9.11.2022

Hyvää peliviikkoa!

Tällä viikolla vietetään pelikasvatuksen ja pelikulttuurin teemaviikkoa. Olen kuunnellut mielenkiintoisia Peliviikko LIVEn tarinoita, joita on tällä viikolla tarjolla päivittäin klo 9-18. Koko ohjelma löytyy Peliviikon verkkosivulta.
Metsäinen lautapelin pohja, missä kuljetaan 20 askeleen kautta lähdöstä maaliin.
Kuva: Vecteecy

Suunnittelin tämän bloggauksen sisällöksi hyvää esimerkkiä H5P-työkalujen (ks. H5P-sivu) lautapelistä (Board Game), mutta kun takkuamisen jälkeen lähden etsimään tarkempia ohjeita, löysin tiedon, ettei työkalua ole kehitetty vuosiin eikä uutta vastaavaakaan ole suunnitteilla. Jätän siis vanhan shakki-esimerkkini verkkoon, mutten panosta tähän enempää. H5P-työkaluista löytyy muutamia muitakin pelillisiä työkaluja. Niihin voinee laskea ainakin bingon, kaksi erilaista sanaristikkoa ja muistipelin (ks. esimerkit).

H5p-tehtävää ideoidessani löysin verkon palveluita, joista löytyy pelipohjia omien pelien suunnittelijoille. Vecteecyn verkkosivulta löytyy mm. kuvia, joita saa käyttää lähde mainiten, esimerkiksi oheinen kuva. 

Koonti oppimispeleistä ja nostoja materiaaleistani

Olen vuosien ajan koonnut oppimispelejä Padletiin ja se on vapaasti muidenkin täydennettävissä. Opetuksessa pelillisyyttä käytetään paljon kyselyiden kautta (kokeile). Blooket (ks. esittely) on tästä näkökulmasta monipuolisin, sillä siinä on jo 14 pelimoodia ja lisäksi niistä osaa voi pelata reaaliaikaisesti yksilö- ja tiimikisana ja/tai omassa tahdissa vaikka kotona. 

Moni opettaja on tehnyt erilaisia pelillisiä rastiratoja QR-koodeja (ks. diat), lisättyä todellisuutta (ks. diat) tai Seppo-pelillisyysalustaa hyödyntäen. Sanapilvien (ks. bloggaus) avulla oppijat voivat tehdä toisilleen arvoituksia. Pakopeleistä en ole blogannut, mutta olen koonnut ohjeita ja muiden esimerkkejä ThingLink-ohjekuvaan linkattuun pakopeli-ideointiin. 

Alla muutama aiempi pelillisyyteen tai leikillisyyteen liittyvä bloggaus 10-vuotiaasta blogistani. 


Ruudunkaappauskuva, missä on 9*9 ruudukossa sinisiä kuutioita. saa ruudun, pysty- tai vaakarivin täyteen, jolloin se tyhjenee.
Blockudokussa yhdeksän ruudun alue sekä pysty-
ja vaakarivi tyhjenevät ja antaa pisteet,
kun sen saa täyteen sinisiä kuutioita.

Itse tykkään lautapeleistä

Niin paljon istun tietokoneen äärellä, että pelien osalta viihdyn paremmin lautapelien äärellä. Kun töitä tekee pitkälti yksin, pelaamisessa minulle tärkeää on sosiaalisuus. Tällä hetkellä suosikkejani ovat Backgammon, Carcassone ja Wingspan-lintupeli. 

Mobiilipelejä minulla on käytössä yksi kerrallaan, jonkinlainen älypeli aivoja nollaamaan. Viime vuodet suosikkini on ollut kuvan Blockudoku (Android, iOS).

Kirjoittaja: at Ei kommentteja:
Tunnisteet: , ,

2.11.2022

Mitä kuuluu Twitter? Case #ITK2022

Twitter on kuulunut suosikkeihini 13 vuoden ajan (ks. 10 vuotta Twitterissä - 2019). En osaa kuvitella, että siitä luopuisin, paitsi jos Elon Musk sen pilaa. ITK-konferenssissa huomasin edustavani Twitterin pienevää käyttäjäjoukkoa. Tänä vuonna tviittejä lähetettiin noin neljännes seitsemän vuoden takaisesta määrästä. Moni on luopunut Twitteristä tapahtuman taustakanavana. Live-tviittausta eli reaaliaikaista muistiinpanojen tekemistä tai keskustelua ei monikaan harrastanut. 

Tviitit saivat myös runsaasti kiitoksia tykkäysten kautta eli kyllä niitä moni luki. Tweetbinderin analytiikan mukaan "potential reach" oli lähes 260 000 Twitter-tiliä. Twitterin käyttöä pohdittiin lyhyesti myös konferenssin aikana. Yhdyn Anna Kepasen tviitin ajatukseen: "erinomaisilla tviiteillä pysyn samalla kärryillä rinnakkaissessioiden tarjonnasta ja saan hyviä linkkejä talteen".

