Videon tekstitys puheesta Screencast-O-Matic -sovelluksella

Ruudunkaappauskuva automaattisen 
teksityksen editointinäkymästä.

Olen viime kuukausina harjoitellut tekstittämistä Screencast-O-Matic-sovelluksella (muuttanut keväällä 2023 nimeksi ScreenPal). Se on helppo käyttää ja useimmiten minulta kysytäänkin, kauanko tekstittäminen vie aikaa. Vastaan kysymykseen alla ja jaan muitakin kokemuksia. Varsinaiset ohjeet löydät sovelluksen sisältä (englanniksi) sekä alle upotetusta päivittyvästä diasarjasta Ruudunkaappausvideot ja tekstittäminen Screencast-O-Maticillä.

Screencast-O-Maticin voi maksutta ladata koneelle ilman admin-oikeuksia. Sovelluksella voi tallentaa jopa ilman kirjautumista max 15 min ruudunkaappausvideoita. Kirjautumalla saa lisäominaisuuksia ja maksullisella versiolla (alk. 1 $/kk, TAMK & TAU: kirjautumisohje intrassa) voi tekstittää tällä tai muulla sovelluksella tehdyn videon automaattisesti suomenkielisestä puheesta. Toki se vaatii editointia niin kieliasun kuin usein myös ajoituksen suhteen.

Ensimmäisen kokeilun tein Lasten lehtikone -videoon (6:14 min). Aloitin äänittämällä videon ja ryhdyin muokkaamaan tekstitystä. 20 min jälkeen päätin tehdä videon uudelleen yrittäen puhuta selkeämmin ja hitaammin, jotta korjattavaa jäisi vähemmän. Ajattelin, että jos video tuntuu liian hidastempoiselta, YouTubessa on mahdollisuus katsoa se nopeutettuna. Kaikkiaan tekstitysprosessi vein kaksi tuntia, mistä suuri osa kului siihen, kun selvittelin, miten saan videolta pois oheisessa kuvassakin näkyvät tyhjät kohdat, missä ei ollut tekstitettävää sisältöä, vaan vain joku huokaus ja muu napsahdus. Se onnistuu vain SRT-tiedostoa muokkaamalla, mistä kerron tarkemmin diasarjassani.

Olen aiemmin kokeillut automaattista puheen tekstitystä Applen Clips-sovelluksella sekä tekstittänyt yhden lyhyen YouTube-videon ja se onnistui todella helposti, mutta aikaahan sellainen vie. Screencast-o-Matic on minulle tuttu, mutta nyt käytin ensikertaa maksullista versiota, jossa opettelua vaati vain tekstitys. Siihen perusohjeeksi riittää sovelluksen oma tekstityksen ohjevideo (englanniksi, 1:58 min), joka esittelee kolme tekstittämisen tapaa: puheesta, tiedostosta tai videoon tekstinä lisäten. 

Kauanko puheesta luodun tekstityksen korjaus vie aikaa?

Sovellus kuin sovellus, ensimmäinen yritys sisältää aina opetteluaikaa ja toisen videon tekstittää jo nopeammin. Kun puheesta haluaa tekstittää, työtä helpottaa käsikirjoitus, selkeä ja rauhallinen puhe sekä lyhenteiden, erikoisten ja vieraskielisten sanojen välttäminen, vaikka sovellus niitä jonkin verran tunnistaakin. Esimerkiksi Kiipulassa digitutoreita kutsutaan digi-innostajiksi ja tästä oli videollani varsin monta eri versiota, mm. digin ostajat, innokkaat ja kiinnostavat. 

