27.10.2022

ITK2022: Nostoja konferenssipäivien annista

Hotellin vanha rakennus ja ruskan väreissä hehkuva puu.
Aulanko ja ruskan värit
Minun työvuoteni tärkein tapahtuma ITK keräsi 32. kertaa koolle 2000 ihmistä, 200 esitystä ja 80 yritystä ja organisaatiota sekä paljon hyvää mieltä, kuten konferenssin johtaja Jarmo Viteli avajaisissa hehkutti. Tämän syksyn konferenssin jälkeen palataan koronan jäljiltä normaaliin aikatauluun eli kokoonnutaan Aulangolle keväisin. Merkkaa siis kalenteriin 19.-21.4.2023.

Call for papers on avoinna 21.11. asti teemalla Oppimisen huikea ihanuus. Jos sinulla on idea siitä, mistä haluaisit minun pitävän esityksen, niin kerro minullekin! Muistakin toiveista kannattaa vinkata, sillä sain kutsun suunnitteluryhmään.


Metaversen ihmettelyä

Yritän vasta itsekin ymmärtää, mitä on metaversumi (engl. metaverse), joka kutsutaan mm. internetin seuraavaksi askeleeksi tai kolmiulotteiseksi internetiksi. Wikipedian mukaan se on "Internetin suunniteltu iteraatio, joka koostuu pysyvistä, jaetuista, 3D-virtuaalitiloista, jotka on linkitetty yhteiseen interaktiiviseen virtuaaliuniversumiin". 

Alla muutama HP:n Timo Livistön keynoten perusteella kirjoittamani tviitti, mutta voin edelleen yhtyä Jarmo Vitelin kommenttiin siitä, että olen edelleen hämilläni siitä, mitä metaverse on, mutta nyt olen sitä hieman korkeammalla tasolla.
  • Metaverseä ei ole ilman virtuaalitodellisuutta. Teknologia on näille molemmille jo valmis, mutta sisällöt puuttuvat. Siitä heitän teillekin (ITK-osallistujille) palloa.
  • Metaverse on verkko, uusi internet - ei yksittäinen palvelu. Facebookista löytyy ryhmä Metaverse Suomi.
  • Omniverse on nyt metaversen johtava toimija. Sen digitaaliset kaksoset voivat ratkaista maailman suuria haasteita. Sen avulla saadaan esimerkiksi tarkimmat sääennusteet ja huulisynkat eri kielille.


Verkkokurssi verkkokurssien rakentamisesta


Avajaisten jälkeen kuuntelin Lumikki Hedmanin ja Marja-Leena Lakkalan esityksen Verkkokurssista verkkokurssien rakentamisesta. Omnian Moodle-kurssi H5P-sisältöineen on ladattavissa omaan käyttöön Avointen oppimateriaalien kirjaston tästä linkistä.


