20.12.2022
Joulukuun tekoäly-oppeja
Osa oppijoista on jo löytänyt tekoälyn esseen kirjoittamisen apuvälineeksi. Siltä voi pyytää vaikka sata ideaa ja poimia niistä helmet, joista esseen kirjoittaa. Voisi toimia bloggauksenkin kanssa. Toki mahdollista on myös tehdä tekstiä, jota valheellisesti välittää omakseen. Tai voi tehdä, kuten tässä Hesarin viime viikon mielipidekirjoituksessa: Tekoäly ravistelee opiskelijoiden arviointia. Ehkä jo arvaatkin kirjoittajat?
Alla oleva kuva on tehty Canva-sovelluksella tekoälyä hyödyntäen. Loin ensin tyhjän kuvan. Sitten valitsin vasemmasta alakulmasta kohdan Text to Image. Kun toimintoa käyttää ensikertaa, se tulee etsiä alimmasta Sovellukset-kuvakkeesta. Sen jälkeen kirjoitin sanat ja valitsin kuvan tyylin. Tein monta yritystä ja päädyin lopulta alla olevaan kuvaan, mihin lisäsin tekstin.
Iso kiitos teille kaikille kuluneesta vuodesta! Kiitos runsaasta palautteesta, someyhteistyöstä ja ennen kaikkea kohtaamisista lähinä ja etänä. Nyt on aika itse kunkin kääntää katse näytöltä lähimmäisiin ja rauhoittua joulun viettoon. Onnellista joulun aikaa!
11.12.2022
Mitä uutta videosovelluksissa?
YouTube: kanavatunnus, yhteisöpostaukset ja 360-videon tekstitys
- YouTube: kanavan ja videon asetukset kuntoon! -bloggaus ja päivitetty diasarja, minne päivitin em. tiedot.
Biteable on luopunut maksuttomista animaatioista, mitä tilalle?
- Powtoon animaatioille.
- Adobe Express helposti ja nopeasti tehtäville videoille, esim. tervetulotoivotus verkkokurssille tai oppimitehtävän ohjeet. Express sopii hyvin myös monenikäisille oppijoille ja lukuisat K-12-oppilaitokset ovat ottaneet käyttöön sen maksuttoman Premium-version.
- Työkalu ruudunkaappausvideoina tehtäville ohjeille, esim. Screencast-O-Matic, Teams tai Zoom.
- Joku perinteinen videoeditori itse kuvatun materiaalin editointiin, esim. Clipchamp Windows-koneille. Se tulee yleensä Windows 11 -koneen mukana, mutta on ladattavissa myös Windows 10 -koneisiin ja päihittää selkeästi sen kuvat-sovelluksen mukana tulevan editorin. Mobiililaitteille kehuttuja ovat esim. Power Director Androidille tai iMovie iOS-laitteille.
Adobe Express -sovellusten kokonaisuus uudistui viime vuodenvaihteessa ja on sen jälkeen jo kerran lyhentänyt nimeä ja vaihtanut logoa. Muutokset itse työkaluissa ovat olleet pieniä. Esimerkiksi verkkosivuihin/-julkaisuihin voi lisätä kuviin tekstivasteen sekä valita tavanomaisen otsikon takana näkyvän suuren taustakuvan sijaan pienen kansilehden tai jaetun asettelun, missä otsikko ja kansikuva ovat rinnakkain.
- Animaatiot opetuksessa -diasarja
- PowToon - tee helposti animaatioita -bloggaus
- Ruudunkaappausvideot -diasarja (esim. Screencast-O-Matic)
- Koulutusdiojen ja ohjeiden sivulla lisää päivittyviä diasarjoja ja bloggauksia videoihin liittyen.
Microsoftin videochat Flip (ent. Flipgrid) on uudistunut
- Flipgrid - videochat opetuskäyttöön -bloggaus, ohjediat ja demoympäristö.
PS. Huomasitko aiemmin syksyllä julkaisemani bloggauksen Erasmus+: Uutta oppia videokuvaamiseen? Kirjoituksen alkupuolella on monta erinomaista videolinkkiä lähinnä englanninkielisiin ohjevideoihin kuvaamisen tekniikoihin ja kuvakulmiin liittyen.
9.11.2022
Hyvää peliviikkoa!
Kuva: Vecteecy |
Suunnittelin tämän bloggauksen sisällöksi hyvää esimerkkiä H5P-työkalujen (ks. H5P-sivu) lautapelistä (Board Game), mutta kun takkuamisen jälkeen lähden etsimään tarkempia ohjeita, löysin tiedon, ettei työkalua ole kehitetty vuosiin eikä uutta vastaavaakaan ole suunnitteilla. Jätän siis vanhan shakki-esimerkkini verkkoon, mutten panosta tähän enempää. H5P-työkaluista löytyy muutamia muitakin pelillisiä työkaluja. Niihin voinee laskea ainakin bingon, kaksi erilaista sanaristikkoa ja muistipelin (ks. esimerkit).
H5p-tehtävää ideoidessani löysin verkon palveluita, joista löytyy pelipohjia omien pelien suunnittelijoille. Vecteecyn verkkosivulta löytyy mm. kuvia, joita saa käyttää lähde mainiten, esimerkiksi oheinen kuva.
Koonti oppimispeleistä ja nostoja materiaaleistani
Olen vuosien ajan koonnut oppimispelejä Padletiin ja se on vapaasti muidenkin täydennettävissä. Opetuksessa pelillisyyttä käytetään paljon kyselyiden kautta (kokeile). Blooket (ks. esittely) on tästä näkökulmasta monipuolisin, sillä siinä on jo 14 pelimoodia ja lisäksi niistä osaa voi pelata reaaliaikaisesti yksilö- ja tiimikisana ja/tai omassa tahdissa vaikka kotona.
