NotebookLM luo podcasteja omista materiaaleista

Voi Luoja! Mitä ihmettä oletkaan antanut meidän ihmisten keksiä? Tekoäly yllättää jatkuvasti. Googlen NotebookLM on ollut minulle tämän syksyn järisyttävin tekoälykokemus. Ja samalla en voi kuin rukoilla, että me ihmiset käyttäisimme hurjalla vauhdilla kehittyvää tekoälyä hyvään, emme toistemme ja tämän pallon tuhoamiseen.

Löysin sovelluksen jo syyskuussa, kun audioyhteenveto- eli podcast-toiminto julkaistiin. Syksyn aikana experimental-vaihe on jätetty taakse. Lokakuusta alkaen on voinut ohjeistaa millaisia audioyhteenvetoja haluaa sovelluksen tekevän. Nyt sovellus on tullut saataville Google Workspace -ympäristöönkin. Myös ensimmäisten Plus-lisenssien hinnat on julkaistu. Alla kerron tulevistakin uudistuksista.

Näin se toimii

Tein ensimmäisen kokeilun syöttämällä aineistoksi tiedoston, missä oli blogipostaukseni noin vuoden ajalta. Noin minuutissa sain 63 sivusta suomenkielisestä tekstistä englanninkielisen energisen audioyhteenvedon (10 min). Tällaisen yhteenvedon olen nyt tehnyt mm. viidestä edellisestä blogijulkaisusta. 

Sovelluksen ikäraja on 18 vuotta, kuten suuressa osassa tekoälysovelluksia. Kirjauduttuasi voit luoda tällä hetkellä maksutta sata muistikirjaa ja niistä jokaiseen saat lähteeksi 50 dokumenttia. Niistä jokainen voi sisältää 500 000 sanaa ja tiedostoiksi käy esim. PDF, tekstitetty julkinen YouTube-video, teksti tai linkki tekstiin, MP3, WAV, Google Docs ja Slides. Sovellus kehottaa välttämään lähteitä, joihin sinulla ei ole oikeuksia. Se myös kertoo, ettei se käytä lataamiasi lähteitä tai luomaasi sisältöä mallin kouluttamiseen.

Seuraavaksi tekoäly tekee lähteistäsi tiivistykset. Voit myös lisätä omia muistiinpanoja ja halutessasi lisätä ne lähteiksi. Tämän jälkeen voit chattailla muistikirjan kanssa lähteidesi pohjalta. Se onnistuu myös suomeksi. Anne Rongas totesi Opeblogin historiasta tekoälyllä poimittua -kirjoituksessaan ja syötettyään NotebookLM:lle koko bloginsa sisällön, että "voin nyt jutella oman blogini kanssa ja tarkistaa, olenko edelleen itseni kanssa samaa mieltä". Kyllä minä Annen tutun ajatusmaailman myös hänen jakamastaan podcastista tunnistin.

Muistikirjoista voi luoda podcastien ohella myös UKK-koonnin, sisällysluettelon, aikajanan, koepaketin ja tietopaketin. Jonkin verran näitäkin testailin, mutta innostuin eniten podcasteista, jotka yleensä onnistuvat varsin hyvin. Kahdesti olen pyytänyt uutta podcastia: toisella kertaa en ollut tyytyväinen sisällön painotuksiin, toisella kertaa podcastista tuli liian pitkä. Podcastit luodaan muistikirjan lähteiden pohjalta, toistaiseksi vain englanniksi. Niitä voi luoda maksutta päivittäin kolme ja keskusteluita 50. Voit lukea lisää Googlen englanninkielisistä ohjeista.

Uudistuksia tulossa

Joulukuun puolivälissä 2024 tiedotettiin, että käyttöliittymän ulkoasu on uudistumassa, joten yksityiskohtaisia ohjeita ei nyt kannata jakaa. Näkymä tullaan järjestämään kolmeen osaan: lähteisiin, keskusteluun ja studioon, jossa voit luoda uusia sisältöjä muistikirjan aineistoista. Uutena on tulossa myös mahdollisuus liittyä podcasteihin keskustelijaksi. Tai muuten vain jutella ääneen aineiston kanssa tekoälytutorin tavoin.

Plus-lisenssi tuo paremman tietoturvan ja -suojan sekä enemmän muistikirjoja ja tilaa lähteiden lataamiseen. Sen avulla voit jakaa muistikirjoja tai ainoastaan niiden keskustelumahdollisuuden. Voit myös määritellä keskustelijan tyylin ja vastausten pituuden. Saat myös analytiikkaa muistikirjan käytöstä.

Omia kokemuksia ja ideoita

Onhan tämä pari vuotta tekoälyn parissa yllättänyt monesti. Olihan se hurjaa kuunnella ensimmäisiä podcasteja. Alkuun vain hämmästelin ja kokemuksen myötä löysin jo muutamia erilaisia käyttötapoja. 

• Toisten reflektiot ja tulkinnat laajentavat omaakin ymmärrystä: Kun oppija reflektoi oppimaansa esimerkiksi webinaarin päätteeksi, ohjaustuokiossa tai oppimispäiväkirjassa, toimii se samalla palautteena opettajalle. Se auttaa oppijoiden tuntemisessa ja sitten opintojakson sisältöjen paremmassa kohdistamisessa kohderyhmälle. Kun tekoäly käsittelee sinun tuottamaa aineistoa, sekin löytää parhaimmillaan jonkun uuden tulkinnan tai näkökulman tai yhdistelee asioita jotenkin uudella tavalla. Näin toisen henkilön tai tekoälyn tulkinta voi parhaimmillaan laajentaa omaakin ymmärrystä.
• Minulla on Tampereen yliopistolla käynnissä kirjastoalan täydennyskoulutus. Kaikki webinaarit ovat iltaisin klo 18-20. Tulin kerran pitäneeksi yhden varsin teoreettisen ja aivan liikaa yksinpuhelua sisältäneen luennon ryhmän fasilitoinnista. Kaikki oma tekeminen jäi odottamaan seuraavaan webinaariin, missä harjoittelimme aiheeseen liittyviä työkaluja. Niinpä keksin, että teen sisällöistä audioyhteenvedon. Kätevintä olisi ollut tehdä se tallenteen tekstityksestä, mutta kun en ollut kysynyt tähän osallistujien lupaa, tein yhteenvedon PDF:nä jaetusta fasilitoinnin diasarjasta. Voit kuunnella yhteenvedon tästä (13 min). Tämä on yksi tapa opettajalle tarjota tiivistyksiä tai miksei johdantoakin opiskeltavasta asiasta.
• Syötin muistikirjaan blogini sisällöt reilun vuoden ajalta ja kysyin ehdotuksia ITK-konferenssiin tarjottaviksi esityksiksi. Ehdotukset olivat hyvin samankaltaisia, mitä itsekin olin ajatellut.
• Olen pitänyt tänä syksynä kolme koulutusta englanniksi. Blogissani on kyllä englanninkielinen sivu, mutta on ollut kiva mainita myös, että uusimmat blogijulkaisut löytyvät englanninkielisinä podcasteina. Toki blogitekstien kääntämiseenkin on lukuisia sovelluksia, mutta kaikki eivät niitä tunne. Oletko huomannut, että Google Lens löytyy Chrome-selaimesta, kun klikkaa osoiteriviä? Se osaa mm. kääntää tai lukea tekstiä, myös kuvista. 
• Pian tulossa oleva uudistus, mikä mahdollistaa käyttäjien osallistumiseen keskusteluihin vie sovelluksen opetuskäytön aivan uudelle tasolle. Plus-sovelluksella opettaja voi ladata esimerkiksi kurssin kaikki materiaalit yhteen muistikirjaan ja antaa sitten oppijoiden keskustella aineistojen kanssa. 
• Ihan kaikki ei ole onnistut. Latasin sovellukseen koko blogini sisällön (410 kirjoitusta ja 15 sivua) ja pyysin podcastia digipedagogiikan trendeistä. En saanut hyvää podcastia enkä ollut tyytyväinen aikajanaankaan. Mainittakoon silti, että kun aiemmin olen todennut, ettei tekoäly osaa jotain, myöhemmin olen ymmärtänyt sen johtuneeen omasta taidostani luoda kehotteita. Tällaisen ohjeen annoin: "Luo syväluotaava keskustelu Matleenan blogin julkaisuista vuosien varrella. Nosta esiin digipedagogiikan trendejä, joita ovat olleet mm. mobiilioppiminen, avoin jakaminen, oppijoiden aktivointi ja osallistaminen, mihin paneuduttiin etenkin pandemian aikana, sekä viime vuosina generatiivinen tekoäly. Reilun 10 vuoden aikana on tullut tarjolle runsaasti hyviä verkon sovelluksia niin oppijoiden kun oppijoiden käyttöönkin. Blogeista ja wikeistä siirryttiin sosiaaliseen mediaa ja sitten erilaisiin verkkosisältöjen luomisen sovelluksiin, kuten ThingLink, H5P-työkalut ja Adobe Express." 

Löydät NotebookLM:n tekemät podcastini YouTube-soittolistalta AI-generated podcasts of Matleena Laakso's materials. Ne voi hyvin ottaa mukaan päiväkävelylle, sillä muuta katsottavaa videoissa ei ole kuin alussa muutama lause taustatiedoksi suomeksi ja englanniksi. Videoiden kuvauksista löydät mm. podcastien teemoihin liittyvät linkit. Videot on tekstitetty englanniksi eli voit valita konekäännöksen eri kielille. Videoiden tekstityksen laatu vaihtelee. Osa on tehty YouTuben työkaluilla, osa paremmalla TurboScribellä (lue lisää aiemmasta bloggauksesta). Kaikkia olen ainakin pikaisesti korjannut lähinnä erisnimien osalta, mutta yhdenkään tekstitystä tai käännöstä ei ole huolellisesti tekoälyn jäljiltä korjannut.  

Kuva on tehty Adobe Expressillä.

Näiden kokemusten myötä kiitän kaikkia teitä lukijoita kuluneesta vuodesta sekä runsaasta ja lämmittävästä palautteesta, jota olen teiltä pitkin vuotta saanut. Toivotan onnellista joulun aikaa ja jatketaan ensi vuonna! 

