Kieltenopettajan tukiäly

Eipä tullut tapahtumasta kuvia otettua,
mutta kotipihan villiviini houkutti kameran
esille ja samalla ikuistin kuvaan itseni
anopin kutomassa kaarrokeneuleessa.

Osallistuin tänään Pirkanmaan kieltenopettajat ry:n syyskoulutuspäivään. Oma puheenvuoroni oli teknologiasta kieltenopetuksessa (ks. diat tai 

kieltenopetuksen Padlet) ja tekoälyäkin lyhyesti sivusin. Osallistuin päivään myös oppijana ja olin mukana Maarit Rainion aamun luennolla, mikä erinomaisesti avasi minulle kieltenopettajan työn moninaisuutta ja Maaritin innovatiivisia menetelmiä mm. opetuksen eriyttämisessä. Iltapäivällä osallistuin Pekka Laitisen työpajaan, missä teemana oli ChatGPT ja tekoäly kieltenopetuksen näkökulmasta.

Itsekin ideoin etukäteen, miten tekoäly voisi toimia toisaalta opettajan, toisaalta oppijan tukiälynä juuri kieltenopetuksessa. Tässä aiheesta muutama ajatus, joista osa syntyi päivän esitysten ja keskusteluiden aikana. Mukana on vinkkejä myös Otavan opiston Tekoälyn ensimmäisiltä työpajapäiviltä viime viikonlopulta Mikkelistä. Kannattaa merkitä kalenteriin seuraava toteutus pe-la 14.-15.6.2024. Lisää infoa tulee lähempänä TOT Tekoäly oppimisen tukena -Facebook-ryhmään.

Alla näkökulmana ovat pääosin suuret kielimallit, esim. ChatGPT, mutta netti on jo täynnä lukuisia erilaisia sovelluksia, joissa on generatiivista tekoälyä. Sitä on jo muutamissa yleisissä opetuksen sovelluksissakin, mistä voit lukea lisää edellisestä bloggauksesta Tekoäly integroituu opetuksen sovelluksiin.

Opettajan tukiäly

Tekoäly on parhaimmillaan ammattilaisen tukiälynä. Käytä sitä silloin, kun teet jotain, mitä osaisit itsekin tehdä, mutta kaipaat uusia ideoita, palautetta tai haluat ulkoistaa vaikkapa sanastoharjoituksen sanojen keksimisen. Kun hallitset asian, minkä kanssa työskentelet, huomaat myös sen kun tekoäly keksii välillä ihan omiaan. Mihinkään kielimallin tuottamaan tekstiin et voi luottaa - niin taitava kuin se parhaimmillaan onkin. Tässä jokunen idea parastettavaksi:

• Oppituntien, tehtävien ja materiaalien ideointi, luominen ja eriyttäminen. 
• Pakopelin, skenaarion tai pöytäroolipelin juonen ja hahmojen luonnostelu. 
• Pyydä luomaan sanalistoja, esim. suomi-saksa tietystä aiheesta. Vaikeustasosta voit kertoa esim. ikäryhmän, opiskeltujen vuosien tai eurooppalaisten kielitaitotasojen avulla. Pyydä seuraavaksi ideoita sanastoharjoituksista kyseisistä sanoista. Voit myös pyytää tekstiä tai dialogia, jossa käytetään kyseisiä sanalistoja. Voit saada valmiin tekstin kopioitavaksi aukkotehtävätyökaluun. 
• Helpota, vaikeuta, ohjeista, selkokielistä, muunna teksti halutulle kielitaitotasolle jne. Ennen kyseistä pyyntöä voit jutella kielimallin kanssa kielitaitotasoista ja varmistaa, että se "tuntee" ne. Voit myös muistuttaa asiasta kertomalla sille, mitä ne tarkoittavat. 
• Maarit Rainio kertoi lukuisia esimerkkejä siitä, miten oppijalla on oikeus näyttää oma osaamisensa monella tavalla. Maahanmuuttajataustaisten oppijoiden kanssa se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että opettaja kääntää tehtävänannot oppijan äidinkielelle, vaikka itse tehtävä tehtäisiinkin opiskeltavalla kielellä. Jostain syystä kehote "selitä ukrainaksi" toimii usein paremmin kuin "käännä ukrainaksi". 
• Jos sinua kiinnostaa kokeilla erilaisia tekoälysovelluksia, tässä yksi vinkki: Luo dokumenttivideo omasta tai oppijoiden laatimasta kehotteesta Invideo-sovelluksella. Katsokaa video luokassa ja kiinnittäkään huomio siihen, mikä sisällöstä on oikein ja mikä väärin tai vähän hassusti - ja ehkä myös miksi. Invideo on erittäin helppo käyttää ja sitä voi kokeilla maksutta. Kokeilin videon tekemistä otsikkona Welcome to Finland. Kirjautumista alle 10 minuutissa minulla on jo video valmiina. Tosin aloitusdiassa oli alppimaisema ja kun kerrottiin saunakulttuurista, näytettiin eduskuntataloa. Toki olisin niitä voinut muokata käsin. Mutta yhtä kaikki, englannin kuuntelua ja sisällön ymmärtämistä se vaatii. Mediakriittisyyteen herättely tuli kaupanpäälle. 
• Somessa nousee kehutuiksi kielten opettajien tekoälysovelluksiksi erilaisia oppituntien suunnittelusovelluksia, esim. Twee - Tweak Your Lessons, MagicSchool.ai tai EduAIde.ai.