Moni opettaja on tehnyt erilaisia pelillisiä rastiratoja QR-koodeja (ks. diat), lisättyä todellisuutta (ks. diat) tai Seppo-pelillisyysalustaa hyödyntäen. Sanapilvien (ks. bloggaus) avulla oppijat voivat tehdä toisilleen arvoituksia. Pakopeleistä en ole blogannut, mutta olen koonnut ohjeita ja muiden esimerkkejä ThingLink-ohjekuvaan linkattuun pakopeli-ideointiin.
Alla muutama aiempi pelillisyyteen tai leikillisyyteen liittyvä bloggaus 10-vuotiaasta blogistani.
- Pelilliset tietovisat (2022)
- Hyvää peliviikkoa opettajat! (2021)
- Blooket: uusi pelillinen monivalintakysely (2021)
- Kieltenopetuksen sovelluksia (2021)
- Digikivaa vuoden viimeisiin koulupäiviin (2021)
- Jouluinen x-breikki (2020)
- PurposeGames - käytä tai luo oppimispelejä (2019)
- Peliviikko ja e-urheilu (2018)
- X-breikki liikuttaa koululaisia (2016)
- Kävelin Sinuhen ja tikku-ukon (2013)
Blockudokussa yhdeksän ruudun alue sekä pysty- ja vaakarivi tyhjenevät ja antaa pisteet, kun sen saa täyteen sinisiä kuutioita. |
Itse tykkään lautapeleistä
Niin paljon istun tietokoneen äärellä, että pelien osalta viihdyn paremmin lautapelien äärellä. Kun töitä tekee pitkälti yksin, pelaamisessa minulle tärkeää on sosiaalisuus. Tällä hetkellä suosikkejani ovat Backgammon, Carcassone ja Wingspan-lintupeli. 2.11.2022
Mitä kuuluu Twitter? Case #ITK2022
Twitterin käyttö Suomessa ja maailmalla
Aktiivista twitteröintiä ITK:ssa 2015 ja 2019
- Workshop-päivän aikana 119 henkeä (tai oikeammin Twitter-tiliä) lähetti kaikkiaan 409 tviittiä.
- Ensimmäisenä konferenssipäivänä 315 henkeä lähetti kaikkiaan 1318 tviittiä.
- Toisena päivänä 286 henkeä lähetti kaikkiaan 1070 tviittiä.
- Tviittaaminen hiljeni vain aamuyöllä yhdeksi tunniksi.
Analytiikkaan lokakuiselta viikolta 723 #ITK2022-tviitistä
Tänä vuonna ostin Twitterin analytiikkaa, sillä useampi aiemmin käyttämäni sovellus oli lakkautettu. Maksoin Tweetbinderille 18,59 € yhden viikon tviittien koonnista alkaen workshop-päivää edeltäneestä illasta (linkki, PDF ja Excel). Kaikki luvut edellä oleviin eivät ole vertailukelpoisia, sillä esimerkiksi se vaihtelee, kuinka pitkältä ajalta tviitteja on analysoitu.
Lokakuun ITK-viikolla julkaistiin 723 tviittiä tunnuksella #ITK2022. Seitsemän vuotta aiemmin niitä julkaistiin kolmen konferenssipäivän aikana 2797 kpl. Yksittäisiä tviittaajia oli nyt 230, kolme vuotta sitten 392. Tämän vuoden tviiteissä mainittiin nimeltä 204 tviittaajaa eli Twitter-tiliä, joka voi edustaa yksittäistä henkilöä, organisaatiota tms.
Tämän vuoden tviittaajista 54 % tviittasi vain kerran ja 80 % tyytyi korkeintaan kolmeen tviittiin. Aktiivisia yli kahdeksan tviitin tahoja oli 20 (9 %). Moni vaikutti siirtyneen tviittaamisesta pelkkään tykkäämiseen. Yksistään viiden tykätyimmän tahon tviitit saivat 734 tykkäystä.
Olin itse monella mittarilla aktiivisin tviittaaja 74 tviitillä. Seuraavina vähän kategoriasta riippuen tulivat Tavastian koulutuspäällikkö Riikka Lehto, ympäristöasiantuntija ja verkkopedagogi Anna Kepanen, Turun AMK:n koulutusteknologia-asiantuntija Ulla Niittyinperä sekä tutkija ja Hedain perustaja Harri Ketamo. Vaikuttavuudessa, kun sitä mitataan sen mukaan, kuinka moni tviitin on potentiaalisesti voinut nähdä, kolmen kärki oli minä, Opetushallitus ja Otavialla työskentelevä digipedan moniosaaja ideatarhuri Anne Rongas.
Analytiikka arvottaa sekä hashtagin että yksittäiset käyttäjät. Rahallinen arvo perustuu siihen, paljonko vastaava näkyvyys olisi ostettuna maksanut. Raportin mukaan #ITK2022 hashtagin arvo on 2121 € ja sekä keskimääräisen tviitin että keskimääräisen tviittaajan arvo oli 3 €. Arvokkaimmat yksittäiset käyttäjät olivat minun jälkeeni Opetushallitus, Anne Rongas, Leena Pöntynen ja Timo Ilomäki. Seitsemästä arvokkaimmasta tviitistä kuusi oli Opetushallituksen lähettämiä. Alle on upotettu arvokkain 70 € tviitti.
Pääjohtaja @minnakelha osallistuu juuri käynnissä olevaan #ITK2022 -konferenssin Kohti 2030 – Koulutuksen suuntaviivoja -paneelikeskusteluun OAJ:n @JJJSalo’n, professori Katariina Salmela-Aron sekä Kuntaliiton @TerhiPaivarinta kanssa. Keskustelua vetämässä Arno Kotro. 1/3 pic.twitter.com/1Ax2ZOvJRd
— Opetushallitus (@Opetushallitus) October 6, 2022
72 % tviittaajista oli käyttänyt Twitteriä yli kuuden vuoden ajan. Uusia alle vuoden tviitanneita oli vain 3 % ja korkeintaan kolme vuotta tviitanneitakin vain 13 %. Tämän mukaan Twitter ei näytä houkuttavan uusia käyttäjiä, vaan siellä mellastan minä yhdessä muiden pitkään somessa olleiden kanssa. Vedin aikanaan paljon some- ja Twitter-koulutuksia, mutta ei niitä enää juuri kysytä.