En huomannut, että ITK:ssa olisi siirrytty Twitteristä johonkin toiseen palveluun, vaan vaikuttaa, että somen käyttöä tapahtuman taustakanavana itsessään on vähennetty. Olen tästä vähän ihmeissäni, sillä itse koen Twitterin annin erittäin hyödylliseksi. En koe, että voisin muihin käyttämiini palveluihin tuutata kymmeniä viestejä päivässä ja vieläpä niin, että viestit näkyisivät kaikille aiheesta kiinnostuneille ilman, että olemme aiemmin verkostoituneet tai liittyneet samaan ryhmään. Twitterissä yhdistäväksi tekijäksi riittää hashtag. 


Twitterin käyttö Suomessa ja maailmalla


Twitterin käyttö on vähentynyt sen huippuvuosista, mutta pysyttelee silti erilaisissa sometilastoissa kymmenen kärjessä. Sen merkitys on kokoaan suurempi, sillä sitä käyttävät esimerkiksi monet poliitikot, vaikuttajat, toimittajat ja asiantuntijat. 

DNA Digitaaliset elämäntavat -tutkimuksen (2022) Twitter on Suomessa viikottain käytettyjen somekanavien listauksessa kahdeksas - tai viides, riippuen laskutavasta. Edellä ovat suosituimmuusjärjestyksessä WhatsApp, YouTube, Facebook (myös mese) ja Instagram (myös tarinat) sekä somen keskustelupalstat. Kyselyn mukaan Twitterin viikottaisten käyttäjien määrä on kasvussa ja vain kolmannes käyttäjistä on naisia.

Jane Hartin Top tools for learning -kysely kokoaa nykyisin kovin suppean vastaajamäärän eikä oppilaitosmaailma ole laajasti edustettuna. Vahvuutena on pitkä seurantajakso ja Twitterkin on ollut mukana vuodesta 2007 alkaen. Vuosina 2009-2015 se äänestettiin ensimmäiselle sijalle, tänä vuonna se ylti kahdeksanteen sijaan (ks. Twitterin sijoitus). Kriteerinä siis hyöty oppimiseen ja opettamiseen.

Statistan mukaan tammikuussa Twitter sijoittui globaalisti 15. sijalle, kun listauksen perusteena olivat kuukausittaiset aktiiviset somen käyttäjät. Similarwebin verkkosivutilaston mukaan Twitter oli syyskuussa Suomessa 10. yleisimmin vierailtu verkkosivu ja globaalisti peräti neljäs. Social Shepherdin tilastokoonnin mukaan tulevaisuus näyttää hyvälle, sillä Twitterin mukaan Z-sukupolvi (synt. 1997-2012) lähettää nykyisin yli puolet tviiteistä.

Twitterin tulevista linjauksista ei vielä ole varmuutta, mutta ne kieltämättä huolestuttavat. Maailman rikkain mies Elon Musk osti Twitterin lokakuussa. Sen ylin johto sai heti potkut tai lähti itse firmasta. Yhtiö myös vedetään pois pörssistä. Juha-Matti Mäntylä kirjoittaa Ylen uutisessa, että Elon Muskin Twitter-tiliä seuraa 110 miljoonaan henkeä, mutta hän itse seuraa vain vähän yli sataa tiliä. Hän ei siis ole kiinnostunut kuulemaan muiden mielipiteitä. Hän saattaa hyvinkin päästää Donald Trumpin takaisin Twitteriin ja sallia laajemminkin vaihtoehtoisen muka-totuuden ja vihapuheen levittämisen. Muskin tulevat linjaukset näyttävät aikanaan, kuinka innolla me aktiivikäyttäjät etsimme tilalle uusia reilumpia sovelluksia. 


Aktiivista twitteröintiä ITK:ssa 2015 ja 2019


Olen useita kertoja hyödyntänyt Twitterin käytöstä kertovia koonteja osana erilaisten konferenssiosallistumisten raportointia. Blogikirjoituksesta Koontia ITK:sta (2015) löydät Wakeletilla tehdyn koonnin, mistä saa hyvän katsauksen tuolloin pinnalla olleisiin teemoihin. 
  • Workshop-päivän aikana 119 henkeä (tai oikeammin Twitter-tiliä) lähetti kaikkiaan 409 tviittiä.
  • Ensimmäisenä konferenssipäivänä 315 henkeä lähetti kaikkiaan 1318 tviittiä.
  • Toisena päivänä 286 henkeä lähetti kaikkiaan 1070 tviittiä. 
  • Tviittaaminen hiljeni vain aamuyöllä yhdeksi tunniksi.
Blogikirjoituksesta ITK2019 Twitterissä löytyy myös koonti suosituimmista teemoista Twitterin kautta katsottuna. Tuolloin tein koonnin 1500 tviitistä torstain avajaisista lauantaihin klo 13 asti. Tuolloin kahden konferenssipäivän aikana oli 392 tviittaajaa, joista 23 kuului yli kymmenen tviitin aktiiveihin. 57 % julkaisi vain yhden tviitin.


