Tämä kirjoitus perustuu omiin muistiinpanoihini. Lisään vielä muutaman linkin, kun saan koosteen seminaarin materiaaleista.
- - -
 |
| Lukiotekopalkinnon vastaanottivat paikalla olleet Lukio-opettajapäivien järjestäjät. |
Ajankohtaista lukiokoulutuksessa
Seminaari alkoi Jukka Tulivuoren, OKM, katsauksella ajankohtaisiin asioihin. Se oli itselleni mielenkiintoista, kun työhoni ei kuulu kaiken lainsäädännön ja taustalla tehtävän hallinnollisen työn seuraaminen. Kuulimme tehdystä työstä poikkeus- ja häiriötilanteisiin liittyen ja yhteisen katsomusaineen selvitystyöstä.Moninaisuus lukioissa
"Tulevaisuus ei tule, se tehdään"
Sanna Ahvenharju Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta piti todella kiinnostavan esityksen tulevaisuustietoisuudesta, mikä viittaa yksilön valmiuksiin ja taipumuksiin käsitellä tulevaisuutta. Sillä, mitä ajattelemme tulevaisuudesta, on suuri vaikutus elämään. Nuoria on hyvä valmistaa tulevaan eri tavoin. Tulevaisuustietoisuus on tutkimuksissa yhdistetty jopa parempaan psyykkiseen hyvinvointiin. Se siis suojaa mielenterveyttä. Toiminta ja kokemus toimijuudesta jo itsessään lisäävät hyvinvointia, vaikka toiminta ei aina edes johtaisi toivottuun lopputulokseen.
 |
| Mitä intuitiosi sanoo, missä on tulevaisuus? |
Aikakäsityksen yhteydessä kysytään, kuinka kauas katsomme. Jos katsomme 50 vuoden päähän, se vapauttaa meidät monista rajoitteista. Emme oleta, että kaikki nykyinen lainsäädäntö on voimassa.
Toisena ulottuvuutena on avoimuus. Se, miten näemme tulevaisuuden mahdollisuudet, liittyy näistä ulottuvuuksista selkeimmin persoonallisuuteen. Teimme harjoituksen, jossa pohdimme, mitkä muutokset ovat yllättäneet meidät elämämme aikana. Berliinin muurin murtumisen ja pandemian ohella osalla oli myös henkilökohtaiseen elämään liittyneitä yllätyksiä. Näistä johdateltiin siihen ajatukseen, että tulevaisuuteen kuuluvat epäjatkumot ja yllätykset kuten erilaiset mustat joutsenet. Ne muistuttavat epävarmuuden hyväksymisen välttämättömyydestä. Huono kyky sietää epävarmuutta voi johtaa liian nopeisiin päätöksiin ilman riittävää tietoa.
Kolmantena ulottuvuutena on toimijuus: uskommeko omiin mahdollisuuksiin ja kykyihin vaikuttaa? Tätä voi ajatella asennekompassina, jossa on kaksi ulottuvuutta: Uskommeko voivamme vaikuttaa tulevaisuuteen? Entä näemmekö tulevaisuuden ennalta määrättynä vai erilaisille vaihtoehdoille avoimena? Missä itse olet? Voisiko joku olla jossain eri kohdassa kuin sinä? Kaikilla ei ole samanlaisia lähtökohtia tulevaisuuden kuvitteluun. Toisilla on ikään kuin kartta ja kompassi, jotka auttavat näkemään erilaisia mahdollisuuksia. Esimerkiksi jos suvussa ei ole yhtään ylioppilasta, kynnys lähteä ensin lukioon ja sitten vielä yliopistoon, on varsin suuri.
Neljäntenä ulottuvuutena on systeemisyys. Ymmärrämmekö erilaisia systeemejä ja niiden välisiä suhteita? Millaisten systeemien osia olemme arjessamme, miten ne limittyvät toisiinsa, millaisia vaikutuksia ja seurauksia niillä on? Suku, taloyhtiö tai lukio voivat olla lähellä. Joitain asioita katsomme ehkä ensi sijassa EU:n tai universumin kautta.