Paljonko tekstittämiseen menee aikaa, kun käyttää automaattista tekstitystä puheesta ja sitten korjaa sekä tekstityksen että ajoituksen? Paljon, ainakin kun ei ole ammattilainen ammattilaisen välinein. Prosessi eteni useimmiten seuraavasti: Katsoin videon kerran ja tein samalla korjaukset editoitinäkymässä. Sitten latasin tekstitykset SRT-tekstitystiedostona ja katsoin videon uudestaan korjaten kohdat, mitä ei editointinäkymässä voinut korjata. Sitten latasin tekstitykset takaisin videolle ja katsoin vielä kerran, pieniä muokkauksia tehden. Välillä jouduin muutamaan kertaan toistamaan edellä mainitun. 

• Lasten lehtikone (6:14 min), tekstitys ja sen opettelu yli 2 h 
• SharePoint Spaces eli tilat-työkalun esittely (2:25 min), tekstitys 23 min 
• YouTube-kanavani esittelyvideo (1:45 min), tekstitys noin 20 min
• Video H5P-työkaluista (11:24 min)
• Mitä ovat H5P-työkalut? -video niin, ettei automaattista tekstitystä ole korjattu. Virheitä on paljon, sillä suomenkielisen puheen lomassa vilisee englanninkieliä sanoja ja lyhenne H5P tuottaa jatkuvasti ongelmia. 
• Tekstityksen korjaus kesti ensin 65 min (SRT-tiedoston muokkaus) ja sitten vielä 45 min, kun esikatselin videon ja tein viimeiset korjaukset.
• Tässä linkki korjattuun tekstitettyyn H5P-videoon.
• Miten esitän Teamsissa dioja? (4:45 min), tekstitys 50 min 
• Kiipulan Digi työtavaksi (5:03 min), tekstitys 30 min
• Matleenan blogin esittely ja demo tekstityksestä (7:09 min), tekstitys 21 min (lue lisää alta)
• Sukujuhlavideo (10 min), tekstitys 2:30 h (lue lisää alta)
  

  
  

Laadusta tinkimällä tekstityksen korjaus vie aikaa tuplasti videon keston 

Kokeilin tänään, miten nopeasti saan puheesta tehdyt tekstitykset korjattua, jos tingin laadusta ja teen korjaukset vain editointinäkymässä, mikä kyseisen videon tapauksessa riitti hyvin - mutta ei aina toimi. Matleenan blogin esittelyä ja demo tekstityksestä (7:09 min) -videon tekstittämisen korjaus kesti 21 min. Siinä ajassa kävin tekstitykset kertaalleen läpi editointinäkymässä. Korjasin virheelliset tekstit sekä isot ja pienet kirjaimet ja välimerkit, joissa sovellus ei ole taitava. Ajalliseen synkkaukseen en juuri puuttunut eikä puhe aina ole synkassa tekstityksen kanssa. Tekstityksessä asiat on välillä ilmaistu toisin, mutta sisältö ei muuttunut. Tekstitykseen jäi kirjoitusvirheitä, mutta moneen käyttöön tällainen on riittävän hyvä. Lopuksi latasin SRT-tiedoston ja vein sen sellaisenaan YouTubeen videon kanssa. 

Milloin aikaa menee paljon enemmän?

Tekstitin myös kaksi sukujuhlavideota ja ne nostivat esiin aivan toisenlaisia haasteita kuin puheeseen perustuvat videot. Tällaisen videon tekstitys oli huomattavasti hitaampaa. Yhden 10 min. videon tekstitys kesti 2:30 tuntia. Videoilla tekstitys oli tarpeen kahdesta syystä: tiedän katsojissa olevan huonokuuloisia ja toisaalta ääniraita on paikotellen todella huono eikä puhe kuulu selkeästi. Automaattinen tekstitys puheesta ei ollutkaan enää kovin hyvä idea, koska se ajoitti tallenteelle lukuisia kohtia, missä se luuli olevan puhetta, vaikka kyse oli monenlaisista taustaäänistä, joita arjessa syntyy ja parikymmenhenkinen sukulaisporukka monine lapsineen tuottaa. Automaattisesti luotuja tekstipaikkoja ei voi poistaa kuin SRT-tiedostosta. 