Tammikuussa teen perinteisen koonnin kuluneesta työvuodestani. Lisäksi kokoan 12. kertaa yhteen suomalaisten matkakertomukset Lontoon BETT-opetusteknologiamessuilta 22.-24.1. (ks. BETT 2024), minne osallistun jo yhdeksättä kertaa. 

Suunnitelmissa on myös koota alkuvuodesta yhteen muutoksia verkon eri sovelluksissa.

Napkin visualisoi tekstisi

You can listen to this blog post as an AI-generated podcast: Napkin app turns your text into visuals (9 min). The podcast was created using Google NotebookLM AI. It has used the text and video below as a source material.

Tämän syksyn suurimmat WAU-elämykset tekoäly on tarjonnut minulle Napkin ja NotebookLM-sovellusten myötä. Notebookilla olen jo tehnyt monta englanninkielistä podcastia omista materiaaleista. Löydät ne AI-podcasts from Matleena Laakso's materials -soittolistalta. 

Napkin-sovelluksen löysin marraskuun alussa Suomen eOppimiskeskus ry:n virtuaalisilta aamukahveilta, missä Lauri Ylä-Jussila löytöään esitteli. Siitä asti olen tästä kokemusta kerännyt, tätä monissa tekoälykoulutuksissa esitellyt ja yrittänyt löytää aikaa tähän blogikirjoitukseen. Edellistä bloggausta kirjoittaessani en tätä vielä tuntenut, vaikka sen teemana oli Oppimisprosessin visualisointi.

Napkin on vielä beta-vaiheessa ja kaikille maksuton. Toistaiseksi kirjautuminen onnistuu Google-tunnuksin ja sähköpostilla (lausetta täydennetty julkaisuviikolla). Suosittelen ottamaan Professional Plan -lisenssin, niin saat kaikki herkut käyttöösi. Kun maksullinen lisenssi aikanaan julkaistaan, voit vaihtaa maksuttomaan. Käyttöehtojen mukaan saat julkaista ja käyttää luomaasi sisältöä, myös kaupallisesti. Ehkä on paikallaan muistuttaa, että mitään salaista tai henkilötietoja ei näihin verkon maksuttomiin pilvipalveluihin ole syytä viedä. Käyttöehdot voivat vielä muuttua ja organisaatiolisenssin myötä tullee tietoturvaankin lisää suojaa.

Sovelluksella voi visualisoida tekstiä kahdella tavalla: generoimalla tekstiä tekoälyllä ja sitten visualisoimalla sen tai tuomalla sinne omaa tekstiä visualisoitavaksi. Olen itse innostunut etenkin jälkimmäisestä. Kun olen jo jonkun asian miettinyt ja tiivistänyt listaukseksi, Napkin aika kivasti sen visualisoi. Näin saa hyvään pohjan, joka on toki aina vaatinut myös omaa muokkaamista etenkin tekstin osalta. Olen käyttänyt tätä toistaiseksi lähinnä paljon tekstiä sisältävien diojen visualisointiin. Luodut kuvat saa talteen eri tiedostomuodoissa ja niitä voi jakaa myös linkin avulla muille katsottavaksi, kommentoitavaksi tai muokattavaksi. 

Jo tällainen käyttö on hyödyllistä, mutta erityisesti minua kiehtoo tässä ja NotebookLM:n podcasteissa se, miten tekoäly muokkaa ja tulkitsee minun omia tekstejä tai muita materiaaleja. Parhaimmillaan tekoälyn tulkinnat ovat auttaneet minua oivaltamaan jonkun uuden näkökulman esillä olleeseen teemaan. 

Alla näytän Napkinin toimintaa videolla (7:55 min, tekstitetty). Videon alla on kolme sovelluksella tehtyä kuvaa tekoälyyn liittyen. Napkin ei tarjoa tekstivasteita, vaan ne pitäisi tehdä itse. Kuvissa on melko paljon tekstiä, noin 10 elementtiä jokaisessa, joten ihan kerralla niitä ei saa kopioitua. Nyt jätän tekstivasteet poikkeuksellisesti tekemättä, mutta pyynnöstä voin ne myöhemmin lisätä. 
     

Oppimisprosessin visualisointi

Oppimisprosessin metaforana käytetään
usein polkua, tietä tai matkaa.
Kuva: Pexels, pixabay.com.

Miten oppimisprosessia voi visualisoida, miksi niin kannattaa tehdä ja millä työkaluilla se onnistuu? Näitä teemoja käsittelen alla olevalla videolla (25 min) ja välillä lipsun laajemminkin visualisointiin opetuksessa. Videossa on kolme osaa: oppimisprosessit, visuaalisuus ja visualisoinnin työkalut. Selostukseni taustalla vaihtelevat diat ja selaimella näytettävät esimerkit.

Voit kuunnella blogijulkaisun ja sen videon sisällön myös Google NotebookLM -tekoälysovelluksen koostamana podcastina. Podcast on englanninkielinen, mutta jaoin sen YouTubeen, jotta voit valita automaattisen käännöksen haluamallesi kielelle.

Videolla mainitut lähteet, työkalut ja esimerkit

• Hanne Koli ja Leena Vainio: Oppimisprosessin suunnittelu.
• Video ei toistanut PowerPointin SmartArtia. Se löytyy lisää-välilehden kuvat-osiosta.
• Pedagogin digitystä ja ThingLink: ohje ja esimerkkejä.
• Tiina Pouhakan Telman Padlet sekä iltapäivän aikajana ja Padlet-ohjeet ja esimerkit.
• Postikortti: Neljä visuaalista oppimistehtävää.
• Auli Meronen: Visualisointi opetuksessa.
• Esa Riutta: Tee PowerPoint jossa keskeinen asia pysyy näkyvillä koko ajan! (3 min).
• Ajatuskartat - käyttötapoja ja sovelluksia.
• Adobe Express -ohjeet ja esimerkkikuvat.
• H5P-työkalujen ohjeet ja esimerkit (videolla Course Presentation).
• Napkin-sovellus ja lisää tekoälyohjeita ja sovelluksia.
• Ohjeiden blogisivu (em. lisäksi mm. Canva ja Flinga).

Kootut selitykset

Olen pienellä roolilla mukana TAMKin OPH-rahoitteisessa TRIPEDA II - Laatua pedagogiseen suunnitteluun -koulutushankkeessa. Tein videon kyseisen ryhmän tarpeisiin, mutta työmäärä taas jotenkin paisui resursoidusta, joten päätin jakaa videon julkisesti. 

Video on tehty vain yhdellä otolla, joskin neljässä osassa. Jos olisi aikaa, tekisin uusintaoton kerralla. Varsinkin kun vähän takkuan näytön tallentamisen vaihtoehtojen kanssa, kun olen TUNIn linjauksen mukaan (ehkä) vaihtamassa ScreenPalia Clipchampin editoriin. Editointi Clipchamp sopii erinomaisesti, mutten ole tyytyväinen sen ruudunkaappausvideoiden kaikkiin ominaisuuksiin, mutta jatkan harjoittelua.

Videon dead line oli eilen ja se oli monestakin syystä erittäin kiireinen päivä. Tekstittäminen ja jakaminen ensin YouTubeen ja sitten tehtävän kera myös HowSpaceen meni yöhön. Tämän bloggauksen viimeistelin ja julkaisin vasta aamulla. Onneksi tuli lisäaikaa ITK-esityksille! Call for Papers -vaihe on saanut jatkoaikaa tiistaille 5.11.2024 klo 24 asti. Nyt kaikki tekemään hienoja ehdotuksia Suomen tärkeimpään digipedagogiikan ja tekoälyn opetuskäytön konferenssiin, joka järjestetään Tampere-talossa 23.-25.4.2025.

H5P: Lumin muutokset ja tekoäly luonnostelun apuna

Tekoälyllä blogipostauksesta
tehdyn podcastin kansikuva.

Voit kuunnella blogijulkaisun ja sen kahden videon sisällön Google NotebookLM -tekoälysovelluksen koostamana podcastina. Pyysin sovelluksesta podcastia henkilöille, jotka jo tuntevat H5P-työkalut. Podcast on englanninkielinen, mutta jaoin sen YouTubeen, jotta voit valita automaattisen käännöksen haluamallesi kielelle. Kerron NotebookLM:stä sovelluksesta tulevassa blogijulkaisussa.

- - - - -

H5P pitää sisällään noin 60 erilaista työkalua verkkosisältöjen ja automaattisesti tarkastuvien tehtävien tekemiseen. Tässä kerron lyhyesti ja näytän perusteellisemmin videoilla tekoälyn käytöstä H5P-sisältöjen luonnostelussa ja Lumi-sovelluksen uudistuksista. Saksalaisen Lumin uudistukset vaikuttavat vain niihin, joilla ei ole omaa tai työpaikan verkkoympäristöä, minne avoimen lähdekoodin H5P-työkalut on asennettu. H5P:stä kerron tarkemmin H5P-blogisivulla, mistä löydät runsaasti ohjeita ja esimerkkien avoimen Moodle-kurssin.

Tekoäly apuna H5P-sisältöjen luomisessa

Tekoälysovellukset ovat mainioita apureita sisältöjä luonnosteltaessa. Hyvillä kehotteilla voit ideoida ja luoda sisältöjä, jotka saat kopioitua suoraan H5P:n tekstimuotoiseen editoriin niiden tehtävien osalta, missä se on käytettävissä. Kokeile vaikka muutamalla tämän Course Presentation -esityksen kehotteella. Voit käyttää esim. ChatGPT- tai Copilot-sovelluksia. 

Tekoäly löytyy sisäänrakennettuna vain maksullisesta h5p.comin Smart Imports -työkalusta. Se analysoi tekstit ja osaa tehdä kahdeksan eri sisältötyyppiä lähinnä käsitteiden harjoitteluun. Se ei toimi suomenkielisillä materiaaleilla.