Kielten oppijan tukiäly

Suuret kielimallit tuottavat ihmismäistä puhetta ja niiden kanssa voi chattailla ja keskustella, koska ne muistavat aiemmat viestit. Se on keskeinen ero hakukoneisiin, jotka tarjoavat yhteen kysymykseen vastauksen ja/tai linkkilistan, mutta eivät jatka juttelua aiheesta. Kielimallit tarjoavat paljon mahdollisuuksia kielten oppimiseen ja niistä on jo olemassa ja/tai tulossa myös GDPR-turvallisia organisaatiolisenssejä. 

ChatGPT:n kuluttajaversion ikäraja on 13 vuotta ja alaikäisillä tulee olla huoltajan lupa. Google Bardissa ikäraja on 18 vuotta. Lisäksi on suuria kielimalleja, jotka eivät edellytä kirjautumista eivätkä toimi suomeksi. Niitä voinee kokeilla, jos oppijoille selkeästi kertoo, että mitään luottamuksellista tietoa niihin ei ole syytä lisätä ja kaikkea tekstiä käytetään kielimallin opettamiseen. Näitä sovelluksia ja muita tekoälyn opetuskäytön linkkivinkkejä olen koonnut ja jatkuvasti päivitän tähän Padlet-muistitauluun.  

• Oppija voi pyytää kielimallilta vinkkejä ajanhallintaan, motivaatioon ja opiskelustrategioihin. Sitä kautta voi löytyä vähän lisää motivaatiota tietyn kielen opiskeluun vaikka omien harrastusten tai urahaaveiden näkökulmasta.
• Oppija voi pyytää kielimallia osoittamaan tekstistä virheet tai tekemään parannusehdotuksia. Oppimisen näkökulmasta ei ole järkevää pyytää kielimallia korjaamaan virheitä, vaan tekijyys kannattaa pitää itsellä ja harkita, mitkä korjausehdotukset huomioi. Kielimallikin tekee virheitä, mutta uskon sen antaman palautteen hyötyjen olevan suurempi kuin satunnaisten virheiden. Väsymätön palautteen antaja on mainio tuki palautetta janoavalle oppijalle! 
• Suuri kielimalli jaksaa loputtomasti chattailla tai jutella oppijan kanssa valitulla kielellä. Jos haluaa tehdä sen kirjoittamisen sijaan kuunnellen ja puhuen, se onnistuu ainakin selaimen lisäosalla. Otavan opiston vinkistä asensin koneelleni Voice Control for ChatGPT:n, jonka saa ainakin Chromelle ja Edgelle. Esittelen sen käyttöä alla olevalla videolla. Niitä näitä juttelun sijaan sille voin antaa tehtäväksi tehdä sinulle kysymyksiä tietystä aiheesta ja sitten pyytää palautetta vastauksista. 

