4.6.2013

Mobiilikesäkoulun palapeli ja lypsyjakkara


Mobiilikesäkoulun mOppimisen polun vetäjä Pasi Silander ilahdutti jälleen sekä menetelmällisellä että sisällöllisellä annilla. Ryhmämme työskentely alkoi alla olevan kuvan käänteisellä palapelillä. Kukin kirjoitti palansa taakse mielestään tärkeimmän asian, miten oppiminen mobiilin myötä muuttuu. Sen jälkeen laitoimme palan kerrallaan pöydälle. Kun tuli oma vuoro, piti kertoa, miten oman palan teema liittyy sen ympärillä jo olevien palojen teemaan.

Näin ryhmämme tuotti kontekstuaalisen mallin siitä, miten mobiilioppimisen tärkeimmät asiat likittyvät yhteen. Palapelin kokoaminen ei ollut helppoa, sillä uutta opittaessa mentaalisia malleja on muutettava. Keskustelussa tuli yhdistettyä omat ajatukset ryhmän muiden jäsenten ajatuksiin ja etsittyä linkkejä niiden välille - välillä ne olivat itsestään selvyyksiä, välillä niitä piti oikeasti pohtia. Tällaista mallien rakentamista voi mobiililaitteilla tehdä esimerkiksi ajatuskarttasovelluksilla (esim. iPadin Popplet, Androidin Mindjet tai tietokoneen bubbl.us). 

Miten oppiminen mobiilin myötä muuttuu?



Autettisessa tilanteessa oppimisympäristö on nykyisin kovin erilainen, silloin kun käytettävissä on mobiililaitteita. Tällöin opettajan ohjaus saadaan oikeasti mukaan talliin tai navettaan, tai missä milloinkin oppimassa ollaan. Seuraavaksi opettelimmekin lypsämistä ja keskustelimme siitä, mikä tällaisen taidon oppimisprosessissa on oleellista. Aina kun opitaan käytännän taitoja, kyse on kontekstuaalisesta oppimisesta. Mallin voi haluttaessa dokumentoida, kuten me edellä. Tätä mallintamista, oppimisprosessin dokumentointia ja opitun reflektiontia voi oppimisessa tehdä monien mobiililaitteiden ja sosiaalisen median työkalujen avulla.

Ideoimme miten mobiilioppimista ja mobiililaitteita voisi lypsämistä opetellessa hyödyntää. Oppimispäiväkirja esim. blogissa mahdollistaa opitun näkyväksi tekemisen, sen miten oppimisprosessin eri vaiheissa huomio kiinnittyy erilaisiin asioihin. Uutta taitoa opeteltaessa nopeasti unohtaa sen, miltä se alkuun tuntui ja mihin huomiota kiinnitti. Kuitenkin opetettaessa taitoa muille, siitä on etua jos tämän muistaa. Omalta kohdaltani tämän tunnistan hyvin: Muistan vielä oman vastarintani Moodlen käyttöönotosta. Edellisessä työpaikassa aloitimme sen laajamittaisen käytön lähinnä, koska OPH käytännössä edellytti tvt:tä mukaan opettajien täydennyskoulutukseen. Facebookiin puolestaan liityin 2009 aloittaessani työt PAOK:ssa ja vain koska ajattelin, etten ole uskottava sosiaalisen median kouluttaja, jos en siellä ole. Enkä olisikaan.

Yksi ryhmä naurahtaen kertoi meille, että lysämisen oppimisprosessi alkaa "lehmän sukupuolen tarkistamisella". Ryhmämme kokemus oli, että alkuun huomio on siinä, miten maidon saa lypsettyä. Esimerkiksi ergonomiaan huomion kiinnittynee vähän myöhemmin. Ja sen tarkasteluun video- ja valokuva sopii hyvin. Kuva kertoo senkin, miten ergonimia tulee huomioiduksi silloin, kun se ei ole erityisen tarkastelun kohteena.

Erilaisiin ohjeisiin niin oppilaitoksissa kuin työssäoppimispaikoissakin QR-koodeilla tehdyt videot ja muutkin ohjeistukset sopivat hyvin. Ja aina kannattaa harkita, kuka oppimista eniten kaipaa ja kuka ne ohjevideot tekee: opettaja, opiskelijat vai kaikki yhdessä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti