Viimeistellessäni vuoden viimeisiä töitä, huomasin että 1,5 miljoonan yksittäisen blogivierailun raja ylittyi tänään iltapäivällä reilun 13 vuoden bloggaamisen jälkeen. Lämmin kiitos siitä ja kaikesta muustakin yhteistyöstä ja somekollegiaalisuudesta!
Onnellista joulun aikaa!
- - - 1,500,000 blog visits! A warm thank you to everyone. Wishing you a peaceful Christmas season!
Below in English. - - - Suuri osa teistä lukijoista tietää, että avoin jakaminen on minulle tärkeä arvo. Se näkyy myös niin, että jos tilaaja haluaa tallentaa puheenvuoroni tai koulutukseni, sen saa tehdä enkä laskuta siitä erikseen. Riittää, että minä ja osallistujat tiedämme, tallennetaanko ja jos kyllä, jaetaanko tallenne YouTubeen vai esim. organisaation sisäisesti.
Toki tallentaminen usein vähentää lähi- tai reaaliaikaisten osallistujien määrää ja voi vaikuttaa vuorovaikutukseenkin. Siksi kaikkea ei aina kannata tallentaa, mutta päätös on työn tilaajalla. Jos tilaisuus ei ole kovin vuorovaikutteinen, aina voi tallentaa pelkän alustuksen. Joskus olen tehnyt erikseen tiiviin tallenteen jaettavaksi, jotta livetilanteen vuorovaikutus olisi sujuvampaa.
Tallenteen jakaminen tukee minun molempia työelämän tavoitteitani: opettajien (ja vähän muidenkin) tukemista heidän omassa työssään sekä digin ja osana sitä myös tekoälyn pedagogisesti mielekästä hyödyntämistä. Opettajilla ei ole täyttä päätösvaltaa työhönsä. Vaikka he olisivat varanneet ajan webinaarille, kollegan sairastuminen voi tuoda lisätöitä, mikä estää osallistumisen. Tai sitten vain on yhtäaikaisesti useampi tapahtuma, minne ehdottomasti haluaa tai on pakko osallistua. Kun kyse on jonkin sovelluksen opettelusta, saamani palautteen mukaan tallenteita katsotaan myös vaihe vaiheelta samalla itse rauhassa opetellen.
Lukiokoulutus kohti metaversumia –hankkeen webinaarisarja
Pidin Tampereen kaupungin Lukiokoulutus kohti metaversumia –hankeelle neljän webinaarin sarjan tekoälystä loka-marraskuussa 2025. Joulukuussa Mika Setälä jatkoi vielä kahdella webinaarilla lukion matematiikan opetukseen liittyen. Tallenteet ja materiaalit on jaettu julkisesti ja löydät ne webinaarisarjan Padletista. Kahden viimeisen linkin tallenteet lisätään pian. Jos jaat eteenpäin, käytä Padletin linkkiä, sillä tallenteiden linkit muuttuvat loppuvuodesta.
Webinaarien teemat:
Copilot Masterclass: tekoälyn pelisäännöt, Copilot ja agentit.
Tekoälyajan oppimistehtävät: AI lähiopetuksessa ja kotitehtävissä.
Opettajan tukiäly: AI opettajan työn tukena.
Tekoäly eri sovellusten kaverina: Adobe Express, ThingLink, H5P ja Forms.
Copilot ja omien matematiikka-agenttien tekeminen.
Learning path on AI, AI and Pedagogy and Erasmus+ summer school
I produced four videos on AI for SALTO Digital between September and December 2025. They form a learning path for staff in National Agencies. The videos have been published by SALTO, and I have permission to share them also on Learning path on AI -playlist on YouTube. The titles are listed below; each is about 50 minutes long:
Introduction to Generative AI.
Using Copilot and ChatGPT.
Using AI for teamwork.
Exploring various AI tools.
You will find the slides and additional materials on my blog page 'In English'. I linked the videos to Google NotebookLM that I introduced in the fouth video. The image below is an infographic summary made by NotebookLM (view all the examples - they are not fact-checked).