 

Lumi tarjoaa maksutta enää työpöytäsovelluksen 

Oppilaitoksissa H5P-työkaluja käytetään useimmiten niin, että ne on asennettu Moodleen, toisinaan myös WordPressiin tai muihin ympäristöihin. Saksalaista Lumi-sovellusta tarvitset vain, jos sinulla ei ole käytössä H5P-työkaluja tukevaa ympäristöä. 

Lumi-sovelluksen selainversio on muuttunut maksulliseksi. Sitä voi kyllä kokeilla ensin 30 päivän ajan. Hinta edullisemmalla lisenssillä on noin 6 €/kk, mikä on huomattavasti H5P.comia edullisempi. Selainversion etuna on sisältöjen kätevä jakaminen suorana linkillä.

Työpöytäsovellus tarjoaa yli 40 työkalua ja se on jatkossakin maksuton. Tällöin jakaminen tulee tehdä HTML-tiedostona tai Scorm-pakettina. Näistä kerron lisää alla olevalla videolla.

Täydennystä videon sisältöön (lisätty & muokattu julkaisua seuraavan 2 pv aikana)

Olen käyttänyt Lumia etenkin sellaisten uusien sisältötyyppien testailuun, joita ei omista verkkoympäristöistäni vielä ole löytynyt. Lumi on toiminut jakamisen paikkana myös silloin, kun H5P-sisällön siirtäminen verkkoympäristöstä toiseen ei ole onnistunut niiden eri H5P-versioiden vuoksi. Nyt huomasin, että vastauksina näihin molempiin haasteisiin on sisältöjen tuominen Lumin työpöytäsovelluksesta Moodleen Scorm-pakettina. 

Tehtyäni alla olevan videon otin Lumin selainversioon tekemäni esimerkit talteen H5P-tiedostoina. Sitten avasin niistä tärkeimmät yksi kerrallaan työpöytäsovelluksella ja tallensin ne Scorm-paketteina ja jaoin avoimella Moodle-kurssillani. Kun Moodleen ja joihinkin muihinkin verkkoympäristöihin lisää uutta sisältöä, valikosta löytyy tämä mainittu Scorm-paketti. 

Scorm-pakettina jakaminen mahdollisti myös sen, että pystyin määrittelemään mm. suorituskertojen määrän. Niitä voi antaa harjoittelua varten rajattomasti tai määrittää vaikkapa kolme yritystä, joista huomioidaan esim. keskiarvo tai paras tulos. Tämä viittaisi siihen, että Scormina tuoden käytössä ovat ilmeisesti Moodlen oman H5P-lisäosan ominaisuudet, eivät H5P:n tekemän lisäosan, jota yleensä suosin. 

Videolla näytän, miten H5P-sisällöt voi jakaa HTML-tiedostoina. Kun testailin sitä enemmän, huomasin, että se ei aina toimi enkä tiedä miksi. Liittyykö se tehtäviin, joissa on runsaasti mediatiedostoja? Kerro, jos sinulla on selitys ja ehkä ratkaisukin tällaisten tiedostojen jakamiseen. Kysymys nousi esille koulutuksessa, missä muutama halusi jakaa sisältöjä Lumista ThingLinkiin. Tein demoja varten Vastauksia ThingLink-kysymyksiin -ThingLink-kuvan. Siellä on esitelty kolme tapaa jakaa H5P-sisältöjä, joista kuvan kolmas eli C-vaihtoehto välillä toimii ja välillä ei.

Tekoäly opetuksessa -työpaja

Päivä on aurinkoinen syyspäivä.
Kuva on otettu Vesileppiksen terassilta.

Kuuntele blogijulkaisun sisältö Google NotebookLM -tekoälysovelluksen koostamana podcastina. Se on englanninkielinen, mutta voit valita suomenkielisen tekstityksen. Kerron sovelluksesta tulevassa blogijulkaisussa. 

- - - - -

Soisalo-opisto järjesti lauantaina 5.10.2024 monipuolisen veso-päivän Leppävirran, Varkauden ja Pieksämäen perusopetuksen opettajille. Kolme vuotta sitten kokosin työpajojeni materiaalit blogijulkaisuun Verkon osallistavat työkalut.

Nyt työpajojeni teemana oli tekoäly opetuksessa. Parhaat lähteet teemaan ovat seuraavat kolme - ja toki tätä blogiakin kannattaa seurata 😀.

• TOT-verkosto eli Tekoäly oppimisen tukena. Facebook-ryhmä on julkinen, joten voit lukea sitä ilman kirjautumistakin. Verkosto löytyy myös Discordista.)
• Tekoälyn opetuskäytön linkkivinkkien Padlet, jota päivitän viikoittain. 
• Esa Riutta - WebOpen mainiot ohjevideot mm. tekoälysovelluksista.
  
  

Nykyinen generatiivinen tekoäly on vielä kovin uutta. Suurin osa sovelluksista on julkaistu ChatGPT 3.5. version julkaisun jälkeen eli vapaan kahden vuoden sisällä. Moni sovellus on tarjolla vasta beta-versiona, osasta on tarjolla jo Premium-versio kuluttajille ja osasta yrityksillekin. Siihen on vielä matkaa, että meillä olisi laaja tarjonta EU:n tietosuojasäädöksiä noudattavia ja alaikäisillekin sopivia sovelluksia.

Työpajassa kokeilimme mm. seuraavan kaltaista työskentelyä, missä oppijoiden ei tarvitse kirjautua ja missä opettaja käyttää tekoälyä yhdessä ryhmän kanssa. Aloitimme luomalla sanapilvet siitä, mitä kaikkea ryhmä aikoo tehdä syyslomalla (aamupäivän ja iltapäivän ryhmä). 

Seuraavaksi kopioin vastaukset ja pyysin tekoälyä tiivistämään ja luokittelemaan vastaukset. Tämän jälkeen kerroin, että opettajien työ on varsin vaativaa, sisältää paljon haastavia vuorovaikutustilanteita eikä ilta- ja viikonlopputöitäkään voi välttää. Kysyin millaiset aktiviteetit tukisivat parhaiten työstä palautumista ja antaisivat voimia loppusyksyyn. Näin siis saatiin tekoäly keskustelemaan ryhmän vastausten kanssa. 

ChatGPT-sovelluksen luoma kuvituskuva
käymästämme keskustelusta. 

Tekoälysovelluksia voi pyytää tiivistämään vastaukset tai ehdotukset esim. 200 merkin kehotteeksi laulun luomista varten. Tässä kaksi esimerkkiä, jotka tein Suno-sovelluksella. Esittelin sitä aiemmin Tekoäly loi laulun blogistani -kirjoituksessa. 

• Opettajien syysloma (rap hip hop) 
• Opettajan syysloma (akustinen pop pirteä)

Lopuksi pyysin tekoälyä kokoamaan keskustelun kuvituskuvaksi tähän kirjoitukseen. Tällainen sisällön muuntaminen ei muotoihin onnistuu helposti monilta tekoälysovelluksilta. Samoin tekstin kääntäminen tai muuttaminen selkokielisemmäksi. Uutta on Google NotebookLM:n kyky tehdä tarjotuista materiaaleista englanninkielisiä podcasteja.

Jos tekoäly on sinulle vielä ihan uutta, suosittelen kirjautumaan Microsoft Copilotiin. Ilman kirjautumistakin pääset sitä vähän kokeilemaan, mutta kirjautuen onnistuvat pidemmät keskustelut ja voit luoda mm. kuvia. Käyttö on äärimmäisen helppoa. Kirjoita tai kerro ääneen, mitä haluat ja missä muodossa. Kuvia teet samalla tavoin kuin luot tekstiäkin, kirjoittamalla tai puhumalla lauseita, esim. tee kuva opettajasta, joka rentoutuu syyslomalla kävellen aurinkoisessa lokakuisessa metsässä. Tekoälyn hyöty sinulle riippuu pitkälti taidostasi luoda kehotteita. Sitä oppii harjoittelemalla ja oppimalta muilta. Vinkkejä löydät myös alle upotetusta diasarjasta.

Kolme tekoälysovellusta: Mizou, TurboScribe ja Vidnoz

Kuva on luotu tekoälyllä
(ML / Copilot, DALL·E 3).

Kuuntele blogijulkaisun sisältö Google NotebookLM -tekoälysovelluksen koostamana podcastina. Se on englanninkielinen, mutta voit valita suomenkielisen tekstityksen. Kerron sovelluksesta tulevassa blogijulkaisussa. (Lisätty 2.10.24)

- - - - -

Tässä bloggauksessa esittelen kolme tekoälysovellusta. Mizou on tehty opettajille, jotta he voivat luoda helposti chatbotteja oppijoilleen. TurboScribe on erinomainen videoiden tekstittäjä, mutta voi sillä muutakin tehdä. Vidnozin avulla voi luoda videoita itsensä kloonaten tai avatarten avulla.

Kaksi ensin mainittua löysin valmistellessani eilistä webinaaria LUKKI-hankkeelle. Joe Dale esitteli sovellukset British Councilin webinaarissa: How can AI enhance personalised English learning? (57 min). Dalen ylläpitämästä Language Teaching with AI -Facebook-ryhmästä löytyy runsaasti muitakin tallenteita ja usein myös tekstipohjainen tiivistelmä niiden keskeisestä annista.

Kokosin tämän viestin loppuun eilisen ukion kieltenopetuksen LUKKI-hankkeen webinaarin linkit. Esitysdiat näet tästä: Tekoäly tukiälynä kieltenopetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Lisää vinkkejä löydät kieltenopetuksen Padlet-muistitaulusta ja tekoälyn opetuskäytön linkkivinkkien Padletista. 

Mizou

Mizou on tarkoitettu opettajille chatbottien tekemiseen. Teistä ihan jokainen osaa niitä tämän avulla tehdä. Sinun tarvitsee kertoa vain oppimistavoitteet ja luokka-aste. Tekoäly hoitaa halutessasi kaiken muun. 

Tässä pari luomaani chatbottia. Tein nämä kieltenopettajien demoksi, mutta suomenkieltäkin voisi käyttää. Maksuton lisenssi sallii yhden opettajan chatboteille 50 päivittäistä keskustelua. Jos ne on jo käytetty, kokeile huomenna uudestaan tai kokeile sovelluksen verkkosivujen lukuisia esimerkkejä. Chatbottien käyttäjän ei tarvitse kirjautua. 

