31.12.2017

BETT-messuilla lähes vuosi sitten

Seuraavia BETT-messuja kannattaa seurata somesta
 tunnuksella #BETT2018. Suomalaisten
viestittelyssä käytössä on myös tunnus #finnbett
Osallistuin lähes vuosi sitten neljättä kertaa Lontoon BETT-opetusteknologiamessuille, missä oli huhujen mukaan jopa yli 800 suomalaista, mikä nostaa sen ITK-konferenssin rinnalle suomalaisen opetuksen digiväen tärkeimpänä verkostoitumispaikkana. Kaikkiaan osallistujia tässä vuosittaisessa tapahtumassa oli noin 35 000.

Vuosittaiset BETT-messut on niin suuri tapahtuma, että sitä voi hyvin seurata somen kautta koti-Suomestakin, kuten itse vuonna 2016 tein ja siitä bloggasin: Päivä virtuaaliosallistujana BETT-messuilla 

Kuva: Bett2017, creativeconnection.co.uk
Olen viime päivinä siivoillut blogiani ja päätin vielä näin uuden vuoden aattona julkaista alla olevan aiemmin luonnokseksi jäänen tarinan, missä on poimintoja edellisiltä BETT-messuilta. Teksti on  koottu pitkälti tviittien ympärille. 

Menomatkalla luin British Airwaysin asiakaslehdestä Googlen Matt Brittin ajatuksia tulevaisuuden ennustamista. Se on vaikeaa, mutta keskeiseksi Brittin nosti sen, että internet on tällä hetkellä vähemmistön saatavilla, mutta viiden vuoden kuluessa enemmistö pääsee sinne ja kymmenessä vuodessa lähes kaikki.

BETT-messuilla kokeilin ensi kertaa mixed reality -laseja ja otin ensimmäisen 360-valokuvan kaverin kameralla, mutta omalla puhelimella. Nyt osaan tehdä saman jo maksuttomalla mobiilisovelluksella (lue lisää bloggauksestani). Alkuvuodesta kirjoitin kaksi tarinaa messujen yhteydessä järjestelyiltä kouluvierailulta sekä kokosin suomalaisten matkaraportit omaan bloggaukseen:

BETT-messuilla on aina paikalla suuria staroja, jotka eivät siellä ilman turvamiehiä pärjäisi. Yksi heistä on Sir Ken Robinson, joka totesi olevansa paikalla nöyrin mielin. Hän piti 10 vuotta sitten TEDtalkin Do schools kill creativity?, jota on katsottu 48 miljoonaan kertaa ja käännetty 61 kielelle. "Te menisitte sekaisin, vaikken sanoisi mitään," hän jatkoi.



Julkkiskokki Heston Blumenthal on nähnyt ruokavallankumouksen


Selfie Austalian Masterchefistä minulle ja kuopukselleni
tutun julkkiskokki Heston Blumenthalin kanssa.
Minä kohtasin turvamiehet itseni ja julkkiskokki Heston Blumenthalin välissä. Väijyin häntä jo ennen esitystä, tuloksetta. Esityksen jälkeen hänet saatettiin puhujien tilaan. Meitä oli kuitenkin 20-30 fania nimmareita ja selfieitä odottamassa ja saimme turvamiesten kautta lupauksen, että Heston tulee meitäkin tapaamaan.

Heston kertoi puheenvuorossaan, että hän on oppinut ruuan valmistamisen taitoja pitkältä ihmellen ja kysellen. Julkkiskokkina tekee työtä myös opetuksen parissa ja tällöin hän korostaa erityisesti uteliaisuutta ja ryhmätyötaitoja. Hyvään ruuanlaittoon tarvitaan mittaamisen oheen tunnetta, pelkkä tekniikka ei riitä, kuten Australian MasterChef-kisassakin painotetaan. Myös makuaistia ohjaavat eri tekijät, kuten ruuan nimi - vaikka jäätelön odotetaan olevan kylmää ja makeaa.