Tällainen video olisi todennäköisesti helpompi tekstittää kokonaan käsin. On outoa, että liian hiljaiseen kohtaan ei pysty lainkaan lisäämään tekstitystä editointinäkymän Sync Pointilla. Esimerkiksi videon hiljainen lapsen lauluesitys oli tekstitettävä SRT-tiedostoon kirjoittaen (siis ei vain tekstitys vaan myös ajoitus numeroin), vaikka juuri tällaisissa liian hiljaisissa kohdissa tekstitys on tarpeen. 

Videoilla oli myös paljon laulua. Se on puhetta hitaampaa, joten tekstityksen tempokin on hitaampi. Lisäksi Screencast-O-Matic jakaa tekstin harmillisesti pilkusta eri riveille, jolloin tulee kiusaus rikkoa kielioppia, jotta kokonaisuus olisi luontevampi. Esimerkiksi Keski-Suomen laulun tämän säkeen sovellus haluaa jakaa kolmelle riville: "ah, polut korpia kiertävät, kaidat".

Jos tekstityksen haluaa luoda kokonaan käsin SRT-tiedostona, tai muokkata sitä, se näyttää tällaiselta: 

53
0:05:11,400 --> 0:05:15,400
Minä olen vielä pikkuinen,

54
0:05:15,400 --> 0:05:19,400
ja siksi tahtoisin,

55
0:05:19,400 --> 0:05:26,400
oppia tän´maailman, paljon paremmin.

Mitä kysymyksiä jäi avoimeksi?

• Paljonko on hyvä selkokielistää puhekieltä tekstityksessä? Hyvin kuulevia voi häiritä, jos puhe ja teksti eivät ole synkassa. Näin varsinkin YouTubessa, missä tekstitys pitää erikseen ottaa pois päältä. Toisaalta puhekielessä ajatus poukkoilee, joten lauseiden muotoileminen selkeämmiksi tukee saavutettavuutta. Tv-sarjojenkin tekstitys on usein tiiviimpää kuin puhe.
• Kuinka tarkkaan tekstityksen on vastattava puhetta? Yhdellä videolla viittasin virheellisesti videon kommentteihin, kun tarkoitin videon kuvausta. Voinko tällaisen lapsuksen korjata tekstityksessä?  
• Milloin YouTuben tekstitystyökalu on parempi? Uskoisin sen olevan parempi sukujuhlat-tyyppisille videoille, missä ei ole yhtä selkeää puheraitaa, vaan monenlaisia taustaääniä. Tosin omalla kohdalla haaste on, että perhevideoita en useinkaan voi tai halua YouTuben kautta jakaa.
• Paljonko kannattaa nähdä vaivaa puheen ja tekstityksen yhtäaikaisuuden eteen?

Hyviä lähteitä videoiden tekstityksestä

• Videoiden tekstitys - osa 2 -bloggaus esittelee neljännenkin tavan (Scripted Recordings) tekstittää videoita Screencast-O-Maticilla (SOM). Siinä kerrotaan myös SOMin uudesta ominaisuudesta ja siitä, että sovelluksella voi tekstittää mitä tahansa videoita. (Linkki lisätty 25.2.2021.) 
• YouTube: kanavan ja videon asetukset kuntoon! -bloggauksessa esittelen, miten oman kanavan ja videoiden asetukset laitetaan kuntoon. Mukana on myös ohjeet tekstittämiseen YouTuben omalla työkalulla. (Linkki lisätty 25.2.2021.) 
• AVI: Videoiden ja äänilähetysten saavutettavuus
• HAMK: Screencast-O-Matic auttaa videon tekstityksessä
• Kirjastokaista: Videoiden ja podcastien tekstitys – 10 käytännön neuvoa

Työvuosi 2020

Perinteiseen tapaan aloitan blogivuoden kokoamalla yhteen kulunutta työvuotta 2020. Työskentelin freelancerina sekä sivutoimisessa työsuhteessa kolmen oppilaitoksen hankkeissa. Pääasiallinen työni oli digipedagogiikkaan liittyvä kouluttaminen, mutta tein myös mm. ohjausta, rakensin verkkokursseja ja ylläpidin kahta blogia. 