• AI:s Roll i Utbildning
• Innovative AI Uses in Language Learning
  
  

TurboScribe

TurboScribe on erinomainen sovellus videoiden tekstittämiseen. Lisäksi se auttaa luomaan kehotteita videon sisältöjen käsittelyyn. Tekstittämiseen se käyttää OpenAI:n avoimen lähdekoodin Whisper-työkalua. Sen opin useista some-kommenteista, joita viime päivinä tästä videosta sain. GitHub on listannut muitakin Whisperiä käyttäviä sovelluksia, mutta listaus ei ole täydellinen. 

Nyt alkaa automaattinen tekstitys olla sillä tasolla, että ei ole syytä olla tekstittämättä ainakaan julkisesti jaettuja eli suurelle kohderyhmälle suunnattuja videoita. Automaattinen tekstitys tekee kokemukseni mukaan virheitä lähinnä lyhenteiden ja erikoisempien nimien kohdalla. Myös verkko-osoitteet on syytä tarkistaa, jos niitä kertoo ääneen.

Tätä testaillessani huomasin, että YouTube tekstittää jo suomenkieliset videot automaattisesti. Tosin teksti tulee yhdessä pötkössä, ilman välimerkkejä, joten vielä on tarvetta näille erillisille tekstityssovelluksille. Myös YouTuben oma työkalu teksityksen korjaukseen on kätevä käyttää. Jos sinulla on toive jonkun tietyn vanhemman YouTube-videoni tekstittämisestä, niin laita viestiä. Automaattitekstitys ei koske aiemmin julkaistuja videoita.

 

Vidnoz

Vidnozia innostuin kokeilemaan Esa Riutan ohjevideon perusteella: Näin teet suomenkielisiä avatar-videoita ilmaiseksi! (Vidnoz). Sen avulla voi luoda videoita sovelluksen avatar-hahmojen avulla tai käyttää itseään mallina. Tein sovelluksella pienen kokeilun, missä esittelin syksyn koulutuksia. Ajankohtaisen listauksen niistä löydät Tervetuloa-sivulta.

Lukion kieltenopetuksen LUKKI-hankkeen webinaarin linkkejä

• Diasarja: Tekoäly tukiälynä kieltenopetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa
• Tekoälyn opetuskäytön linkkivinkkien Padlet
• 2. rivillä keskustelevat tekoälysovellukset, esim. ChatGPT, Copilot, Gemini ja Duck AI.
• 3. rivillä kuvasovellukset.
• 6. rivillä löydät sovelluksia oppimateriaalien luomiseen ja kieltenopetukseen.
• AnswerGarden-sanapilvi 
• Ohjeet mm. sanapilviin, Flingaan ja Padletiin (kaikki toimivat ilman oppijan kirjautumista).
• Suno musiikin tekemiseen ja sillä webinaarin jälkeen tehty Kieltenopetuksen Hip-Hop Fiilis -kappale, kun webinaaridemo ei oikein mennyt nappiin.
• Kehote: Suomenkielinen laulu kieltenopettajista hip hop rap-tyylillä. He ovat innostuneita tekoälystä, mutta näkevät sen arvaamattomuudenkin. Se on kuin pandoran lipas, laajeneva avaruus tai loputon suo. 
• MIT:n työkalu kehotesuunnittelun avuksi.
• ASU: Kuvien tekstivasteet ja kuvaukset ym.
• Microsoftin syventävä lukuohjelma (ohjevideoni 5 min).
• Microsoftin lukuvalmentaja (toistaiseksi kielenä vain englanti)
• Adobe Expressillä tehty ohjeistus Expressin käyttöön sekä Animoi äänestä -ohjevideo (3 min).

Muuta luettavaa tai katsottavaa

• Viisi vinkkiä: tekoäly ja suullisen kielitaidon opetus (3/2024) 
• Tekoälysovelluksia oppimateriaalien tekijöille (2/2024)
• Kieltenopettajan tukiäly (9/2023)
• Tekoäly opetuksessa -soittolistani YouTubessa.

Jamboard lakkautetaan ja Flip rajoittuu Teamsiin

Kesälomien jälkeiset bloggaukseni kertovat tyypillisesti muutoksista eri sovelluksissa. Google Jamboard -muistitaulu lakkautetaan syksyllä. Microsoftin Flip-videochat puolestaan lakkautetaan itsenäisenä sovelluksena, mutta jatkaa toimintaa osana Teamsia.

Molemmat sovellukset ovat helposti korvattavissa esimerkiksi suosikillani, aktiivisesti uudistuvalla Padlet-muistitaululla, jonne tiedot ovat siirrettävissä vielä syyskuun ajan. 

Jamboard käytössä enää syyskuun

Google Jamboard poistuu käytöstä 1.10.2024, mutta on vielä loppuvuoden lukutilassa. Sen jälkeen näet sisällöt automaattisesti luotuina PDF-tiedostoina OneDrivessäsi. Voit lukea lisää Googlen UKK-kysymyksistä (englanniksi).

Jos haluat käyttää Jamboardiesi sisältöjä jatkossa, ne täytyy siirtää toiseen palveluun viimeistään syyskuussa. Alla esittelen neljä vaihtoehtoa, joihin sisällöt saa suoraan siirrettyä. Niiden otsikkolinkeistä pääset suoraan sivuille, joissa siirrosta kerrotaan.

• Padlet 
• Sandbox-valkotaulua pääsee jo kokeilemaan Beta-versiona. Se toimii tässä vaiheessa vasta tietokoneen selaimilla Chrome, Safari ja Edge. Riippuu käyttötarkoituksesta, onko tämä perinteistä Padlet-seinää parempi vaihtoehto, mutta sieltä löytynevät kaikki Jamboardin toiminnot, mm. useampi sivu, ja lisäksi vielä Padletin monipuoliset viestivaihtoehdot.
• Itselleni merkittävin etu alla oleviin on se, että voin mahdollistaa muiden osallistumisen ilman, että heidän tulee kirjautua. Suosittelijan linkkiä jakaen voi ansaita lisää maksuttomia tauluja, joita monilla vanhoilla käyttäjillä muutoinkin on enemmän kuin mitä uusi käyttäjä nykyisin saa.
• Katso ohjeet ja esimerkit (päivitetty tänään), mukana suosittelijan linkki, jolla saat maksutta neljä yhtäaikaista Padlet-muistitaulua. 
• FigJam
• Tarjolla maksuton Education-lisenssi ja muille maksutta kolme taulua yhteiseen työskentelyyn ja rajoittamattomasti vain omaan käyttöön. 
• Valkotaulun ohella mahdollisuus tehdä visuaalista suunnittelua ja diaesityksiä.
• Tästä kokeiluuni. Linkistä voit katsoa taulua, kirjautumalla myös muokata. 
• LucidsPark 
• Saat maksutta kolme yhtäaikaista taulua. Tarjolla satoja mallipohjia.
• Jakamiseen on erilaisia asetuksia, mutta osallistujienkin tulee aina kirjautua. 
• Tässä kokeiluni, tervetuloa muokkaamaan sitä kanssani monipuolisten mahdollisuuksien avulla. 
• Miro 
• Myös Mirosta on maksutta tarjolla kolme taulua, mutta Education-lisenssi on maksuton. Maksutta voi jakaa katsomislinkin, mutta yhteinen työskentely edellyttää kaikilta kirjautumista.
  
  

Flip-videot talteen syyskuun aikana 

Microsoftin Flip-videochat lakkautetaan itsenäisenä sovelluksena, mutta se jatkaa toimintaa Teamsin kautta. Tällöin pääkäyttäjän on sallittava Flipin käyttö Teamsissa. Jos olet käyttänyt Flipiä ilman Teamsiä, sisällöt ovat vielä hetken katsottavissa, mutta et enää voi muokata niitä. Syyskuun 2024 ajan tiedot ehtii ladata talteen tai siirtää toisaalle, esim. Padletiin. Sen englanninkielisellä sivulla vertaillaan kahden sovelluksen yhtäläisyyksiä ja eroja. Siirto-ohjeet ovat suomeksi.

Padlet on hiljattain parantanut video-ominaisuuksiaan:

• Videoiden automaattinen tekstitys 30 kielelle (myös suomi ja ruotsi).
• Videoita voi lisätä viestien ohella myös niiden kommentteihin. 
• Videot voi luoda Padlet-sovelluksella, ladata mp4-muodossa tai jakaa linkillä.
• Maksuttomalla lisenssillä voi ladata rajattoman määrän videoita, mutta yksittäinen video voi olla max 20 MB. Suuremmat videot voi lisätä linkillä. Pelkän äänitallenteen kesto on max. 5 min.
• Padlet-ohjeet ja esimerkit (päivitetty tänään).
  
  

Tähän talteen myös viimeksi tänään päivitetty Flipin esittelevä bloggaus (2019).

Digiä vauvasta väittelijään - kuusi nostoa luonnoksista

Työpöytä on tapana siivota ennen lomaa. Ihan vielä en jää lomalle, mutta kaipasin vaihtelua työeläkeotteen tarkistamiseen, tarjousten tekemiseen, hankeraportteihin ja sekalaiseen silpputyöhön. Minulla oli työn alkaessa 44 blogiluonnosta: viimeistelyä vaille valmiita vuosien takaisia kirjoituksia ja ideapapereita tai muutaman linkin koonteja. Paljon tuli ihan poistettuakin, mm. listaus runokoneista, joista juuri mikään linkki ei enää toiminut. Runoilun inspiraationa voi nykyisin käyttää vaikka tekoälyä tai näitä Kokeile kesärunoja (2013) bloggauksen vinkkejä. Sekalaisiin vinkkeihin olin tallentanut mm. äänitä työskentelyn taustalle, esim. kahvilan ääniä tai sadepisaroita, ks. esim. Hipstersound ja Noisli. Osa teemoista oli vanhentunut, osa unohtunut kiireen alle. Tässä kuusi tiivistelmää uusimmista alkaen

Jiri Vilppolan väitös ammatillisen opettajan osaamisen ja identiteetin kehityksestä (2023)

Minusta väitöstilaisuudet ovat hurjan mielenkiintoisia, sillä niissä väittelijä tiivistää monen vuoden tutkimustulokset noin puolen tunnin lektioon, jota seuraa antoisa keskustelu. TAMKin kollegani Jiri Vilppolan väitöksen otsikko oli Ammatillisen opettajan osaamisen ja identiteetin rakentuminen : - Työelämälähtöinen ja osaamisperustainen ammatillinen opettajankoulutus. Vastaväittäjänä toimi Marianne Teräs ja kustoksena Raija Hämäläinen. 

