29.3.2017

Jakamista freelancerina ja hanketyössä #jaa jotain

Tällä viikolla 27.-31.3. vietetään Suomessa viidettä kertaa Jaa jotain -viikkoa Open Education Weekin hengessä. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni jakaa avoimesti verkossa jotain oppisisältöjään Creative Commons -lisensoituna.

Jaa jotain-blogista bit.ly/jaajotain2017 löytyvät kootusti somekanavat ja ohjeet jakamiseen. Siellä kerrotaan myös teemaviikon viidestä webinaarista. Alla minun tämän illan webinaarin tallenne ja diat. Teemaviikon muut webinaaritallenteet löydät tältä Suomen eOppimiskeskus ry:n YouTuben soittolistalta.

Teemaviikko näkyy somessa ja löytyy mm. Facebookista (teemaviikko 2017 & Jaa jotain-ryhmä) ja Twitteristä tunnuksella #jaajotain. Vuodesta 2014 teemaviikolla jaettuja materiaaleja on kerätty omalle Scoop.it-sivulle.
Nyyttärit ovat jakamista perinteisimmillään.
Kuva on entisen työyhteisömme "exVarikkolaisten"
teemajuhlista viime viikolta.

En tähän hätään keksi mitään uutta juuri nyt teemaviikolla jaettavaksi. 2012 aloitin koulutusdiojen systemaattisen jakamisen Slideshare-palveluun CC-lisenssillä ja 2014 Jaa jotain -viikolla lisäsin tähän blogiini CC-lisenssin. Avoimesta jakamisesta on tullut minulle osa normaalia arkea. Aloitin sen työkennellessäni maakunnallisessa ESR-hankkeessa enkä ole nähnyt mitään syytä luopua siitä myöskään freelancer-kouluttajana.

Keskeisimmät jakamisen paikkani tällä hetkellä ovat

Ja nostanpa tähän vielä pari muuta vinkkiä



22.3.2017

Erityistä tukea tarvitsevan kohtaaminen verkossa


Iltapäivän Digiosalliseksi-hankkeen (ks. Facebook) viidennen workshopin teemana oli verkossa tapahtuva kohtaaminen ja ohjaaminen, etenkin erityistä tukea tarvitsevien näkökulmasta. Tapahtuma järjestettiin samanaikaisesti Tampereella ja Virroilla niin, että alustuksia tuli Adobe Connectin avulla molemmista paikoista. Kun TAMKissa luokan katossa roikkui mikkejä ja seinään oli teipattu kamera, onnistui reaaliaikainen keskustelukin varsin hyvin.

Alla ovat sekä diat että tapahtuman Padlet-seinä. Olet tervetullut täydentämään sitä vielä workshopin jälkeenkin. Niin itsekin tein, sillä workshopissa etenimme enemmän keskustellen kuin kirjoittaen.

Itse ajattelen Padletia digitaalisena fläppitauluna. Se toimii niin yksittäisen oppijan kuin ryhmänkin kommenttien, linkkien ja vaikka kuvien koontipaikkana. Sitä voi käyttää myös materiaalien kokoamisen ja nykyisin myös vuorovaikutusympäristönä, jos sallii viestien kommentoinnin. Padlet toimii myös yksinkertaisena blogityylisenä palveluna, kun tarvitaan työssäoppimispäiväkirjaa. Tällöin kannattaa valita asetuksista viestit aikajärjestykseen virraksi ja määritellä, kuka sisältöjä voi lukea ja kuka kommentoida.

Padlet lienee yksi suomalaisoppilaitosten suosistuimista sovelluksista. Voit kokeilla sitä alla osallistumalla workshopin keskusteluun, mikä onnistuu kirjatumatta. Jos haluat luoda omia Padletteja, täytyy sinun kirjautua. Sovellus on helppo ja kieleksi voi vaihtaa suomen. Verkosta löydät myös tekemäni ohjediat sekä esimerkkeinä julkiset Padlettini.





Padletiin tuot helposti myös oman kuvakkeen otsikon viereen (esim. alla osa hankelogosta) sekä oman taustakuvan, jonka kannattaa olla vektorikuva. Niitä voit etsiä mm. 
Pixabaysta, joka jakaa kuvat CC0-linsessillä eli niitä saa käyttää jopa tekijää/kuvaajaa ja lähdettä mainitsematta.