Heston on vieraillut useita kertoja Australian MasterChefissä ja kertoi, että suurin hänen näkemänsä ruokavallankumous on tapahtunut juuri Australiassa tämän tv-sarjan myötä. Se näyttää, miten valtavan paljon oppimisen eteen on tehtävä työtä ja miten se työnteko lopulta palkitsee.  



Ilona-seminaarissa yli 300 suomalaista


Ilona IT Oy kutsui jo perinteiseen tapaan suomalaiset BETT-osallistujat yhteen. Tänä vuonna tarjolla oli seminaari (ja ihania herkkuja!) British Museumissa.

Bridging the Next Digital Divide, Anthony Salcito, Microsoft Education
  • En tykkää sanasta e-learning, se on vain oppimista. Teknologia sulautunut arkeen. 
  • Oppiminen muuttunut mobiilien myötä. Mm. jakamista enemmän. 
  • Monessa maassa vanhemmat tuotava mukaan teknologian maailmaan, jotta he voivat tukea lapsiaan. 
  • Kouluissa pitäisi miettiä tarkemmin teknologiasta when, where and why? 

Making technology accessible, affordable & sustainable, Carmen Ene, 3 Step IT
  • Access is superior to ownership.

Learning and education in the global and digital work? Kirsti Lonka, Helsingin yliopisto

Lopuksi upotan tähän vielä talteen BETT-messuilla esitysten välissä usein pyörineen BETT-videon.




-  -  -  -  -
Tutustu myös koontiin suomalaisten BETT-messujen ja oheistapahtumien matkaraporteista!

Kirjautuminen ja kyberturva

Tästä blogistani löytyy tätä kirjoitusta aloittaessani 208 julkaisua ja 34 luonnosta. Osa luonnoksista on alustavia ideoita tuleviksi kirjoituksiksi, mutta aika moni on jäänyt kesken, useimmiten ajanpuutteen vuoksi. Vuoden viimeisiin päiviin sopii hyvin siivoaminen, joten poimin alle näistä julkaisematomista luonnoksista pari näkökulmaa ja BETT-messuista vielä toisen julkaisun myöhemmn tänään julkaistavaksi.


Kun kirjaudut uuteen palveluun, muista nämä kolme kohtaa 


  1. Kirjoita tunnus ja salasana itsellesi muistiin. Ne voi koodata itselleen niin, että vaikka salasanalista joutuisi vääriin käsiin, muut eivät niitä ymmärrä. Tarjolla on myös salasanapalveluita (password manager), joissa kaikki salasanat ovat yhden vahvan salasanan takana. Ohjeet hyvän salasanan luomiseen löydät alla mainitun Kodin kyberturvaoppaan sivulta 13.
  2. Muokkaa profiilisi, jotta valitset mitä ja paljonko itsestäsi kerrot. Kun sovelluksessa on tarkoitus olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa, on profiili syytä laittaa kuntoon ennen muiden seuraamista tai verkostoitumispyyntöjen lähettämistä. Esimerkiksi itse saan jatkuvasti uusia seuraajia Twitteristä. Päätös mahdollisesta takaisin seuraamisesta tulee tehtyä nopeasti. Uusia seuraajia tuli jouluviikollakin 10, joten jos kuvauksessa ei viitata opetusalaan tai someen/digiin tms, jätän helposti seuraamatta. 
  3. Katso läpi asetukset ja muokkaa ne haluamallasi tavalla: Näin kieli ja aikavyöhyke tulevat kuntoon. Samalla usein valitset esimerkiksi kuinka julkisesti sisältöjä jaat ja millaisista tapahtumista saat sähköpostia.  