Tutkimuksessa havaittiin, että identiteetin kehittymiseen vaikutti selvästi opettajaopiskelijan orientaatio opettajaopintojen alussa. Jos opettajuus oli tietoinen ja toivottu uusi rooli, se avasi tilaa opettajaidentiteetin kehittymiselle ja tällöin myös koulutuksen tavoitteet saavutettiin paremmin. Opettajaidentiteetin vahvistuminen johti rohkeuteen kokeilla ja kehittää omia pedagogisia arjen toimintoja, ja näissä onnistuminen lisäsi pedagogista osaamista vahvistaen edelleen myös opettajaidentiteettiä.

Ammatillisen opettajan identiteetin kehityskulut ovat yksilöllisiä, mutta niitä suuntaa opettajaopiskelijan orientaatio opettajuuteen koulutuksen aloitusvaiheessa. Jos opettajuus oli tullut uraporulle sattumalta ja identiteetti rakentui vahvemmin ammattiroolin (esim. hoitaja tai asentaja) kautta, se ei tarjonnut yhtä hyvää lähtökohtaa opettajaidentiteetin ja osaamisen kehittymiselle. Henkilökohtaistamisen ja identiteetin tietoisen pohdinnan merkitys on tällöin erityisen suuri. Opettajan identiteetin kehittymistä on hyvä pitää esillä ja käsitellä opettajaopintojen alusta asti. (Edellä lienee suoria lainauksia Jyväskylän yliopiston väitöstiedotteesta. Se ei enää ole verkossa, joten en voi tarkistaa.)

Valmistuneita juhlitaan (2022)

Valmistuvan juhlasade

Osallistuin kesäkuussa 2022 Kööpenhaminassa The Danish National School of Performing Arts -oppilaitoksen valmistujaisiin, kun siskontyttäreni valmistui sieltä kandiksi. Valmistujaisjuhla oli, kuten tanssin ja koreografian opettajilta voi odottaa, kerrassaan häkellyttävän hieno. Jo juontajien ja opettajien saapuminen lavalle oli esitys itsessään - osa tuli tanssien, osan kollegat kantoivat paikalle.

Se mistä tykkäsin erityisesti, oli kunkin valmistuvan opiskelijan kutsuminen lavalle, yksi kerrallaan musiikin soidessa. Sitten opettajat tanssivat hänen ympärillään ja kiinnittivät opiskelijaan lappusia, kertoen samalla ääneen niissä olevia adjektiiveja opiskelijaan liittyen. Lopuksi opiskelija julistettiin kandiksi paperisilpun sataessa päälle.

Lukioiden ainetiimitoiminnasta osaamista ja energiaa lukio-opettajille (2021)

Lukio-opettajien ainetiimien (25 kpl) tavoitteena on tukea osaamisen kehittämistä ja jakamista. Tapaamiset mahdollistavat vertaistuen myös sellaisten oppiaineiden opettajille, joilla ei ole oman aineen kollegaa samassa lukiossa arkea jakamassa. Voit tutustua toimintaan ainetiimiblogissa (ks. koonti vuoden 2023 toiminnasta). Tapahtumakalenteri alkaa täyttyä jälleen alkusyksystä. Ainetiimit kokoontuvat kasvotusten yksittäisiä poikkeuksia ja pandemia-aikaa lukuun ottamatta.

Pirkanmaalla on pitkät perinteet lukioiden ainetiimitoiminnassa. Olen toiminut koordinaattorina syksystä 2018 alkaen sekä pienimuotoisemmin jo 2009-2014 osana Pirkanmaan II asteen PAOK-hankkeiden työtä, jolloin toiminta laajeni maakunnalliseksi, oltuaan 2000-luvun alussa seutukunnallista. Toiminnasta on nyt jo pitkään vastannut Tampereen seudun kasvatus- ja opetusalan osaamisen kehittämisen palvelu Osake, jonka toiminta siis nimestään huolimatta kattaa seutukunnan lisäksi koko Pirkanmaan maakunnan.

Kullakin ainetiimillä on sen keskuudesta valittu vetäjä. Tiimit suunnittelevat itse tapaamisensa ja niiden teemat. Tapaamisissa voidaan perehtyä oppiaineen ajankohtaisiin teemoihin, esim. yo-kirjoitukset, LOPS, korkeakouluyhteistyö. Määräraha mahdollistaa myös ulkopuolisten asiantuntijoiden kutsumisen mukaan. Usein kokoonnutaan keskustelemaan tietyn teeman äärelle tai jakamaan kokemuksia ja materiaaleja. Jonkin verran tehdään myös tutustumiskäyntejä ja opintomatkoja.

Hyviin koulutuksiin osallistuneet tai jotain uutta vaikkapa tekoälyn saralla kokeilleen kollegat voivat jakaa oppimaansa kollegoilleen. Ainetiimien tapaamisten palautteista voi lukea, että ne toteutetaan suurelta osin vertaistuen muodossa. Eräs opettaja kommentoi, että “Mielestäni tapaamiset ovat lähinnä kollegoiden vertaismentorointia, yhteissuunnittelua ja ideointia”.  

Lukiokirjoista silloin, kun perheen piti ne ostaa (2018)

Kun esikoisemme aloitti 2012 lukion, kirjoitin siitä Facebookiin näin: "Some ja tvt on lukion ekalla viikolla jo niin vahvasti läsnä, että lukiolaiseni päätyi tänään kertomaan työstäni uusille kavereilleen. TOSI COOL oli heidän kommentti!" Tuolloin digi oli selvästi jo enemmän tai vähemmän tulollaan lukioon. Ostimme jo läppärin, vaikkei sitä edellytetty eikä oppitunneilla kai koskaan käytetty, ellei sitten itse halunnut sinne vaikka muistiinpanoja tehdä.

Kun keskimmäisemme aloitti lukion 2015 edellytettiin jo jokaiselta omaa läppäriä. Sitä myös käytettiin jatkuvasti niin koulussa kuin kotona opiskeltaessa. Halutessaan olisi ollut mahdollisuus jo muutamia sähköisiä kirjojakin hankkia, mutta yhtään digikirjaa ei tullut ainakaan alkuun hankittua. Kun lukio oli sama kuin sisarella, oli suurin osa paperikirjoista löytyi kotona jo valmiina.

Kuopuksemme aloitti lukion 2017 ja se mikä oli muuttunut, on sähköisten kirjojen määrä: historiaan ja yhteiskuntaoppiin suositellaan paperikirjaa ja ruotsin ja englannin opiskeluun digikirjaa. Monissa aineissa (fy, ke, ma, sa, ai/lukukirja) sai valita, kumpaa käyttää. Muissa aineissa digikirja oli pakollinen. Opetussuunnitelma oli tässä välissä muuttunut ja sisarusten kirjoista vain yksi kelpasi kuopukselle: ruotsin kielioppi. Kaikki muu tieto - humpsista vain - muuttui opsin myötä. 

Perheen lasten sijoittuminen eri opsien ajalle maksoi perheelle monta tuhatta euroa: vanhempi lapsista ei enää saanut kirjoja myydyksi ja nuorempi joutui ostamaan kaikki uutena. Onko siis kaikki oppiaineet uudistettava kerralla? Tai jos lapset ovat saman opsin aikaan lukiossa, mutta valitsevat eri lukion, siellä voi olla eri kirjasarjat käytössä - ja hups, jälleen tulee parin tonnin lasku. Tai jos ostat sähköiset kirjat, mutta tarvitset niitä arvosanojen korottamiseen tai pääsykokeisiin, joudut ostamaan tiettyjen oppiaineiden kirjat vielä kerran, sillä sähköisissä oppikirjoissa on usein aikaraja.

Nyt vuonna 2024 lukiolaisten ei enää tarvitse itse ostaa kirjoja. Lukiolaisten liiton arvion mukaan lukion suorittaminen maksoi vuonna 2017 noin 2 600 euroa. Neljäsosa toisen asteen tutkinnon keskeyttäneistä nuorista kertoi tuolloin, että rahapula on ollut yksi syy opintojen jäämiseen kesken (lähde).

Kouluttajan kiire (2017)

Onpas täällä eVarikolla hulinaviikko! Lauantaina yli 400 henkeä Tuunaa tuntisi -messuilla ja tietysti aina joku sairaana, jotta töissä olevilta ei työ loppuisi kesken... Eilen pidin lyhyen koulutustuokion eräässä Tampereen lukiossa. Tulin niin kiireen keskeltä, että varmaan pulputin kuin papupata mahdollisimman paljon mahdollisimman nopeasti. Ei ihan fiksua, mutta niin kävi.

Tänään päätin muistaa rauhoittua ja keskittyä paremmin siihen mitä teen. Vuorossa oli Karkun evankelinen opisto. Lähdin ajoissa, otin liftarin kyytiin ja keskustelu vei ajatukset muualle. Yksin arjessa kuuntelin Edelmanin virsiä. Ehdin ruokailla koulussa ja sen päälle oli vielä puolen päivän hartaushetki. Näin oli ruumis ja sielu ravittu ennen koulutuksen alkua. Ja sain jätettyä kiireen taakseni.

Lapset ja nuoret mediassa (2013)

Epun mediareppu -hankkeen loppuseminaarissa 2013 professori Sirkku Kotilainen hätkähdytti yleisöä kertomalla, että median käyttö aloitetaan vauvana, noin 3 kk iässä. Koulun alkuun asti televisio innostaa tietokoneita enemmän. Monelle tuli yllätyksenä, että virtuaaliraha tulee monille lapsille tutuksi varhain. Sitä voi vaikka itse ostaa R-kioskilta. 9-vuotiaana reviiri alkaa kansainvälistyä ja 11-vuotiaana on jo tunnistettavissa nuorisogenre. Tällöin liikutaan jo alueilla, missä muutamaa vuotta myöhemmin testaan rajoja. Jos median käyttö on perheessä kovin rajoitettua, lapset eivät pääse keskusteluihin mukaan ja se voi rajoittaa kaverisuhteita.