Tehty Padletilla

10.3.2017

Henkilöstön osaamisen kehittäminen lontoolaisessa alakoulussa

Tämä kirjoitus on jatkoa bloggaukselleni Kouluvierailulla lontoolaisessa alakoulussa. Pääsin BETT-messujen yhteydessä tustutumaan Woodberry Down Primary Schooliin IlonaIT Oy:n tarjoamalla kouluvierailulla. Edellisessä kirjoituksessa kerroin mm. havainnoistani oppitunneilla, alla keskityn henkilöstön osaamisen kehittämiseeen ja etenkin siihen, millaisia taitoja iPadien kanssa toimittaessa korostetaan.

Edellinen bloggaukseni herätti keskustelua lähinnä iPad opetuksessa -Facebook-ryhmässä, missä jaettiin laajemminkin kokemuksia brittikouluista: Erot niiden välillä ovat todella suuria: toisilla on omat tenniskentät ja uimahallit, toisilla pulaa jopa kynistä. Koulujen ja opettajien tarkka arviointi koetaan usein ahdistavaksi ja oppimistuloksia voidaan pitää suoraan opettajan ansiona tai syynä, mikä näkyy myös palkassa.

Pic Collage -sovelluksella tehty kuvakollaasi
Woodberryssä ottamistani kuvista.
Hämähäkin jaloissa oli kysymyksiä kahdeksasta
tavoitellusta ominaisuudesta: tiedonhalu, sinnikkyys
,sopeutuvaisuus, ajattelevaisuus, kunnioitus.
m
oraali, kommunikaatio ja yhteistyö.
Woodberry ei tavallinen brittikoulu, jos sellaisia onkaan. Se on köyhän alueen alakoulu, joka on onnistunut nousemaan oppimistuloksiltaan erinomaisten koulujen luokkaan. Koulussa on muutaman vuoden ajan käytetty aktiivisesti iPadeja ja se on nykyisin sertifioitu Apple Distinguished School. Tämän edellytyksiä ovat laitteet kaikille ja henkilöstön vahva osaaminen Applen sovellusten hyödyntämisessä sekä oppimisen dokumentoitu kehittäminen niiden avulla.

Koulu toimii myös Applen paikallisena koulutuskeskuksena ja tarjoaa muille oppilaitoksille maksullista koulutusta mm. iPadien käytöstä, arvioinnista ja erityispedagogiikasta. Koulu houkuttelee niin opettajaharjoittelijoita kuin kansainvälisiä vierailijaryhmiäkin. Me näimme hyvän esimerkin siitä, miten Applen tuotteiden ja sovellusten avulla oppimista tuetaan. Viimeksi helmikuussa koulussa vieraili Applen toimitusjohtaja Tim Cook (ks. ITV:n uutinen).

Koulu kuuluu lähialueen neljän koulun New Wave Federation -verkostoon. Woodberryssa opettajien ja muun henkilöstön täydennyskoulutus on rehtorin ja neljän apulaisrehtorin vastuulla. Merkittävän apuna on myös rehtorin oikea käsi, Apple Distinguished Educator -pätevyyden suorittanut opettaja. Hän kertoi, että verkoston kouluissa tärkeää on henkilöstön taitojen audiointi, sillä sen avulla arvioidaan heidän kompetenssia. Oleellista on myös jatkuva ammatillinen kehittyminen, jota tuetaan työpajoilla, valmennuksella ja työstä saatavalla palautteella. Ulkopuolisissa koulutuksissa opettajat eivät käy, mutta ainakin rehtori muutaman kollegan kanssa osallistui BETT-messuille. Koulussa täydennyskouluttautumiseen käytetään viisi päivää kouluajan ulkopuolella, yleensä juuri ennen tai jälkeen lomia sekä viikottain yksi ilta.

Koulun käytävät ja luokkien seinät olivat täynnä hienoja julisteita, kuten brittikouluissa näyttää olevan tapana. En malttanut olla kysymättä, onko koululla oma graafikko tai askartelija, joka näitä tekee. Mutta ei - opettajat tekevät näitä avustajiensa kanssa iltapäivisin, kun kun oppilaat ovat jo lähteneet kotiin.


 Ydintaitoihin kuuluvat sähköposti ja iPadien hallinta luokassa


Koulussa on määritelty henkilöstön taidot kolmeen tasoon, mikä näkyy alla olevasta kuvasta. Ensin aloitetaan neljästä ydintaidosta: sähköpostin lisäksi jokaisen tulee hallita AirDrop, AirPlay ja Oppitunti-sovellus, jotka kaikki liittyvät iPadien ja niiden sisällön hallintaan ja näytön jakamiseen.