Infographic made by Google NotebookLM (Nano Banana) as a summary of my four videos.
On Monday 22nd of December twelve more videos will be published for SALTO Digital. I will also publish them on my AI and Pedagogy playlist in YouTube. They are 9-13 minutes each. Here is a link to slides. The themes are:
What is Generative AI?
Responsible Use of AI
Creating Effective Prompts
ChatGPT in Everyday Work: Your Smart Assistant
Copilot in Everyday Work: Your Smart Assistant
Tips for Using AI in Information Searching
Learning Tasks and AI
AI Tools for Teachers
Generating Summaries and Modifying Content
Visualising Ideas with AI
Enhancing Teamwork with AI
AI-Generated Slides, Videos, Music and more
I have previously shared AI created podcasts and videos based on my blog posts and other materials on digital pedagogy and AI in education. They are created with Google NotebookLM, mainly in English. In April I created a digital version of myself with HeyGen. You can listen to my avatar telling about my AI journey (1:40 min). Most on my recent videos include captions so you can automatically translate them into almost any language. Have a look at my YouTube Channel.
In June 2026, I will be teaching in AI in Education summer school. It is a ERASMUS+ Summer School organized by Euneos. It will be held in Helsinki Metropolitan Area. Feel free to read more and sign up - or recommend the course to colleagues and friends across Europe.
- - -
I polished the English language based on the feedback I got from ChatGPT.
Lisätty myöhemmin joulukuussa: infograafi ja lyhytvideoiden otsikot ja tarpeelliset linkit englanninkieliseen osuuteen.
Tähän kirjoitukseen kokosin yhteenvetoa neljästä selvityksestä liittyen generatiivisen tekoälyn käyttöön. Esillä on ensimmäinen tutkimus ChatGPT:n käytöstä sekä Tilastokeskuksen, DNA:n ja Digi- ja väestötietoviraston tilastoja suomalaisista käyttäjistä.
ChatGPT:n käyttö on hyvin samankaltaista ammatista riippumatta
Yliopistojen ja Open AI tutkijat selvittivät ChatGPT:n käyttöä kuluttajalisensseillä (Free, Plus, Pro) aikajaksolla 11/2022 - 7/2025. Niiden käyttäjinä on 10 % maailman aikuisväestöstä ja kehotteita annetaan 29 000 joka sekunti. Lähes 80 % keskusteluista liittyy kolmeen teemaan, jotka ovat käytännön ohjeet, kirjoittaminen ja tiedonhaku.
Mielenkiintoista on, että työkäyttö on hyvin samanlaista ammatista riippumatta. 81 % työhön liittyvistä kehotteista liittyy seuraaviin työtehtäviin: tiedon hankkiminen, dokumentointi ja tulkinta, päätösten tekeminen, neuvojen antaminen, ongelmien ratkaiseminen sekä luova ajattelu. Ei-työhön liittyvien viestien määrä on kasvanut työkäyttöä nopeammin. Itse tosin epäilen tämän liittyvän ainakin osittain siihen, että työkäyttö tehdään aiempaa useammin työnantajan tarjoamilla sovelluksilla, joista tällaista tilastointia ei yleensä ole saatavissa.
Lähteenä on Aaron Chatterji etc. (2025). How people use ChatGPT, josta luin johdannon ja loppupäätelmät sekä muutaman kohdan muualtakin. Tästä linkistä voit avata alla olevat infograafit vähän parempilaatuisina kuvina.
Tilastokeskuksen mukaan 41 % suomalaisista on käyttänyt tekoälyä
Generatiivista tekoälyä viimeisen 3 kk aikana käyttäneiden osuus suomalaisista (16–89 v.) oli 41 % , kun se vuosi sitten oli 23 %. Miehiä on palveluiden käyttäjinä vain hieman naisia enemmän, tosin nuorten osalta naiset ovat hieman aktiivisempia. Vuoden aikana käyttö lisääntyi kaikissa ikäryhmissä, vaikka käyttö olikin sitä harvinaisempaa, mitä vanhemmista ihmisistä oli kyse. Alle 54-vuotiaista tekoälyä oli käyttänyt useampi kuin joka toinen.