Kotilaisen mukaan lasten ja nuorten haasteena mediassa on julkisuus. Moni näyttää teknisesti taitavalta, mutta esimerkiksi netiketti tai tietoturvaan ja tietosuojaan liittyvät asiat eivät useinkaan lapsista vielä tunnu tärkeiltä. 

Äidin näkökulmasta huomaan, että vitosluokkalaiset pojat ovat koukussa Minecraftiin. Lasten Panfusta ja Olokosta on siis siirrytty kansainväliseen virtuaalimaailmaan. Tuossa iässä tytär piti virtuaalilemmikkihoitolaa. Yläkoululaisen nettielämä koostuu Facebookista ja hassuista vidoista. Ajatus puhelimesta ilman näyttöä ja nettiä on nuorille käsittämätön. Kun tytär aloitti lukion, sain riemukseni todeta hänelle jo aivan ensimmäisten päivien jälkeen, että tervetuloa tähän maailmaan. Niin suuri oli muutos yläkoulusta lukioon. Vasta nyt (pois lukien ulkomainen vaihto-ohjelma), alkoi tietokoneiden oikea hyödyntämien.  

ITK2024: Muistiinpanoja tekoälystä

ITK-konferenssin perinteinen hattukuva.
Esiintyjät saavat aina hatun muistoksi.

Huhtikuinen ITK-konferenssi oli jälkeen todella antoisa! Koska olet löytänyt blogiini, opetusteknologia ja tekoäly kiinnostanee sinuakin. Merkkaa siis nyt kalenteriin ensi vuoden aiemmin ilmoitetusta poikkeava ajankohta 23.-25.4.2025. Paikkana on poikkeuksellisesti Tampere-talo eli minulta voi kysellä majoitusta :)

Edellisessä bloggauksessa Tervetuloa osallistumaan ja kuuntelemaan jaoin linkit omiin esityksiini sekä konferenssin webinaaritallenteisiin ja vertaisarvioituun artikkelijulkaisuun. Lisäksi ohjelmakarttaan on koottu esitysten materiaaleja.

Mitä opin? Tässä siitä muutamia nostoja kuusi viikkoa sitten kokoamieni tviittien ja muistiinpanojeni pohjalta. Yksittäisiä linkkejä ja vinkkejä päivitin tuoreeltaan tekoälyn linkkivinkkien Padlet-muistitauluun.

Poimintoja avajaisista ja päättäjäisistä 

Aivotutkija Katja Saarikivi kertoi, että myös ihmisillä on ajattelun vinoumia, ei vain tekoälyllä. Kyse mm. siitä, että aivot pyrkivät säästämään energiaa. Oppimisenkin ryhdytään vain, jos se koetaan riittävän tarpeelliseksi. Jos ei, voidaan nojautua vaikkapa oletuksiin tai stereotypioihin. Aivot toimivat tehokkaasti uteliaassa mielentilassa ja ällistyminen lisää normista poikkeamisen sietoa ja oppiminen helpottuu.

Tekoälyproffa Teemu Roos totesi, että tekoälyn suurin vaikutus näkyy sosiaalisen median algoritmeissa ja vaikkapa Googlen haussa. Opettajille hän heitti idean, että entä jos pakottaisi oppijat tekoälyn käyttöön ja vääristä faktoista saisi miinuspisteitä. Tämä voisi auttaa oppimaan fiksua käyttöä ja kehittämään medialukutaitoa. Itse olen sanonut saman asian kieltenopettajille niin päin, että kun osa oppijoista tuottaa kaiken vieraskielisen tekstin tekoälyllä, niin luodaankin tehtäviä, joissa varsinaisen tekstin sijaan kirjoitetaankin kehotteita.

Päättäjäisissä Lauri Järvilehto vertasi tekoälyä maalariin. Se miten sivellintä pitää kädessään eli miten osaa työkalua käyttää, määrittää mitä sillä saa aikaiseksi. Ei hienoinkaan flyygeli tee huippumuusikoksi, jos ei osaa soittaa. Tai kunto ei nouse vain urheiluvälineitä ostamalla, niin vaivatonta kuin se olisikin. Järvilehto totesi, että substanssiosaaminen ei ole häviämässä ja on edelleenkin tärkeää tietää, mistä faktoja löytyy. Sen sijaan substanssiosaaminen muuttuu. Mitä enemmän sinulla on sitä, sen paremmin osaat luoda tekoälylle kehotteita.

Lukio-opetus: tällainen työskentely onnistuu vain tekoälyn avulla

Otaniemen lukion historian ja yhteiskuntaopin opettajien Sari Halavaaran ja Juha-Pekka Lehtosen ITK-esitykset tarjoavat vuosi toisensa jälkeen oivaltavia ja konkreettisia esimerkkejä ajankohtaisiin digipeda-teemoihin liittyen. Tässä neljä esimerkkiä heidän opetuksestaan.

• Lähtökohdaksi otettiin, että tehdään jotain sellaista, mikä ei onnistu ilman tekoälyä. EU:n maaraportit ovat piiiitkiä ja vaikeaa tekstiä. Opiskelijat syöttivät niiden vajaa 10-sivuiset yhteenvedot tekoälylle ja tekivät niistä kysymyksiä annetuista näkökulmista. Näin lukiolaiset tekivät puheet, jotka muunnettiin 3D-avattareilla videoiksi.
• Tässä tehtävässä tutustuttiin kuvageneraattoreihin ja Faktabaarin aineistoihin sekä kokeiltiin tekoälykuvia historian opetuksessa. Taiteen tyylisuuntien kertaamisen jälkeen yritettiin luoda niin hyvä kehote, että saataisiin luotua kuva goottilaisesta kirkosta niin, että kaikki historian faktat olisivat oikein. Virheitä tuli silti niin paljon, että tehtävätyypiksi sopisi ehkä paremmin: Etsi 10 virhettä goottilaisesta kirkosta.
• Keskiaikaa käsiteltäessä kirjoitettiin tekstiä aikakaudesta tekoälylle. Kehotteiksi tehtiin kysymyksiä henkilön säädystä, roolista yhteiskunnassa, perheestä, uskonnosta ja arjesta. Näin luotiin omat hahmot. Sen jälkeen kukin istui tuolille haastateltavaksi.
• Sisällissotaan perehdyttiin kirjoittamalla aiheesta tekstiä tekoälylle ja sitten luomalla molemmille osapuolille mm. omat tavoitteet ja iskulauseet. Lopuksi pidettiin oikeudenkäynti aiheesta.

Nostoja eri esityksistä

Kouvo Kasper Vammalan lukiosta ja Iris Sundelin Saskystä totesivat, että pelipedagogiikka ei ole vain pelaamista, se on myös pelien tekemistä. Vammalassa lukiolaiset ovat tehneet pakopelejä turvallisuuskulttuurin kehittämiseksi. Turvallisuus (safety & security) on monimuotoinen asia, mutta pohjimmiltaan se on tunne. Maslowin tarvehierarkiassa se on heti välttämättömien fyysisten tarpeiden jälkeen. Esityksessä kerrottiin, että kun tilassa on kameroita, se kertoo siitä, että ihmiset nähdään riskinä. Mutta miten kehitetään tunnetta siitä, että ihmiset nähdään voimavarana? Sillä sitä he ovat: Lukion kyselyn mukaan turvallisuuden tunnetta luovat eniten 1) pienempi kaveriporukka, 2) yksi tietty ystävä, 3) pienempi kaveriporukka samalta ryhmänohjausluokalta ja 4) ryhmänohjausluokka. Hankkeessa on tehty pelejä ThingLinkillä. Osa on pelattavissa vapaasti, osa pelataan yhdessä lähinä, jotta purkukeskustelu tulee käytyä. Lue lisää TurvaX-hankesivulta.

Jani Hannula ja Tuomas Eronen Vantaalta kertoivat, miten heillä on tehty kuntatason pelisääntöjä tekoälyn käyttöön. Esitys on seurattavissa tekstitettynä Teamsin ja PowerPoint Liven (lue lisää Microsoftin sivulta) tukemana. Liven avulla katsoja voi mm. kääntää diat toiselle kielelle. Tekoälyn osalta Vantaan kasvatuksen ja opetuksen toimialalla on päädytty siihen, että lapset ja nuoret käyttävät tekoälyä joka tapauksessa. Näin ollen on parempi ohjeistaa heitä tekemään se turvallisesi sen sijaan, että se kielletään ja oppijat käyttävät kuka mitäkin sovelluksia. Nyt ohjeena on, että Copilotia voidaan käyttää opetuksessa, kun kaikki seuraavat ehdot täyttyvät: käytetään Microsoftin Copilotia ilman kirjautumista, vain opettajan opastuksella ja sinne ei viedä mitään arkaluonteista tietoa.

Tomi Tolonen Laureasta kertoi, että 3AMK on toteuttanut Työelämän tekoälytaitoja opiskelijoille 5 op -kursseja. Viikon sprinteissä keskitytään yhteen teemaan kerrallaan esim. luentojen, ryhmätöiden ja erilaisten harjoitusten kautta. Ne kaikki tehdään oman alan kuvitteellisen yrityksen näkökulmasta.

Tamperelaiset tutoropettajat kertoivat, miten heillä perusopetuksessa edistetään medialukutaitoa, digitaalista ja ohjelmointiosaamista. Uudet Lukutaidot -kuvausten ja työpajojen sivulta voivat muutkin hakea ideoita. 

Harto Pönkä muistutti esityksessään, että TikTok ei ole kiva pikku videosovellus vaan tekoälyn datakeräysalusta (lähde). Leena Pöntynen puolestaan kertoi, miten tohtorikoulutuspilotin paneelin lopussa Anne Jalkala kiteytti upeasti siteeraamalla opiskelijoita: "Älkää kouluttako meitä muuttuvaan maailmaan, kouluttakaa meidät muuttamaan maailmaa." 

