Tekoäly historian ja yhteiskuntaopin opetuksessa

Tekoälyn perusteet ovat monille opettajille jo tuttuja ja yhä useampi kaipaa nyt oppiainekohtaisia vinkkejä. Olen jo aiemmin jakanut kieltenopettajien Padletin ja alla on näkökulma luonnontieteisiin sekä ainetiimien blogissa julkaisemani kirjoitus historian ja yhteiskuntaopin opettajien tapaamisesta. 

Esittelin Pirkanmaan lukioiden ainetiimien toimintaa tarkemmin huhtikuun bloggauksessa. Olen koordinoinut sitä yli 10 vuotta ja kesäkuussa vastuu siirtyy Osakkeen omalle koordinaattorille. 

Näkökulma luonnontieteisiin

Tekoälylukutaidon opettaminen kuuluu kaikille opettajille. Elsa Kivinen, Aki Saariaho ja Sini Virtanen tarkastelevat informaatiolukutaidon opettamista perusopetuksen luonnontieteiden tunneilla: Digitaalinen informaatiolukutaito innostavaksi osaksi opetusta (Natura 1/2026). Artikkelissa on hyviä esimerkkejä, jotka ovat hyvin sovellettavissa myös muihinkin oppiaineisiin. 

Artikkeli ehdottaa keskustelua muun muassa "tiedon kehystämisestä ja sanavalinnoista: Puhutaanko ilmastokriisistä, ilmastonmuutoksesta vai ilmaston vaihtelusta?" Lisäksi kannattaa tarkastella millaisissa kuplissa elämme: "Miksi juuri minä näen juuri tämän sisällön? Tätä voi tutkia vaikkapa antamalla oppilaiden hakea samoilla hakusanoilla ja vertailla tuloksia." 

Historian ja yhteiskuntaopin kysymyksiä

Historian ja yhteiskuntaopin lukio-opettajien ainetiimin tapaamisen yhtenä teemana oli tekoäly. Historian erityiskysymyksiä minulle avasi hyvin American Historical Associationin julkaisemat periaatteet tekoälyn käyttöön historian opetuksessa (PDF). Historian osalta korostuu se, ettei tekoäly useinkaan ymmärrä maailman monimutkaisuutta ja ristiriitaisuuksia. Tekoäly saattaa luoda illuusion, että menneisyydestä tiedetään kaikki, vaikka epävarmuus on historiallisen tutkimuksen olennainen piirre. 

Toisen haasteen tuo se, että tekoälyn ulottuvissa on vain pieni osa historiallisesta tiedosta. Opettajat olivat huomanneet tämän siitä, että yhteiskuntaopin esseet ovat tekoälyn ansiosta usein parempia kuin aiemmin, mutta historian osalta näin ei ole. Monille opiskelijoille on haastavaa tunnistaa ja muokata tekoälyn tuottamaa geneeristä ja mitään sanomatonta, mutta rakenteeltaan sujuvaa tekstiä.

Opin myös uuden sanan, "unessay" eli epäessee. Se viittaa luovuuteen, joka on opettajalle entistä tärkeämpää, kun ideoidaan tekoälyajan tehtäviä perinteisten esseiden sijaan. Näistä löydät esimerkkejä alle upotetusta diasarjasta.

ChatGPT:n avulla luotu kuva sukuni historiasta. Äidinisäni oli maanmittari, joka lohkoi tiloja pohjois-Pirkanmaalla karjalaisten asuttamiseksi.

Lähteitä ja koulutuksen linkkejä

• Tekoälylukutaidon viitekehys julkaistaan kesällä ja suomennetaan, nyt luettavissa on luonnos. Yhteiskuntaopin kannalta kiinnostava voisi olla myös OKM:n hiljattain julkaistu kansalaisten tekoälyosaamisen viitekehys. 
• EU:n komissio on julkaissut neljä uutta opasta, jotka suomennetaan kesän aikana. Teemoina ovat disinformaatio, digitaalisten oppimateriaalien laatukriteerit, tekoälyn etiikka ja tietotekniikan opetus Euroopassa
• Faktabaarilla on paljon hyödyllistä aineistoa yhteiskuntaopin opetukseen. Kannattaa tilata sen uutiskirje ja tutustua oppaisiin (syksyllä julkaistaan opas tekoälylukutaidon opettamisesta).
• Yle 13.5.26: Applen tekoälyn kouluttajat paljastavat salatut säännöt: ”Sensuuria”.
• Tekoälyteatteri olisi oppitunnille oiva menetelmä. Em. linkistä löydät myös Ylen lähetykset ITK-konferenssista.
• Tekoäly haastaa myös arviointia, siitä muutama ajatus linkin takana.
• Mäkelin, Silvennoinen & Mäkitalo. Toim. 2025. 50 myyttiä tekoälystä ja datasta (CC BY-NC-ND).
• Nämä ja paljon muitakin vinkkejä löydät Tekoälyn linkkivinkkien Padletista. Alla on muutama nosto sieltäkin löytyvistä sovelluksista.
  