Eniten yleistyi tiedonhaku, joka oli tekoälyn suosituin käyttötapa. Sitä oli tehnyt kolmannes vastaajista. Toiseksi suosituinta oli tekstin tuottaminen ja parantaminen, jota oli tehnyt joka neljäs vastaaja. Nuorilla käyttö liittyi usein opiskeluun ja työikäisillä työhön. Eniten tekoälyä käytettiin kuitenkin muihin tarkoituksiin.
Oma huomioni kiinnittyy siihen, miten yleistä tiedonhaku on. Yleensä parasta niin ekologisesti kun tiedon ja sen lähteiden luotettavuuden kannalta olisi käyttää tekoälyn sijaan esimerkiksi hakukoneita. Tällöin tietää edes sen, miltä sivustolta tieto on peräisin. Toki tekoäly voi toimia apuna myös tiedonhaussa. Tekoäly voi auttaa löytämään vaikkapa hyviä hakutermejä. Tekoälytoimintoja löytyy myös tietokannoista. Konkreettisia vinkkejä löydät Tampereen yliopiston Tekoäly tiedonhaussa -oppaasta.
Moni käyttää ChatGPT:tä tai Copilotia tiedonhaussa ymmärtämättä, että se ei ymmärrä kirjoittamaansa, vaan tilastollisen päättelyn ja arpomisen perusteella laittaa sanoja järjestykseen. Vaikka tekoäly usein osuukin oikeaan, mihinkään ei voi luottaa tarkistamatta asiaa luotettavista lähteistä. Esimerkiksi itänaapurimme on ollut hyvin aktiivinen ja saastuttanut länsimaisia tekoälypalveluita Kremlin propagandalla. Tämä näkyy myös tekoälyn vastauksissa. Näin ollen kannattaisi mennä suoraan niiden luotettavampien lähteiden äärelle. Erityisen haastava on Google-haun tekoäly-yhteenveto, sillä sitä tarjotaan myös niille, jotka eivät tietoisesti ole valinneet käyttää tekoälyä eivätkä näin ollen aina ymmärrä, että tieto pitäisi aina tarkistaa. Sen voi itseltä piilottaa, mutta siitä huolimatta yhteenveto tehdään ja energiaa kuluu turhaan.
DNA: 29 % käyttää tekoälyä älylaitteellaan
DNA:n Digitaalinen elämä 2025 -selvitykseen kerättiin tiedot maaliskuussa. DNA on vuosien ajan koonnut tietoa suomalaisten netin käytöstä ja nyt mukana on hieman tekoälytilastojakin. Selvityksen mukaan 29 % suomalaisista käyttää tekoälyä älylaitteellaan (2024, 17 %). Alle 35-vuotiaista jo lähes puolet (45 %) käyttää tekoälyä älylaitteellaan (2024, 30 %).
Moni vasta suunnittelee tekoälyn kokeilemista, sillä 57 % uskoo käyttävänsä tekoälyä seuraavan kahden vuoden aikana (2024, 49 %). 9 % vastaajista kertoo löytäneensä mielenkiintoista sisältöä tekoälyn kautta. Alle 25-vuotiaat pitävät digitaalisen hiilijalanjäljen pienentämistä hieman tärkeämpänä ja luottavan enemmän tekoälyn myönteisiin muutoksiin kuin heitä vanhemmat.
Itse käytän tekoälyä kännykällä etenkin halutessani jutella sen kanssa englanniksi aktivoidakseni kielitaitoani ja hakiessani oikeita ilmaisuja englannin kielelle. Suhtauduin siihen kuin englantia minua vähän paremmin osaavaan kollegaan, jonka ehdotuksia ja palautetta kuuntelen tarkalla korvalla.
Mielenkiintoista ja ilahduttavaa sisältöä minulle ovat tuottaneet uudenlaiset videot, joita on helppo luoda tekoälyn avulla. Näiden sisällöt eivät liity työhön. Katso esimerkiksi Instagramin Sunnybunny-ai:n ihana Good Morning-video tai taidevideoista vaikkapa Allvangoghin video Vincentin maalauksista tai YouTubesta BABYAI-2 videot kuten Ai baby miss grandma.