Analytiikkaan lokakuiselta viikolta 723 #ITK2022-tviitistä 

Tänä vuonna ostin Twitterin analytiikkaa, sillä useampi aiemmin käyttämäni sovellus oli lakkautettu. Maksoin Tweetbinderille 18,59 € yhden viikon tviittien koonnista alkaen workshop-päivää edeltäneestä illasta (linkki, PDF ja Excel). Kaikki luvut edellä oleviin eivät ole vertailukelpoisia, sillä esimerkiksi se vaihtelee, kuinka pitkältä ajalta tviitteja on analysoitu. 

Lokakuun ITK-viikolla julkaistiin 723 tviittiä tunnuksella #ITK2022. Seitsemän vuotta aiemmin niitä julkaistiin kolmen konferenssipäivän aikana 2797 kpl. Yksittäisiä tviittaajia oli nyt 230, kolme vuotta sitten 392. Tämän vuoden tviiteissä mainittiin nimeltä 204 tviittaajaa eli Twitter-tiliä, joka voi edustaa  yksittäistä henkilöä, organisaatiota tms.

Tämän vuoden tviittaajista 54 % tviittasi vain kerran ja 80 % tyytyi korkeintaan kolmeen tviittiin. Aktiivisia yli kahdeksan tviitin tahoja oli 20 (9 %). Moni vaikutti siirtyneen tviittaamisesta pelkkään tykkäämiseen. Yksistään viiden tykätyimmän tahon tviitit saivat 734 tykkäystä. 

Olin itse monella mittarilla aktiivisin tviittaaja 74 tviitillä. Seuraavina vähän kategoriasta riippuen tulivat Tavastian koulutuspäällikkö Riikka Lehto, ympäristöasiantuntija ja verkkopedagogi Anna Kepanen, Turun AMK:n koulutusteknologia-asiantuntija Ulla Niittyinperä sekä tutkija ja Hedain perustaja Harri Ketamo. Vaikuttavuudessa, kun sitä mitataan sen mukaan, kuinka moni tviitin on potentiaalisesti voinut nähdä, kolmen kärki oli minä, Opetushallitus ja Otavialla työskentelevä digipedan moniosaaja ideatarhuri Anne Rongas.

Analytiikka arvottaa sekä hashtagin että yksittäiset käyttäjät. Rahallinen arvo perustuu siihen, paljonko vastaava näkyvyys olisi ostettuna maksanut. Raportin mukaan #ITK2022 hashtagin arvo on 2121 € ja sekä keskimääräisen tviitin että keskimääräisen tviittaajan arvo oli 3 €. Arvokkaimmat yksittäiset käyttäjät olivat minun jälkeeni Opetushallitus, Anne Rongas, Leena Pöntynen ja Timo Ilomäki. Seitsemästä arvokkaimmasta tviitistä kuusi oli Opetushallituksen lähettämiä. Alle on upotettu arvokkain 70 € tviitti.

 

 
72 % tviittaajista oli käyttänyt Twitteriä yli kuuden vuoden ajan. Uusia alle vuoden tviitanneita oli vain 3 % ja korkeintaan kolme vuotta tviitanneitakin vain 13 %. Tämän mukaan Twitter ei näytä houkuttavan uusia käyttäjiä, vaan siellä mellastan minä yhdessä muiden pitkään somessa olleiden kanssa. Vedin aikanaan paljon some- ja Twitter-koulutuksia, mutta ei niitä enää juuri kysytä. 

Analytiikka pyrki myös kertomaan, montako % käyttäjistä, tviiteistä ja niiden vaikutuksista oli positiivia, neutraaleja, negatiivisia tai sellaisia, joita ei pystytty määrittelemään. Melkein kaikki menivät viimeksi mainittuun kategoriaan, todennäköisesti suomen kielen vuoksi. 

ITK-hashtagin yhteydessä käytyimmät muut tunnukset olivat #UudetLukutaidot ja #Digivisio2030 sekä #SDGs eli kestävän kehityksen tavoitteet (Sustainable Development Goals).


Tweetbinderin kaavio ITK-hashtagin käytöstä.


Mitä Twitterin tilalle?


Ei minulla ole tähän vastausta, mutta olisi kiva kuulla, mitä itse ajattelet. Etkö koe tarvetta konferenssin taustakanavalle? Oletko siirtynyt Twitteristä johonkin toiseen palveluun - ja jos kyllä, minne ja miksi se on parempi? Instagramista löytyy vajaa kaksi viikkoa konferenssin jälkeen vain 118 julkista julkaisua tapahtuman tunnuksella. Facebookista ja LinkedInistä niitä toki löytyy myös, sekä julkisesti jaettuna että vain kavereille tai ryhmille näkyvänä. Itse en ole huomannut, että Twitteristä olisi aktiivisesti siirretty muualle, vaan livetviittaamista ja somen käyttöä taustakanavana lienee vain vähennetty. Muutaman kanssa tästä ITK:ssakin keskusteltiin. Esille nousi mm. Twitterin saama kielteinen julkisuus Donald Trumpin ja Elon Muskin toimien seurauksena, amerikkalaisten sovellusten tietosuoja ja sekä yleinen halu vähentää somea, kun ollaan läsnätapahtumassa.