Kyberturvaoppaita meille kaikille


Miksi minun tai sinun tulisi olla kiinnostunut kyberturvasta? Sen merkitys on suuri jo nyt ja kasvaa entisestään palveluiden digitalisoituessa lisää ja esineiden internetin (IoT) myötä. Jyväskylän yliopiston kyberturvallisuuden lehtori Pasi Moilanen on todennut, että tietoturvasta 80 % on ihmisen käytöstä ja vain 20 % tekniikkaa. Sitä ei siis voi kokonaan ulkoistaa muille, töissä eikä kotona.

Jyväskylän yliopisto on julkaissut yhdessä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kanssa oppaan: Kyberin taskutieto: keskeisin kybermaailmasta jokaiselle (Lönnqvist & Moilanen 2017). Se on jokaiselle kansalaiselle tarkoitettu selkeä 16-sivuinen opas. CC BY-NC-ND-lisenssillä jaetun oppaan lisäksi verkosta löytyy koulutusmateriaalia, videoluento ja verkkokurssi aiheesta.

Puolustusministeriön Turvallisuuskomitea on julkaissut Jaana Laitisen kirjoittaman oppaan Kodin kyberoppaan- ohjeita digitaaliseen arkeen (2017). Se on peräti 64-sivuinen, mutta sisällysluettelon avulla on helppo poimia ne kohdat, joissa itsellä arvelee olevan kertaamisen tarvetta.

Esipuheessa toivotaan, että "lukija rohkaistuu ottamaan digitalisaation ystäväkseen ja uskaltaa luovia turvallisesti bittien virrassa. Riskit on tärkeä tiedostaa, mutta vielä tärkeämpää on nauttia digitaalisten palveluiden hyödyistä ja iloista."



19.12.2017

Joulukuun webinaaritallenteita

Suomessa järjestetään viikottain useita maksuttomia webinaareja eli verkkoseminaareja opettajille. Niistä suurin osa myös tallennetaan, joten ne ovat katsottavissa silloin kun itselle parhaiten sopii. Tämän lisäksi mm. kesäyliopistot järjestävät edullisia webinaarisarjoja ja lisää valikoimaa löytää suuntaamalla katseet Suomen ulkopuolelle.

Tieto webinaareista on hajallaan eri oppilaitosten, verkostojen, hankkeiden ja yritysten sivuilla, mutta aktiivisena somen seuraajana oli ylläpitänyt opetusalan webinaarien listausta. Aloitin sen noin kuusi vuotta sitten PAOK-hankkeen sivulla ja sen jälkeen olen jatkanut sitä tämän blogin webinaarit-sivulla.

Vedän webinaareja lähes viikottain ja jotakuinkin yhtä usein niihin myös itse osallistun. Alla on kolmen joulukuisen esitykseni tallenteet ja diat. Kahdessa ensimmäisessä on muitakin puhujia, joten niistä saa laajemman kattauksen käsillä olleesta teemasta.


Maksuttomat verkkotyökalut arviointiin ja osallistamiseen


Digikilta on laaja verkostohanke esi- ja perusopetuksen sähköisten oppimisympäristöjen kehittämiseksi. Se järjestää kaikille avoimia webinaareja. Joulukuun kahden tunnin webinaarissa esillä oli seitsemän näkökulmaa sähköiseen arviointiin asiantuntija- ja yrityspuheenvuorojen kautta.

Digikillan sivulta löydät tallenteet kustakin osuudesta erikseen. Oman osuuteni otsikkona oli Maksuttomat verkkotyökalut arviointiin ja osallistamiseen. Esitykseni diat ja lisämateriaalit löydät tämän blogin sähköisten kokeiden sivulta.


Digitaalisuus osana opetusta


LAMKissa järjestettiin Opettajuuden valmennusohjelma LOVE-päätöstilaisuus, missä pidin puheenvuoron teemasta Digitaalisuus osana opetusta (tallenne ja diat).