DVV:n Digiturvabarometri
DVV:n Digiturvabarometrin 2025 (PDF) mukaan tekoälyn turvallisen hyödyntämisen eteen on vielä tehtävä töitä ja nopeasti kehittyvien tekoälypalveluiden turvallisuuteen suhtaudutaan varauksellisesti. Tekoälyn käyttö lisää luottamusta siihen ja vähentää huolia, mutta ei poista niitä. Ennemminkin käytön myötä pelko muuttuu konkreettiseksi varovaisuudeksi. Tässä raportista muutamia lainauksia.
Kolme avainnostoa Digiturvabarometrista (luku 2.2):
"1. Luottamus digiin on koetuksella: Yleinen luottamus digitaaliseen turvallisuuteen on heikentynyt, ja suunta on ollut laskeva jo useamman vuoden ajan. Erityisesti tekoälyn nopea kehitys sekä lisääntyneet huijaukset ja kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia. Ne saavat monet epäilemään, pysyykö oma osaaminen mukana uhkien tahdissa.
2. Tekoäly muuttaa arkea ja siihen suhtaudutaan varauksella: Tekoälyn käyttö yleistyy vauhdilla, mutta luottamus sen turvallisuuteen on erittäin matalaa. Tämä kahtiajako osoittaa, että vaikka teknologia tarjoaa uusia mahdollisuuksia, riskit ja tietosuojaan liittyvät kysymykset painavat vaakakupissa paljon.
3. Haluamme toimia turvallisesti, mutta teoissa on parannettavaa: Motivaatio oman digiturvan parantamiseen on poikkeuksellisen korkea. Käytännön toimissa, kuten salasanojen hallinnassa, digihuijausten tunnistamisessa ja rikosilmoitusten tekemisessä, on kuitenkin yhä selviä puutteita. Kuilun umpeen kurominen vaatii paitsi yksilön ponnistuksia, myös helppokäyttöisempiä ja turvallisempia palveluita."
Luku 3.1.3: Tekoälypalveluiden käytön laajuus - kuinka paljon käytät itse tekoälypalveluita (esim. OpenAl ChatGPT, Microsoft CoPilot, Google Gemini)?
39 % ei käytä tekoälyä lainkaan.
"Tekoälyn mahdollisuuksia kannattaisi nostaa esille niille henkilöille, jotka jo käyttävät sitä aktiivisesti esimerkiksi työroolissa tai vapaa-ajalla. Kynnystä kannattaisi madaltaa ei-käyttäjille. - - Tekoälypalveluiden käyttö siirtyy kokeiluista kohti arkea. - - merkittävä osa kansalaisista on yhä tekoälyn käytöstä sivussa. Tekoälypalveluiden mainetta ja luotettavuutta tulisi parantaa niiden parissa, jotka eivät sitä vielä halua, uskalla tai osaa hyödyntää."
Luku 3.1.4: Tekoälypalveluiden käytön laajuus: ikävertailu Kuinka paljon käytät itse tekoälypalveluita (esim. OpenAI ChatGPT, Microsoft CoPilot, Google Gemini)?
Eniten kasvua vuosina parin vuoden aikana on tapahtunut 35–64-vuotiailla. Mielenkiintoista on, että 75–99-vuotiaista 15 % käytti tekoälyä vähintään kuukausittain.
"Tekoälyn kokeilijat pitäisi saada säännöllisiksi käyttäjiksi tarjoamalla esimerkiksi 10 minuutin mikro-koulutuksia ja valmiita malliprompteja. Vanhemmille ikäryhmille kannattaisi tarjota matalan kynnyksen hyötyjä (asiointi, tiivistys ja muistilistat). Lisäksi kannattaisi panostaa läpinäkyvään, palveluiden tietoturvalliseen ja tietosuojan huomioivaan hyödyntämiseen. Tällä voitaisiin laskea “En lainkaan” -vastausten osuutta."