AirPlayn avulla voidaan langattomasti striimata sisältöä esimerkiksi Apple TV:n kautta esitettäväksi ja Oppitunti-sovelluksella näkee oppijoiden edistymisen ja voi esimerkiksi avata kaikille saman ohjelman ja sulkea ne, kun on aika jatkaa työskentelyä muulla tavoin.

Jos AirDrop ei sinulle vielä ole tuttu, se kannattaa opetella nyt heti. Sen avulla jaat helposti tiedostoja laitteesta toiseen ja opit sen katsomalla tämän Jane Jonesin minuutin ohjevideon. Muille kuin Applen laitteille on saatavilla vastaavia sovelluksia.

New Wave Feredationin dia henkilöstöltä edellytettävistä iPadin käyttötaidoista.






Keskitason osaamiseen kuuluu vain sisällön tuottamisen sovelluksia


Muistan jo jokunen vuosi sitten kirjanneeni ylös BETT-messuilta, että yksi keskeisimpiä trendejä on sisällön tuottaminen yhdessä muiden kanssa digitaalisia välineitä hyödyntäen. Se näkyi vahvasti tässä koulussa. Vaikka iPadeja oli paljon, myös kyniä ja paperia käytettiin. Esimerkiksi niin, että ensin sisältö luonnosteltiin paperille ja vasta sen jälkeen tehtiin digitaalinen tuotos.

Ydintaitojen jälkeen henkilöstö ottaa haltuun alla olevat sovellukset. Näissä on useita maksullisia, tai sellaisia, joista paljon käytettynä kannattaa se muutama euro maksaa. Merkitsin alle myös sen, mitkä ovat saatavilla Android-laitteisiin.
  • iMovie - erittäin monipuolinen videoeditointisovellus
  • Garageband - musiikin ja äänitiedostojen tekemiseen
  • Padlet (myös Android) - "sähköinen fläppipaperi" yksin tai yhdessä tuottamiseen (ks. ohjediat ja esimerkkejä)
  • Pic Collage (myös Android) - kuvakollaasien tekeminen, ks. bloggauksen alussa oleva esimerkki koulussa ottamistani  kuvista
  • DoInk GreenScreen -sovelluksen avulla tehdään kuvia tai videoita, joiden takana olevan yksivärisen vihreän taustan tilalle vaihdetaan haluttu kuva tai video. 
  • Book Creator (myös Android) - sähköisten kirjojen tekemiseen 
  • Puppet Pals HD - digitaalista nukketeatteria animoituna
  • Tellagami - pienten puhuttujen animoitujen puheenvuorojen tekemiseen (ks. esimerkki)
  • Explain Everything (myös Android) - monen iPad-käyttäjän monipuolinen suosikkisovellus, jonka avulla voi kertoa melkein mitä vain :) Kysyin muutamalta Woodberryn oppilaalta suosikkisovellusta ja eskari-ikäiset mainitsivat tämän.
  • Paper by 53 - monipuolinen piirrustusohjelma ja paljon enemmänkin, mukaan saat myös valokuvia ja tekstiä
  • LEGO Movie Maker - stop motion -animaatioiden tekemiseen (ei saatavilla Suomessa, esittely)


Henkilöstön laajojen taitojen myötä hallitaan 23 sovellusta


Vasta laajojen taitojen myötä 4-11-vuotiaita opettava henkilöstö ottaa haltuun diojen, taulukoiden ja tekstinkäsittelyn osaamista sekä koodausta. Mukana on myös lisätyn todellisuuden sovellus Aurasma, jolla jo pienet lapset voivat helposti ja maksutta tuottaa omaa sisältöä.
  • QR Reader (Android: QR Code Reader) -sovelluksen avulla luetaan ja tehdään QR-koodeja, eräänlaisia kuvalinkkejä (ohjediat)
  • Podcasts (Androidilla vastaavia) - äänitiedostojen lataaminen ja kuunteleminen
  • Aurasma (myös Android) - lisätyn todellisuuden sovellus, jonka avulla helppo tehdä sisältöjä myös itse; selaimen Studiolla se on vaikeampaa, mutta mahdollistaa monipuolisemmat sisällöt (ohjediat)
  • Playground - Applen kehittämän Swift -ohjelmointikielen harjoittelu
  • Keynote - diaesitysten tekeminen 
  • Pages - tekstinkäsittelysovellus 
  • Numbers - taulukkolaskentasovellus
  • YouTube (myös Android) - videoiden editointi, jakaminen ja katsominen


Toimisiko tällainen osaamisen jaottelu meilläkin?