  

Tekoälysovelluksia

• Kansallisarkiston työkalulla voit tehdä tekstintunnistuksen englanninkielisiin asiakirjoihin 1600-luvulta 1900-luvun puoliväliin. Lisäksi yhteishankkeessa on kehitetty venäjän kielen käsialamalli, käsin kirjoitettujen asiakirjojen muuntamiseksi koneluettavaan muotoon.

• Google Arts & Culture: Voit vierailla esim. Alvar Aalto -museossa, tutustua Ateneumin kokoelmiin tai klikata itsesi eri puolille maailmaa Talking tours -retkelle, missä on valittavina esim. arkeologia, maamerkit tai luontokohteet. Jokaisesta kohteesta on lyhyt ääniopastus, minkä lisäksi voit keskustella kohteesta tekoälyn avulla.

• Google NotebookLM lienee yksi suosituimpia tekoälysovelluksia opettajien keskuudessa. Sen avulla voi muuntaa esimerkiksi omat PowerPointit videoksi tai äänitiedostoksi, tehdä niistä kysymyksiä tai käsitekartan.

• Esimerkkejä ja ohjeita mm. Matleenan blogissa 8/2025 ja 10/2025. Videoita löydät myös YouTube-soittolistaltani. Nykyisin podcastit ja videot saa myös suomeksi.
• Harto Pönkä: NotebookLM, tekijänoikeudet tekoälysovelluksissa ja opetus

• Napkin on yksi suosikeistani. Sen avulla voi visualisoida omat tekstit, lue lisää ja katso esimerkkejä Napkin visualisoi tekstisi -kirjoituksesta.
• Sovelluksia opetuksen ideointiin ja materiaalien luonnosteluun
• Padlet Arcadella luot minuutissa pikkupelejä, jopa kirjautumatta.
• Uusi suomalainen Bruukki puuttuu vielä linkin listauksesta.

Hyväksy vähintään ei-välttämättömät evästeet, jotta näet alle upotetun diasarjan. Vaihtoehtoisesti voit avata sen suoraan SlideSharessa.

Tekoaly-historian-ja-yhteiskuntaopin-opetuksessa-18-5-26 from Matleena Laakso

Tekoäly haastaa arviointia

Tämä kirjoitus on julkaistu Terveystiedon ja liikunnan opettajien LIITO ry:n jäsenlehdessä 2/2026. Jos et ole jäsen, voit lukea alkuperäisen kirjoitukseni tästä linkistä (PDF) tai alta, minne olen lisännyt muutaman linkin. Mukana on kirjoituksesta Google NotebookLM -sovelluksella tehty tiivistelmä sekä kirjoituksesta ja Tekoäly ja arviointi -webinaarin diasarjasta generoitu video. 

- - - - - 

Opetuksen ja arvioinnin haasteet vaihtuvat vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen. Pandemian aikana ei voitu järjestää valvottuja kokeita. Kännyköiden yleistyminen toi Wikipedian usein käytetyksi lähteeksi. Sähköisten kyselytyökalujen kehittyminen toi mukaan pelillisyyttä, mutta mahdollisti samalla vastausten etsimisen verkosta. Ylioppilaskokeiden sähköistyminen haastoi monipuolistamaan arviointia ja toi kokeisiin monimediaisia materiaaleja. Nyt arviointia haastaa generatiivisen tekoälyn käyttö, kun tekoälyn tuottaman sisällön osuutta ei useinkaan ole mahdollista todentaa.

Arviointi on EU:n tekoälysäädöksen mukaan suuririskistä toimintaa, joten arviointipäätöksen tekeminen kuuluu aina ihmiselle. Jotta opettaja voisi hyödyntää tekoälyä (esim. ChatGPT, Copilot tai erilliset arviointisovellukset) arvioinnissa tai palautteen annossa ja syöttää opiskelijan työn tekoälylle, tästä on käytännössä oltava ohjeistus koulutuksen järjestäjän tekoälyohjeissa.

Jokainen opettaja voi kuitenkin hyödyntää tekoälyä ideoidessaan arvioitavia tehtäviä, kirjoittaessaan niiden ohjeita tai luonnostellessaan arviointimatriiseja. Opettaja voi hyödyntää tekoälyä tehtävien ja niihin liittyvien välittömien palautteiden luonnostelussa ja mallivastauksia kirjoittaessaan. Tekoäly on hyvä antamaan palautetta myös oppijoille jaettavista kehotteista.

Jos oppijoilla on tekoäly käytössä, he voivat itse syöttää sille esimerkiksi liikuntapäiväkirjansa. Tekoälyltä ei kannata pyytää siihen yleisesti vain palautetta, vaan kertoa tarkemmin kenelle palaute on tarkoitettu ja mitä sillä tavoitellaan. Esimerkiksi kilpaurheilija tarvitsee erilaista palautetta kuin ylioppilaskokeisiin valmistautuva kaiket päivät sisällä istuva opiskelija. Kehotteita kannattaa kirjoittaa ja testata yhdessä tai opettaja voi luoda avuksi chatbotin.