Analytiikka pyrki myös kertomaan, montako % käyttäjistä, tviiteistä ja niiden vaikutuksista oli positiivia, neutraaleja, negatiivisia tai sellaisia, joita ei pystytty määrittelemään. Melkein kaikki menivät viimeksi mainittuun kategoriaan, todennäköisesti suomen kielen vuoksi.
ITK-hashtagin yhteydessä käytyimmät muut tunnukset olivat #UudetLukutaidot ja #Digivisio2030 sekä #SDGs eli kestävän kehityksen tavoitteet (Sustainable Development Goals).
Tweetbinderin kaavio ITK-hashtagin käytöstä. |
Mitä Twitterin tilalle?
Muut bloggaukseni ITK2022-konferenssista
Retviitatuimmat #ITK2022-tviitit
Harjoittelukouluista mahtava @FclabFi-porukka mukana #ITK2022:ssa. 🤗 Tervetuloa inspiroitumaan! Sali14. #oppiminen #oppimisympäristöt #digitalisaatio @Opetushallitus @fcl_euschoolnet pic.twitter.com/f0VlYFx7Le
— eNORSSI/FTTS (@enorssi) October 6, 2022
Peleissä voi harjoitella kriittistä diagrammien lukutaitoa kuvitteellisessa maailmassa turvallisesti, toteaa @KKiili #itk2022 @Akatemia_STN @TampereUni_EDU pic.twitter.com/xMIXDWLaa7
— CRITICAL (@EduCritical) October 6, 2022
Tykätyimmät #ITK2022-tviitit (myös aiempi OPH:n tviitti kuuluu tänne)
Virallisesti #tutkijatohtori, ekat #PostDoc jutut valmisteilla hyvässä seurassa, ja nyt kohti livekonffaa Hämeenlinnassa. Alkuviikon sairastupailut tytön kanssa nostatti sykettä, mutta reissussa ollaan ja esityskin valmis. #kiitollisena #ITK2022 #kriittinenlukutaito pic.twitter.com/LrlQpvrZ4k
— Laura Kanniainen (@LauraKanniainen) October 5, 2022
Aamuvirkut valmiina #ITK2022 -paneeliin: Aiheena #STEAM koko koulun asiaksi. Kanssani keskustelussa Lauri Vihma, Katri Lehtinen, Paula Vorne ja Marjo Vesalainen. Etänä mukana Sari Harmoinen. pic.twitter.com/NQUSijTM7y
— Leena Pöntynen (@leenapontynen) October 7, 2022
Vuorovaikutus ja läsnäolo verkossa @JAMK_AOKK ja @jyu_okl #itk2022 pic.twitter.com/L1jaKUgklI
— Matleena Laakso (@MatleenaLaakso) October 7, 2022
Piispa @MariLeppane kotiläksy meille kaikille. Sydämellinen kiitos erinomaisesta loppupuheenvuorosta ja kiteytyksestä. #itk2022 pic.twitter.com/5SkFqaqyXr
— Mika Suutari (@MikaSuutari) October 7, 2022
1.11.2022
ITK2021 - muistiinpanoja puheenvuoroista
Juhlavuoden logo. |
- - - -
Hymy ylsi korviin asti koko kolmepäiväisen ITK-konferenssin (Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa) ajan ja eiköhän hyvä tunnelma maskinkin takaa välittynyt. Koronan vuoksi jo monesti siirretty tapahtuma saatiin vihdoin järjestettyä 1.-3.12.2021, perinteisesti Hämeenlinnan Aulangolla.
Parasta olivat kohtaamiset, keskustelut ja halaukset vanhojen kollegoiden, somekollegoiden ja uusien tuttavuuksien kanssa. Tuttuun tapaan esillä oli myös hienoja puheenvuoroja. Niitä oli usein kahdeksankin rinnakkaista, joten monta hienoa juttua jäi kuulemattakin, mutta onneksi on some, joten #itk2021-tunnisteella löydät muiden kirjoituksia ja toki esitysten kuvaukset löytyvät myös konferenssin verkkosivulta.
Digiveikot, ent, digipojat, avasi 30. #ITK2021-juhlat, tunnetaan myös konferenssin nimellä. Neljäs yritys onnistui koronahaasteiden keskellä. Noin 1500 paikalla Aulangolla. Itse olin mukana ensi kertaa 2005. pic.twitter.com/MAvOmFLsZx
— Matleena Laakso (@MatleenaLaakso) December 2, 2021
Tutkija Tiina Parviainen piti avajaisissa puheenvuoron otsikolla Oppivat aivot modernissa kouluympäristössä. Hän kertoi, että 20 ensimmäistä elinvuottamme hienosäätävät aivojamme siihen ympäristöön, missä elämme. Kun digitalisaatio on nopeasti muuttanut ympäristöämme, on muutos aikuisille suurempi kuin nuorille, jotka ovat kasvaneet digin keskellä. Oppimiseen vaikuttavat mm. toisto ja oppimistilanteen merkityksellisyys. Tosin aivoille oppiminen on neutraalia ja jatkuvaa toimintaa.
Opetus- ja kulttuuriministeri @liandersson kiitti meitä kaikkia siitä, miten olemme mahdollistaneet opetuksen läpi pandemian. Hän muistutti, että etäopetusta on monessa maassa voitu antaa vain koulutv:n tai radion välityksellä.#ITK2021
— Matleena Laakso (@MatleenaLaakso) December 2, 2021
Nina Halosen puheenvuorosta muutaman tviitin verran nostoja:
- Ruutuaika on vanhentunut käsite, oleellista on laatu. Mitä verkossa tehdään? Miten se tukee oppijan kiinnostuksen kohteita?