Hybridiopetus

Hybridiopetus oli vahvasti esillä, kuten koronan jälkimainingeissa saattoi olettaakin. Täydensin ITK-esitysten pohjalta Hybridiopetuksen Padlet-koontia ja alla muutama nosto esityksistä, joita olin kuuntelemassa.
  • Helsingin yliopiston harjoittelukoulut halusivat perehtyä hybridiin kunnolla, ei vain kokeilukulttuurin periaattein. Niinpä ne kehittivät "etäopetuksen palvelumuotoilun pohjalta tieto- ja tutkimusperustaisen hybridiopetuksen mallin", jota Johanna Norppa ja Perttu Ervelius esittelivät. Malli syntyi Hybridilukio-hankkeen kolmen pilottikierroksen tuloksena ja  suunnittelutyökalu ja opas löytyvät Hybridilukio-hankkeen materiaaleista.
    Esiintyjät kertoivat sekoittavansa lähi- ja etäosallistujat pienryhmätyöskentelyiden ajaksi. Se ei näin koronan jälkimainingeissa ole enää teknisesti haastavaa ja se aktivoi etäosallistujia ja edistää vuorovaikutusta koko ryhmän kesken. Hienona esimerkkinä kerrottiin, että kun aiemmin kaksi naapurilukiota järjesti matematiikan kertauskurssin keväisin, nyt toinen pitää sen keväällä, toinen syksyllä. Opiskelijat voivat osallistua kumpaan vain, lähinä tai etänä. Kulut ovat entiset, mutta uusi toimintatapa palvelee paremmin opiskelijoita.
  • Jari Laru Oulun ylipistosta esitteli hybridiä kahdesta näkökulmasta, joka olivat kansainvälinen tutkimuskirjallisuus ja katsaus ilmiöön suomalaisten opettajien haastatteluiden ja some-keskusteluiden perusteella. Esitys lähteineen löytyy Avointen oppimateriaalien kirjastosta: Korona meni, hybridi tuli vai kuinka? Kun hybridissä yleisesti pyritään siihen, että opetus on yhtä hyvää lähi- ja etäosallistujille, Jari kysyi, pitäisikö lähinä paikalle saapuville tarjota jotain lisäarvoa? Itse jäin pohtimaan myös toista kysymystä: mitä tarkoittaisi, jos hybridiopetukseen olisi Teamsin ja Zoomin sijaan ihan oma työkalunsa? Jari nosti esiin korona-ajan tuomia ongelmia ja pohti sitä, koetaanko ne uudelleen siellä, missä siirrytään hybridiin. Ainakin korkea-asteelle hybridi näyttää tulleen jäädäkseen.,
  • Anna Pulkkinen ja Paula Santapakka Centria-amk:sta kertoivat heillä kokeilussa olevasta HyFlex-mallista (hybrid flexibility). Sen idea on, että oppija voi jokaisen oppitunnin osalta erikseen valita, osallistuuko lähinä, reaaliaikaisesti etänä vai eriaikaisesti etänä. Lue lisää Annan kirjoituksesta: Mistä puhutaan, kun puhutaan HyFlexista?



XR - Extended Reality -teemat


Ville Palkinen kumppaneineen esitteli Hololenssien avulla, mitä AR tarkoittaa ammatin opiskelussa. Esityksessä lisätyn ja virtuaalitodellisuuden eduksi nostettiin ainakin kustannukset, työturvallisuus, kestäväkehitys, pelillisyydellä motivointi, ammatillisen koulutuksen vetovoiman lisääminen ja tulevaisuuden työelämätaitojen opettelu. Ville lupasi, että meistä jokainen osaisi luoda sisältöjä Microsoftin Dynamics 365 Guides -työkalulla. Vaativampiin sisältöihin tarvitaan sitten esimerkiksi Unity.


Itä-Suomen norssissa oppijat ovat luoneen AR-sisältöjä Tarina-sovelluksella Mari Heiskasen ja Janne Hakalan johdolla. Mukana oli myös sovelluksen kehittäjä CTRL Reality. Sovelluksella voi luoda pakopelejä niin, että etenemään pääsee aina tietyn tehtävän ratkaistuaan. Rantakylän Norssilla oppijat tutkivat, miten kotikaupungin rakennettu ympäristö on muuttunut sotien jälkeee. Toinen kokeilu tuotti kristinuskon polun 8-luokkalaisille koulun lähiympäristöön. 

Virtuaalitodellisuus kuuluu myös erityisopetukseen, kertoivat Kirsi Ek ja Taru Koivisto Kiipulasta esitellessään tiettävästi Suomen ensimmäistä erityisopetuksen VR-hanketta. UFO-uudet fyysisvirtuaaliset oppimisympäristöt ESR-hankkeessa on mukana myös Live-säätiö. Esityksessä painotettiin, että heillä pelillisissä materiaaleissa saavutettavuus ja aidot työelämätilanteet ovat tärkeitä. Kun talvella on vaikea opetella puutarhanhoitoa, virtuaalisissa ympäristöissä sekin onnistuu. Ammatillisten taitojen lisäksi virtuaaliympäristöissä on harjoiteltu sosiaalisia tilanteita ja saatu tärkeää välitöntä palautetta. 

Itse nostin muutaman teeman XR-teemasta esiin perinteisessä perjantain AIXR-esityksessä. Siitä kerroin aiemmassa bloggauksessa: AIXR 2022 ennen ITK-päättäjäisiä Areena-salissa


Vuorovaikutus verkossa

Tuula Nousiainen ja Ilona Laakkonen jakoivat kokemuksia opettajankoulutuksen kokemuksista liittyen vuorovaikutuksesta verkkoympäristössä (ks. esityksen diat). Niiden mukaan sosiaalinen läsnäolo syntyy vuorovaikutuksesta ja sitä tuottavat mm. tunteiden ja ryhmän koheesion ilmaiseminen ja avoin viestintä.