Yksi päivän ideoista oli, että mitä jos pyytäisi kielimallia lisäämään omaan tekstiin adjektiivit. Millainen tarinasta tulisi? Vieläkö sen ymmärtäisi? Tai miten keksin vieraalla kielellä sopivat kehotteet saadakseni haluamani kuvan. Esimerkiksi Padletin kuvien generointia voi tehdä suomeksi, mutta tulokset vaikuttavat olevan vain jotain sinne päin. Englanniksi saa selvästi paremmin haluamiaan kuvia. Kokeile vaikka! Lisää plus-merkki ja valitse kolme pistettä ja sitten "En osaa piirtää".

Suurten kielimallien haaste kieltenopetukselle on niiden taito kääntää kieltä. Jos oppija ulkoistaa kääntämisen niille, oppimista ei tapahdu. Siksi peräänkuulutan kaikkia kieltenopettajia jakamaan eettisesti kestäviä ja oppimista tukevia tapoja hyödyntää tekoälyä opetuksessa. Olemme kaikki nyt uuden äärellä ja monista oppilaitoksista puutuvat vielä ohjeistukset ja hyviä käytäntöjäkin vasta ideoidaan ja testaillaan. 

Kun tämä blogipostaus oli valmis, kysyin ChatGPT-4:lta, miten parantaisit tätä blogikirjoitusta kieltenopettajille. Vastaus oli hyvä ja siinä oli paljon yleisiä ohjeita sekä kehotuksia lisätä väliotsikoita, hyperlinkkejä, kuvia tai videoita ja kommentointimahdollisuus. Kielimalliin kopioimani teksti ei niitä havainnut. En tehnyt ehdotuksen perusteelle muutoksia, mutta tapani mukaan tarkastin oikeinkirjoituksen Microsoftin Wordilla.

PS: Syksyn viidessä OPH-rahoitteisessa koulutuksessani on tilaa. Vedän niitä TAMKin ja Oulun yliopiston kautta. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan!

Tekoäly integroituu opetuksen sovelluksiin

Kuvassa on laajasti opilaitoksissa
käytettyjä sovelluksia, joihin on integroitu 
generatiivista tekoälyä.

Moni on jo kokeilut ChatGPT:tä ja muutamaa muutakin tekoälysovellusta. Minua kiinnostaa suuresti myös se, miten tekoäly integroituu tuttuihin, jo käytössä oleviin opetuksen työkaluihin. Alla esittelen tämän hetken tilannetta lyhyesti kuvan sovellusten näkökulmasta. 

Sitä ennen muutama sana johdannoksi. Tekoälyä olemme ihan kaikki käyttäneet jo vuosien ajan ja siihen perustuvat monet arjen toiminnot roskapostien suodatuksesta päivittäiskaupan logistiikkaan. 

Uutta ja ihmeellistä meistä monelle ovat helppokäyttöiset ja parhaimmillaan häkellyttävän taitavat generatiivisen tekoälyn sovellukset. Niiden avulla luodaan eli generoidaan ihmisen kehotteesta (engl. prompt) vaikkapa kuvia, videoita, diasarjoja tai uutta tekstiä, mikä voi olla esimerkiksi vastaus kysymykseen, tiivistys, luokittelu, käännös, idealista, suunnitelma tai vaikka parannusehdotus omasta blogipostauksesta. 

Tekoälystä riittää opittavaa joka ikiselle päivälle. Syyskuussa on julkaistu mm. UNESCOn Guidance for generative AI in education and research.  Oppaan lehdistötiedote perää kansallisia ohjeita ihmiskeskeisen tekoälyn käytölle sekä 13 vuoden ikärajaa. Aiemmin UNESCO on julkaissut oppaan ChatGPT:n käytöstä korkea-asteella ja EU puolestaan Eettiset ohjeet opettajille. Myös ChatGPT:n kehittäjä OpenAI julkaisi syyskuussa oman oppaan opettajille. Näitä ja muita suosituksia, ohjeistuksia ja sovelluslistauksia löydät kootusti Tekoälyn opetuskäytön linkkivinkkien Padletista, mitä jatkuvasti päivittelen. Paras someryhmä on Facebookin TOT Tekoäly oppimisen tukena, lukeminen onnistuu ilman kirjautumistakin. 