Tee itse sparrattu tekoälybotti - työpaja

Keskiviikkona osallistuin AIHackEd-hankkeen työpajaan, missä luotiin oma tekoälybotti. Se tehtiin Jukka Kalliolehdon hankkeelle luomalla työkalulla. Minä tein Ideoi tekoälyn käyttötapoja opetukseen -botin, mutta en ole sitä työpajan jälkeen ehtinyt kehitellä valmiimmaksi, joten en nyt jaa linkkiä. Tärkeämpää on muutoinkin se, mitä opin, kun loin ensimmäisen bottini.

Tekoälysovelluksen tai botin tekijällä on paljon valtaa, sillä minähän voin tekijänä pitkälti määrittää, miten se vastaa ja mitä se todennäköisesti jättää sanomatta. Voin määritellä esim. sen, ehdottaako se tehtäviä, jotka tukevat kriittisen lukutaidon kehittymistä tai haluanko sen ehdottavan yhteisöllistä oppimista tukevaa oppimista vai jotain ihan muuta. 

Ehkä vaikeinta oli kirjoittaa kehote niin, että botti ei antaisi tehtäviä, missä tekoälyä käytetään kuten hakukonetta. Koska tekoäly ei ymmärrä sanoja, sille ei kannata sanoa, että "älä tee..." vaan asia pitäisi sanoa positiivisen kautta ja kertoa vaikka esimerkkejä halutuista tavoista. 

Yksinkertaiset tekoälybotit eivät käytännössä juuri eroa esim. Copilotin tai ChatGPT:n käytöstä. Botin jakamisen sijaan voisin jakaa kehotteen, jonka kukin käyttäjä kopioisi käyttämäänsä tekoälysovellukseen ja sitten juttelisi sen kanssa.

ITK2024: Tervetuloa osallistumaan ja kuuntelemaan

Kuvaan korjattu jälkikäteen oikea linkki.

Päivitetty lisäämällä esitysmateriaalit ja pari linkkiä 20.4.2024. 

-  -  -  -  -

ITK-konferenssi on minulle vuoden tärkein työtapahtuma. Olen osallistunut joka vuosi 2005 alkaen, sillä ITK antaa onnen tunteen, kuten otsikoin kymmenen vuoden takaiset kokemukseni. Tämä on 35. blogipostaukseni ITK-tunnisteella, sillä tapanani on ollut jakaa omien esitysten ohella muilta opittua.

Tänä vuonna minulla on kolme esitystä ja kalenteri tupaten täynnä esitysten puheenjohtajuuksia. Nähdään livenä tai somessa - tunnuksena on #ITK2024. 

Ja jos et pääse mukaan, lohtua tuovat kymmenet ITK-webinaarien tallenteet. Tutustu myös ensikertaa julkaistuun ITK-artikkelijulkaisuun (lue selaimella tai lataa tiedostona).

Ke klo 14: H5P-työkaluilla verkkotehtäviä ja oppimateriaaleja -työpaja (sali 25)

• Työpajan kuvan konferenssivulla (40 €)
• H5P-blogisivuni ohjeineen ja esimerkkeineen, ks. esim. Johdanto H5P-työkaluihin (22 min). 
  
  
  

Pe klo 9.45: Avoimen jakamisen ylistys (sali 21)

Invited -puheenvuorossani Avoimen jakamisen ylistys kerron jakamisesta, mitä teen etenkin koulutusmateriaalien, kymmenien päivittyvien ohjeiden, kuratoinnin ja tämän blogin kautta. Kuulet mikä sai minut aloittamaan avoimen jakamisen ja mistä materiaalejani eniten katsotaan. Pohdin jakamisen merkitystä niin itselle kouluttajana kuin myös laajemmin eri tahoille oppijoista organisaatioihin. Esimerkkinä kerron miten tekoälyn nopea nousu kysytyimmäksi koulutusteemaksi on kulkenut käsi kädessä siihen liittyvien materiaalien jakamisen ja kuratoinnin kanssa. 

Olen jakanut avoimesti eli julkisesti ja CC-lisensoidusti materiaaleja vuodesta 2011 alkaen. Eniten niitä on katsottu SlideSharen ja tämän blogin kautta, molemmista yli miljoona kertaa. Sillä kokemuksella annan myös jokusen käytännön vinkin kuulijoille.

• Blogikirjoitukseni Avoimen oppimisen vaikuttaja 2023 -palkinnosta.
• Digipeda-ohjeita löydät kootusti omalta blogisivultaan.
• Esimerkkejä oppimateriaalien avaamisesta, Avoimen tieteen webinaaritallenne 18.1.2024.  
• Esityksen diasarja (upotettu alle).

Avoimen jakamisen ylistys, ITK 19.4.2024 from Matleena Laakso

Pe klo 13: AIXR 2024 - Tekoäly, laajennettu todellisuus ja robotiikka osana oppimista (Areena)

Perinteinen AIXR-esitys pidetään juuri ennen päättäjäisiä. Se on Heikki Mäenpään kokoaman verkoston ajankohtaiskatsaus tekoälyn, XR:n ja robotiikan kuulumisista ja näkymistä osana oppimista. Esitys koostuu elämyskulmista sekä useista lyhyistä puheenvuoroista. Johdannon jälkeen ääneen pääsevät super-oppilasagentit ja sitä seuraavat kaksi seuraavaa osuutta:

• Jukka Sormunen & asiantuntijat: Tekoälyllä kurssi Mobie-oppimisympäristöön
• Tule katsomaan, miten kurssipohja, sen kuvitus ja monivalinnat luodaan tekoälyn avulla esimerkiksi omasta dokumentista. 
• Mobieta aikanaan paljon kouluttaneena ja kymmeniä kursseja tehneenä innostuin ajatuksesta, että aloittaisin tekemällä kurssin pedagogisen käsikirjoituksen, josta tekoäly loisi kurssin rakenteen. Lisäksi se osaisi luoda kuvituksen ja monivalintoja. Jos minulla olisi vielä dokumentti, missä olisi kurssin keskeinen sisältö, saisin vielä valmiimman kurssipohjan muokattavaksi ja erilaisin työkaluin monipuolistettavaksi. 
• Mobie Zinellä on tehty mm. OPH:n hankejulkaisuja, joista muutama kertoo tekoälystä. 
• Ks. myös tämän blogin Mobie-ympäristöjen sivu.
• Matleena Laakso: Tekoäly opetuksessa
• Olen koonnut viime keväästä asti Tekoäly opetuksessa -linkkivinkkejä Padlet-muistitauluun ja päivitän sitä edelleen vähintään viikoittain. Yritän poimia sinne keskeiset linkkivinkit tekoälyoppaisiin, erilaisiin ohjeisiin ja suosituksiin sekä sovelluksiin ja uusimpana eri oppiaineisiin liittyen. Tässä esityksessä nostan esiin näkökulmia tekoälyn opetuskäytöstä lähinnä em. Padlettiin liittyen. Jos ei ehtinyt kuulolle ITK-esitykseen, esittelen linkkivinkkien Padlettia myös Airut-hankkeen Tekoäly open arkiavuksi tallenteella 7.4.2024. 
• Jos sinua kiinnostavat XR-teemoista esim. lisätty todellisuus mobiililaitteilla käytettynä tai erilaiset virtuaaliretket 360-kuvasarjoista, kurkkaa XR-teemojen blogisivuani.
  
  

Voit katsoa esitykseni Padlet-luettelona tai alle upotettuna diaesityksenä, joka on syytä avata koko ruudun kokoiseksi, jotta näet jokaisen viestin dian sisällöt kerralla.

Viisi vinkkiä: tekoäly ja suullisen kielitaidon opetus

Loin kuvan ChatGPT4:n avulla pyytämällä tekstiin sopivaa
kuvituskuvaa. En ollut tyytyväinen ensimmäiseen
versioon, mutta siitä sain kehotteen, mitä muokkaamalla
loin tämän kuvan. Olisin vielä halunnut laitteet pois
 opiskelijoiden kädestä, mutta tyydyin tähän, kun tekoälyn
käyttö kuluttaa niin paljon energiaa ja luo hiididioksidipäästöjä. 

Alta löydät ideoita suullisen kielitaidon opettamiseen tekoälyä hyödyntäen. Lopussa on muutama näkökulma siihen, miten rasismi näkyy kielimalleissa. 

Ideat toimivat ilman oppijan kirjautumista. Kun alla mainitaan vain tekoäly, tarkoitan sillä suuria kielimalleja hyödyntäviä sovelluksia kuten Copilot, ChatGPT tai Gemini. Käytä ensi sijassa sitä, minkä työnantaja tarjoaa käyttöösi tai mistä sinulla on maksullinen lisenssi. Näistä kaikista on myös tarjolla maksuton versio. 

Alla on mainittu, mistä ideat ovat peräisin, mutta olen kehitellyt niitä eteenpäin. Osa ideoista toimii muissakin oppiaineissa, mutta nyt näkökulmana on kieltenopetus, kun minulla on aiheesta useampi koulutus lähiviikkoina. 

Ammatillisen toisen asteen kieltenopettajille tarjolla on kaksi seuraavaa TAMKin järjestämä ja OPH:n rahoittamaa etäkoulutusta. Vedän ne yhdessä kieltenopettaja Marianna Leikomaan kanssa:

• Autenttiset käyttötilanteet ja kielitaidon kehittäminen 3 op, 4.4. alk. 
• Oppimateriaaleihin, menetelmiin ja sovelluksiin tutustuminen 3 op, 2.5. alk.
  
  

1. Kysymys tekoälylle ja oppijoille (idea: Charlie's Lessons)

1. Kirjoita kysymys tekoälylle, esim. What is the weather like in London in March?Was sind die typischen Gerichte in Deutschland? Vilka är fördelarna med AI för samhället?
2. Kysy mitä oppijat arvelevat tekoälyn vastauksen sisältävän (vastaus, näkökulmat tai sanasto). Pyydä vastaamaan ääneen tai kerää ne esim. Flingaan, Padletiin tai sanapilveen (ohjeet sovelluksiin).
3. Katsokaa yhdessä tekoälyn vastaus. Kertoiko se jotain, mitä ette itse keksineet? Onko vastaus totta, asenteellista, vääristynyttä tai puuttuuko siitä jotain? Mikä olisi hyvä jatkokysymys aiheesta tekoälylle?