En tiedä, onko tällainen koulukohtainen parhaiden sovellusten listaaminen Englannissa yleistäkin tai tekeekö sitä joku koulu myös Suomessa. Kahden vuoden takaisella kouluvierailulla Flitch Green Academy -alakoulussa oli valittu viisi sovellusta, joiden osalta oli suunniteltu, miten niitä käytetään eri vuosiluokilla vaikeutta vähitellen lisäten. Nämä sovellukset olivat Puppet Pals, I can animate, Scratch, iMovie, Garage Band. 

Minua viehättää ajatus, että suomalaiskouluissakin olisi mietitty vaikka 5-15 sellaista sovellusta, joiden opettelusta jokainen opettaja aloittaa. Tämä helpottaisi niitä, joille mobiili maailma on vielä ihan uutta ja samalla voitaisiin päästä nopeasti siihen, että melkein jokainen kollega (ja oppija) osaisi näiden kanssa tarvittaessa auttaa. Kun nämä perussovellukset tulisivat myös oppijoille tutuksi, päästäisiin niitä käyttämään työkaluina aina kun niille tulee luonteva tarve, sen sijaan, että iso osa ajasta menee sovelluksen ominaisuuksien opetteluun. Mikään ei tietenkään estäisi muidenkaan sovellusten käyttämistä. Myös Woodberryssä näin käytössä useita muitakin sovelluksia.

Oma kokemukseni on, että monessa suomalaiskoulussa osa opettajista on vielä melko hukassa iPadien tai yleensä mobiililaitteiden käytön kanssa. Heillä ei ole omaa laitetta elleivät itse ole sellaista ostaneet ja koulutusta ja tukea on paikoitellen hyvin vähän tarjolla. Tässä toivon lisääntyvän digitutoroinnin auttavan, mutta silti kannan huolta suomalaiskoulujen kovin eriarvoisista mahdollisuuksista tämän ns. digiloikan suhteen.

Hyviä esimerkkejä ei välttämättä tarvitsisi lähteä meren yli Englantiin asti hakemaan, sillä meillä on Suomessakin runsaasti kouluja, joissa tuki on järjestetty hyvin ja iPadien (tai muiden laitteiden) käyttö on ollut jo vuosien ajan osa sujuvaa arkea. Näissä kouluissa ovat jo käsillä uudet kuviot, mistä olkoon esimerkkinä FinEduVR-hanke, jonka puitteissa kokeillaan virtuaalitodellisuuden opetuskäytön mahdollisuuksia.


Tutustu koontiin BETT-messujen ja oheistapahtumien matkaraporteista!


Kaikki suomalaisten julkiset BETT-messuihin liittyvät bloggaukset viideltä vuodelta löydät osoitteesta bit.ly/finnbett2017 - ja lista edelleen päivittyy. Alle kokosin aiemmat bloggaukseni BETT-messujen yhteydessä tekemistäni kouluvierailuista.
Yksi lukuisista henkilöstön askartelemista julisteista koulun seinällä.
Tässä on listattu asioita, jotka on hyvä muistaa, kun on jumissa.

3.3.2017

Kouluvierailulla lontoolaisessa alakoulussa

Osallistuin BETT-messujen yhteydessä IlonaIT Oy:n järjestämällä kouluvierailulle Woodberry Down Primary School -alakouluun, minkä yhteydessä toimi myös lastentarha. Koulun visiona on olla: "An inspiring environment where learning happens because children are motivated and staff are passionate about providing the best possible learning opportunities for each child."


Päiväkodin puolella oli tällainen Tech Hub,
 missä tutustuttiin viikon appseihin.
Alla kerron koulun toiminnasta sekä havainnoista kiertäessämme oppitunteja. Jatko-osana tähän kirjoitukseen kuvaan koulun henkilöstön osaamisen kehittämistä etenkin iPadien hyödyntämisen näkökulmasta.