Tällä hetkellä hyvin harva generatiivisen tekoälyn sovellus soveltuu ikärajojen ja riittämättömän tietosuojan vuoksi oppijoiden käyttöön, mutta alta löytyy muutama esimerkki. Toki tällöinkin lisenssi, pääkäyttäjän valinnat ja oppilaitoksen linjaukset määrittelevät, mitä voidaan käyttää. Oppilaitoskäyttöön ja jopa oppijoille sopivia sovelluksia saadaan varmasti tulevaisuudessa lisää - todennäköisesti juuri integroituna muutoinkin hankittuihin sovelluksiin.  

Generatiivista tekoälyä pääsee kyllä kokeilemaan ilman kirjautumista ja opettajat voivat aikuisina kirjautua mihin haluavat, ainakin omalla sähköpostillaan. Jos sovellus ei ole koulutuksen järjestäjän tietoturvalliseksi toteama, on syytä olla hyvin tarkkana siitä, mitä tietoja sinne syöttää. Suuri osa sovelluksista käyttää syötettyä dataa opetusaineistona ja ne voivat jossain tilanteessa putkahtaa näkyville jollekin toiselle käyttäjälle osana tekoälyn tuotosta. Turvallisia ja hyödyllisiä käyttötapoja löytyy jo nyt paljon, kun vain tiedostaa rajoitteet ja mahdollisuudet.

Moni sovellus näyttää tarjoavan generatiivisen tekoälyn ominaisuuksia vain henkilöstölle, mutta ei oppijoille - tai sitten tekoäly ei kuulu kaikkiin lisensseihin. Sen lisäksi pääkäyttäjä voi usein sallia tai estää tekoälyn käytön esim. oppilaitoksen tietosuojalinjausten mukaisesti. Tämä kaikki on niin uutta, että ominaisuudet, lisenssien erot ja hinnat tuntuvat olevan jatkuvassa muutoksessa. 

Adobe Firefly ja uudistunut Express

Firefly on Adoben generatiivisen tekoälyn työkalu. Se on vielä beta-vaiheessa, joten toistaiseksi tuotokset on tarkoitettu vain henkilökohtaiseen käyttöön. Firefly toimii omana sovelluksenaan, mutta on jo osin integroitu moniin Adoben sovelluksiin kuten Photoshopiin ja Illustratoriin. Oppilaitoksissa käytetään etenkin Adobe Expressiä, jonka GDPR-turvallinen Premium-versio on tarjolla maksutta K12-oppilaitoksille. Riippuu sitten ainakin lisenssistä ja pääkäyttäjän valinnasta, ketkä tekoälyominaisuuksia voivat käyttää. Ne ovat tarjolla myös maksuttomassa kuluttajaversiossa ja niiden avulla voi mm. luoda ja editoida kuvia ja teksitehosteita.

Adobe Express teki kesällä merkittäviä päivityksiä eikä se vielä kaikilta osin toimi moitteetta. Aiempia tuotoksia ei voi päivittää linkin muuttumatta, mistä on aiheutunut monille valtavasti haittaa. Myös minun Express-ohjeilla on nyt uusi osoite enkä ehkä koskaan saa päivitettyä uutta linkkiä vanhoihin ohjeisiin, jotka on linkattu kymmenille - ellei sadoille - verkkokursseille, dioille, bloggauksiin jne. Siksi kannattaa muistaa, että löydät ohjeeni kootusti omalta blogisivulta. 

Paljon hyvääkin uudistus onneksi toi. Minuutin video alla näyttää, mitä äänestä animointi mahdollistaa.  Kokeilin videon tekstittämiseen ensi kertaa ListenMonsterilla. Se on ehdottomasti paras kokeilemani tekstitystyökalu: helpoin käyttää ja paras tunnistamaan suomenkielistä puhetta. Tekstitysohjeet löydät Esa Riutta - WebOpen ohjevideolta. Sivuhuomiona toki se, että maksuton ja kirjautumatta toimiva työkalu sopii vain tällaisille julkisesti jaettaville videoille, missä ei ole henkilötietoja tai muutakaan salaista.

 

Canva

Canva on hyvin samankaltainen kuin Adobe Express ja myös siitä tarjotaan Premium K12-koulutuksen järjestäjille. Molemmilla voi luoda ja editoida kuvia, erilaisia grafiikoita, diasarjoja, videoita ja paljon muuta. Kuvien generointi tekoälyn avulla onnistuu kaikilta, mutta diasarjan luominen tekoälyn avulla edellyttää Premium-lisenssiä. 

