Vierailulla Lontoon Loxfordin koulussa #finnbett

Vierailin tammikuussa 3-18-vuotialle tarkoitetussa Loxford School of Science and Technology -koulussa (http://www.loxford.net) Suur-Lontoossa. Samalla matkalla 35-henkinen pääosin Tampereelta kotoisin oleva ryhmämme vieraili opetusteknologiamessuilla BETT Showssa sekä eräässä toisessa koulussa. Raportit niistä tuleva lähiaikoina tähän samaan PAOK:n blogiin.

Loxfordissa meille kerrottiin mm. heidän oppimisalustan (Fronter) käytöstä sekä viitattiin oppimisalustaverkostoon (http://www.learningplatformnetwork.org), jonka sivustolta löytyy videoita, julkaisuja, tapausesimerkkejä jne. Verkosto kuvaa itseään seuraavasti: "The Learning Platform Network is an ambitious initiative to connect and support schools in their use of learning platforms."

Oppimisalustojen käytön suhteen heillä oli samanlaisia ongelmia kuin Suomessakin. Englannin kouluista 85%:lla oli sellainen olemassa jo kaksi vuotta sitten, mutta käyttö on kuitenkin edelleen varsin vaatimatonta. Kovasti korostettiin sitä, että jos uuden tekniikan hyödyntäminen jätetään vain innovaattoreiden harteille, se ei koskaan yleisty. Jotta uusi tekniikka saadaan valtavirran käyttöön, tarvitaan vahvaa johtajuutta. Alueen viiden koulun periaatteet, millä sähköisten oppimisalustojen käyttöä tuetaan, ovat seuraavat:
- Tutkia erilaisia tapoja oppia.
- Antaa opiskelijoille palautetta tekniikan avulla.
- Sitouttaa vanhemmat oppimisen edistämiseen.
- Koulun henkilöstön yhteistyö.
- Nostaa julkisesti esiin esimerkillisiä töitä.

Tässä linkki tekemääni viiden minuutin ruudunkaappausvideoon Loxfordin vierailusta, mukana runsaasti valokuvia: http://screencast.com/t/suZjLtWd

Video on tehty Jingillä, joka on ilmainen koneelle ladattava ohjelma. Sillä voi tehdä korkeintaan 5 min. tallenteita. http://www.techsmith.com/jing.html BETT:n seminaareissa kuulin sen käytöstä palautteen antamisessa hyvän esityksen, mutta siitä lisää tulevissa bloggauksissa.

Kokosin suomalaisten matkaraportit BETT-messumatkoilta verkkoon.

-    -    -

Bloggaus julkaistu alkuperin PAOK - Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri -ohjelman blogissa: http://paokhanke.ning.com/

Konferenssikuulumisia oppimisesta ja visualisoinnista #OEB11

Loppuvuonna järjestetyn Online Educa Berlin -konferenssin avasi jordanilainen Talal Abu-Ghazaleh. Hän painotti seuraavia asioita: Tietoyhteiskunnassa opettamisen sijaan tärkeintä on oppiminen. Tietoyhteiskunta edellyttää kaikilta uudenlaisia valmiuksia, mikä tarkoittaa, että kaikkien ja kaikessa on osattava hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa (tvt). Opetusta ei voida vain digitalisoida, vaan muutos on suurempi. Tarvitsemme tutkijoita ja ongelmanratkaisijoita (tulkitsin tämän liittyvät mm. tutkivaan asenteeseen niin omassa työssä kuin opinnoissakin), jotta voimme päästä seuraavaan vaiheeseen, joka toivottavasti on viisausyhteiskunta.

Euroopan komission varapresidentti Neelie Kroes painotti puheessaan, että digitaalisuus ei ole tavoite sinänsä. Kaikki opettajat ja opiskelijat tarvitsevat keskustelua siitä mitä oppiminen on. Kroesin mukaan on keskityttävä seuraavaan kolmeen asiaan: Ensinnäkin digitaaliset taidot oltava kaikilla. Toisekseen täysi taloudellinen tuki tarpeen, sillä tvt ei ole meno vaan sijoitus – se on ehdoton edellytys kilpailukyvyllemme jokaisella ammattialalla. Ja viimeiseksi: muutos on ollut liian hidas ja kaikki keinot on nyt otettava käyttöön. Tässä yhtenä haasteena on, että toisinaan ne joita tvt ei kiinnosta, omaavat rahat ja päätösvallan, eivätkä sitten vie toimintaan oikeaan suuntaan.

