosin pyydettäessä olemme joskus jakaneet dioja ja käyttöoikeuden niihin. Kevään aikana tämä on hiljalleen muuttunut ja vapusta 2012 alkanut PAOK-verkosto jakaa kaiken tuottamansa oppimateriaalin CC BY-SA –lisenssillä. Samaan on päätynyt Avoimet verkostot oppimiseen -hanke.

60 valitsi vaihtoehdon ”verkkosivulla jaettuna" ja sehän säästää opettajien ja kouluttajien aikaa! Verkossa jakamisen kenties suurin este on, että se on kovin julkinen paikka, mitä arastellaan. Suljettujakin sivuja on paljon sekä sellaisia, minne pääsee, jos tietää linkin. Olen itse jakanut aiemmin joitain materiaaleja wikissä, mutta askel julkisempaan jakamiseeen SlideSharessa oli silti suuri. Ratkaisevaa oli edellä kävijöiden esimerkki - olen vuosien varrella niin paljon muiden jakamista dioista saanut, että nyt on minun vuoroni antaa. Hyvin pian sain palvelulta sähköpostin: ” Congrats! Your documents on SlideShare have had 1000 views. Wow! You must be doing something right.”

Mikä sitten PAOK:ssa muuttui kyselyn ansiosta? Saimme vahvistusta sähköiseen jakamiseen ja nykyisin pääosin kopioimme osallistujille yhden A4:n, missä on aloitusdia (sis. linkin diojen verkko-osoitteeseen) ja 1-3 muuta keskeistä diaa. Moni kaipaa sen yhden paperin, mihin mahtuu muutama kommentti ja verkko-osoite pysyy tallessa. Muiden kuin diojen osalta toimitaan sitten tapauskohtaisesti.

-    -    -
Bloggaus julkaistu alkuperin Pirkanmaan II asteen yhteisöllinen kehittämisverkosto - PAOK:n blogissa: paokhanke.ning.com

 

12.6.2012

Iloitkaa välitavoitteiden saavuttamisesta!

Perjantaina oli perinteinen Tampereen kaupungin alkukesän tyky-päivä, joka tänä vuonna järjestettiin tamperelaisessa kulttuuriympäristössä Finlaysonin alueella. Eeva Mäihäniemi aloitti kiitoksella ja muistuttamalla, että myös välitavoitteiden saavuttamisesta on syytä iloita. Varmastikin kaikille jää jotain kesken lomille lähtiessä, mutta jos iloitsee vain valmiista, käy työ kovin raskaaksi. Hyvin sanottu!

Työväenmuseo Werstaan johtaja Kalle Kallio kertoi pitävänsä museoita "arjen iloliitereinä": niissä muistellaan menneitä ja kerätään nykyaikaa talteen. Sen lisäksi museoiden toimintaan kuuluu paljon toiminnallisuutta ja yhteistyötä mm. oppilaitosten kanssa. Esimerkiksi Tampereen ammattiopiston joidenkin ammattialojen kanssa on tehty yhteistyötä ammatillisen identiteetin vahvistamiseksi. Ennen muinoin esimerkiksi Finlaysonin tehtaalaisilla oli tieto sukunsa ja tehtaan historiasta. Moni tiesi jo varsin nuorena jatkavansa vanhempiensa työtä. Werstaan työpajojen kautta on tuettu nykynuorten ammatillista identiteettiä ja rakennettu ymmärrystä, miten hekin ovat ammattinsa edustajina osa suurempaa tarinaa.

Kallio suosittele museota erityisesti treffipaikaksi nuorille ennen leffailtaa. Werstas on elokuvateatterin vieressä ja sinne on aina vapaa pääsy. Museoon on helppo poiketa vaikka vain ihmettelemään Suomen suurinta höyrykonetta tai poiketa ohikulkiessa katsomaan jotain näyttelyä.
Werstaan auditorio on vanha höyrykonehuone ja siellä kuuntelimme höyrykonetta, kuten tästä videosta (2 min.) käy ilmi.

1800-luvulla parhaimmillaan joka toinen kaupunkilainen oli töissä Finlaysonilla, mutta silloinkaan työläisten määrä ei ollut yhtä suuri kuin alueen työntekijämäärä nykyisin, kun entisen tehtaan rakennuksiin on muuttanut erilaisia toimistoja ja monenlaisia yrittäjiä. 1820–1990-luvulla koko alue oli suljettu eikä muilla kuin työntekijöillä ei ollut sinne tänne asiaa.

Opastetuilla kierroksilla kuulimme mieleenpainuvia tarinoita Tampereen historiasta. Tiesittekö, että aikoinaan Finlaysonin tehtaan kellonaika tarkistettiin joka lauantain, kun Helsingin juna vihelsi lähdön merkiksi klo 12?

Finlaysonin alueen historiaan kannattaa ehdottomasti tutustua vaikka kesällä päivittäin (ei ma) klo 15 järjestettävillä Pumpuliplikkain jäljillä -yleisöopastuksilla (liput 2-7 €). Lisätiedot http://www.werstas.fi.

-    -    -
Bloggaus julkaistu alkuperin Pirkanmaan II asteen yhteisöllinen kehittämisverkosto - PAOK:n blogissa: paokhanke.ning.com