27.11.2012

#tvtsemma - twiiteistä bloggaukseksi

Osallistuin eilen Tampereen seudun tvt-suunnitelmaseminaariin. Livetwiittasin eli tein muistiinpanoni pääosin Twitterin avulla. Alla on näiden twiittien pohjalta koottuna muutamia ajatuksia etenkin KT Essi Ryymin puheenvuorosta ja Opeka-työkalun esittelystä. Lopuksi vinkki sinulle, joka luet tätä, mutta et vielä twiittaa. Tämän seminaarin aikana 12 henkeä lähetti kaikkiaan 83 Twitter-viestiä tunnuksella #tvtsemma.
  • Kollektiivisella eli transaktiivisella muistilla on etujen lisäksi haasteensakin, mm. oletetaan muidenkin tietävän sen minkä itse tietää. Tunnustan. Haasteena myös myös osaamisen kumuloituminen, rooleihin jäykistyminen ja henkilöstön liian nopea vaihtuvuus. Rooleihin jäykistyminen viittaa saman kollektiivisen tarinan toistamiseen.
  • Hargreavesilla (1986) on ajatuksia ihanteellisista pedagogisista yhteisöistä, joissa sallitaan kehitys ja liikkumatila, jaetaan osaamista ym. Kannatan vahvasti sitä, että yhteisöillä on oltava sovitut rakenteet ja toimintatavat.
  • Ryymin tutki erään koulun tvt-osaamisen verkostoja. Ns. betweenes-arvo kertoo tavoitteesta, olla tiedon välittäjä. Oli nähtävissä, että tvt-pedagogisen tietämyksen verkosto on huomattavasti tiheämpi kuin tvt-tekninen verkosto. Ja että mitä läheisempiä opettajat keskenään olivat, sitä enemmän he hyödynsivät eri medioita.
  • Ryyminin dioissa oli muutamia äänestyksiä ja vaihtoehdoista eniten sai kannatusta väite: ”Tarvitsemme lisää taitoja aiheesta: pedagogisia ideoita ja malleja kiinnostavien ja innostavien oppimisprosessien toteuttamiseen.”
  • Devide ja share ovat matematiikassa molemmat jakamista. Valitettavasti moni opettaja ymmärtää osaamisen jakamisen olevan koulussa vain edellä mainittua.
  • Pedagoginen johtaminen on keskeisessä roolissa, jotta tvt saadaan kouluissa käyttöön ja jotta hankkeet eivät jää irrallisiksi vaan valtavirtaistuvat, todettiin jälleen. Siksi jäinkin ihmettelemään, missä rehtorit olivat? Suositeltava kirja (lue/lataa tästä) on Silanderin, Ryyminin ja Mattilan opus tietoyhteiskuntakehittämisen johtamisesta.
Kuten Twitterissä parhaimmillaan, tälläkin kertaa seminaarin keskusteluun osallistui muutamia henkilöitä Pirkanmaan ulkopuolta. Eniten herätti pohdintaa pedagoginen johtaminen. Mitkä ovat rehtorin todelliset mahdollisuudet siihen? Aika ja resurssit ovat rajallisia, mutta se voi olla myös kannustamista, mahdollisuuksien edistämistä ja esimerkin näyttämistä. Ja toisaalta, kouvolalaisen Kari Rajalan sanoin ”jos opiskelija ei halua oppia ja kehittyä, niin tietoa ei voi kaataa. Sama pätee opettajaan ja rehtoriin”.

Raisa Valtaoja OTE-hankkeesta ja Heikki Sairanen Tampereen yliopiston TRIM:stä esittelivät kehittämäänsä Opeka-työkalua. Sen avulla voidaan kartoittaa oppilaitoksen tai kunnan opettajien tvt-osaamista esimerkiksi tvt-suunnitelmatyön pohjaksi.Jokainen pääsee opeka.fi sivulta näkemään uusimpia tuloksia, jotka tällä hetkellä kattavat yli 2000 vastaajan tiedot. Rehtorit voivat lisäksi tilata käyttöönsä esim. kuntakohtaisia tuloksia. Mukana on aina vertailutietoa muihin vastaajiin. Opeka on hanketyönä rahoitettu palvelu ja siten käyttäjille maksuton.
  • Opekaa käytettäessä tulee koulun nimi kirjoittaa OIKEIN ja kaikkien samalla tavoin. Muuten niitä on korjattava käsin, jotta saadaan yhteenvetoja.
  • Tulosten mukaan mm. äidinkielen opettajat käyttävät digikameraa ja Facebookia keskimääräistä enemmän. Matikistit puolestaan rakentavat opetuksensa oppikirjan mukaan keskimääräistä enemmän. Tämä on mielenkiintoinen tulos, sillä Pirkanmaallakin on monta oppilaitosta, missä matikistit ovat eturintamassa viemässä koko koulua uuteen toimintakulttuuriin. Toisaalta kyllä usein koulutuksissa juuri matikistit ovat niitä, jotka eniten selittävät, ettei tvt meidän oppiaineeseen sovi.
  • Tuloksista näkee jo nyt, että tekijänoikeuksista kaivataan koulutusta. Sellaista tarjolla seuraavan kerran huomisen keskiviikon webinaarissa klo 14. (Ks. PAOK:n etusivu)
  •  Myös PAOK-verkosto ja erityisesti projektipäällikkö Riikka Vanninen tekee tvt-suunnitelmatyötä. Nyt käynnissä on maakunnallisen suunnitelman päivittäminen. Oppilaitos/kuntakohtainen työ käynnistyy helmikuun seminaarilla ja Opeka-kyselyllä ja sitä jatketaan oppilaitospareittain/ryhmittäin.

PS. Tekeekö mielesi kokeilla Twitteriä?
  • Haluaisitko itsekin twiitata seuraavassa seminaarissa mihin osallistut? Vai kokeilisitko sitä mielummin vaikka Linnanjuhlia katsoessasi? Tee tunnus ja kokeile! Myös mahdollisen tapahtuman tunnus (hashtag, risuaitamerkki #) kannattaa selvittää ja käyttää sitä ikään kuin avainsanana. Twitterin käyttäminen onnistuu millä tahansa mobiililaitteella tai tietokoneella, kunhan sen saa nettiin. Ohjeita löydät esimerkiksi alle upottamistani dioista. Tai vain avaat sivun twitter.com ja rekisteröidyt palveluun. 
 

1 kommentti:

  1. Tässä vielä minun muistiinpanoni samaisesta seminaarista Google Drive

    VastaaPoista