Luku 3.6.6: Suhtautuminen tekoälyyn
Tietous tekoälystä ja sen haasteista on kasvanut, mutta luottamus datan käsittelyn turvallisuuteen pysyi kuitenkin matalana. Moni koki kasvavaa huolta tekoälyn kehitysvauhdista. Vaikka luottamuksessa tekoälyn tuottamaan sisältöön oli lievää nousua, 30 % ei luota siihen lainkaan.
Viime kevään ITK-foorumissa käsittelin Ryhmän aktivointia tekoälyä hyödyntäen. Linkistä löydät materiaalit ja tallenteen. Tänä syksynä olen jatkanut ideointia ja kerännyt kokemuksia siitä, miten tekoäly voisi tukea ryhmän työskentelyä. Pidin siitä eilen puheenvuoron syksyn viimeisessä ITK-webinaarissa. Alta löydät esitysdiat, tallenteen ja englanninkielisen videon, joka yhdistää kevään ja syksyn teemoja.
Kuvaan alla neljää vaihetta, johon ryhmän tukiälyn voisi tiivistää. Lisäksi esittelen ajatuksen rooleista, joita tekoälyä hyödynnettäessä voisi ryhmän jäsenille antaa. Kerron myös, miten käytin tekoälyä tämän tekstin kieliasun parantamiseen. Lopussa on koontia hyvistä lähteistä ja lisälukemistosta.
Vaikka ei ole olemassa vain yhtä tekoälyä, sanaa silti käytetään ikään kuin olisi. Kirjoituksessa viittaan tekoälyllä generatiivisen tekoälyn sovelluksiin, kuten ChatGPT, Copilot, NotebookLM tai Napkin.
Neljä vaihetta: miten tekoäly voi toimia ryhmän tukiälynä?
Ajatukseni ja eri lähteistä oppimani (oppilaitosmaailman ulkopuolelta Johannes Lehtosen DI-työ (PDF) ja mainostoimisto Poickeuksen kirjoitus tekoäly tiimityössä) voi tiivistää alla olevaan kuvaan. Tekoälyn käyttö ryhmän tukiälynä alkaa tekoälyyn tutustumisella ja työskentelyllä ihmisten kesken. Tämän jälkeen voi ottaa tekoälyn mukaan esimerkiksi antamaan palautetta ja halutessaan myös työstämään asiaa yhdessä ryhmän kanssa. Nämä neljä vaihetta auttavat tukemaan ryhmän omaa ajattelua, vahvistavat yhteistä ymmärrystä ja auttavat hyödyntämään tekoälyä tarkoituksenmukaisesti – ei korvaamaan vaan rikastamaan yhteistyötä.
Ensimmäinen vaihe ja edellytys työskentelylle on, että ryhmän kaikki jäsenet ovat ainakin jossain määrin perillä tekoälystä. Tekoälylukutaito on peruslähtökohta tekoälyn kanssa työskentelylle – ja sitä edellyttää myös EU:n tekoälysäädös. OPH:n ja OKM:n tekoälyn suositusten ja velvoitteiden tausta-aineistoissa tekoälylukutaidolla viitataan osaamiseen, jota tarvitaan, jotta kyetään ”ymmärtämään, hyödyntämään ja arvioimaan kriittisesti tekoälyä hyödyntäviä teknologioita ja niiden vaikutuksia. Tekoälylukutaidon voidaan katsoa sisältävän mm. ymmärryksen tekoälyn toimintaperiaatteista, kyvyn käyttää ja soveltaa tekoälyä, kyvyn arvioida tekoälysovelluksia ja niiden tuotoksia ja kyvyn käyttää tekoälyä eettisesti ja vastuullisesti.”
Toisena vaiheena tulee meidän ihmisten työskentely. Lähes aina kannattaa aloittaa siitä, enkä tarkoita tällä vain lyhyen kehotteen antamista. Kun ryhmä suunnittelee, kirjoittaa tai ideoi, aloittakaa ihmisten välisellä yhteistyöllä – ilman tekoälyä. Tekemällä yhdessä ryhmä saa mukaan oman näkökulman ja tyylin. Sisällöistä neuvotteleminen on usein myös keskeinen osa oppimisprosessia.