Odotin löytäväni Online Educa Berliinistä jotain todella uutta ja innostavaa, mitä Suomessa ei vielä ole nähty. Suomi on kuitenkin tvt:n opetuskäytössä vain eurooppalaista keskitasoa. Toki kuulin yksittäisiä esimerkkejä, kuten että Korea digitalisoi kaikki luokkahuoneensa vuoteen 2015 mennessä tai että Hollannissa ”kaikki” käyttävät Facebookin ohella Twitteriä ja LinkedIn-palvelua. Kaiken kaikkiaan sen suhteen mitä Berliinissä näin ja kuulin, ei suomalaisilla ole hävettävää. Se ei tarkoita, ettei Suomi olisi jäljessä, se vain ei tuolla konferenssissa näkynyt – tai en sitä nähnyt.

Mikä sitten oli ihan uutta? Monissa esityksissä tiedon ja ehkä etenkin vuorovaikutuksen visualisointi ja analysointi nousi esille. Yhdessä esityksessä puhuttiin massiivisen tietomäärän tutkimisesta (kaikki yliopiston opintosuoritukset, oppimisalustalle kirjautumiset ja toiminta niissä yms.) ja saadun tiedon valjastamisesta mm. opinto-ohjausta parantamaan. Eräs egyptiläinen lääketieteen opettaja puolestaan kertoi, miten hän viikoittain lähettää henkilökohtaisen viestin jokaiselle Moodle-kurssinsa osallistujalle ja kertoo siinä, mitä opiskelija on viikon aikana tehnyt ja mitä vielä on tekemättä. Tämän hän raportoi myös esimiehelleen. Keskeyttämisiä ei kuulemma juurikaan ole.

Sharon Stoerger USA:sta puolestaan piti loistavan esityksen Twitterin visualisointityökaluista (ks. esim. http://tweetstats.com/ ja http://archivist.visitmix.com/71495934/1) Niiden avulla opin Twitter-käyttäytymisestäni muutakin, kuin että useimmiten tweettaan torstaisin lounasaikaan. Nämä erilaiset työkalut tekivät minulle entistä näkyvämmäksi Twitterin merkityksen: sitä kautta olen vuorovaikutuksessa muiden vastaavaa työtä Suomessa tekevien kanssa. Se on minulle ennen kaikkea väline oppia uutta ja jakaa hyviä vinkkejä kollegoiden kesken. Vaikka eniten käytän tunnusta #paokhanke, ei vuorovaikutukseni rajoina ole Pirkanmaa vaan koko Suomi. Satunnaisesti laajempikin yhteisö.

Kaipaatko uutisia Euroopasta? Voi maksutta tilata itsellesi European eLearning Newsletterin englanniksi tai saksaksi.

PAOK:n projektitiimin matkaraportti

Tässä vielä linkki Pauliina Mäkelän matkaraporttiin, mistä löytyy koonti suomalaisten matkaraporteista, bloggauksista ja tunnelmista.

-    -    -

Bloggaus julkaistu alkuperin PAOK - Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri -ohjelman blogissa: http://paokhanke.ning.com/

Livekommentointia ja opitun jakamista iPadilla #OEB11

Berliiniläisessä kirjakaupassa oli kymmenkunta erilaista lehteä iPhone- ja iPad-käyttäjille. Edes KaDeWe-tavaratalosta ei löytynyt TVT:n opetuskäyttöön keskittyvää lehteä. Tietokonelehtiä oli valtavasti, vaikken niiden lukumäärää kysynyt. Sen sijaan tavaratalon makkaravalikoiman tiedän ylittävän 2000 lajia.

Palasin juuri Online Educa Berlin (OEB) -konferenssista, missä oli suomalaisten ohella eniten saksalaisia, hollantilaisia ja englantilaisia. Konferenssi tiedotti etukäteen aktiivisesti sekä ohjelmasta että erilaisista käytettävistä sosiaalisen median välineistä. Minusta alkoi tuntumaan, että kommunikaattorini ei taivu kaikkiin näihin tarpeisiin ja sain lainaksi iPadin. Sen avulla pääsin melko hyvin konferenssin langattomaan verkkoon ja osallistumaan keskusteluun monella tasolla. Twitteriä käytin pääosin englanninkieliseen kommentointiin tunnuksella #OEB11 ja yhdessä kollegani Helysen Minnan kanssa saimme tunnuksen #paokhanke hetkeksi Suomen käytetyimmäksi Twitter-tunnukseksi.