- Trialogi tarkoittaa dialogia + sitä, että keskustelusta muodostuu joku yhteinen tuotos, esim. automaattisesti sanapilvi keskustelusta.
- Pian saadaan keskusteluista dataa, esim. keskustelun tunneilmasto taulukkona. Minne menee ja kuka johtaa koulutuksen ja kasvatuksen digikehitystä?
Erno Lehtinen muisteli tutkimukseen kohdistuneita digipeda-odotuksia ITK-syntyaikoina: Poliitikot olivat kiinnostuneita siitä, parantaako digi tuloksia. Opettajat pohtivat mitä ja miten digiä pitäisi käyttää ja vanhemmat kysyivät, onko se turvallista. Riikka Lehto tviittasi aihetta sivuten: Hyvin suunnitellut ja toteutetut digiratkaisut ja niiden oikeanlainen käyttö tukevat oppimista. Tässähän on kyse samasta kuin kaikessa pedagogiikassa, hyvin suunniteltu ja toteutettu opetus vs. huonosti suunniteltu ja toteutettu.
Minna Lakkala ja Liisa Ilomäki pitivät innostavan esityksen digitaaliseen lukutaitoon liittyen. Uudempaa materiaalia löytyy nykyisin hankesivulta, mistä löytyy myös nyt jo suomeksikin julkaistu kriittisen digitaalisen lukutaidon malli.
Koko konferenssin vaikuttavin esitys oli Liisa Ilomäen ITK-jäähyväisluento, sillä eläkevuode ovat edessä. Tarjolla oli tutkijan ja kouluttajan syvällisiä kannanottoja. Esimerkiksi tämä: Muistetaan, että lapset ja nuoret eivät ole diginatiiveja niin, että osaisivat käyttää teknologiaa. Sen sijaan he kasvavat uusiin käytäntöihin ja saattavat osata toimia uudella tavalla.
Keskusteluissa olivat myös hankkeet. Koska kehittämistyötä tehdään niin paljon hankkeissa, niillä on niin halutessaan paljon valtaa. Osa hankkeista kehittää uutta ja vie kehitystä eteenpäin, osa hankkeista on koulutushankkeita, minkä avulla ylläpidetään ja kehitetään opettajien osaamista. Olen itsekin merkittävän osan leivästä ansainnut hankkeita tekemällä. Niillä voidaan saada aikaan huikean hienoja juttuja, niillä voidaan asteittain kasvattaa opettajien osaamista - tai pyrkiä säilyttämään edes perusosaaminen. Valitettavasti olen nähnyt myös hankkeita, joissa hallinnollisen hankehumpan osuus on kohtuuttoman suuri tuloksiin nähden. Sometun tapaamisessa muisteltiin, miten toistakymmentä vuotta sitten moni hanke kehitti omia portaaleita materiaalien jakamiseen. Onneksi nyt on yksi ja yhteinen Avointen oppimateriaalien kirjasto!
Olin mukana Sometun muisteloissa. Se oli tärkeä verkosto silloin kun some oli vielä uutta ja ihmeellistä. Kuulin, että Sometun väkeä oli peräti koekaniinina, kun VR ensikertaa 2010 testasi wifiä Helsinki-Oulu- junassa. Omia muistojani löytyy mm. vuoden 2018 bloggauksesta Onnea Sometu 5 v. Teeman ympäriltä nostimme esiin omia diaesityksiä Sometun alkuajoilta tunnuksella #ITKretroesitys. Minä jaoin diat Rellun vesosta (2009) ja Blogit opetuksessa (2010) -koulutuksesta.
Mielenkiintoiseksi esitykseksi Twitterissä nostin myös väitöskirjatutkija Anssi Salmen puheenvuoron simulaatioista. Lisää voi lukea hänen simulaattori.fi-verkkosivulta. Myös chatbotit Otaviassa kuulostivat mielenkiintoiselta. Siellä on tavoitteena lisätä niiden avulla oppijuuden omistamista ja luoda chattibot-parvi.
Ensi kertaa bäkkärillä, seurana @AnttiLuoma ja @vesahursti ennen AIXR-puheenvuoroamme #itk2021 pic.twitter.com/nThbRELCNo
— Matleena Laakso (@MatleenaLaakso) December 3, 2021
27.10.2022
ITK2022: Nostoja konferenssipäivien annista
Aulanko ja ruskan värit |
Metaversen ihmettelyä
Yritän vasta itsekin ymmärtää, mitä on metaversumi (engl. metaverse), joka kutsutaan mm. internetin seuraavaksi askeleeksi tai kolmiulotteiseksi internetiksi. Wikipedian mukaan se on "Internetin suunniteltu iteraatio, joka koostuu pysyvistä, jaetuista, 3D-virtuaalitiloista, jotka on linkitetty yhteiseen interaktiiviseen virtuaaliuniversumiin". - Metaverseä ei ole ilman virtuaalitodellisuutta. Teknologia on näille molemmille jo valmis, mutta sisällöt puuttuvat. Siitä heitän teillekin (ITK-osallistujille) palloa.
- Metaverse on verkko, uusi internet - ei yksittäinen palvelu. Facebookista löytyy ryhmä Metaverse Suomi.
- Omniverse on nyt metaversen johtava toimija. Sen digitaaliset kaksoset voivat ratkaista maailman suuria haasteita. Sen avulla saadaan esimerkiksi tarkimmat sääennusteet ja huulisynkat eri kielille.
Verkkokurssi verkkokurssien rakentamisesta
Avajaisten jälkeen kuuntelin Lumikki Hedmanin ja Marja-Leena Lakkalan esityksen Verkkokurssista verkkokurssien rakentamisesta. Omnian Moodle-kurssi H5P-sisältöineen on ladattavissa omaan käyttöön Avointen oppimateriaalien kirjaston tästä linkistä.