Seminaarin päätteeksi palkittiin 21 opettajaa, jotka
olivat suorittaneet kaikki kahdeksan osaamimerkkiä.
Kuva: Matleena Laakso CC BY
Tilaisuuden päätteeksi kerrottiin valmennusohjelmassa tehdyistä osaamisen näytöistä. LAMKissa 92 opettajaa oli suorittanut kaikkiaan 409 osaamismerkkiä. Suosituin oli tiimiopettajuus (90 kpl), toiseksi suosituin uudistava oppiminen ja uudet opetusmenetelmät (66 kpl) ja kolmanneksi suosituin tulevaisuusajattelu (60 kpl).



Hyvät ideat jakoon!


Olen tehnyt noin vuoden ajan sivutoimisesti töitä Turun yliopiston lukio-opettajille suunnatussa Scholae Futurum -hankkeessa. Sen päätöswebinaarin ja tallenne, linkit ja diat löytyvät tältä hankesivulta.


Tutustu myös näihin

Suuri osa täydennyskoulutuksesta on siirtynyt verkkoon, mutta onneksi kasvokkaisiakin koulutuksia järjestetään. Tässä Alajärven ja Vimpelin lukioiden opettajat harjoittelevat mm. Padlettia, Adobe Sparkia ja Notegraphya. Kuva: Matleena Laakso CC BY. Kuva on muokattu Prisma-sovelluksella (Android, iOS).

5.12.2017

Onnea satavuotias Suomi!

Valmiina Suomi100-juhliin Pyynikillä asuneen
isoäidin siskon, pianonsoiton opettaja Irja Yläsen
1950-luvun juhlamekossa.
Olemme asuneet yli kymmenen vuotta puuseppä Vilho Aleniuksen rakentamassa rintamamiestalossa. Tontteja näihin taloihin annettiin ja myytiin edullisesti rintamamiehille. Näin he saivat ikään kuin kiitokseksi palan maasta, jota olivat olleet puolustamassa. Monien tällaisten perinteiden kautta Suomen historia koskettaa muutenkin kuin oman suvun kautta.

Vasta tänä vuonna oivalsin, että synnyin Suomen 50-juhlavuonna! Tämän julkaisun kuvissa juhlin 100-vuotiasta Suomea. Ensimmäisenä on jo lauantaina Facebookiin jakamani kuva, missä olen lähdössä xVarikkolaisten eLinnanjuhliin.

Juhlissa Finlandiaa kuunnellen joimme maljat Suomelle ja perinteitä kunnioitettiin kättelyseremonialla toimittajan raportoidessa kohumekkoja, koruja, laahukselle astumisia ja kunniamerkkejä. Diplomaattikuntakin oli edustettuna vuoden Japanissa vaihdossa olleen juhlijan kautta. Nyyttäritarjoiluissa oli panostettu suomalaisiin herkkuihin ja tarjolla on linnan booliakin, 1970-luvulla julkisuuteen vuotaneen reseptin mukaan tehtynä.

Ylläni minulla on isoäitini siskon Irjan juhlapuku 1950-luvulta ja juhlakorut ovat sekä isoäidiltä että puolisoni mummilta. Irja oli 12-vuotias, kun hänen isänsä ammuttiin jäälle Helsingin edustalla vuoden 1918 sodassa. Irjasta kasvoi pianonsoiton opettaja, joka otti oppilaita vastaan Tampereella Mariankadulla. Tämä puku lienee ollut hänellä päällä ainakin monissa konserteissa.

Omat isoisäni jäivät sotavuosista henkiin ja sain pitää heidät suunnilleen rippikouluikään asti. Isoisäni oli maanmittausinsinööri ja teki niitä töitä ainakin välirauhan aikana kannaksella. Osan sotavuosista hän joutui viettämään tuberkuloosiparantolassa. Isoisä oli kuulemma kiireinen etenkin sotien jälkeen, sillä Kurun, Virtain ja Ruoveden piirin maanmittausinsinöörinä hän hoiti karjalaisten asuttamista.

Kommentti 8.12.17: Suomi100-juhla innosti haastattelemaan vanhempia sukulaisia ja tein kahteen edelliseen kappaleeseen pientä tarkennusta sukulaisten tarinoihin.