Tekoäly ei tunne kontekstia eikä osaa lukea ajatuksianne. Jos tekoäly otetaan kaveriksi liian aikaisin, jo tässä toisessa vaiheessa, se rajoittaa luovuutta. Ajan mittaan tekoälyn käyttö työskentelyn alkuvaiheessa voi vähentää omaperäisyyttä ja rohkeutta uuden kokeilemiseen ja siten myös vähitellen heikentää ammattitaitoa. Riskinä on myös tulla liian riippuvaiseksi tekoälystä. Mainostoimiston kirjoituksessa korostettiin, että on tärkeää nähdä tekoälyn tuotokset raaka-aineena, ei valmiina lopputuloksena. Se on aikamoinen haaste varsinkin opiskelijaryhmälle, joka ei vielä tunne opiskeltavaa teemaa hyvin.
Kolmannessa vaiheessa voidaan kutsua tekoäly avuksi. Siltä voidaan pyytää esimerkiksi kieliasun tarkistusta, mahdollisesti puuttuvaa näkökulmaa tai palautetta suhteessa tavoitteisiin. Tekoäly osaa muuntaa tekstiä eri muotoihin kuten tiivistää, muokata somepostaukseksi tai muuntaa diasarjaksi tai infograafiksi. Tekoälyä voi myös pyytää haastamaan ryhmää hyvillä kysymyksillä.
Kun kyseessä on teksti, minulla on tapana pyytää vain ehdotuksia. En halua, että tekoäly tekee muutokset suoraan tekstiin. Käytän tekoälyä paljon tällä tavoin, jolloin se toimii vähän kuin kollega: antaa mielipiteen ja parhaimmillaan uuden näkökulman. Tämän kirjoituksen osalta testasin Copilotin Writing Coach -agenttia, siitä tarkemmin alempana.
Olin ajatellut kuvaan vain kolme vaihetta, sillä niin yleensä itse työskentelen. Kun pyysin suosikkiani Napkin-sovellusta (ks. esittely) visualisoimaan kolme vaihetta, se loikin niitä neljä. Päätin jättää neljännenkin mukaan, sillä varmasti moni etenee sinne asti. Itse teen tällaista yhdessä muokkaamista lähinnä kuvituskuvien luomisessa ja englanninkielisen aineiston kanssa. On suuri apu, kun tekoäly auttaa löytämään paremman tavan ("more professional") ilmaista ajatuksia kirjallisesti tai suullisesti. Ehkä olen vähän vanhanaikainenkin, kun vielä haluan pääosin kirjoittaa itse ja omaan ammattitaitoon ja ilmaisukykyyn luottaen ja vain toisinaan palautetta tai ideointikaveria pyytäen.
Kokeile nelivaiheista mallia ja rohkaise ryhmääsi ottamaan käyttöön uusia rooleja, korostaaksesi monitahoista osaamista, mitä tekoälyn käyttö edellyttää. Miten sinä olet hyödyntänyt tekoälyä ryhmän työskentelyssä? Tule jakamaan kokemuksia ITK-konferenssin Tampere-taloon! Vielä on muutama päivä aikaa tehdä esitysehdotuksia: Call for Papers!
Hyötyisikö ryhmäsi kehotemuotoilijan tai tekoälyeetikon roolista?
Erilaiset roolit tukevat hyvin ryhmätyöskentelyä. Opin niiden käyttöön, kun aiemmin tein paljon töitä ongelmaperustaisen oppimisen kanssa. PBL-tutoriaaliryhmissä on tapana käyttää vähintään kolmea roolia: puheenjohtaja, joka huolehtii myös aikataulusta, kirjuri, joka tekee muistiinpanot ja tarkkailija, joka antaa lopuksi ryhmälle palautteen sen pyytämästä näkökulmasta.