Kuulin Joalin Loukamaan nostaneen ITK:n paneelissa esille nyt trendaavan BeReal-sovelluksen (Android, iOS), mutta ei sekään ole ammatillisen keskustelun foorumi, vaikka aika hauskalta kaveripiirin käytössä kuulostaakin. Kari Nieminen esittelee tämän uuden sosiaalisen median sovelluksen tuoreessa Markkinointitrendit-sivuston kirjoituksessaan Mikä on BeReal ja miten se toimii? Lyhykäisyydessään BeRealin idea on olla vastavoima kauniille, suunnitelluille ja filtterein muokatuille kuville ja näyttää hetki omasta päivästä juuri sellaisena kuin se on. Käyttäjät saavat sovelluksesta päivittäin yhden viestin ja sen jälkeen on kaksi minuuttia aikaa ottaa ja jakaa kuva. Kuva otetaan kännykällä niin, että se ottaa samanaikaisesti kuvan etu- ja takakameralla, joten edes kuvakulmalla ei voi rajata pois arjen sotkuja. Näet muiden samanaikaisesti ottamat kuvat vain jakamalla omat kuvasi.  




Retviitatuimmat #ITK2022-tviitit


 


Tykätyimmät #ITK2022-tviitit (myös aiempi OPH:n tviitti kuuluu tänne)

 

 

 

Kirjoittaja: at Ei kommentteja:
Tunnisteet: , , ,

1.11.2022

ITK2021 - muistiinpanoja puheenvuoroista

ITK 30-vuotta -logo.
Juhlavuoden logo.
Etsin blogistani tietoja edellisestä ITK-konferenssista viime joulukuulta ja huomasin, että bloggauksen viimeistely ja julkaiseminen oli työkiireiden keskellä jäänyt tekemättä. Tänään editoin tekstiä hieman ja tässä se on, vain vajaan vuoden myöhässä. 

Lue myös viimeisimmän eli lokakuun 2022 konferenssin kokemuksista ja opeista. Linkit neljään bloggaukseen löydät täältä: ITK2022: Nostoja konferenssipäivien annista.

-  -  -  - 

Hymy ylsi korviin asti koko kolmepäiväisen ITK-konferenssin (Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa) ajan ja eiköhän hyvä tunnelma maskinkin takaa välittynyt. Koronan vuoksi jo monesti siirretty tapahtuma saatiin vihdoin järjestettyä 1.-3.12.2021, perinteisesti Hämeenlinnan Aulangolla.

Parasta olivat kohtaamiset, keskustelut ja halaukset vanhojen kollegoiden, somekollegoiden ja uusien tuttavuuksien kanssa. Tuttuun tapaan esillä oli myös hienoja puheenvuoroja. Niitä oli usein kahdeksankin rinnakkaista, joten monta hienoa juttua jäi kuulemattakin, mutta onneksi on some, joten #itk2021-tunnisteella löydät muiden kirjoituksia ja toki esitysten kuvaukset löytyvät myös konferenssin verkkosivulta.


Tutkija Tiina Parviainen piti avajaisissa puheenvuoron otsikolla Oppivat aivot modernissa kouluympäristössä. Hän kertoi, että 20 ensimmäistä elinvuottamme hienosäätävät aivojamme siihen ympäristöön, missä elämme. Kun digitalisaatio on nopeasti muuttanut ympäristöämme, on muutos aikuisille suurempi kuin nuorille, jotka ovat kasvaneet digin keskellä. Oppimiseen vaikuttavat mm. toisto ja oppimistilanteen merkityksellisyys. Tosin aivoille oppiminen on neutraalia ja jatkuvaa toimintaa.

Digi on ”arkea ja unelmia”, kuten konferenssin teema kuului. Digi on myös tapa parantaa meidän koulutusjärjestelmää. Alla konferenssipäivien suosituin tviittini.

Nina Halosen puheenvuorosta muutaman tviitin verran nostoja: 

  • Ruutuaika on vanhentunut käsite, oleellista on laatu. Mitä verkossa tehdään? Miten se tukee oppijan kiinnostuksen kohteita?
  • Trialogi tarkoittaa dialogia + sitä, että keskustelusta muodostuu joku yhteinen tuotos, esim. automaattisesti sanapilvi keskustelusta.
  • Pian saadaan keskusteluista dataa, esim. keskustelun tunneilmasto taulukkona. Minne menee ja kuka johtaa koulutuksen ja kasvatuksen digikehitystä?


Erno Lehtinen muisteli tutkimukseen kohdistuneita digipeda-odotuksia ITK-syntyaikoina: Poliitikot olivat kiinnostuneita siitä, parantaako digi tuloksia. Opettajat pohtivat mitä ja miten digiä pitäisi käyttää ja vanhemmat kysyivät, onko se turvallista. Riikka Lehto tviittasi aihetta sivuten: Hyvin suunnitellut ja toteutetut digiratkaisut ja niiden oikeanlainen käyttö tukevat oppimista. Tässähän on kyse samasta kuin kaikessa pedagogiikassa, hyvin suunniteltu ja toteutettu opetus vs. huonosti suunniteltu ja toteutettu.