Konferenssilla oli oma Facebook-ryhmänsä, mutta erityisen aktiivinen oli Suomalaiset Online Educa Berlin 2011 -konferenssissa -ryhmä. Alkuun aiheina olivat käytännön vinkit, kimppakyydit ja säätiedotukset. Konferenssin aikana siellä jaettiin kuvia, ajatuksia sessioista ja vinkattiin hyvistä löydöistä. Kahdesti olin myös illallisella porukassa, joka ryhmän kautta löytyi. Konferenssin jälkeen siellä on jaettu videoita ja blogikirjoituksia osallistujilta.

Aikanaan aloitin tietokonettamisen Applella, mutta siitä on paljon aikaa. Nyt oli terveellistä törmätä omaan muutosvastarintaan, kun iPad ei toiminut tutulla tavalla. Vaikka peruskäyttö oli helppoa, niin tuskaa tuotti, kun en leikkaa-liimaa työkalua löytänyt enkä saanut Facebookiin kuvia haluamillani tavoilla.

Yksi parhaista esityksistä oli InnoOmnian Esko Liuksen ja Mervi Janssonin esitys Vocational Learning goes Mobile. Se vahvisti kokemustani siitä, että mobiililaite on henkilökohtainen - silloin sen käyttö motivoi ja sitä halutaan kantaa mukana. iPadin saa välittömästi auki ja käyttöön, mutta ilman sovellusten asennusoikeutta on käyttö rajoitettua. Kaikkinensa jäin konferenssin jälkeen pohtimaan mobiilioppimisen kysymyksiä: Kun jokaisella on kone käytössä kaiken aikaa, se muuttaa valtavasti luokkahuoneen toimintakulttuuria, toivottavasti konferenssin tervetuliassanojen suuntaan: From Teaching to Learning. InnoOmnian kokemuksen mukaan mobiililaitteet ovat tuoneet huomattavan eron vuorovaikutukseen: vertaisoppiminen on lisääntynyt valtavasti ja opiskelijat tutustuvat toisiinsa paremmin kuin ennen.

Mobiilioppiminen on myös PAOK:n näkökulmasta erittäin ajankohtaista, sillä useisiin oppilaitoksiin on juuri hankittu tai ollaan hankkimassa iPadeja tai läppäreitä suuria määriä tai jopa tietyille ryhmille omia laitteita. Mielestäni toisella asteella tulisi myös kaikin tavoin tukea opiskelijoiden omien laitteiden käyttämistä.

Tampereelta on lähdössä 30 hengen ryhmä tammikuussa BETT-messuille Lontooseen, mutta muitakin suomalaisia on varmasti paikalla paljon. OEB:n hyvien kokemusten innoittamana perustin sekä lähtijöille että muille kiinnostuneille avoimen Facebook-ryhmän Suomalaiset BETT 2012 messuilla Tervetuloa mukaan!

PAOK:n projektitiimin matkaraportti

Tässä vielä linkki Pauliina Mäkelän matkaraporttiin, mistä löytyy koonti suomalaisten matkaraporteista, bloggauksista ja tunnelmista.

-    -    -
Bloggaus julkaistu alkuperin PAOK - Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri -ohjelman blogissa: http://paokhanke.ning.com/

Uusi opetusteknologia houkutteli yli sata vierasta

Avointen ovien päivässä perjantaina pääsi tutustumassa eVarikon monipuoliseen toimintaan. Laitteet ja ohjelmistot opetuskäytössä eli OTE-hanke oli järjestänyt paikalle koekäyttöön uusinta opetusteknologiaa. Kokeiltavana oli neljä erimerkkistä kosketustaulua (Promethean, SmartBoard, Qomo ja CleverBoard) sekä yksi kosketuspöytä (kuvassa), jonka pelit saivat suuren suosion. Esillä oli myös mm. dokumenttikamera, missä oli pieni näyttö sekä erilaisia tabletteja.

Päivän aikana pääsi tutustumaan myös videoneuvottelujärjestelmä Adobe Connectin käyttöön, mitä hyödynnetään mm. Maakunnallisen verkkokurssitarjottimen kursseilla, Asiantuntijaverkossa ja Virta-hankkeessa. Esillä oli myös tiedonhankinnan opetus ja TOKI-verkkokirjasto sekä Epun mediareppu ja Tampereen kaupungin intra, oma wiki, Koppa ja Moodle.