Vuotta leimasivat koronan vuoksi etäkoulutukset ja kova kysyntä digipedagogiselle osaamiselle. Muutos ei sikäli ollut itselleni kovin suuri, että normaalistikin reilu 30 % koulutuskerroistani tapahtuu etänä ja olen pitkään tehnyt töitä kotoa käsin - minulla on oma työpiste, osaaminen ja työrauha. 

Vuoden suurimmat haasteet kohtasin ajoittain aivan järjettömän kiireen kautta, mikä tarkoitti tavallistakin enemmän työskentelyä iltaisin ja viikonloppuisin. Maaliskuussa koulutukset siirtyivät verkkoon, peruttiin tai siirrettiin myöhemmäksi. Vei paljon aikaa sopia kymmenien tahojen kanssa, miten koulutukset toteutetaan. Usein muuttuivat myös aikataulut ja teemat. ITK-konferenssin siirtäminen vapautti kolme kullanarvoista päivää huhtikuun alkuun ja työmatkojen poisjäänti vapautti paljon aikaa uusille koulutuksille. Koska koulutukset tavoittavat vain rajallisen määrän opettajia, bloggasin etenkin maaliskuussa tavallista ahkerammin ja pyrin tukemaan opettajia somessa. Pidin keväältä päiväkirjaa, jonka julkaisin syksyllä otsikolla Täydennyskouluttajan koronakevät viikko viikolta.

Ylivoimaisesti kysytyin koulutusteema kuluneena vuonna oli osallistujien aktivoiminen ja osallistaminen etenkin verkkotapaamisissa. Pidin myös monta koulutusta verkkokurssien luomisesta ja videoneuvottelujärjestelmien käytöstä. Työkaluista opetin eniten osallistamisen työkaluja (Padlet, Flinga, AnswerGarden, erilaiset kyselyt,..) ja sisällön tuottamista (ThingLink, H5P, Adobe Spark,..).

Ohjelmasta katosivat melkein kaikki AR/VR/360-teemat, jotka mielellään vaatisivat lähitapaamista. Kaikesta osallistamisesta huolimatta tunnin tai parin verkkokoulutukset olivat opettajajohtoisempia kuin lähitapaamiset olisivat olleet, varsinkin kun Teams oli pääasiallinen yhteydenpitoväline eikä se paria poikkeusta lukuun ottamatta vielä viime vuonna tukenut ryhmiin jakautumista. Koin, että etätoteutukset vaikeuttivat eniten digitaidoiltaan heikompien ohjaamista ja toisaalta ryhmän yhteistä keskustelua. 

Adobe Sparkilla tehty infograafi koronavuoden 2020 töistäni.

Suosituinta tässä blogissa

Edellä olevasta infograafista näkyy, miten maalis-huhtikuu keräsi blogiini eniten lukijoita ja sama trendi näkyy muissakin somekanavissa - varmasti myös kollegoillani. Kirjoitin 35 blogijulkaisua ja niitä luettiin 164 000 kertaa. Kaksi luetuinta julkaisua on keräsi yli 5000 lukukertaa, mutta niidenkin ohi menivät blogisivut sähköisistä kokeista ja koulutusdioista. Uusi H5P-työkalujen blogisivu ei vielä ehtinyt nousta korkealle. Kaikkien aikojen luetuimmat bloggaukset näet blogin sivupalkista. Listauksen kolmonen ClassroomScreen - open helppo työkalu (2019) olisi alla olevan listauksen yhdeksäs ja samalla luetuin aiempina vuosina kirjoitettu bloggaus. Päivitin sen muutama päivä sitten. 