Minna Lakkala ja Liisa Ilomäki pitivät innostavan esityksen digitaaliseen lukutaitoon liittyen.  Uudempaa materiaalia löytyy nykyisin hankesivulta, mistä löytyy myös nyt jo suomeksikin julkaistu kriittisen digitaalisen lukutaidon malli.

Koko konferenssin vaikuttavin esitys oli Liisa Ilomäen ITK-jäähyväisluento, sillä eläkevuode ovat edessä. Tarjolla oli tutkijan ja kouluttajan syvällisiä kannanottoja. Esimerkiksi tämä: Muistetaan, että lapset ja nuoret eivät ole diginatiiveja niin, että osaisivat käyttää teknologiaa. Sen sijaan he kasvavat uusiin käytäntöihin ja saattavat osata toimia uudella tavalla.

Keskusteluissa olivat myös hankkeet. Koska kehittämistyötä tehdään niin paljon hankkeissa, niillä on niin halutessaan paljon valtaa. Osa hankkeista kehittää uutta ja vie kehitystä eteenpäin, osa hankkeista on koulutushankkeita, minkä avulla ylläpidetään ja kehitetään opettajien osaamista. Olen itsekin merkittävän osan leivästä ansainnut hankkeita tekemällä. Niillä voidaan saada aikaan huikean hienoja juttuja, niillä voidaan asteittain kasvattaa opettajien osaamista - tai pyrkiä säilyttämään edes perusosaaminen. Valitettavasti olen nähnyt myös hankkeita, joissa hallinnollisen hankehumpan osuus on kohtuuttoman suuri tuloksiin nähden. Sometun tapaamisessa muisteltiin, miten toistakymmentä vuotta sitten moni hanke kehitti omia portaaleita materiaalien jakamiseen. Onneksi nyt on yksi ja yhteinen Avointen oppimateriaalien kirjasto!

Olin mukana Sometun muisteloissa. Se oli tärkeä verkosto silloin kun some oli vielä uutta ja ihmeellistä. Kuulin, että Sometun väkeä oli peräti koekaniinina, kun VR ensikertaa 2010 testasi wifiä Helsinki-Oulu- junassa. Omia muistojani löytyy mm. vuoden 2018 bloggauksesta Onnea Sometu 5 v. Teeman ympäriltä nostimme esiin omia diaesityksiä Sometun alkuajoilta tunnuksella #ITKretroesitys. Minä jaoin diat Rellun vesosta (2009) ja Blogit opetuksessa (2010) -koulutuksesta.

Mielenkiintoiseksi esitykseksi Twitterissä nostin myös väitöskirjatutkija Anssi Salmen puheenvuoron simulaatioista. Lisää voi lukea hänen simulaattori.fi-verkkosivulta. Myös chatbotit Otaviassa kuulostivat mielenkiintoiselta. Siellä on tavoitteena lisätä niiden avulla oppijuuden omistamista ja luoda chattibot-parvi.

Areena-esityksessä kerroin H5P-työkaluista, joita opettajat useimmiten käyttävät Moodlen kautta. Omat ja muidenkin ohjeet ja esimerkit löydät H5P-blogisivultani. Työkaluista suurin osa on saavutettavia ja sisällöt ovat CC-lisenssillä jaettavissa.

Kirjoittaja: at Ei kommentteja:
Tunnisteet: ,

27.10.2022

ITK2022: Nostoja konferenssipäivien annista

Hotellin vanha rakennus ja ruskan väreissä hehkuva puu.
Aulanko ja ruskan värit
Minun työvuoteni tärkein tapahtuma ITK keräsi 32. kertaa koolle 2000 ihmistä, 200 esitystä ja 80 yritystä ja organisaatiota sekä paljon hyvää mieltä, kuten konferenssin johtaja Jarmo Viteli avajaisissa hehkutti. Tämän syksyn konferenssin jälkeen palataan koronan jäljiltä normaaliin aikatauluun eli kokoonnutaan Aulangolle keväisin. Merkkaa siis kalenteriin 19.-21.4.2023.

Call for papers on avoinna 21.11. asti teemalla Oppimisen huikea ihanuus. Jos sinulla on idea siitä, mistä haluaisit minun pitävän esityksen, niin kerro minullekin! Muistakin toiveista kannattaa vinkata, sillä sain kutsun suunnitteluryhmään.


Metaversen ihmettelyä

Yritän vasta itsekin ymmärtää, mitä on metaversumi (engl. metaverse), joka kutsutaan mm. internetin seuraavaksi askeleeksi tai kolmiulotteiseksi internetiksi. Wikipedian mukaan se on "Internetin suunniteltu iteraatio, joka koostuu pysyvistä, jaetuista, 3D-virtuaalitiloista, jotka on linkitetty yhteiseen interaktiiviseen virtuaaliuniversumiin". 