Verkkokurssi verkkokursseista: @Omniasome huomioi mm. laatukriteerit, saavutettavuuden ja kielitietoisuuden. Kursseilla aina aloitus- ja päätöslaatikko. #itk2022 pic.twitter.com/bXoMlrIfgf
— Matleena Laakso (@MatleenaLaakso) October 6, 2022
Hybridiopetus
- Helsingin yliopiston harjoittelukoulut halusivat perehtyä hybridiin kunnolla, ei vain kokeilukulttuurin periaattein. Niinpä ne kehittivät "etäopetuksen palvelumuotoilun pohjalta tieto- ja tutkimusperustaisen hybridiopetuksen mallin", jota Johanna Norppa ja Perttu Ervelius esittelivät. Malli syntyi Hybridilukio-hankkeen kolmen pilottikierroksen tuloksena ja suunnittelutyökalu ja opas löytyvät Hybridilukio-hankkeen materiaaleista.
Esiintyjät kertoivat sekoittavansa lähi- ja etäosallistujat pienryhmätyöskentelyiden ajaksi. Se ei näin koronan jälkimainingeissa ole enää teknisesti haastavaa ja se aktivoi etäosallistujia ja edistää vuorovaikutusta koko ryhmän kesken. Hienona esimerkkinä kerrottiin, että kun aiemmin kaksi naapurilukiota järjesti matematiikan kertauskurssin keväisin, nyt toinen pitää sen keväällä, toinen syksyllä. Opiskelijat voivat osallistua kumpaan vain, lähinä tai etänä. Kulut ovat entiset, mutta uusi toimintatapa palvelee paremmin opiskelijoita. - Jari Laru Oulun ylipistosta esitteli hybridiä kahdesta näkökulmasta, joka olivat kansainvälinen tutkimuskirjallisuus ja katsaus ilmiöön suomalaisten opettajien haastatteluiden ja some-keskusteluiden perusteella. Esitys lähteineen löytyy Avointen oppimateriaalien kirjastosta: Korona meni, hybridi tuli vai kuinka? Kun hybridissä yleisesti pyritään siihen, että opetus on yhtä hyvää lähi- ja etäosallistujille, Jari kysyi, pitäisikö lähinä paikalle saapuville tarjota jotain lisäarvoa? Itse jäin pohtimaan myös toista kysymystä: mitä tarkoittaisi, jos hybridiopetukseen olisi Teamsin ja Zoomin sijaan ihan oma työkalunsa? Jari nosti esiin korona-ajan tuomia ongelmia ja pohti sitä, koetaanko ne uudelleen siellä, missä siirrytään hybridiin. Ainakin korkea-asteelle hybridi näyttää tulleen jäädäkseen.,
- Anna Pulkkinen ja Paula Santapakka Centria-amk:sta kertoivat heillä kokeilussa olevasta HyFlex-mallista (hybrid flexibility). Sen idea on, että oppija voi jokaisen oppitunnin osalta erikseen valita, osallistuuko lähinä, reaaliaikaisesti etänä vai eriaikaisesti etänä. Lue lisää Annan kirjoituksesta: Mistä puhutaan, kun puhutaan HyFlexista?
XR - Extended Reality -teemat
Hololenssit kokeilussa, kiitos mahdollisuudesta @palkine ja #Tredu ja kiitos kuvasta @akepanen #itk2022 pic.twitter.com/IW8RiZnFMc
— Matleena Laakso (@MatleenaLaakso) October 6, 2022
Vuorovaikutus verkossa
Tuula Nousiainen ja Ilona Laakkonen jakoivat kokemuksia opettajankoulutuksen kokemuksista liittyen vuorovaikutuksesta verkkoympäristössä (ks. esityksen diat). Niiden mukaan sosiaalinen läsnäolo syntyy vuorovaikutuksesta ja sitä tuottavat mm. tunteiden ja ryhmän koheesion ilmaiseminen ja avoin viestintä.
Vuorovaikutus ja läsnäolo verkossa @JAMK_AOKK ja @jyu_okl #itk2022 pic.twitter.com/L1jaKUgklI
— Matleena Laakso (@MatleenaLaakso) October 7, 2022
Uusia oppaita julkaistiin ja koottuja materiaaleja mainostettiin
- Etäkoulu kulkuri on kehittänyt verkko-opetuksen laadun kehittämisen työkaluksi Kulkurin käsikirjan. Se on tarkoitus jalkauttaa arkeen kuukausittaisten teemojen avulla. Se on rakennettu Canvas-ympäristöön, missä siihen pääsee tutustumaan.
- STEAM in Oulu, käsikirja STEAMin maailmaan -verkkojulkaisun tekemiseen osallistui noin 100 STEAM in Oulu -toiminnassa mukana olevaa henkilöä.
- Sometutor-materiaalipankista löydät Raision materiaalit digiturvallisuudesta. Ne on tehty esi- ja perusopetukseen sekä huoltajille.
- Pakopelikäsikirja opetuksen ja oppimisen tueksi Itä-Suomen yliopistolta (ks. ITK-esitys tai kirjautumisohje käsikirjaan).
- Mediataitokoulu: Pelkkää feikkiä? Valeuutiset ja 8 muuta tapaa johtaa harhaan (juliste). Katso myös lukuisat muut Mediataitokoulun materiaalit eri ikäisille.
- MediaWatch on kriittistä lukemista tukeva oppimispeli. Katso muutkin CRITICAL-hankkeen 10-17-vuotiainen opetukseen suunnatut materiaalit ja infograafit. Peli on lisätty oppimispelien koontiin.
- Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto ry:n Mappa.fi-sivusto tarjoaa materiaaleja ei-kaupalliseen käyttöön. Teemoin ovat ympäristö-, kestävyys-, ilmasto-, seikkailu- ja tiedekasvatus sekä luonto oppimisympäristönä.