Ukkini puolestaan palveli kotirintamalla Enonkoskella ja hänen raskas työnsä oli pappina viedä suruviestejä paikkakunnan taloihin ja lohduttaa ja auttaa sen minkä kykeni. Isoäitini ja mummini olivat sotavuosina pienten lasten äitejä eivätkä siten kovin paljoa lottatoimintaan ehtineet, mutta varmasti sota näkyi heidän elämässä myös ammatin kautta: mummini oli sairaanhoitaja ja isoäitini kotitalousopettaja. Kun mummini synnytti toista lastaan, isääni, hän kuuli rintamalta tykkien jylinän. Yhdessä onnittelukortissa onniteltiin erityisesti siitä, kun syntyi poika. Kun Suomi sai uuden sotilaan.

"Isät, veljet, verellään, vihki sinut viiriksi vapaan maan." Olen suunnattoman kiitollinen Suomen itsenäisyydestä ja kaikille, jotka sitä joutuivat puolustamaan. Sen hinta on ollut kova, mutta me onnistuimme - YHDESSÄ, kuten juhlavuoden teema kuuluu. Suomi on todistanut, miten pienikin voi ponnistaa maailman kärkeen. kuten Tilastokeskuksen koonti otsikolla Suomi maailman kärjessä kertoo. Se on aivan uskomatonta luettavaa ja näiden faktojen pohjalta voi kuka tahansa ylpeänä maatamme esitellä, kuten itse tein heinäkuussa Kiinassa (ks. bloggaus). Ei maailma toki valmis ole, mutta hyvällä tiellä me olemme!

Huomenna suuntaan Kalevankankaalle, missä 749 sankarivainajan hautaa kunnioitetaan kunniavartiolla kello 11.45-12.30. Tällöin jokaisen sankarihaudan luona seisoo kunnianosoituksena haudatun kuolinhetken ikätoveri (lue tapahtumasta verkosta). Iltapäivällä katan pöydän sinivalkoiseksi ja koreaksi ystäväperheellemme ja illalla ainakin me naiset katsomme perinteisesti Linnanjuhlia. Viimeistään siinä vaiheessa, kun kaikki presidentit viimeisinä saapuvat kättelyyn, haetaan meillä aina miehet ja lapsetkin television ääreen.

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille teille blogini lukijoille ja koko Suomelle!


Suomi100-somekuvia


Facebookin Suomi100-kehys
Juhlan kunniaksi moni on vaihtanut someen profiili- tai taustakuvaksi Suomi100-teeman ja tuonut verkkoympäristöihin erilaisia onnittelukuvia. Itse latasin pirkanmaalaisen Digiosalliseksi-hankkeen TAMKin tiimin blogiin onnittelut Suomi100Tampere-grafiikalla. 

En juuri ole Facebookissa harrastanut profiilikuvan kehyksiä, mutta nyt sellaisen laitoin. Näet vaihtoehdot, kun klikkaat jonkun kehyksen vaihtaneen kuvan kohdalta laatikkoa kokeile. Yksistään #Suomi100-kehyksiä on tarjolla toistakymmentä ja niiden jälkeen voi sitten halutessaan jatkaa jouluteemalla.

Profiilikuvan kehykset on tarkoitettu väliaikaisiksi, joten niillä voi ottaa kantaa lukuisiin ajankohtaisiin teemoihin tai juhlistaa erilaisia teemaviikkoja tai muita merkkitapahtumia. Valitessasi Facebookin profiilikuvallesi kehyksen, määrittelet, kauanko se on profiilikuvasi päällä. 

Suomi100-sivustolta puolestaan löytyy Suomen kasvot -niminen työkalu, minkä avulla voi muokata kuvastaan sinivalkoisen kuvan, joka on samaa tyyliä Suomi100-grafiikoiden kanssa.  

Suomen kasvot -sivulla voit muutamien vaihtoehtojen avulla muokata omat Suomen kasvosi.