Alla muutama HP:n Timo Livistön keynoten perusteella kirjoittamani tviitti, mutta voin edelleen yhtyä Jarmo Vitelin kommenttiin siitä, että olen edelleen hämilläni siitä, mitä metaverse on, mutta nyt olen sitä hieman korkeammalla tasolla.
  • Metaverseä ei ole ilman virtuaalitodellisuutta. Teknologia on näille molemmille jo valmis, mutta sisällöt puuttuvat. Siitä heitän teillekin (ITK-osallistujille) palloa.
  • Metaverse on verkko, uusi internet - ei yksittäinen palvelu. Facebookista löytyy ryhmä Metaverse Suomi.
  • Omniverse on nyt metaversen johtava toimija. Sen digitaaliset kaksoset voivat ratkaista maailman suuria haasteita. Sen avulla saadaan esimerkiksi tarkimmat sääennusteet ja huulisynkat eri kielille.


Verkkokurssi verkkokurssien rakentamisesta


Avajaisten jälkeen kuuntelin Lumikki Hedmanin ja Marja-Leena Lakkalan esityksen Verkkokurssista verkkokurssien rakentamisesta. Omnian Moodle-kurssi H5P-sisältöineen on ladattavissa omaan käyttöön Avointen oppimateriaalien kirjaston tästä linkistä.


Hybridiopetus

Hybridiopetus oli vahvasti esillä, kuten koronan jälkimainingeissa saattoi olettaakin. Täydensin ITK-esitysten pohjalta Hybridiopetuksen Padlet-koontia ja alla muutama nosto esityksistä, joita olin kuuntelemassa.
  • Helsingin yliopiston harjoittelukoulut halusivat perehtyä hybridiin kunnolla, ei vain kokeilukulttuurin periaattein. Niinpä ne kehittivät "etäopetuksen palvelumuotoilun pohjalta tieto- ja tutkimusperustaisen hybridiopetuksen mallin", jota Johanna Norppa ja Perttu Ervelius esittelivät. Malli syntyi Hybridilukio-hankkeen kolmen pilottikierroksen tuloksena ja  suunnittelutyökalu ja opas löytyvät Hybridilukio-hankkeen materiaaleista.
    Esiintyjät kertoivat sekoittavansa lähi- ja etäosallistujat pienryhmätyöskentelyiden ajaksi. Se ei näin koronan jälkimainingeissa ole enää teknisesti haastavaa ja se aktivoi etäosallistujia ja edistää vuorovaikutusta koko ryhmän kesken. Hienona esimerkkinä kerrottiin, että kun aiemmin kaksi naapurilukiota järjesti matematiikan kertauskurssin keväisin, nyt toinen pitää sen keväällä, toinen syksyllä. Opiskelijat voivat osallistua kumpaan vain, lähinä tai etänä. Kulut ovat entiset, mutta uusi toimintatapa palvelee paremmin opiskelijoita.
  • Jari Laru Oulun ylipistosta esitteli hybridiä kahdesta näkökulmasta, joka olivat kansainvälinen tutkimuskirjallisuus ja katsaus ilmiöön suomalaisten opettajien haastatteluiden ja some-keskusteluiden perusteella. Esitys lähteineen löytyy Avointen oppimateriaalien kirjastosta: Korona meni, hybridi tuli vai kuinka? Kun hybridissä yleisesti pyritään siihen, että opetus on yhtä hyvää lähi- ja etäosallistujille, Jari kysyi, pitäisikö lähinä paikalle saapuville tarjota jotain lisäarvoa? Itse jäin pohtimaan myös toista kysymystä: mitä tarkoittaisi, jos hybridiopetukseen olisi Teamsin ja Zoomin sijaan ihan oma työkalunsa? Jari nosti esiin korona-ajan tuomia ongelmia ja pohti sitä, koetaanko ne uudelleen siellä, missä siirrytään hybridiin. Ainakin korkea-asteelle hybridi näyttää tulleen jäädäkseen.,
  • Anna Pulkkinen ja Paula Santapakka Centria-amk:sta kertoivat heillä kokeilussa olevasta HyFlex-mallista (hybrid flexibility). Sen idea on, että oppija voi jokaisen oppitunnin osalta erikseen valita, osallistuuko lähinä, reaaliaikaisesti etänä vai eriaikaisesti etänä. Lue lisää Annan kirjoituksesta: Mistä puhutaan, kun puhutaan HyFlexista?



XR - Extended Reality -teemat


Ville Palkinen kumppaneineen esitteli Hololenssien avulla, mitä AR tarkoittaa ammatin opiskelussa. Esityksessä lisätyn ja virtuaalitodellisuuden eduksi nostettiin ainakin kustannukset, työturvallisuus, kestäväkehitys, pelillisyydellä motivointi, ammatillisen koulutuksen vetovoiman lisääminen ja tulevaisuuden työelämätaitojen opettelu. Ville lupasi, että meistä jokainen osaisi luoda sisältöjä Microsoftin Dynamics 365 Guides -työkalulla. Vaativampiin sisältöihin tarvitaan sitten esimerkiksi Unity.