Montaa muuta tekoälyä hyödyntävää ominaisuutta pääsee käyttämään jonkin verran myös maksutta, esim. tehdyn tuotoksen kääntämisen eri kielille tai ideoinnin Magic Writen avulla. Se on OpenAI:n tekstigeneraattori, minkä avulla verkkosisältöjä voi suunnitella. Monta muutakin uutta AI-ominaisuutta sovelluksesta löytyy enkä ole ehtinyt kokeilla kuin muutamia. Lisäksi Canva on juuri julkaissut plug-in-liitännäisen, jonka voi asentaa maksulliseen ChatGPT4:een.

 

ThingLink

ThingLink tarjoaa uudet tekoälyominaisuudet vain opettajille. Alla on kuva Tammerkosken rannalta. Valitsin kuvan ja kerroin, millaista sisältöä siihen haluan. Sitten sain tagit ja niihin sopivat sisällöt. Muokkasin kuvaa vain muuttamalla tagien sijaintia ja lisäämällä niihin kuvia mediatiedostojen haun kautta. Skenaarioita rakennettaessa tekoäly avustaa eri tavoin mm. ehdottaa haarautumisen vaihtoehtoja, luo kysymyksiä ja muokkaa tekstilaatikoita. 

ThingLinkin oman tekoälyn ohella opetusideoita, oppimateriaaleja ja skenaarioiden tarinoita ja rooleja voi kehitellä suurten kielimallien avulla. Kuvia ja videoita voi generoida pohjakuvina käytettäväksi. Jopa 360-kuvien luominen onnistuu sanallisesta kuvauksesta, siihen olen käyttänyt Skyboxia. 
Seuraavan päivän täydennys: ThingLink julkaisi juuri uutisen, että se integroi Skyboxin editoriinsa turvallisena lisäpalveluna organisaatioille.

Klikkaa tästä avataksesi saavutettavan näkymän tästä sisällöstä.

Microsoft Bing AI

Bing AI on Microsoftin hakukoneen ja kielimallin yhdistelmä. Se toimii Edge-selaimella ja rajatusti myös Chromella. Käyttö edellyttää Microsoft-kirjautumista. Bing AI:n tietoturvallinen versio on tarjolla tietyillä Microsoftin 365-organisaatiolisensseillä (lue lisää englanniksi). TUNIssa saamme sen todennäköisesti henkilöstön käyttöön syyskuun aikana.

Kannattaa huomata Bingin vaihtoehdot vastausten generointiin: luovempi, tasapainoinen tai tarkempi. Ensiksi mainittu runoiluun, tarkempi akateemiseen tekstiin. Tekstin lisäksi Bingillä voi generoida kuvia, missä se hyödyntää DALL·E 2 -sovellusta. Microsoftilta odotan kovasti 365:n tekoälyapuria Co-pilottia, josta edellisessä bloggauksessa kerroin.

Padlet-muistitaulu

Tähän Padletiin olen koonnut ohjeet ja esimerkit muistitaulun käytöstä. Tämä vuonna on tullut paljon uusia ominaisuuksia, jotka löydät toisesta sarakkeesta. Tekoälyn myötä vaarallisista linkeistä varoitetaan ja voit valita tekoälyn tekemän moderoinnin, jolloin viestin hylkäystä edeltää sinun varmistus. Uutena voit luoda äänestyksiä tai valita viestin sisällöksi "En osaa piirtää". Näin voit generoida kuvan, jonka valitset kuudesta vaihtoehdosta (kokeile tästä). Ja huomasitko, että asetuksista saat käyttöösi Beta-ominaisuudet? 

H5P: Smart Import

H5P julkaisi alkukesästä tekoälyä hyödyntävän työkalun, mutta se löytyy vain maksullisesta H5P.com palvelusta. Sen avulla voi luoda erilaisia H5P-sisältöjä omista materiaaleista (teksti, PDF, video). Nyt voit tutustua tähän Smart Importiin H5P:n ohjeista englanniksi. Kuulun H5P Ambassador -ohjelmaan ja saan pian tunnukset, jotta pääsen testaamaan sitä ja voin sitten jakaa kokemuksia suomeksikin. Ohjeet ja esimerkit löytyvät H5P-blogisivulla. 