Uusia oppaita julkaistiin ja koottuja materiaaleja mainostettiin



Millaisia trendejä ilmassa?


ITK on niin laaja tapahtuma, että tässä on vain yksittäisiä poimintoja. Tarkempaan tutustumiseen ovat tarjolla konferenssisivut. Tämän hetken trendeistä kävin kuuntelemassa hybridiopetuksen, XR:n ja etä- ja verkko-opetuksen teemoja. Metaverseä vasta sulattelen, mutta avajaisesitys ja keskustelut kyllä laajensivat ymmärrystäni siitä, että 3D-mallintaminen ei ole vain yksittäisten esineiden mallintamista, vaan esimerkiksi kokonaisten oppimistilojen mallintamista. Itse asiassa 3D, VR-maailmat ja metaverse taitavat olla kovin lähellä toisiaan. Siinä maailmassa minulla riittää oppimista.  

Toinen keskusteluissa esille noussut ajatus on reilu datatalous, mitä on tullut viime viikkoina pyöriteltyä mielessä lähinnä vapaa-ajan kysymysten näkökulmasta. En vielä ihan tavoita sitä, mitä kaikkea se mahdollistaisi oppilaitosten näkökulmasta, mutta ajatuksen idutkin ovat tärkeitä, ei vain osaaminen ja tietäminen. Aiheesta tietää enemmän ainakin Tarmo Toikkanen, joka työskentelee Sitran Datatalouden tiekartta -projektissa (tilaa uutiskirjeitä). Teema on esillä myös eOppimiskeskuksen verkostotapaamisessa 24.11. Tampereella, mutta verkossakin voi osallistua. Sinne jo ilmoittauduin!

Samasta tapahtumasta voi poimia muitakin trendejä. Yksi somekollega tutkaili erityisesti kestävän kehityksen teemoja, toinen iloitsi siitä, miten laajasti STEAM oli esillä. Trendejä nostetaan esiin myös Suomen eOppimiskeskus ry:n SeOppi-lehdessä. Ja pakko heittää vielä loppuun yksi vahvasti tästä päivästä kertova toivotus hetkestä, kun päättäjäisten jälkeen lähdimme kukin kotia kohti: "Hyvää viikonloppua! Ihanaa, että sähkö on nyt halpaa - voi vaikka saunoa koko viikonlopun!"



Piispan terveiset


Päättäjäisissä piispa Mari Leppänen piti erinomaisen puheen. Tästä siitä vielä muutama Twitter-poiminta.
  • Onko teknologia neutraalia? Sikäli kyllä, että sitä voi käyttää hyvään ja pahaan. Vanha teknologia oli konkreettista ja tavoitteet tiedossa. Uusi teknologia teoreettista ja usein pyrkii tehostamaan jotain.
  • Käytänkö teknologiaa vai käyttääkö teknologia minua? Kumpi on piika ja kumpi emäntä?
  • Teknologian käytössä oleellista on tunnistaa, tekeekö se sinulle hyvää vai pahaa. Esimerkkeinä eri somen kanavat ja niiden määrä, älykello, kehon mittaaminen ym.
  • Ihmisen ei ole hyvä olla yksin. Tarvitsemme kohtaamisia ja nuoret ”yhdessä nuhjaamista”. Toisia auttamalla autamme myös itseämme, kuten lukion hyvinvointikurssin esimerkki vapaaehtoistyöstä kertoi.

Piispa @MariLeppane kotiläksy meille kaikille. Sydämellinen kiitos erinomaisesta loppupuheenvuorosta ja kiteytyksestä. #itk2022 pic.twitter.com/5SkFqaqyXr


Muut bloggaukseni ITK2022-konferenssista 

Kirjoittaja: at
Tunnisteet: , , , ,

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos, että haluat kommentoida! Roskapostien suuren määrän vuoksi käytössä on kommenttien ennakkohyväksyntä.

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)