Itä-Suomen norssissa oppijat ovat luoneen AR-sisältöjä Tarina-sovelluksella Mari Heiskasen ja Janne Hakalan johdolla. Mukana oli myös sovelluksen kehittäjä CTRL Reality. Sovelluksella voi luoda pakopelejä niin, että etenemään pääsee aina tietyn tehtävän ratkaistuaan. Rantakylän Norssilla oppijat tutkivat, miten kotikaupungin rakennettu ympäristö on muuttunut sotien jälkeee. Toinen kokeilu tuotti kristinuskon polun 8-luokkalaisille koulun lähiympäristöön. 

Virtuaalitodellisuus kuuluu myös erityisopetukseen, kertoivat Kirsi Ek ja Taru Koivisto Kiipulasta esitellessään tiettävästi Suomen ensimmäistä erityisopetuksen VR-hanketta. UFO-uudet fyysisvirtuaaliset oppimisympäristöt ESR-hankkeessa on mukana myös Live-säätiö. Esityksessä painotettiin, että heillä pelillisissä materiaaleissa saavutettavuus ja aidot työelämätilanteet ovat tärkeitä. Kun talvella on vaikea opetella puutarhanhoitoa, virtuaalisissa ympäristöissä sekin onnistuu. Ammatillisten taitojen lisäksi virtuaaliympäristöissä on harjoiteltu sosiaalisia tilanteita ja saatu tärkeää välitöntä palautetta. 

Itse nostin muutaman teeman XR-teemasta esiin perinteisessä perjantain AIXR-esityksessä. Siitä kerroin aiemmassa bloggauksessa: AIXR 2022 ennen ITK-päättäjäisiä Areena-salissa


Vuorovaikutus verkossa

Tuula Nousiainen ja Ilona Laakkonen jakoivat kokemuksia opettajankoulutuksen kokemuksista liittyen vuorovaikutuksesta verkkoympäristössä (ks. esityksen diat). Niiden mukaan sosiaalinen läsnäolo syntyy vuorovaikutuksesta ja sitä tuottavat mm. tunteiden ja ryhmän koheesion ilmaiseminen ja avoin viestintä.


Uusia oppaita julkaistiin ja koottuja materiaaleja mainostettiin



Millaisia trendejä ilmassa?


ITK on niin laaja tapahtuma, että tässä on vain yksittäisiä poimintoja. Tarkempaan tutustumiseen ovat tarjolla konferenssisivut. Tämän hetken trendeistä kävin kuuntelemassa hybridiopetuksen, XR:n ja etä- ja verkko-opetuksen teemoja. Metaverseä vasta sulattelen, mutta avajaisesitys ja keskustelut kyllä laajensivat ymmärrystäni siitä, että 3D-mallintaminen ei ole vain yksittäisten esineiden mallintamista, vaan esimerkiksi kokonaisten oppimistilojen mallintamista. Itse asiassa 3D, VR-maailmat ja metaverse taitavat olla kovin lähellä toisiaan. Siinä maailmassa minulla riittää oppimista.  

Toinen keskusteluissa esille noussut ajatus on reilu datatalous, mitä on tullut viime viikkoina pyöriteltyä mielessä lähinnä vapaa-ajan kysymysten näkökulmasta. En vielä ihan tavoita sitä, mitä kaikkea se mahdollistaisi oppilaitosten näkökulmasta, mutta ajatuksen idutkin ovat tärkeitä, ei vain osaaminen ja tietäminen. Aiheesta tietää enemmän ainakin Tarmo Toikkanen, joka työskentelee Sitran Datatalouden tiekartta -projektissa (tilaa uutiskirjeitä). Teema on esillä myös eOppimiskeskuksen verkostotapaamisessa 24.11. Tampereella, mutta verkossakin voi osallistua. Sinne jo ilmoittauduin!

Samasta tapahtumasta voi poimia muitakin trendejä. Yksi somekollega tutkaili erityisesti kestävän kehityksen teemoja, toinen iloitsi siitä, miten laajasti STEAM oli esillä. Trendejä nostetaan esiin myös Suomen eOppimiskeskus ry:n SeOppi-lehdessä. Ja pakko heittää vielä loppuun yksi vahvasti tästä päivästä kertova toivotus hetkestä, kun päättäjäisten jälkeen lähdimme kukin kotia kohti: "Hyvää viikonloppua! Ihanaa, että sähkö on nyt halpaa - voi vaikka saunoa koko viikonlopun!"