Alkusyksyn aiemmat blogijulkaisut

• Diasarjan luominen tekoälyn avulla
• Microsoft Forms: uusi esitystila ja PowerPoint-upotus
• Neljä visuaalista oppimistehtävää (työkaluina mm. ThingLink ja Adobe Express)
• Tekoäly opetuksessa (koulutuksen materiaalit ja pari linkkivinkkiä matematiikan opettajille)

Tervetuloa syksyn koulutuksiini! Alkamassa on mm. viisi OPH-rahoitteista opetustoimen täydennyskoulutusta verkossa. Lue lisää Tervetuloa-sivultani!

Diasarjan luominen tekoälyn avulla

Diasarjojen aloitusdioja.

Teen ja muokkaan jatkuvasti diasarjoja koulutuksiini. Diat ovat myös kätevä tapa päivittää monenlaisia ohjeita. Näin ollen minua kiinnosti tutkia, missä nyt mennään tekoälyavusteisesti luotavissa diasarjoissa. Opin, että tällaisia sovelluksia on valtava määrä ja diasarjojen luominen onnistuu myös ChatGPT:n avulla. 

Suunnittelin jo huhtikuussa kertovani BETT-opetusteknologiamessuista tekoälyn luoman diasarjan avulla, mutta Suvi Tuominen ehti ensin. Hänen Tome-sovelluksella luomansa diasarja löytyy Humakin viime kevään tekoälytiistai-blogisarjan ensimmäisestä osasta. 

Kokeilin diasarjojen luomista usealla tekoälyä hyödyntävällä sovelluksella. Suurin osa muistutti monelle tutumpaa Canvaa tai Adobe Expressiä, joilla voi luoda diojen ohella mm. videoita ja erilaisia grafiikoita - kuten myös monella muulla nyt esiteltävällä sovelluksella. Koska molempia käytetään jo melko laajasti oppilaitosmaailmassa ja molemmista on tarjolla K12-oppilaitoksille maksuton Premium, jossa tietoturva ja -suoja on kunnossa, kannattaa harkita, tarvitseeko työkalupakkiinsa jälleen yhden samankaltaisen sovelluksen.

Osa kokeilemistani sovelluksista luo dian kerrallaan, osa tekee kokonaisen diasarjan. Moni sovellus kirjoittaa dioihin kokonaisia lauseita ranskalaisten viivojen sijaan. Osaan esityksiä tarjottiin tiiviiden diojen oheen kokonaiset lauseet esiintyjän muistiinpanoihin kirjoitettuna. Joka tapauksessa käyttäjä voi aina muokata tekstiä, grafiikoita ja kuvitusta. 

Osaan esityksistä saa linkin, osan voi ladata itselle PowerPoint- tai Google Slides -tiedostona. Pyrin käyttämään suomenkielisiä kehotteita, jos se oli mahdollista, mutta kaikki tekoälysovellukset taitavat toimia taitavammin englanniksi. Suomen kielen kanssa törmäsin ongelmiin, kun reaaliaineet ymmärrettiin reaalimaailmaksi ja kehotteet (engl. prompt) kotitehtäviksi. Välillä menin itsekin halpaan, kun pyysin esitystä siitä, miten ChatGPT:tä voi käyttää opetuksessa. Siitä ei vain syksyyn 2021 asti koulutettu kielimalli osannut sanoa mitään hyödyllistä, vaikka se sujuvasti ympäripyöreitä vastauksia antoikin.

Visuaalinen ilme miellytti monissa sovelluksissa. Sen sijaan yhdenkään sovelluksen automaattisesti luotuihin sisältöihin en ollut tyytyväinen enkä voisi sellaisia työssäni käyttää ilman merkittävää tekstin muokkaamista. Toki esityksen tekemistä voi helpottaa, kun saa valmiin rakenteen ja tekstin, mutta itse sisältö oli pääosin itsestään selvää diiba-daapaa. Tilanne voisi olla toinen, jos käyttäisi englantia, olisi kokeneempi kehotteiden kirjoittaja, sovelluksiin olisi integroitu maksullinen ChatGPT4 ja jos työkalut osaisivat ehdottaa muutoksia ja muokata olemassa olevaa diasarjaa, ei vain luoda tyhjästä uutta. 