Viidentenä ulottuvuutena on vastuullisuus: mistä kaikesta koemme
olevamme vastuussa ja keille. Vastuullisuus saa pyrkimään kohti maailmaa, joka on parempi
kaikille, ei vain meille itsellemme tai lähipiirillemme. Ajattelemme usein vain tekojemme välittömiä seurauksia, vaikka ne voivat olla paljon laajempia ja kauaskantoisempia kuin ensin ajattelemme. Systeeminen ja vastuullinen ajattelu auttavat tarkastelemaan pidemmän aikavälin vaikutuksia ja sitä minne kaikkialle ne yltävät sekä myös vastuutamme tulevista sukupolvista.
Lisämateriaaleja:
- Sanna Ahvenharjun väitöskirja (2022): Futures Consciousness as a Human Anticipatory Capacity – Definition and Measurement.
- Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen koulutuksia tulevaisuustutkimuksesta.
Tulevaisuuden osaamistarpeet
Petri Lehikoinen OPH:sta kertoi sen tänä vuonna toteuttamasta kyselystä: Tulevaisuuden osaamistarpeet 2040-luvulla. Kysely kertoo osaamistarpeista kaikilla kouluasteilla ja työelämässä. Sivun alaosasta avautuu verkkoraportti, jossa asiaa tarkastellaan yhdeksän osaamisalueen kautta. Power BI:llä toteutettu sivusto mahdollistaa kunkin osaamisalueen keskeisimpien osaamisten tarkastelun interaktiivisena kuvana. Esimerkiksi ajattelutaitojen ja oppimisen osaamisalueella tärkeimmiksi nousivat kriittinen ajattelu, kokonaisuuksien hahmottaminen ja ongelmanratkaisutaidot.
"Eivät nuoret ole synkkiä, vaan tulevaisuus on"
Ansioitunut Kyösti Värri kukitettiin
Lukiokoulutuksen tästä päivästä hän totesi, että se on tasalaatuista ja silti erittäin monimuotoista. Läpäisyaste on hyvä ja lukiokoulutuksella on vankka tulevaisuus, vaikka haasteet ovatkin isoja. Kaikkea vanhaa ei kannata kantaa mukana, joten on hyvä miettiä, mistä voimme luopua. Lukuvinkiksi hän antoi Elina Nikulan tuoreen väitöskirjan Koulun tulevaisuus. Lukiolaisnuorten ja erityisopettajaopiskelijoiden tulevaisuuskuvia koulusta.
Lopuksi
Seminaarissa palattiin useaan kertaan toimijuuteen, tulevaisuususkoon ja yhteistyön välttämättömyyteen. Vaikka emme voi tietää, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, voimme vaikuttaa siihen ja kehittää lukion kaikkien osapuolten tulevaisuusajattelua. Lukion tehtävänä on toki valmentaa nuoria jatko-opintoihin ja työelämään ja tarjota laajaa yleissivistystä. Tehtävänä on myös vahvistaa lukiolaisten toimijuutta, tulevaisuususkoa ja valmiuksia rakentaa yhteistä tulevaisuutta.
Tulevia tapahtumia
- Pro Lukio ry:n miniseminaari ja kevätkokous pääkaupunkiseudulla 4.5.2027.
- OPH:n valtakunnalliset lukiopäivät 4.-5.11.2027, Hotelli Clarion, Helsinki
- LOP2028. Lukio-opettajapäivät 9.-10.5.2028 Otaniemessä. Tapahtuman teemana on avaruus ajattelussa. Toteuttajina ovat valtakunnallista kehittämistehtävää toteuttavat lukiot.
- Pro Lukio ry:n lukioseminaari 2028.
.png)