Yksittäisen opettajan ja oppijan on tärkeää omaksua riittävä tekoälylukutaito, jotta tekoälyn eettinen ja vastuullinen käyttö muun muassa oppimisen ja arvioinnin tukena voi onnistua. Apuna ovat Opetushallituksen tekoälysuositukset, minkä ohella moni koulutuksen järjestäjä on jo luonut omat konkreettisemmat ohjeet. Niin sanottu liikennevalomalli (ks. esim. Arene, PDF) on yksi tapa kertoa yksittäisten oppimistehtävien tasolla, miten tekoälyä ei saa, saa tai tulee käyttää. Ohjeet eivät toki yksin riitä varmistamaan fiksua käyttöä, mutta niiden noudattaminen on keskeinen osa tekoälylukutaidon omaksumista. Kesäkuussa julkaistava tekoälylukutaidon viitekehys tuo tähän lisää konkretiaa.

Arviointi linkittyi myös Bett-opetusteknologiamessujen esityksiin, joissa korostettiin oppijan ajattelua ja sen näkyväksi tekemistä. Oman ajattelun ulkoistaminen tekoälylle ei ole hyvä valinta lopputuotoksen tai oman oppimisen näkökulmasta. Pelkkä tekoälyn tuottaman sisällön tarkistaminen ei korvaa omaa ajatteluprosessia. Jos jokaisen kysymyksensä vain heittää suoraan tekoälylle, alkaa oma ajattelu surkastua, innovatiivisuus vähentyä ja yksilöllisyys korvautua geneerisellä sisällöllä.

Hannah Fry totesi oivaltaen, että oppijan työtä ei ole löytää vastauksia annettuun tehtävään, vaan ponnistelu, joka johtaa siihen, että vastaus löytyy. Tämä ponnistelu ja ajattelu on tehtävä näkyväksi, jotta sitä voidaan arvioida. Voidaan esimerkiksi antaa oppimistehtäviä, jotka edellyttävät ajattelua kuten päätöksentekoa ja perusteluita, myös materiaalista, joka ei ole tekoälyn saatavilla. Tällaisia voivat olla oppitunnilla järjestetty väittely somen ikärajoista, vierailukäynti hoitokodissa, mahdollisesti myös paikalliset tilastot tai koulun oman hyvinvointikyselyn tulokset.

Tekoälyn myötä korostuu prosessin arviointi lopputuotoksen sijaan. Oppijoilta on hyvä edellyttää ensimmäistä tuotosta ennen tekoälyn käyttöä. Näin oppijoiden oma ääni ja haluttu konteksti tulee esille. Prosessin edetessä oppija voi saada palautetta eri vaiheissa opettajan lisäksi itse- ja vertaisarvioinnin kautta sekä tekoälyltä. Tekoäly voi parhaimmillaan ohjata oppimista ja auttaa esimerkiksi selkeyttämään argumentointia tai havaitsemaan, mitä on syytä vielä tarkentaa, oli kyse sitten kirjoitelmasta tai suullisesta esityksestä.

Tekoälyn käytön yhteydessä reflektio on tärkeää: Mitä oppimistehtävä opetti tekoälystä, entä terveystiedosta tai liikunnasta? Millaiset kehotteet toimivat parhaiten? Vaikuttiko tekoälyltä saatu palaute motivaatioon liittyen omiin liikuntatottumuksiin? Amelia King ehdotti Bettissä, että oppimistehtävän rinnalla kulkisi tekoälypäiväkirja, mihin kirjattaisiin lyhyesti, missä vaiheessa, miten ja miksi käytti tekoälyä ja miten se tuki oppimista? Näin sen käytöstä tulisi tietoista ja läpinäkyvää – ei vain taikanappi, joka auttaa, kun itse ei jaksa ajatella.

Viimeistään nyt on syytä nostaa tekoäly yhteiseen keskusteluun jokaisessa luokkahuoneessa. Muutoin vaarana on, että opettaja käyttää tekoälyä oman työnsä ja oppija oman työnsä tukena, mutta opetustilanteissa toimitaan ikään kuin tekoälyä ei olisi olemassakaan. Tekoälyn tuoma muutos on niin suuri, että siitä selvitään vain avoimuuden ja yhteisen oppimisen avulla.

Infograafi on Google NotebookLM -sovelluksen tiivistelmä kirjoituksesta. Video on tehty samalla työkalulla, mutta sen materiaalina on käytetty myös webinaarin diasarjaa samasta teemasta.

Terveiset Maltalta

 

Kenneth Valla, Johanna Järvinen-Taubert, Viana Hassan,
Kati Keski-Mäenpää, Matleena Laakso ja Kaisa Tuomarla.

Olin huhti-toukokuun vaihteessa Maltalla työmatkalla, minkä jälkeen jäin sinne vielä omalla ajalla saarta tutkimaan. Alkuun muutama sana töistä ja sitten tarinaa Maltasta kiinnostuneille tai sinne reissaaville. Lähteinä reissussa kuulemani ja näkemäni sekä Lonely Planetin matkaopas ja Wikipedia. Lisää kuvia löydät Facebook- ja Instagram-tilieni kuvasarjoista.