2. Unelmien huone (idea: Elena Peredasa, Language Teaching with AI) 

1. 

   Kuva: ML/Copilot.

   Oppijat kirjoittavat yksityiskohtaisesti, millainen olisi unelmien oma huone. Tekstit voidaan tarkistaa keskittyen erityisesti opiskeltavaan kielioppiasiaan.
2. Luodaan teksteistä tekoälyllä kuvat. 
• Esim. kirjautumatta toimiva Crayion tai vain opettajan kirjautumisella toimiva Padlet. 
• Adobe Express, jos se on jo hankittu teille. Se on laajasti käytössä ja K12-oppilaitoksille on tarjolla maksuton Premium-lisenssi (ohjeet Padletiin ja Adobe Expressiin). 
• Copilot on jo saatavilla täysi-ikäisille korkea-asteen opiskelijoille osana M365-lisenssiä, jos amk/yliopisto on niin valinnut.
3. Jatkotyöskentelyn vaihtoehtoja.
• Oppijat näyttävät kuvat toisilleen, esittelevät huoneensa ja keskustelevat niistä ja visualisoinnin onnistumisesta.
• Oppijat tekevät toisilleen kysymyksiä kuvista.
• Käytetään kuvia ”rikkinäisen puhelimen” idealla: kerro kuvasta toiselle, joka kertoo sen kolmannelle jne. Viimeinen generoi kuvauksesta uuden kuvan, jota verrataan alkuperäiseen. 

3. Mitä löydät kuvasta? (idea: Russell Stannard, LanguageCert)

1. Generoi kuva tekoälyn avulla. Käytä sanastoa, mitä juuri nyt opettelette.
• Voit tehdä esim. 360-kuvia Skyboxilla. Kokeilemaan pääsee maksutta ja ilman kirjautumista. Kirjautumalla voit luoda maksutta 15 CC BY-lisensoitua kuvaa kuukaudessa.
2. Pyydä oppijoita tekemään kysymyksiä opiskeltavalla kielellä kehotteeseen liittyen: ”Did you ask for…?” Vastaa kyllä tai ei. 
3. Näytä lopuksi kehote. Voi lihavoida siinä näkyvät keskeiset sanat. Löytyivätkö ne kaikki kuvasta? Mitä ylimääräistä kuvassa oli? Mistä arvelet sen johtuvan?

Vaihtoehtoisesti oppijat voivat generoida kuvia kerrattavasta sanastosta toinen toisilleen. Pelkän kyselemisen sijaan tästä voidaan tehdä peli käyttämällä hirsipuun ideaa eli vääristä vastauksista piirretään aina yksi osa hirsipuusta. Näin kuhunkin kuvaan sallitaan korkeintaan 10 väärää vastausta, ainakin sen mukaan, miten itse olen tottunut hirsipuun piirtämään.

4. Luo dialogeja ja draamakäsikirjoituksia (idea: Nik Peachey, LanguageCert)

Tekoälyä voi käyttää luomaan monenlaisia tekstejä. Sen avulla voi luoda esimerkiksi dialogiharjoituksia ja näytelmiä. Silloin kun ne esitetään luokassa, on toivottavaa, että jokaisella ryhmällä ei ole samaa näytelmää ja tekoälyn avullahan niitä voi nopeasti luoda tarvittavan määrän. Määrittele näytelmän kehotteessa ainakin aihe, tyyli ja opiskelijoiden lukumäärä, ikä ja kielitaitotaso. 

Voitte jatkaa keskustelemalla tekoälyn mahdollisuuksista tällaisissa tehtävissä tai yleisemminkin mediassa. Tiesitkö, että Yle on tehnyt tekoälyn avulla Paratiisiperhe-kuunnelman ja Suomessa toimii jo tekoälyradio. Löydättekö verkosta tekoälyradion, joka toimii kielellä, jota opiskelette? Tai jos itse sellaisen loisitte, millaista sisältöä laittaisitte tekoälyn tekemään? 

5. Twee-sovelluksella aineistoja englanninopettajille - ja ideoita muillekin

Twee on englanninopettajille suunnattu verkkosivu opetuksen ja oppimateriaalien suunnitteluun tekoälyn avulla. Sieltä löytyy myös valmiita tuntisuunnitelmia eri kielitaitotasoille. Vastaavia sovelluksia löytyy muidenkin kielten ja oppiaineiden opettajille, kuten kerroin aiemmassa bloggauksessa Tekoälysovelluksia oppimateriaalien tekijöille. Tällaiset sovellukset perustuvat valmiiksi mietittyihin kehotteisiin. Siis sen sijaan, että pyydät tekoälyltä monivalintoja, näiden sovellusten kehotteessa on kerrottu tekoälylle myös se, millaisia ovat hyvät monivalintakysymykset ja -vaihtoehdot. Saat siis parempia tuloksia, kun puhut tekoälylle myös pedagogiikkaa.

Twee-sovelluksen työkalujen avulla aloitat valitsemalla British tai American English ja kielitaitotason. Speaking-kohdasta löydät mm. alla olevat tehtävät. Näihin voit tehtävästä riippuen antaa teeman ja/tai tekstin ja/tai kuvan ja osaan määritellä käytettävää sanastoa. Saatuasi tehtävän tai materiaalin, voit pyytää samasta aineistosta esim. monivalintoja tai aukkotehtäviä. Voit maksutta luoda kuukausittain 20 tekstipohjaista tehtävää ja 10 mediapohjaista, mediatiedostot max 5 min. 

• Dialogue Based on Topic: Luo dialogi oppijoille yhdessä luettavaksi tai keskustelun pohjaksi.
• Find Facts: 10 faktaa lämmittelyyn, oikein/väärin-tehtäviin tai keskustelun teemoiksi.
• Advantages and Disadvantages: Käytä listausta esim. väittelyn apuna.
• Famous Quotes: Lausahduksia kuuluisilta henkilöiltä.
• Four Opinions: Neljä näkökulmaa samasta aiheesta kannustaa oppijoita pohtimaan eri näkökulmia ja arvioimaan niiden perusteluita. Voit käyttää myös antamalla kullekin ryhmän jäsenelle oman roolin.
• Lead-in Activities: Luo antamastasi tekstistä kolme aktivoivaa tehtäväideaa. Niitä voi käyttää johdantona ennen tekstin lukemista. 
• Link Words into Sentences: Luo tekstistä kolmen sanan ryhmiä, joista oppijoiden tulee muodostaa lauseita tai kysymyksiä.

 

Miten rasismi näkyy kielimalleissa?

Kieltenopetus on myös kansainvälisyyskasvatusta. Moni on jo käytännössä huomannut, miten tekoälysovellusten maailmankuva on monilta osin värittynyt ja vahvistaa stereotypioita. The Guardianin artikkelissa As AI tools get smarter, they’re growing more covertly racist, experts find toimittaja Ava Sasani kertoo Cornell Universityn tutkimukseen viitaten, että OpenAI:n kaltaiset yritykset luovat omia eettisiä ohjeita, jotka säätelevät sisältöä, joita kielimallit tai kuvageneraattorit luovat. 

Jo aiemmin on huomattu, että kun kielimallit laajenevat, niiden avoin rasismi vähenee. Uusi tutkimus kuitenkin kertoo, että kielimallien kasvaessa peitelty rasismi lisääntyy. Tämä tarkoittaa, että eettisten ohjeiden avulla kielimallit oppivat olemaan hienovaraisempia rasististen ennakkoluulojensa suhteen. Avoimen rasistisuuden sijaan ne kiinnittävät huomioita esimerkiksi murre-eroihin. Tämä tarkoittaa, että tekoäly on tulkinnut esimerkiksi mustien amerikkalaisten murretta käyttävät tyhmemmiksi tai laiskemmiksi. Eli jos ja kun tekoälyä käytetään esimerkiksi rekrytoinnissa, mustille tarjottaisiin huonommin palkattuja töitä.

Tämä on hyvä muistutus sekä siitä, että tekoälyä käytettäessä on aina hyvä pysähtyä paitsi hallusinaatioiden eli tekoälyn keksimien asioiden äärelle, myös tarkastella siinä olevia puutteita tai vääristymiä, olkoon se rasismia tai jotain muuta. Käytetty kieli on paljon muutakin kuin halutun viestin välittämistä. Muun muassa murre ja sanavalinnat kertovat myös kuulumisesta tiettyyn ryhmään. 

Olin itse lähelle kolmekymppinen, kun opin englantia opettavalta britiltä, että small talkin keskeinen tavoite on sijoittaa keskustelukumppani sosiaalisella asteikolla oikeaan luokkaan. Siitä kertoo niin murre kuin vaikkapa se, mitä urheilulajeja harrastaa tai mistä tiedotusvälineistä uutiset lukee tai katsoo. Omana kouluaikana brittienglanti oli se, mihin pyrittiin. Se nostettiin jalustalle ja mitä ilmeisemmin se siellä on edelleen, mutta liekö amerikanenglanti siellä myös, kun sillä tuotettua on runsaasti koulutusaineistossa ja tekoälyä kehittävät monet amerikkalaiset suuryhtiöt?   

Lue lisää tekoälystä opetuksessa

• Näin luo Copilotilla (ta muulla tekoälyllä) Forms-kyselyn verkkosivusta tai PDF:stä ohjevideo (7 min).
• Some on täynnä kieltenopettajien ryhmiä, joissa jaetaan tekoälyideoita. Yksi hyvä on Facebookin Language Teaching with AI.
• Kieltenopettajan tukiäly (bloggaus 9/2023).
• Tämän blogin tekoälysivu.
• Tekoälyn opetuskäytön linkkivinkkien Padlet.
• Tulevia koulutuksiani (tekoäly on mukana kaikissa OPH-rahoitteisissa koulutuksissa).