Luokkaerot heijastuvat koulumaailmaan


Oppilaiden synttärikalenteri.
Woodberryn koulussa on 610 oppilasta ja osin käytössä ovat aamu- ja iltapäiväryhmät, jotta kaikki mahtuvat tiloihin. Koulu sijaitsee pohjois-Lontoossa, alueella missä on paljon köyhiä maahanmuuttajia, mutta myös keskiluokkaan kuuluvia perheitä. 52 %:lla oppilaista oli äidinkielenä joku muu kuin englanti ja peräti 58 % oppilaista saa ilmaisen kouluruuan, kun maan keskiarvo on 12 %. Kuulimme myös, että osa vanhemmista vie lapsensa nukkumaan yöbussiin tai lentokentälle, koska ne ovat lapsille katua turvallisempia. Erot Suomeen olivat viiltäviä ja kertovat siitä, miten erilaisten asioiden kanssa meitä lähellä olevissa läntisissäkin hyvinvointivaltioissakin painitaan,

Rehtori Derek Hewie kertoi olleensa aiemmin rehtorina koulussa, missä suurin osa oppilaista edusti keskiluokkaa. Siellä oppilaat käyttäytyivät huonommin, eivät olleet niin kiitollisia arjen pienistä asioista ja oppilaita oli vaikeampi saada vakuuttuneeksi eri asioista. Toisaalta opetustyötä helpotti paljon, kun melkein kaikilla oli annettavaa käsiteltäviin teemoihin: suurin osa oli käynyt hiihtämässä ja elokuvissa tai oli ollut lentokoneen tai junan kyydissä tai ainakin nähnyt niitä televisiosta, toisin kuin Woodberryn koulun lapset.

Koulun rakentaminen aloitettiin 1949 ja se oli alkuvuosina yksi Lontoon huonoimmista kouluista. Viimeisen 25 vuoden työn ansiosta se on nyt alueensa paras. iPadeja kouluun on hankittu viimeisen 2-4 vuoden aikana. Monilla oppilailla ei ole kotonaan mobiililaitteita tai muita tietokoneita, joten on tärkeää, että niiden käyttö opitaan koulussa. Tällä hetkellä kullakin opettajalla on oma iPad ja alemmilla luokilla niitä on 10/luokka ja ylemmillä jokaisella oma. 

Koulu maksaa jatkuvasti paljon opettajien rekrytointiyrityksille. Opettajia on vaikea saada, koska opettajan palkalla ei alueella elä. Hewie kertoi, että opettajan palkka on noin 1400 £, josta 800 £ menee vuokraan ja 200 £ matkoihin, Tällä hetkellä 25 luokanopettajasta jokainen on valmistunut opettajaksi. Seitsemän toimii ensimmäistään vuotta opettajana eikä henkilöstöstä kukaan taida olla yli 40-vuotias. Opettajien kanssa koulussa toimii yhtä monta assistenttia ja usein myös opettajaharjoittelijoita. 


Kiersimme luokissa seuraamassa oppitunteja


iPadit ovat aktiivisessa käytössä,
kuten myös kynät, paperi ja kirjat.
5-6-vuotiaiden ryhmässä opittiin kuusta ja astronauteista. Oppilaat ottivat valokuvan astronautista ja laittoivat sen puhumaan Chatter Pixillä (ks. oma esimerkkini). Nämä pikkuanimaatiot kukin vei omaan Book Creatorilla tekemäänsä kirjaan, joka oli näille oppilaille jo kolmas omatekoinen kirja! Kysyin parilta lapselta, mikä heidän suosikkisovelluksensa on ja siinä pöydässä kaikki äänet menivät Explain Everythingille.
Lisätyn todellisuuden sovellus Quiverilla
tutustuttiin tulivuorten toimintaan.

Toisessa luokassa tutustuttiin musiikkiin ja ylipäätään ääniin tulivuorten kautta. Luokassa kuunneltiin yhden ryhmän Garagebandilla tekemä nukkuvan tulivuoren ääni. Sen jälkeen opettaja arvuutteli, että onkohan jollain ryhmällä tehtynä aktiivisen tulivuoden ääntä? On! Opettaja otti sen käden käänteessä Airplayn kautta esiin ja yhdessä kuunneltavaksi ja samalla haastatteli ryhmää soittimista, mitä he olivat käyttäneet.

Tämä musiikintunti oli ainoa, missä näimme opettajajohtoisesti koko ryhmän yhdessä käsittelevän tiettyä teemaa. Kaikissa muissa luokissa työskenneltiin pienryhmissä, yleensä parin aikuisen kiertäessä luokassa. Pienimmät oppijat ovat suomalaisittain päiväkoti-ikäisiä, joten siksikin aikuisia oli luokissa useita. Koulu saa myös henkilöstöresurssia erityisoppijoiden määrän mukaan.