Piispan terveiset


Päättäjäisissä piispa Mari Leppänen piti erinomaisen puheen. Tästä siitä vielä muutama Twitter-poiminta.
  • Onko teknologia neutraalia? Sikäli kyllä, että sitä voi käyttää hyvään ja pahaan. Vanha teknologia oli konkreettista ja tavoitteet tiedossa. Uusi teknologia teoreettista ja usein pyrkii tehostamaan jotain.
  • Käytänkö teknologiaa vai käyttääkö teknologia minua? Kumpi on piika ja kumpi emäntä?
  • Teknologian käytössä oleellista on tunnistaa, tekeekö se sinulle hyvää vai pahaa. Esimerkkeinä eri somen kanavat ja niiden määrä, älykello, kehon mittaaminen ym.
  • Ihmisen ei ole hyvä olla yksin. Tarvitsemme kohtaamisia ja nuoret ”yhdessä nuhjaamista”. Toisia auttamalla autamme myös itseämme, kuten lukion hyvinvointikurssin esimerkki vapaaehtoistyöstä kertoi.

Piispa @MariLeppane kotiläksy meille kaikille. Sydämellinen kiitos erinomaisesta loppupuheenvuorosta ja kiteytyksestä. #itk2022 pic.twitter.com/5SkFqaqyXr


Muut bloggaukseni ITK2022-konferenssista 

Kirjoittaja: at Ei kommentteja:
Tunnisteet: , , , ,

19.10.2022

ITK2022: Työpajapäivä Uudet lukutaidot -teemalla

ITK-konferenssin työpajapäivän teemaksi valitsin tutoropettajapäivän Uudet lukutaidot -teemalla. Joko tunnet Uudet lukutaidot -ohjelman? Se kokoaa yhteen monenlaisia tämän päivän ja huomisenkin taitoja. Etenkin jos työskentelet vakan, esi- tai perusopetuksen puolella, ohjelman sivustoon kannattaa tutustua! 

Karvin selvityksen mukaan laaja-alaisten taitojen tulkinnanvaraisuus ei edistä opsin tavoitteita. Siksi Uudet lukutaidot sivustolta löydät medialukutaidon, ohjelmoinnin ja digitaalisen osaamisen osalta kuvaukset osaamisen tavoitteista. Sieltä löytyy myös monenlaista materiaalia näiden taitojen opettelun tueksi. Itse olen tehnyt sinne materiaalia lisätyn todellisuuden hyödyntämisestä ja se julkaistaneen vielä loppuvuodesta. 

Pitkulaisen akun valokuvaan on piirretty hiukset, silmät, suu ja kädet.
Työpajassa tehtiin kaverin kuvaama
esine eläväksi ja sitten lähetettiin 
kuva hänelle takaisin.
Työpajoista mieleeni jäi etenkin Kaarinan ja Liedon OPH-rahoitteinen Digitaidot360-hanke. Sen tavoitteena on kehittää perusopetuksen oppilaiden digitaitoja ja luoda ja kehittää sille oppimisalustaa. Hanke tekee yhteistyötä ThingLinkin ja Atean kanssa. Työpajassa ehdin nähdä vilauksen upeista oivalluksista, joita viisihenkinen hanketiimi on tehnyt.

ThingLinkin avulla on mm. koottu tehtäviä oppilaille ja tehty pakopelejä. Materiaalit ovat hankesivulla avoimesti käytettävissä ja materiaalia on tulossa lisääkin, joten hanke kattaa ottaa seurantaan. En ollut itse keksinytkään, miten oivallisesti ThingLinkin skenaariot toimivat myös vaiheistettujen ohjeiden jakamisessa. Siitä esimerkkinä sähköinen yhteistyö tutuksi, minkä esine eläväksi -harjoituksesta oheinen kuva kertoo. 

Kaisa Vuorinen kertoi keynotessaan positiivisesta pedagogiikasta ja muistutti, että kukatkin kääntyvät kohti valoa ja lämpöä. Puheenvuoron ansiosta tuli annettua positiivista palautetta henkilölle, jonka työtä olen vuosia suuresti arvostanut, mutten ole sitä hänelle kertonut. Ja voi miten leveä hymy hänen kasvoille levisi :) 

Itse sain kyllä paljon enemmän kehuja kuin niitä jaoin, joten tässä on kehittämisen paikka. Minun työ kouluttajana, bloggaajana ja materiaalien tekijänä on paljon näkyvämpää kuin monen sellaisen työ, joka työni mahdollistaa. Heitä on yksittäisissä opettajissa, joilta saan oivallisia ideoita, mutta heitä on paljon myös hanketoimijoissa, hallinnossa ja johdossa.

Päivän toisessa keynotessa Sara Sintonen totesi lukutaidon käsitteenä laajenevat samalla kuin lukuharrastus vähenee. Lukutaidon kapea määritelmä ei enää riitä, vaan erilaiset sisällöt ovat yhtä lailla tärkeitä. Hän totesi, että "ihmiselle on ominaista oman elämän jäsentäminen tarinana, jossa hän itse on päähenkilö". Kun sisäinen tarina on merkityksellistämisen prosessi, on hyvä pysähtyä miettimään, millaista tarinaa itse kerrot esimerkiksi hankkeestasi, hän kehoitti. Tätä jäin pohtimaan muutamastakin eri näkökulmasta.

Muut bloggaukseni ITK2022-konferenssista 

Kirjoittaja: at Ei kommentteja:
Tunnisteet: , , ,
Tilaa: Blogitekstit (Atom)