ErasmusPlus-hankkeen työpaja

Pelilliset sovellukset innostivat, tässä pelataan Blooketia.

Vedin The Malta Teaching Festival -tapahtumassa työpajoja 150 maltalaiselle opettajalle teknologian mielekkäästä hyödyntämisestä ja kokeilimme sovelluksia, minkä avulla voi lisätä oppijoiden osallistamista. Tapahtuman järjesti ErasmusPlus -hanke Building Bridges in Education in Malta yhteistyössä suomalaisen Lesson Appin ja European Tourism and Events Training Academyn kanssa.

Malta liittyi EU:n jäseneksi 2004.

Erityinen kiitos lähtee 150 maltalaiselle opettajalle heidän aktiivisesta osallistumisestaan ja innostuneesta puheen porinasta. Tapahtumaa olivat mahdollistamassa myös paikalliset yhteistyökumppanit Kenneth Vella ja Viana Hassan. 

Oli suuri ilo tehdä töitä yhdessä Johanna Järvinen-Taubertin, Kati Keski-Mäenpään ja Kaisa Tuomarlan kanssa. Töiden oheen mahtui monta antoisaa keskustelua ajatuksia ja kokemuksia jakaen. 

Koulutusteemani olivat blogini lukioille kovin tuttuja ja materiaalit löytyvät tämän blogin englanninkieliseltä sivulta. 

Maltan pikkuinen saarivaltio

Maltaan kuuluu kolme asuttua saarta, jotka sijaitsevat 100 km Sisiliasta etelään. Asukkaita on reilut puoli miljoonaa ja asutustiheys on maailman suurimpia (1486/km). Malta on ollut vuosituhansien aikana lukuisien hallitsijoiden vallan alla. Sillä on keskeinen sijainti merireittien varrella ja erinomaisia luonnonsatamia. Reissussa muistui hyvin mieleen mielenkiintoinen poikani ylioppilaslahja, Tim Marshallin kirja Maantieteen vangit. Kymmenen karttaa, jotka kertovat kaiken maailmanpoliikasta (2019). Luin sen vuosia sitten ja se todella kirkasti käsitystäni maantieteen vaikutukista, vaikka Maltan tarina ei kirjaan mahtunutkaan.

Arabia jätti jälkensä maltankieleen, missä on paljon vaikutteita myös italiasta ja maan toisesta virallisesta kielestä englannista. Ajasta Brittiläisessä imperiumissa kertovat myös punaiset puhelinkopit, vasemmanpuoleinen liikenne ja monien rakennusten nimet (esim. Buckingham Palace). Itsenäistymistä Maltalla juhlittiin 1964.

Niemimaa kuvan keskellä on pääkaupunki Valletta.
Useammankin niemen kärjessä on vanha linnoitus.

Maltan koulutusjärjestelmä jakautuu neljään vaiheeseen: vapaaehtoinen ja maksuton esikoulu (3–5-vuotiaat), alakoulu (5–11-vuotiaat), yläkoulu (11–16-vuotiaat) ja korkeakoulutus. Perusopetuksesta noin 30 % on katolisen kirkon ylläpitämiä yksityisiä kouluja. Maltalla on paljon myös erikielisiä kouluja. Koulumatkat saa kulkea maksutta bussilla. 

Uskonto on Maltalla tärkeässä roolissa, se näkyi jo matkaoppaiden maininnoissa asiallisesta pukeutumisesta. Myös koulutuspäivässä uskonto näkyi sekä pukeutumisessa että siinä, miten osallistujia sai valokuvata. Turistina vierailen usein kirkoissa, mutta tällä kertaa osallistuin sunnuntain katoliseen jumalanpalvelukseen St. Johnin upeassa katedraalissa. Noin kolmannes Maltan kirkontornien kelloista on maalattu. Ideana on huijata niiden avulla Saatanaa, jotta se ei vierailisi jumalanpalveluksen aikana. Tämän  katedraalin kirkontornista näki kellonajan lisäksi kuukauden ja päivän.

Vappuaaton ilotulitus oli samalla Maltan 25-vuotiaan kansainvälisen ilotulitusfestivaalin päänäytös. Ilotulitteita ammuttiin todella kauan ja useammastakin paikasta ja välillä nähtiin myös droneilla luotu esitys. Ilotulitukset kuuluvat vahvasti paikalliseen kulttuuriin ja kuulin pienempien ilotulitusten ääniä useana iltana. 

Vappu on Maltalla kansallinen juhlapäivä ja ennen kaikkea poliittinen juhla. Näin vappukulkueen orkestereineen ja illalla keskusta täyttyi poliittisten tapahtumien osallistujista - osin enteillen pian olevia vaaleja. Maltalla on maailman korkein äänestysprosentti huomioiden maat, joissa ei ole äänestyspakkoa. Politiikkaa ohjaavat vahvasti katolisen kirkon mielipiteet, mutta Malta on ylpeä siitä, että se on ollut ensimmäisten joukossa laillistamassa samaa sukupuolta olevien avioliitot. Haasteita tuo kaksipuoluejärjestelmä, sillä moni asia kääntyy vaalikausittain, mikä haastaa pitkäjänteistä kehittämistä esimerkiksi koulutuksen parissa.