PAOK esitteli Twitteriä, mikä tulee tänäkin vuonna olemaan käytössä vuosittaisessa Avoin oppimiskulttuuri -seminaarissa nimeltään Vetoa verkostoista 3.11. Twitterissä tunnuksilla #paokhanke ja #evarikko vinkataan jatkuvasti erilaisista tapahtumista ja TVT:n opetuskäytön hyvistä oivalluksista. Twitteriä voi seurata helposti luomalla itselleen tunnuksen osoitteessa http://twitter.com/ 140 merkin mittaisia viestejä voi lukea netissä olevalla sovelluksella, mutta asioiden seuraamista helpottaa, jos lataa verkosta maksuttoman TweetDeck-lukuohjelman. Älypuhelimiin on saatavilla sekä maksuttomia että maksullisia ohjelmia.

Nimensä eVarikko on saanut siitä, että toimimme aiemmin liikennelaitoksen varikon yläkerrassa. Juhannusviikolla muutimme sähkölaitoksen siipeen Ratinanrantaan (Voimakatu 17). Jos et päässyt paikalle viime perjantaina, uusin opetusteknologia on esillä myös perjantaina 30.9. klo 9-16, tervetuloa!

-    -    -
Bloggaus julkaistu alkuperin PAOK - Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri -ohjelman blogissa: http://paokhanke.ning.com/

Innostuin Twitteristä

Facebook ja Twitter ovat Suomessa viime vuonna eniten uusia käyttäjiä saaneita sosiaalisen median (somen) palveluita. Twitterissä yksittäisten kännykästä tai tietokoneelta lähetettävien viestien eli tweettien sisältö on tiivistettävä 140 merkkiin. Käytössä on muutama oma lyhenne ja usein mukaan liitetään linkki, missä aiheesta kerrotaan lisää.

Jarmo Viteli avaa ITK-konferfenssin keväällä 2010.

Aloitin Twitterin käytön reilu vuosi sitten ja alkuun pidin sitä teemapäiväkirjana. No, eihän se ketään kiinnostanut ja vuorovaikutus puuttui lähes tyystin. Keväästä alkaen olen etsinyt sille ammatillista käyttöä ja silloin todella innostuin. Kun Facebookissa kommunikoidaan usein tuttujen kanssa, Twitterissä voin valita vapaasti, keitä haluan seurata. Minulle tämä on tweettaamisen keskeinen idea.

Kun katsot minun Twitter-tiliäni http://twitter.com/MatleenaLaakso, näet vain kirjoittamani viestit tai ne jotka olen muilta välittänyt seuraajilleni. Kirjautumalla sivulleni sisään, näen sekä omat että seuraamieni henkilöiden viestit. Tällä hetkellä seuraan somen ja tvt:n opetuskäytön uutisia ja muutamia alan guruja, jaan linkkejä sekä kutsun osallistujia erilaisiin alan tapahtumiin. Kesällä seurasin myös ruotsalaisen lehden kautta Viktorian häitä ja heinä-elokuussa partioleiri Kilkkeen tweettejä.

Olin keväällä parissa tapahtumassa missä tervetulotoivotusten yhteydessä kerrottiin tilaisuuden Twitter-tunnus eli hashtag. Se mahdollisti tilaisuuden teemojen kommentoimisen reaaliaikaisesti, mutta myös ajatusten jakamisen ja verkostoitumisen tilaisuuden jälkeen. PAOKin hashtag on #paokhanke, liitäthän sen kaikkiin PAOKiin liittyviin viesteihin! Kun klikkaat kyseistä hashtagia, näet myös mitä muut ovat siitä kirjoittaneet.

Twitteristä on kirjoitettu suomenkielinen kirja (Haavisto 2009) http://www.twitterkirja.fi/kirja/

Oppaita löytyy myös verkosta:

http://jml.kapsi.fi/jussi/2009/08/07/twitter-opas-vasta-alkajille/

http://www.laguuni.net/2009/07/25/twitter-opas-aloittelijoille/

http://mashable.com/guidebook/twitter/
http://rickmahn.com/2010/08/07/new-to-twitter-top-10-tips-for-people/

Mistä somen välineestä sinä olet viime aikoina innostunut?

 
-    -    -

Bloggaus julkaistu alkuperin PAOK - Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri -ohjelman blogissa: http://paokhanke.ning.com/