Ongelmaperustaisen oppimisen ryhmärooleihin kuuluu se, että niitä kierrätetään. Kirjuriksi ei aina valita henkilöä, jolla on siisti käsiala, vaan jokainen työskentelee vuorollaan jokaisessa roolissa. On valtavan opettavaista ottaa pariksi tunniksi sellainen rooli, mikä ei ole itselle tyypillisin ja edes mieluisa. Hiljainen ja vetäytyvä tyyppi saakin usein hyvää palautetta puheenjohtajana toimimisesta ja paljon äänessä oleva tyyppi oivaltaa ryhmädynamiikasta jotain ihan uutta, kun onkin yhden tapaamisen ajan hiljainen tarkkailija.
Mainostoimisto Poiceuksen tiimeillä on käytössä erilaisia rooleja tekoälyn käytölle ja idea sopisi minusta hyvin myös oppilaitoksille. Yksi jäsen voisi ottaa erityisvastuulleen kehotemuotoilun ja tekoälyeetikko voisi aktiivisesti pitää esillä näkökulmaa fiksusta, eettisestä ja vastuullisesta käytöstä. Rooleja voi keksiä tarpeen mukaan lisää. Roolityöskentely auttaa usein avartamaan ajattelua, tästä ovat esimerkkinä myös de Bonon kuusi ajatteluhattua. Minulla on hyllyn päällä kuusi pahvihattua, mutta voisihan näistä jokaisesta tehdä myös oman chatbotin auttamaan ryhmän työskentelyä. Tai sitten voisi luoda vain yhden botin, joka aloittaa kysymällä, minkä väriselle haltulle tänään olisi tarve.
Paransin kieliasua tekoälyn avulla
Kun tämä generatiivinen tekoäly oli uutta, pyysin siltä toisinaan palautetta blogikirjoituksista ennen julkaisua. Harvakseltaan teen sitä nykyisinkin. Jos tuon kirjoitukseen jotain uutta tekoälyn ansiosta, kerron sen kyllä. Jos tekoälyn palaute on vain pieni kieliopillinen selkeytys tms, en sitä mainitse. Kuten en sitäkään, että olen jo useamman vuoden ajan tarkistanut oikeinkirjoituksen Wordilla ennen julkaisua.
Tämän kirjoituksen osalta testasin Copilotin Writing Coach -agenttia. Se on Microsoftin tekemä chatbotti ja sitä voi muokata paremmin omaan käyttöön sopivaksi, kuten itse tein. Nimeksi annoin kirjoitusapuri ja tarkensin agentin ohjeita, jotta se tietää mitä ja keille yleensä kirjoitan ja mistä erityisesti haluan palautetta. Tekoäly löysi Wordin jäljiltä vielä yhden kirjoitusvirheen. Muut hyväksymäni korjausehdotukset liittyvät kaikki tekstin muotoiluun: tiivistä, vältä toistoa, selkeytä, kirjoita lyhyempiä lauseita, poista pieniä puhekielisiä ilmauksia jne. Pitkälti toista tuntia meni sen parissa sinänsä jo valmista tekstiä hioen. Ehkä tästä tuli nyt vähän selkeämpi?
Hyviä lähteitä ja lisälukemistoa
Tarton, Kaunasin, Tampereen ja Turun yliopistojen hankkeen erinomainen opas sisältää konkreettisia esimerkkejä tekoälyn käytöstä ja kriittisestä ajattelusta yliopisto-opetuksessa: Guide: Practical Case Studies
Stanfordin yliopiston ihmiskeskeisen tekoälyn yksikön YouTube-kanava Stanford HAI tarjoaa erinomaisia puheenvuoroja esim. 2025 AI+Education Summit -soittolistalla.
EDUCAUSE on yhdistys, joka tarkastelee ja edistää teknologian käyttöä korkea-asteella:
Pidin tänään Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-päivän webinaarin teemana Tekoäly tutuksi - käytännön esimerkkejä senioreille. Alta löydät webinaarin tallenteen ja diat, linkkejä esiteltyihin sovelluksiin ja lisätietoihin sekä Duck.ai-sovelluksen ohjevideon
SeniorSurfin materiaalipankista löytyy runsaasti hyvää materiaalia hakusanalla tekoäly. Esimerkiksi tuore usean järjestön yhteistyönä tekemä interaktiivinen kuva Tutustu tekoälyyn. Se sisältää mm. senioreiden haastatteluita ja lyhyitä ohjevideoita. XAMK-ammattikorkeakoulun sivulta löytyy pieni tekoälysanasto.