Maltan kesäinen lämpö hymyilytti lentokentälle
laskeutumisesta alkaen. Päivällä oli noin 22-24 C,
mutta auringon laskiessa tarvittiin pitkähihaista.

Maltalla ei juuri ole luonnonvaroja kalkkikiveä ja suolaa lukuunottamatta. Maltan väri on kalkkikivi, siitä on rakennettu niin kaupungit kuin linnoituksetkin. Elokuvateollisuus on kasvava taloudenala ja monessa linnoituksessa oli tietoja siitä, mitä elokuvia niissä on kuvattu. Nykyisin kolme neljännestä vientituloista tulee elektroniikasta, koneista ja kuljetusvälineistä kuten laivanrakennuksesta. Maan kauppalaivasto on maailman neljänneksi suurin. Myös matkailu on merkittävässä roolissa miljoonan vuosittaisen turistin ansiosta. 

Malta on riippuvainen ulkomaisista raaka-aineista ja energiasta. Elintarvikkeistakin pääosa tuodaan ulkomailta. Kiertelin paljon puutarhoja ja nautin kevään kukkivista kasveista. Minun silmiin missään ei näkynyt multaa, vaan kukkaruukuissakin oli hiekkaista maata. Näin kuitenkin oliivi-, sitruuna- ja appelsiinipuita ja ravintoloissa oli tarjolla paikallista viiniä. Välimeren alueelle tyypilliset oleanterit, verbenat ja ihmeköynnökset kukkivat ja kaktuksista oli eniten opuntioita. 

Vietin aikaa pääosin pääkaupungissa Valletassa, joka on UNESCOn maailmanperintökohde. 
Tapani mukaan kävelin tosi paljon ja 20 000 askelta ylittyi monena päivänä. Turistitoimistosta sain muutamien kävelyreittien karttoja, mutta lopulta kehittelin omat reittini. Yhden päivän vietin kirjan parissa altaan reunalla. Ja tarviturkin heitin Välimereen. Sinne tarkeni jo kastautua, mutta enemmän uin altaassa.  

Vierailin entisessä pääkaupungissa Mdinassa, Kolmen kaupungin alueella ja Dinglin kallioilla. Sain onnekseni ikkunapaikan lentokoneesta meno- ja paluumatkoilla, joten näin kalliot upeasti myös ilmasta käsin. 

Dinglin kalliojyrkänteet laskevat suoraan mereen. Maltan korkein kohta on 253 on jyrkänteiden päällä. Paikoin ne laskevat pystysuorina mereen, joten myös laivasta käsin ne näkisi upeasti. Minä kävelin jyrkänteiden yläpuolella ja sielläkin oli upeita näköalapaikkoja. 

St. John's Co-Cathedral on rakennettu 1500-luvulla kalkkikivestä. Sisältä se oli barokkityylin mukaisesti valtavan koristeellinen. Sunnuntai-iltaisin tarjolla on englanninkielinen jumalanpalvelus.

Kuva on otettu kaupunginportin sillalta alas. Näin reissun aikana valtavan määrän tällaisia korkeita kivimuureja. Entisenä kalliokiipelijänä en voinut olla niitä vähän silittelemättä ja tutkimatta kiipeilymahdollisuuksia.

Ihastelimme ilotulitusta pitkään ja pauke jatkui vielä kauan senkin jälkeen, kun olimme kavunneet rinteen katsomopaikoilta ravintolaan istumaan.

Ihania ihmeköynnöksiä, jotka joissakin kielissä tunnetaan paperikukkina. Lähikaupassani myytiin näitä eilen 30 cm korkeina kukkina 20 eurolla. En ostanut.

Vallettan valaistu rakennus tyypillisine parvekkeineen ja ulkonevine ikkunoineen.

Tritonin suihkulähde sijaitsee Vallettan pääportin luona, mistä keskustan pääkatu alkaa. Suihkulähde on aivan linja-autoaseman vieressä. Sen toisella puolella on alla näkyvä rakennus.

Kuvan rakennuksessa esitetään hallituksen visio Maltalle vuoteen 2050. Esitys on immersiivinen seiniin ja lattiaan heijastettava 15 min maksuton videoteos. Voit lukea lisää tästä linkistä. Tässäpä toive Suomellekin: kumpa tärkeitä visioita maan, kaupungin tai vaikka koulutuksen tai tekoälyn suhteen esitettäisiin kaikelle kansalle tällä tavoin keskustorilla. Näyttely pääkaupungin sydämessä Maltalla on jakanut kansaa: osa ei tykkää lainkaan ja osa toivoo tästä pysyvää näyttelyä.

ITK: Uusia perinteitä ja koontia esityksistä

ITK:n uusia perinteitä.

Kaksi edellistä blogikirjoitusta kertovat pitämistäni ITK-konferenssin esityksistä (Pedagogi muutoksen virrassa ja yhteisesitys tekoälyteatterista). Nyt kerron uusista ITK-perinteistä ja osasta esityksiä, joita olin kuuntelemassa. Kaikista löytyy konferenssivulta abstrakti, osalta myös esitysmateriaalit ja artikkeli. 