- Helsingin yliopiston norssin lukioiden Hybridiopetuksen oppaan mainitsin jo edelläkin.
Millaisia trendejä ilmassa?
ITK on niin laaja tapahtuma, että tässä on vain yksittäisiä poimintoja. Tarkempaan tutustumiseen ovat tarjolla konferenssisivut. Tämän hetken trendeistä kävin kuuntelemassa hybridiopetuksen, XR:n ja etä- ja verkko-opetuksen teemoja. Metaverseä vasta sulattelen, mutta avajaisesitys ja keskustelut kyllä laajensivat ymmärrystäni siitä, että 3D-mallintaminen ei ole vain yksittäisten esineiden mallintamista, vaan esimerkiksi kokonaisten oppimistilojen mallintamista. Itse asiassa 3D, VR-maailmat ja metaverse taitavat olla kovin lähellä toisiaan. Siinä maailmassa minulla riittää oppimista.
Toinen keskusteluissa esille noussut ajatus on reilu datatalous, mitä on tullut viime viikkoina pyöriteltyä mielessä lähinnä vapaa-ajan kysymysten näkökulmasta. En vielä ihan tavoita sitä, mitä kaikkea se mahdollistaisi oppilaitosten näkökulmasta, mutta ajatuksen idutkin ovat tärkeitä, ei vain osaaminen ja tietäminen. Aiheesta tietää enemmän ainakin Tarmo Toikkanen, joka työskentelee Sitran Datatalouden tiekartta -projektissa (tilaa uutiskirjeitä). Teema on esillä myös eOppimiskeskuksen verkostotapaamisessa 24.11. Tampereella, mutta verkossakin voi osallistua. Sinne jo ilmoittauduin!
Piispan terveiset
- Onko teknologia neutraalia? Sikäli kyllä, että sitä voi käyttää hyvään ja pahaan. Vanha teknologia oli konkreettista ja tavoitteet tiedossa. Uusi teknologia teoreettista ja usein pyrkii tehostamaan jotain.
- Käytänkö teknologiaa vai käyttääkö teknologia minua? Kumpi on piika ja kumpi emäntä?
- Teknologian käytössä oleellista on tunnistaa, tekeekö se sinulle hyvää vai pahaa. Esimerkkeinä eri somen kanavat ja niiden määrä, älykello, kehon mittaaminen ym.
- Ihmisen ei ole hyvä olla yksin. Tarvitsemme kohtaamisia ja nuoret ”yhdessä nuhjaamista”. Toisia auttamalla autamme myös itseämme, kuten lukion hyvinvointikurssin esimerkki vapaaehtoistyöstä kertoi.
— Mika Suutari (@MikaSuutari) October 7, 2022
Muut bloggaukseni ITK2022-konferenssista
19.10.2022
ITK2022: Työpajapäivä Uudet lukutaidot -teemalla
Oppilaalla on oikeus digiosaamiseen, mihin kuuluvat luova tuottaminen, aktiivinen toimijuus ja ajattelun taidot. #uudetlukutaidot #itk2022
— Matleena Laakso (@MatleenaLaakso) October 5, 2022
Työpajassa tehtiin kaverin kuvaama esine eläväksi ja sitten lähetettiin kuva hänelle takaisin. |
Sara Sintonen elävän lukutaidon äärellä. #UudetLukutaidot #itk2022 pic.twitter.com/2utna1Tzqu
— Matleena Laakso (@MatleenaLaakso) October 5, 2022
Muut bloggaukseni ITK2022-konferenssista
18.10.2022
Tunnetko CC-lyhenteet?
Kolme yleistä CC-lyhennettä aiheuttaa toisinaan hämmennystä käyttäjissä. Alla olevaan infograafiin olen koonnut niistä kolme digipedan näkökulmasta keskeisintä. Tagien kautta voit lukea niistä lisää. Toki CC tarkoittaa kymmeniä muitakin asioita: Viestissä CC viittaa siihen, että asia on lähetetty tiedoksi, mutta vastausta ei odoteta. Cc on myös Kookossaarten maatunnus ja sillä voidaan viitata myös kuutiosenttimetriin (cubic centimeter) tai kryptovaluuttaan (cryptocurrency).
Alla oleva infograafi on tehty Adobe Expressillä (ks. kyseisellä sovelluksella tekemäni Express-ohjeet), jonka oli viime viikkoihin asti nimeltään Adobe Creative Cloud Express ja viime vuonna Adobe Spark. Interaktiivisen kuvan tein Thinglinkillä (ks. ThingLink-ohjeet ja esimerkit).
Klikkaa tästä nähdäksesi saavutettavan version tästä interaktiivisesta kuvasta.
6.10.2022
AIXR 2022 ennen ITK-päättäjäisiä Areena-salissa
Jo perinteeksi muodostunut Heikki Mäenpään, Petri Lounaskorven, Antti Luoman sekä heidän asiantuntija- & tuotantoryhmiensä ajankohtaiskatsaus tekoälyn, laajennetun todellisuuden ja robotiikan kuulumisista ja näkymistä osana oppimista. Perjantai-iltapäivälle ennen konferenssin päättävää keynote-luentoa ajoittuvaan Areena-esitykseen päivitetään myös ITK-yhteisön Aulangolle mukanaan tuomia sisältöjä ja kokemuksia. Niiden avulla saadaan syntymään mielenkiintoinen ja yhdistävä tulevaisuuteen suuntaava "Virtuaaliperjantai"- kokonaisuus.
Tuoreimmat XR-vinkkini
- Lisätty todellisuus -infograafi on tehty ThingLinkillä ja julkaistu joulukuussa 2022.
- Infograafi ja muut materiaalit on siirretty Uudet lukutaidot -ohjelman päättymisen myötä Opetushallituksen sivuston Opettajille-välilehdelle. Löydät AR-materiaalit sivulta: Lisätty todellisuus - Vinkkejä perusopetukseen. (Uusi linkki lisätty 5.5.2023.)