1. Vinkkejä etäopetukseen
2. Flinga - helppo osallistamisen sovellus 
3. Sanapilvet opetuksessa
4. Kuvakortit ja visualisointi
5. Miten esitän dioja Teamsissa?
6. Virtuaalinen luokkaretki: luo oma tai käytä valmista
7. Ilman kirjautumista toimivia sovelluksia 
8. Miten arvioida etänä 

Ennätyksiä somen tunnusluvuissa

Opetusalan ammattilaisten aktiivisimmat someryhmät hiljenevät kahdesti vuodessa - juhannuksena ja jouluna. Meitä aktiiveja liikkuu siellä siis runsain määrin myös iltaisin ja viikonloppuisin. 

Kun maaliskuussa siirryttiin laajasti etäopetukseen ja etätöihin, tilanne muuttui täysin. Ihan sama mihin aikaan viikosta tai vuorokaudesta somessa työskenteli, vuorovaikutusta syntyi heti ja palautetta sai välittömästi. Ohessa on tilastoa maaliskuun tviittaamisestani, etenkin sen kahdesta viimeisestä viikosta, jolloin valmislaki sulki Suomen.

Vaikka itse miellän tämän blogin tärkeimmäksi nettiosoitteekseni, kävijöitä on tätäkin enemmän diasarjoissani, joiden katsomiskerroissa ylittyi syksyllä miljoonan kävijän raja. Uutta oli se, että nyt löytyi haastaja SlideSharelle: katsomiskerroista noin kolmannes tuli SpeakerDeckin kautta. Sinne olen jakanut noin 30 päivittyvään diasarjaa. SlideSharea käytän lähinnä yksittäisten diasarjojen jakamiseen. AuthorStreamin käytöstä luovuin. 

Työt Kiipulassa, Tampereen yliopistolla, TAMKissa ja Osakkeessa

• Kiipulan ammattiopiston reilun kahden vuoden Digi työtavaksi -hanke ja samalla työsuhteeni digipedagogisena asiantuntijana päättyi vuodenvaihteeseen. Kiitos Kiipula! -bloggauksessa kerron hankkeesta interaktiivisen videon keinoin.
• Tampereen yliopistolla työskentelin kuluneen vuoden asiantuntijana tukien korkeakouluyhteisön digipilotteja eli kuuden laajan verkkokurssikokonaisuuden tekijöitä. Osa kursseista on suunniteltu ensi sijassa tutkinto-opiskelijoille, osa täydennyskoulutukseen tai myytäviksi kursseiksi. Yhdestä on tulossa myös väylä yliopistoon, pääsykokeen vaihtoehdoksi. Digipilotit olivat osa laajempaa Jatkuvan oppimisen strategista kehityshanketta, jotka jatkuu edelleen. Digipilotteihin liittyvän työn lisäksi pidin Tampereen yliopiston henkilöstölle ja täydennyskoulutusryhmien osallistujille 13 muuta verkkokoulutusta.
• TAMKissa olen työskennellyt sivutoimisesti 2016 alkaen erilaisissa täydennyskoulutushankkeissa. Listasin alle kuluneen vuoden hankkeet. Sen lisäksi koulutin yhdessä tilauskoulutuksessa.
• Oppija ikä kaikki, kuuden oppilaitoksen ESR-hanke
• Oppimisen ja hyvinvoinnin tuki lukiossa, OPH-rahoitteinen täydennyskoulutus 
• Digitukea areenalla, OPH-rahoitteinen täydennyskoulutus 
• Pirkanmaan lukioiden ainetiimitoiminta olen koordinoinut syksystä 2018 alkaen. Se on osa Osakkeen toimintaa, jolle ehdin järjestää alkuvuodesta jo 15. suositun Pedagoginen piristysruiske -koulutuksen.

Bloggaukset aiemmista työvuosistani

Työvuosi 2019

Työvuosi 2018
Työvuosi 2017
Työvuosi 2016
Työvuosi 2015
Vuoden 2014 työt sanapilvinä
Nettilaskurit ja uusi vuosi (2013)
Onnellista joulua ja kiitos! (2012)