Uusia ITK-perinteitä

ITK-konferenssiin kuuluu erilaisia perinteitä ja mm. muutto Tampereelle on synnyttänyt uusia. Tänä vuonna järjestettiin ensi kertaa keskiviikkoillan ITK-henki elää! -tapahtuma Telakalla. Organisoin sitä yhdessä Anne Ronkaan kanssa. Tavoitteena oli vapaamuotoinen rento kokoontuminen, missä on tilaa keskusteluille ja uusiin ihmisiin tutustumiselle. Asusteeksi houkuttelimme ottamaan vanhoja ITK-hattuja ja -huiveja, hanke- tai ständipaitoja tai muuta teemaan sopivaa. Annen kanssa päräytimme myös tämän vuoden teemavärin mukaisilla pinkeillä peruukeilla. 

Torstain illanvietto oli sitten aivan toisenlainen: kaupungin vastaanotto raatihuoneella, illallinen ja tanssahtelua Tampere-talossa hyvien keskusteluiden lomassa. Mukavia molemmat ja sopivan erilaisia!

Uusiin perinteisiin kuuluu jo sekin, että Heikki Mäenpään organisoimana ITK:sta lähetettiin kolme suoraa lähetystä Ylen Avoimen Areenan kautta. Perinne alkoi viime vuonna (ks. tallenteet 2025). Tämän kevään tallenteet ovat katsottavissa kuukauden ajan:

• Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa 2026: Ajattele
• Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa 2026: Uskalla
• Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa 2026: Opi
  
  

OPH:n työpäiväpäivän pääpuheenvuorot digiosaamisesta supervoimana

Seminaaripäivä alkoi kahdella loistavalla puheenvuorolla. Leena Pöntynen Teknologiateollisuus ry:stä puhui koulutuksen uudistumisesta ja herätteli ajattelemaan. Hän havainnollisti omaan elämään peilaten, miten näkökulma muuttuu työroolin vaihtuessa. Tai  toisin sanoin, vaikka kuinka luulet tietäväsi, vaihda näkökulmaa tai kysy eri roolissa olevalta kollegalta ja opit uutta. Havainnollistava oli myös kuvasarja World Economic Forumilta, missä vertailtiin sen Top 10 Skills -listauksia viiden vuoden välein.  Monimuokaisten ongelmien ratkaisu oli kärjessä sekä 2015 että 2020. Vuonna 2025 se oli kolmantena. Kärjessä olivat analyyttisen ajattelu ja innovointi sekä aktiivinen oppiminen ja oppimisstrategiat. Teknologian käyttö näkyy näistä kolmesta vasta uusimmassa listauksessa

Apulaisprofessori Carita Kiilin otsikkona oli Kriittinen ajattelu supervoimana. Hän oli tehnyt esitystä varten upeat kriittisen ajattelun supervoimakortit, joiden soisi päätyvän jakoon opettajien ja täydennyskouluttajien iloksi ja hyödyksi. Kiilin edustama Critical-hanke on tuottanut monenlaisia muitakin oppimateriaaleja näiden taitojen oppimista tukemaan. Supervoimat ovat:

• Uteliaisuus (myös omien käsitysten suhteen)
• Luottamus (tieteeseen, tutkijoihin ja uutismediaan)
• Luotettavuuden arviointi
• Manipulaation tunnistaminen
• Oman aikaisemman tiedon hyödyntäminen
• Omien ennakkokäsitysten kyseenalaistaminen
• Perspektiivin ottaminen
• Algoritmitietoisuus
• Kriittinen kulttuurinen lukutaito
• Metakognitio
• Peruslukutaito (jokerina).

Esityksen päätteeksi yleisö sai äänestää kahta suosikkisuperivoimaa. Ääniä annettiin lähes 300 ja kärkeen nousivat 1. Uteliaisuus (32 % äänistä), 2. Luotettavuuden arviointi (13 %) ja 3. Peruslukutaito (11 %). Minä äänestin luottamusta ja algoritmitietoisuutta. 

Avajaiset

36. ITK-konferenssi avattiin perinteisesti Digiveikkojen musiikin voimin. Laulun sanoissa "heilani soitteli tinderipokkkaa elämäni kanteleella". Vähän toisenlaista polkkaa kuultiin Digi- ja väestötietoviraston Kimmo Rouskun tekoälyn avulla luodussa esityksessä (ks. avajaisten aineistot). Siinä jaettiin opittua ja katsottiin tulevaisuuteen ennustaen, että digin maailmassa tapahtuu enemmän seuraavan 10 vuoden aikana kuin 40 vuodessa ennen tätä päivää. Robottien yleistyminen ja ennenkokemattomat häiriöt ovat edessä.