#ITK2022 lavalla @MatleenaLaakso jonka huikeasta blogista on varmasti hyötyä meille kaikille, kiitos! pic.twitter.com/eXF9mMAmAf
— Sanna Oinas (@oinas_sanna) October 7, 2022
Muut bloggaukseni ITK2022-konferenssista
29.9.2022
Erasmus+: Uutta oppia videokuvaamiseen / Learning videography
Kun kuulin mahdollisuudesta hakea Erasmus+-kurssille, tutkin School Education Gatewayn sivulla olevia tuhansia täydennyskoulutuskursseja eri puolilla Eurooppaa. Alkuun etsin digipeda-teemoja, mutta kaikki tuntuivat lähtevän ihan perusteista. Välillä mietin jotain ihan muuta teemaa tai kieliopintoja, mutta sitten päädyin valitsemaan ajankohdan ja sijainnin siivittämänä Video Making For Teachers -kurssin.
Kurssin suurin anti oli kansainvälisyydessä ja tutustumisessa muihin eurooppalaisiin opettajiin ja kulttuureihin sekä Azorien saaristoon. Näistä kerroin edellisissä blogikirjoituksissa. Video-opeista minulle tärkeintä olivat erilaiset tavat kuvata - ja niiden harjoittelu kauniissa ympäristössä: puistoissa, kaupungilla ja vaelluksilla. Opettelin panerointia eli kameran kääntämistä vaakasuoraan, mikä näyttää paljon paremmalta kuin zoomaus, etenkin kännykällä tai pokkarilla kuvatessa. Tilttaus puolestaan tarkoittaa kameran kääntämistä pystysuoraan eli videokuvaamisen voi aloittaa läheltä kukkasista, mistä katse nostetaan takana oleviin pensaisiin ja lopuksi vielä ylemmäs taustalla oleviin tulivuoriin.
Videon kuvaaminen tuntuu helpolta, kun tapahtuu jotain. Edellä mainittujen tekniikoiden avulla saa vaihtelevuutta myös staattisemman kohteen kuten luonnon kuvaamiseen. Otin mukaani myös gimbaalin eli vakaimen, mikä estää kameran tärinää. Huomaan kyllä monista videoklipeistäni milloin olen käyttänyt sitä ja milloin kuvannut ilman. Kiva kikka oppia oli myös drone-tyylillä kuvaaminen. Siinä aloitetaan lähikuvasta ja sitten jatketaan hitaasti taaksepäin kävellen ja samalla kameraa ylös nostaen niin korkealle kuin kädet tai jalusta riittävät. Linkkasin alle muutamia englanninkielisiä ohjevideoita. Mainituilta YouTube-kanavilta löytyy paljon lisää.
Videokurssin kouluttajana oli visual artist César Martiniano. Hän näytti meille mm. ohjevideon erilaisista kuvakulmista. On ollut hauska huomata, miten opit kulkevat mukana, välillä kuvaajan, välillä katsojan roolissa. Olin viime viikolla Stingin konsertissa. Superstaraa kuvattiin aivan eri tavoin kuin hänen lämppärinä soittanutta poikaansa. Kuvakulmat ja erilaiset konsertissa käytetyt tehosteet kertoivat vahvasti tarinaa arvostuksesta.
Kurssiin valmistautuminen
Saimme etukäteen lukemistoa, mutta ne olivat kymmenisen vuotta vanhoja, joten käännyin YouTuben puoleen ja etsin vinkkejä etenkin kuvaamisen tekniikoihin. Tein muistiinpanoja, joihin palasin monta kertaa reissussa, sillä käytin paljon aikaa videokuvaamisen harjoitteluun. On aivan eri asia katsoa video ja oivaltaa joku tekniikka, kun osata tehdä se sujuvasti käytännössä. Ja vielä muistaa se kuvaustilanteessa. Erinomaisia ohjevideoita löysin juuri miljoonannen YouTube-seuraajan saaneen Steve Wrightin Learn Online Video -YouTube-kanavalta. Tässä pari nostoa:
- BORING VS CREATIVE Smartphone Broll | Mobile Filmmaking Tips For Beginners (10:54 min)
- How To Shoot ANY Location | EASY Filmmaking Tips For Beginners (8:54 min)
- 8 Smartphone Gimbal Transitions | Mobile Filmmaking Tips For Beginners (8:59 min)
Viiden päivän (25 h) kurssin ohjelma
- Ensimmäisenä iltana oli tervetuloinfo paikallisella koululla sekä yhteinen illallinen kahdelle eri kurssille, yhteensä 27 osallistujalle.
- Toisen päivän ohjelma siirrettiin keskiviikon aamupäivälle, jotta halukkaat pääsivät valasretkelle. Sen verran meitä peloteltiin todennäköisestä merisairaudesta, että jätin retken välistä, kuten suurin osa ryhmästämme. Vietin ainakin kaksi tuntia harjoitellen videokuvaamisen tekniikoita ja gimbaalin käyttöä kaupungin suunnattoman kauniissa puutarhassa. Illaksi löysin seuraa muista kurssilaisista.
- Kolmantena aamuna alkoi videokoulutus. César kertoi perusteita digitaalisesta tarinankerronnasta ja videokuvaamisesta sekä näytti omia videoita. Näin hän havainnollisti esimerkiksi, miten hyvä tehokeino on, kun musiikki tukee sitä, mitä kuvassa näkyy ja niissä on samanlainen tempo. Teimme pareittain kolmen otoksen esittelyvideot toinen toisistamme. Videot editoitiin InShot-mobiilisovelluksella (Android, iOS). Parini oli espanjalainen Héctor Esteßan Pina. Minä tein videon Héctorista ja hän minusta: Introducing Matleena. Iltapäivällä oli Terceiran saariretki ja vierailimme tulivuoren sisällä. Siitä alle upotettuna neljä 360-kuvaa.