Ensin tietoa tulivuorista koottiin paperille,
sen jälkeen siitä tehtin esitys iPadeilla
Koodauksen ideaan tutustuttiin niin, että jokainen teki Poppletilla ajatuskartan omasta päivästään. Muutama esitteli tuotoksensa koko luokalle heijastamalla ajatuskarttansa taululle. Sen jälkeen muutama sai lukea kirjoittamansa tekstin, millä yritti ohjelmoida opettajaa laittamaan silmälasit päähän. Tämä hauska havainnollistaminen osoitti hyvin sitä, miten tarkka on oltava. Lopuksi opettaja pyysi oppilaita kertomaan akateemisesti, miksi tällaista harjoiteltiin. Siitä keskustelu hyppäsi aivan uudelle tasolle ohjelmoinnin merkitystä ja omaa oppimista pohtimaan.


iPadien sisältöjen esittäminen luokalle sujui luontevasti


Olen useasti aiemminkin osallistunut Ilona IT:n kouluvierailuille Lontoossa. Tällä kertaa huomioni kiinnitti erityisesti se, miten kätevästi iPadien kanssa luokassa toimittiin: opettaja näki halutessaan jokaisen työskentelyn, oppilaat osasivat jakaa oman tuotoksen taululle kaikkien katsottavaksi ja opettaja pystyi ohjaamaan työskentelyä avaamalla kaikille tietyn sovelluksen tai sulkemaan luokan iPadit, kun oli aika lähteä lounaalle. Oli vaikuttavaa nähdä, miten luontevasti tällainen jakaminen koulussa pienten lasten kanssa toimi. Sen osasivat sekä oppilaat että opettajat ja nämä työvälineet oli koulussa määritelty jokaisen opettajan ydintaidoksi.

Kierrän työkseni suomalaisia kouluja ja korkeintaan kerran vuodessa näen jossain AppleTV:n tai vastaavan systeemin, millä mobiililaitteen näytön voi jakaa luokan edessä olevalle taululle. Osa opettajista jakaa näytön dokumenttikameran kautta. Itse useimmiten esitän iPadin näytön ruudunkaappauskuvina powerpointilta ja sen lisäksi kierrän luokassa iPadini kanssa.

Erilaisia systeemeitä näytön jakamiseen on olemassa, mutta niitä ei ilmeisesti kovin laajasti tunneta. En juuri tunne niitä itsekään. IlonaIT Oy:n sivulta voi ladata oppaan, missä esitellään laitehallinnan mahdollisuuksia. Osa vaihtoehdoista on tarkoitettu oppilaitoksiin, missä oppijat käyttävät koulun laitteita. Osa mahdollistaa toiminnan millä tahansa laitteilla. Näistä tutustuin BETT-messuilla Kramerin VIA-tuotteisiin, joiden avulla voi langattomasti peilata minkä tahansa läppärin tai mobiililaitteen näytön..

Minun näkövinkkelistä monessa suomalaiskoulussa otetaan keskitetystä laitehallinnasta vain ne opettajan työtä hankaloittavat puolet, mutta ei hyödynnetä niiden mahdollistamia hyviä toimintoja. Liian usein opettaja ei voi ladata käytössään olevalle Padille sovelluksia, mutta myöskään niiden tilaaminen tietohallinnosta tai vastaavalta taholta ei toimi. Jos uutta sovellusta joutuu odottamaan yli kuukauden ja ilman ennakkovaroitusta ajoittain iso osa sovelluksista katoaa, ei se kannusta mobiililaitteiden käytön opetteluun ja hyödyntämiseen.

Toki on kouluja, joissa nämä asiat ovat hyvällä mallilla, mutta nyt haluan herätellä niitä, joille nämä ovat vielä vieraita asioita. Itse en ole oikea taho näitä muille neuvomaan, mutta osaamista löytyy mm. Ilona IT Oy:n asiantuntijoilta ja iPad opetuksessa -Facebook-ryhmästä. Myös muille laitteille on omat aktiiviset Facebook-ryhmänsä. Löydät ne tältä opeverkostojen sivulta.

-  -  -  -  -
Tutustu myös koontiin suomalaisten BETT-messujen ja oheistapahtumien matkaraporteista!