Venla Bernelius OKM:stä puhui peruskoulusta vuonna 2045 sekä merkityksellisyydestä ja toivosta tulevaisuuden taitoina. Haasteena on, että tietämisen tapojen lisäksi myös todellisyyskäsitykset eriytyvät, mikä haastaa jopa yhteistä keskustelua. Hän näytti lukiolaisten tekemään sanapilveä parhaasta tulevaisuuden peruskoulusta. Suurimmalla olivat sanat turvallinen, yhteisöllinen ja tasa-arvo. Neljäntenä oli hernekeittopäivä, mitä kuvaa sukupolvelta toiselle siirtyviä perinteitä. Lue lisää OKM:n julkaisusta Peruskoulu 2045: Elämää varten.

Jari Laru Oulun yliopistolta tuskin esittelyitä kaipaaa, sillä viimeistään upean Generation AI -hankkeen matkasaarnaajana ja mannekiininä hän on tullut ITK-yleisölle tutuksi. Puheenvuoronsa Jari aloitti ihmisen lajityypillisestä kyvystä hajauttaa ajatteluaan ja käyttää työkaluja, jotka voivat olla myös kognitiivisia. 1970-luvulla ajatuksissa oli digilaite työkaluna, jota ihminen käyttäisi ajatellakseen paremmin. 2020-luvulla laite oli luotu, mutta työkalu olikin ohjelmoitu pitämään ihmiset tiukasti kiinni ruudussa. Tämä on yksi teema, mistä hanke jatkuvasti muistuttaa ja mihin se tarjoaa oppimateriaaleja: Tekoäly on paljon muutakin kuin generatiivista tekoälyä - esimerkiksi somen tekoälyalgoritmien avulla vilkaisu kännykkään muuttuu helposti jopa tuntikausien koukutukseksi. (Jarin esitysaineisto)

Oppilaista englannin oppitunneilla fiksuja tekoälyn käyttäjiä 

Maarit Rainio on Turun yliopiston vieraiden kielten lehtori sekä digipedagogiikan ja tekoälyn kehittäjäopettaja. Hän kertoi englanninopetuksen kokeilusta, missä tekoäly integroitiin yläkoululaisten oppimistehtäviin tukemaan oppilaiden kriittistä ajattelua, luovuutta ja itseohjautuvuutta. Tekoälyn jalkauttaminen lähtee hänen mukaan siitä, että sovitaan pelisäännöistä ja sitoudutaan kertomaan tekoälyn käytöstä. Yläkoululaiset näkevät tekoälyn etenkin tulevaisuuden taitona. Maaritille keskeistä on kasvattaa nuoria vastuulliseen ajatteluun nopean hyödyn sijaan. Työhön häntä kannustaa tavoite, että oppilaista tulee jopa opettajia osaavampia tekoälyn käyttäjiä, jolloin he voivat hyödyntää taitojaan myös muiden oppiaineiden opiskelussa.

Oppijat ovat tehneet esimerkiksi uutislähetyksiä Vision Story -sovelluksella, minkä jälkeen moni tunnisti, että on nähnyt samalla työkalulla luotuja "uutisia" TikTokissa. Opettaja on koonnut erilaisia hyödyllisiä sovelluksia Wakelet-alustalle, jonka oppijat saavat mukaansa lähtiessään yläkoulusta, sillä sitä he ovat toivoneet. Maaritin esityksen teemoihin voi tutustua tarkemmin ITK2026-julkaisussa (s. 179), hänen kirjoituksia löytyy myös aiemmista julkaisuista.

Tekoälyosaamisen viitekehys Suomen OPSissa

Kari Kivinen on ollut asiantuntijaryhmän jäsenenä luomassa tekoälyosaamisen viitekehystä, joka tulee olemaan pohjana PISA 2029 -tutkimuksessa. Kyseessä on Euroopan komission ja OECD yhteinen hanke, missä on mukana myös Code.org ja kansainvälisiä asiantuntijoita. Viitekehys julkaistaan myöhemmin tänä vuonna ja käännetään myös suomeksi. 

ITK-esityksessä esiteltiin viitekehyksen sisältöjä suomalaisen opetussuunnitelman ja perusopetuksen näkökulmasta. Jos et ehtinyt Faktabaarin ständiltä napata mukaasi Oppilaan tekoälyosaamisen kuvausta, voit ladata sen ja lukea lisää aiheesta Faktabaarin tämän viikon kirjoituksesta Tekoälylukutaidon osaamiskuvaukset.

- - - - - 

Lopuksi: Pyrin jatkamaan raportointia myöhemmin, mutta seuraavaksi minulla on edessä viikon reissu Maltalle yhdistäen töitä ja vapaa-aikaa. On kyllä iso riski, että ITK teemat "unohtuvat" ja reissun jälkeen ovat muut työt ja bloggaukset mielessä, mutta nyt aika ei nyt vain riittänyt nostoihin kaikista upeista esityksistä.

ITK: Tekoälyteatteri ja Ylen lähetykset

Tällä viikolla oli jälleen ilo kokea ITK-konferenssi ja sen erinomainen henki, jonka me osallistujat luomme vuosi vuoden jälkeen. Julkaisin alkuviikosta kirjoituksen ITK: Digipedagogi muutoksen virrassa ja nyt sieltä löytyvät myös esitysdiani. Alla kerron Tekoälyteatteri-esityksestämme. Tulossa on vielä koontia muilta opitusta. ITK:n annista pääsee nauttimaan myös LinkedIn-viestien kautta, sillä moni osallistuja jakaa siellä oivalluksiaan ja kokemuksiaan.