- Neljäntenä päivänä oli jälkimmäinen osa video-koulutuksesta. Syvensimme osaamista ja meille näytettiin muutama ohjevideo StudioBinderin YouTube-kanavalta. Yksi niistä taisi olla erilaisia kuvakulmia esittelevä Ultimate Guide to Camera Angles: Every Camera Shot Explained (13:31 min) ja olikohan toinen Directing Camera Movement — Filmmaking Techniques for Directors (6:35 min tai pidempi 29:08 min versio). Nyt tehtäväksi annettiin opetella joku origamityö ja tehdä siitä pareittain ohjevideo. Parinani oli espanjalainen Noemí Argüello ja teimme videon kirppukoneen opetuskäytöstä: Chatter box in Education. Moni pari irroitteli paljon enemmän ja teki hauskoja kokeiluita huumorilla - kuvakulmia ja kameran liikettä vähän liioitellen :)
- Viimeisenä päivänä jokainen esitteli omaa kotimaataan ja kulttuuriaan, osa myös työtään. Lopuksi oli nyyttärit, minkä jälkeen tarjolla oli vielä kierros koulussa. Suuri osa meistä kokoontui yhteiselle jäähyväisillalliselle.
Videokurssin työskentelyä. / Video workshop. Photos: Graça Coelho. |
Ajatuksia reissukokemusten tallentamisesta
Millä muilla tavoin hyödynnän Erasmus+ oppeja?
Tykkään perehtyä matkakohteisiin ja kirjata ylös tarinoita itselle ja välillä muillekin. Olisin varmaan jossain vaiheessa elämää viihtynyt hyvin jokusen vuoden matkaoppaana. Tykkään myös kirjoittaa ja editoida videoita, mistä kertoo sekin, että jo nämä kolme bloggausta reissusta ovat vieneet enemmän aikaa kuin itse kurssille osallistuminen :) Mutta kun on ihan oma blogi, sinnehän saa tarinoida niin pitkästi kuin jaksaa. Tämä on samalla tällaista päiväkirjamaista kirjoittamista, myös itseäni varten.
- Hyödynnän Portugalista oppimaani ja kuvaamaani tehdessäni erilaisia demoja verkkotyökaluista. Esimerkkinä elokuulta lisätyn todellisuuden sisällöt (ks. Halo AR -bloggaus) ja syyskuulta H5P-bloggaus (ks. esim. palapeliesimerkit).
- Käytän kuvaamaani videomateriaalia ja 360-sisältöjä demomateriaaleina tulevissa opettajien täydennyskoulutuksissa liittyen mm. videoiden tekemiseen, 360-sisältöihin, ThingLinkiin ja H5P-työkaluihin.
- Opettelin YouTubella videon automaattisen tekstittämisen englanninkielisestä puheesta ja sitten tekstittämisen kääntämisen toisellekin kielelle.
- Sanoin usein opettajille, että heille tekee hyvää olla välillä oppijan roolissa. Nyt sain itse kokea poikkeuksellisen selkeät ryhmän kehitysvaiheet sekä erilaiset tunteet turhautumisesta innostukseen. Omaa roolia tuli pohdittua ja välillä piti vähän hillitä itseä, että pysyi osallistujan roolissa :)
- Nautin kovasti siitä, että sain puhua pari viikkoa englantia, ja ihan pikkuisen saksaa. Luentojen pitäminen ja verkkokouluttaminen englanniksi aina vähän stressaa, mutta livenä sen puhuminen on kivaa - ja ulkomailla vielä kivampaa. Hyvä on sitäkin taitoa pitää yllä!
My materials on Erasmus+ and Azores
- Blogpost: Azoreilla Faialin saarella / Two days in Faial island in Azores
- Blogpost: Erasmus+: kurssi Azoreilla / Course in the Azores Islands
- Blogpost: Erasmus+: uutta oppia videokuvaamiseen / Learning videography
- YouTube playlist: Erasmus+ at Azores 2022. Several videos have captions in Finnish and English. I will later add some more videos.
- My introduction and other materials in English
Erasmus+: Learning videography
Pre-assignments
- BORING VS CREATIVE Smartphone Broll | Mobile Filmmaking Tips For Beginners (10:54 min)
- How To Shoot ANY Location | EASY Filmmaking Tips For Beginners (8:54 min)
- 8 Smartphone Gimbal Transitions | Mobile Filmmaking Tips For Beginners (8:59 min)
Five-day (25 h) course program
- On the first evening there was a welcome info at the local school and a dinner for the both courses, for a total of 27 participants.
- The second day's program was moved to Wednesday because of a whale watching tour. Most of our group did not participate because of the talks on seasickness. I spent at least two hours practicing the techniques of videography and using a gimbal in the beautiful garden. In the evening some of us had a dinner together.
- On the third morning, video training began. César told us the basics of digital storytelling and videography. He also showed some of his own videos, for example, how the music can support the message of the video. We made three-shot introductory videos of each other in pairs. The videos were edited using the InShot-mobile app (Android, iOS). My partner was the Spanish Héctor Esteßan Pina. I made a video about Héctor and he about me: Introducing Matleena. In the afternoon we had a Terceira island tour and we visited inside the volcano as I show in four 360 images above.
- On the fourth day there was the latter part of the video training. We deepened our expertise and were shown few instructional videos from StudioBinderin YouTube-channer. I think one of them was Ultimate Guide to Camera Angles: Every Camera Shot Explained (13:31 min) and the other Directing Camera Movement — Filmmaking Techniques for Directors (6:35 min or longer 29:08 min version). Now the task was to learn some origami work and make an instructional video in pairs. My partner was Noemí Argüello from Spain and we made a video: Chatter box in Education. Many pairs created fun experiments with humor - exaggerating the angles and camera movement :) We laughed a lot while watching them!
- On the last day, everyone presented their own country and culture, some of us also our work. At the end the local school was introduced to us. Most of us also gathered for a farewell dinner to a lovely seafood restaurant.