Faktabaari on suomalainen faktantarkistuspalvelu faktapohjaisen julkisen keskustelun ja digitaalisen informaatiolukutaidon puolesta. Faktabaari on poliittisesti sitoutumaton ja kaikille avoin osallistava verkkomedia. Faktabaarin opettajien oppaista löytyy hyviä artikkeleita meille kaikille, myös ruotsiksi ja englanniksi.
Duck.ai: Chattaile anonyymisti ja kirjautumatta. Ei tallenna tietojasi. Lisäsin alle videon (8 min), missä näytän sen eri valikot ja asetukset. Käyttö onnistuu oikein hyvin ilman videon oppeja, mutta jos kaipaat lisätietoja, niin videolta löytyy.
ChatGPT: Toimii kirjautumatta, mutta kirjautuen saat lisäominaisuuksia, esim. ääneen keskustelu ja erilaisten kuvien luominen. Maksamalla saa mm. paremman tietosuojan.
Adobe Express sopii monipuolisempaan käyttöön ja kuvien muokkaamiseen (ks. ohjeet).
Chatbotteja, joiden kanssa voi keskustella ilman kirjautumista:
Valion Muru-botti lähinnä ohjaa reseptien tai muiden aineistojen pariin.
Metsänhoidon suositukset hakee tietoja vain suosituksista, ei edes niiden tausta-asiakirjoista saati internetistä.
Eri tarkoituksiin suunniteltuja botteja löydät esim. ChatGPT:stä sinne kirjautumalla (kohdasta GPT.t), esim. "Write for me" avuksi kirjoittamiseen. Copilotista löytyy myös valmiita botteja kohdasta agentit. Omiakin voi olemmissa maksullisella lisenssillä luoda.
Suno: Musiikin luomiseen. Maksutta voi luoda 10 kappaletta päivässä. Edellyttää kirjautumista. Maksamalla saat mm. lisäominaisuuksia musiikin tekemiseen.
Sunolla voi tehdä muutaman minuutin lauluja omasta tekstistä tai kehotteesta, kuten webinaarissa kokeilimme: SeniorSurf-päivä ja Seniorin Surf-päivä. Sanatkin ovat näkyvissä, jos yhteislaulu innostaa. Yhdellä kehotteella tulee aina kaksi samankaltaista laulua. Lisäksi saa ensimmäisen minuutin kahdesta laulusta, jotka on tehty uuden maksullisen v5-mallin mainoksiksi, esim. Seniorien Surf-laulu.
Webinaarissa kysyttiin, osaako tekoäly luoda laulusta tai musiikista nuotit. Tällaisiakin on olemassa, mutta en ole niitä kokeillut enkä tarkemmin tunne. Esimerkiksi Melody Scanner, ScoreCloud ja AudioScore. Tekoäly nämä vinkkasi, mutta kävin kyllä vilkaisemassa verkkosivutkin. Se mikä kullekin on paras, riippuu mm. siitä, halutaanko nuotit musiikkikappaleesta, missä on useita instrumentteja vai esimerkiksi pelkästä laulusta, hyräilystä tai pianokappaleesta.
Webinaarin diat ja tallenne (59 min) sekä Duck.ai-ohjevideo (8 min)
Näytin webinaarissa nopeasti Duck.ai-sovellusta, joka on turvallinen ja yksityisyyttä arvostava tekoälysovellus. Se ei kerää tietoja käyttäjistään ja sitä voi kokeilla maksutta ja ilman kirjautumista. Et välttämättä tarvitse sen kummenpia ohjeita, vaan voit tutustua siihen kokeillen ja tutkien. Tein webinaarin jälkeen ohjevideon, missä esittelen sen asetukset ja valikot.