Konferenssin kuulumisia jaettiin jo toista kertaa Avoimessa Areenassa, joka on jakelukanava Ylen yhteistyökumppaneiden sisällöille. ITK:sta lähetettiin kolme suoraa puolen tunnin lähetystä, yksi  kustakin konferenssin teemasta. Tallenteet ovat katsottavissa kuukauden ajan:

1. Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa 2026: Ajattele
2. Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa 2026: Uskalla
3. Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa 2026: Opi 
   (Anne Rongas ja minä olemme haastattelussa 17 min kohdalla.)

Tekoälyteatteri - oivalluksia tekoälylukutaitoon 

Pidin Otavian Anne Ronkaan ja Kari A. Hintikan kanssa foorumiesityksen tekoälyteatterin ideasta. Aloitimme tekoälylukutaidosta, joka ei ole vain vaatimus, vaan myös jokaisen opettajan ja oppijan oikeus. Teatterin idea on tehdä helposti, nopeasti ja hauskalla tavalla jotain yhdessä ihmisten kesken, ilman näytön äärellä istumista.

Kehotteena voi olla esimerkiksi: "Kirjoita yhden minuutin näytelmä kolmelle ihmiselle ilman mitään rekvisiittaa. Käytä sanoja: ajattelu, uskallus, oppiminen." Teatteriesitykset generoidaan ja muutaman minuutin jälkeen esitetään, tämän teimme konferenssiesityksessäkin. Monille on häkellyttävää huomata, miten erilaisia tarinoita eri ryhmille tulee, vaikka kehote on sama. Tästä päästään hyvin keskusteluun siitä, miten generatiivinen tekoäly sisältöjä tuottaa. Lisäksi voidaan jatkaa keskustelua teatteriesitysten sisällöistä.

Perinteen mukaisesti saimme
esityksestä kiitokseksi ITK-hatut.

Terveystiedon opetuksessa voidaan luoda esityksiä erilaisista keinoista kieltäytyä päihteistä. Historian opetuksessa voidaan luoda esityksiä siitä, miten nykyinen hallitsija kohtaa edeltäjänsä vuosisatojen takaa. Kirjallisuuden opetuksessa voidaan generoida samasta sisällöstä näytelmät eri kohderyhmille tai kirjallisuuslajeille ja sitten tarkastella miten kieli muuttuu ja mitä lajin tunnuspiirteitä esitys toistaa ja mitä ei. Kieltenopetukseen voi tällä idealla luoda erilaisia dialogeja. 

Kehotetta voi vapaasti muokata ja ja ideaa varioida. Näistä on esitysmateriaaleissamme muutamia ideoita: ehkä kokeiletkin tekoälyn generoimia hissipuheita tai PowerPoint-karaokea?

• Konferenssiesityksen diasarja 23.4.2026
• ITK-webinaaritallenne ja diat 10.2.2026

Foorumiesityksen kuvaus ITK:n sivulla 

"Miten tehdä tekoälyn toimintalogiikka näkyväksi ja turvalliseksi kokeilla – myös ilman tunnuksia? Tekoälyteatteri on osallistava, kevyesti toteutettava menetelmä, jossa yksinkertaisesta kielimallin kanssa käydystä dialogista avautuu kielimallin toimintalogiikka.

Tekoälyteatterin avulla havainnollistamme generatiivisen tekoälyn toimintalogiikkaa, jossa sisältö syntyy todennäköisyyslaskennan avulla. Yksi ja sama kehote tuottaa loputtomasti variaatioita. Ihmiset luovat esityksen ja tulkinnan. Samalla käsitellään ihmisen ja koneen suhdetta, mahdollisuuksia yhteisälyyn ja toisaalta rajoituksia. Tekoälyteatterin kaltainen keventävä keino päästää käsittelemään myös syviä systeemisiä muutoksia, jotka liittyvät generatiivisen tekoälyn tsunamiin opetussektorilla. Menetelmä toimii kaikkien ikäryhmien kanssa ja myös palveluilla, jotka eivät vaadi kirjautumista (esim. DuckDuckGo Chat).

Foorumissa esittelemme menetelmän rakenteen, demomme kaksi nopeaa variaatiota (opetuskonteksti + työyhteisö), ja avaamme, miten tekoälyteatterin avulla voidaan harjoitella tekoälylukutaidon ydinosaamista: 1) tekoälyn luonne ja ero ihmisen ajatteluun, 2) kriittinen ajattelu ja tuotosten arviointi (fact-checking, lähteet, vinoumat). Osallistujat saavat valmiit ohjeet ja “kohtauspohjat” oman oppitunnin tai henkilöstötilaisuuden pitämiseen.

Lähdeviitteet: AILit Framework ja EDUCE Balancing AI in EDU -tutkimus."

Myös seuraava bloggaus kertoo konferenssista: ITK: Uusia perinteitä ja koontia esityksistä.