Microsoftin Copilotiin tutustuneet tietävät, mitä on nurkan takana. Copilot on 365:n sovellusten kanssa käytettävä ja ChatGPT4:stä hyödyntävä tekoälyapuri. Se on julkaistu viime keväällä rajatulle joukolle. Microsoftin mukaan Copilot osaa esimerkiksi luoda diasarjan Word- ja Excel-lomakkeesta tai sanallisen kehotteen perusteella. Se osaa myös mm. lisätä diasarjaan animointeja ja tarpeen mukaan lyhentää tai pidentää diasarjaa. Esittelyn löydät Microsoftin videolta: Copilot in PowerPoint (1 min).

Käytin alla olevien sovellusten maksuttomia versioita ja ne kaikki olivat varsin helppoja käyttää. Tein kullakin 1-3 diasarjaa, joista moni jäi kesken, kun tekoäly ei tuonut sellaista lisäarvoa, että ne olisi viitsinyt työstää valmiiksi tai jakaa. Usein tuntui, että tekstit olisi pitänyt luoda itse alusta asti, jotta olisin saanut julkaisukelpoista - tai sitten luoda sisältö erikseen pidempänä prosessina suuren kielimallin avulla. Vain osassa tekoälyapuri oli käytettävänä vielä tekstiä muokatessa. Pääosa näistä työkaluista loi diasarjan yhdestä kehotteesta, oli se sitten vain otsikko tai useamman lauseen kuvaus. Muutamiin saattoi kehotteen sijaan antaa dokumentin, mistä diat luodaan, mutta sitä en nyt kokeillut.

Tome luo dian kerrallaan

• Edellä mainittu Tome osaa siis luoda dioja automaattisesti. Maksuttomaan sovellukseen saa 500 AI-krediittiä ja kun se luo dian kerrallaan, niitä voi  käyttää tekstiin ja/tai kuviin vai tarvittaessa. Kehotteita voi antaa suomeksikin, mutta en silti saanut tehtyä mitään jaettavaa. Tekoälyn tuottama teksti aiheesta vinkkejä uudelle opettajalle oli liian yleispätevää ja itsestään selvää. Tarjolla olevien layoutien määräkin oli turhauttavan suppea. 

Gammassa hyviä ominaisuuksia  

• Gamma toimii niin, että annat ensin lyhyen kuvauksen, suomikin toimii. Sitten saat ehdotuksen dioista otsikkotasolla muokattavaksi, mikä on erinomainen ominaisuus. Vasta tämän jälkeen valitset teeman ja diasarja luodaan sinulle. Tämä taisi olla viides sovellus, jota kokeilin ja ensimmäinen, jolla jaksoin tehdä jotain jaettavaksi asti. Se kertoo ainakin siitä, että maksuton versio on kyllin monipuolinen. Nopeammin olisin tällaisen koonnin tehnyt aiemman diasarjani pohjalta muokaten, itse ideoiden ja googlaten, mutta ei siitä tällöin olisi visuaalisesti näin kivan näköistä tullut. Tällaiset PowerPoint-diat loin visuaalisuudesta viime keväänä, tosin animoinnit eivät tässä näy. 
• Tällainen syntyi Gammalla: Vinkkejä tiedon visualisointiin opetuksessa. Rakenne ja pääidea on tekoälyn tuottamaa, mutta jokaista diaa olen muokannut ja pari diaa lisäsin itse, pari poistin. Kun lisäsin kuvia sovelluksen valikosta, tarjolla on kolme kategoriaa: kaikki, vapaasti käytettävät ja kaupallinen käyttö sallittu. 
• Kirjautuessasi suosittelijan linkilläni saamme molemmat 200 AI-krediittiä tavanomaisen maksuttoman 400 krediitin lisäksi. 

Canvan Premium palvelee opettajia

• Diasarjojen luominen Canvan tekoälyllä ei onnistu maksuttomalla kuluttajalisenssillä, jolla voi generoida vain kuvia.
• Canva Premium on tarjolla K12-oppilaitoksille maksutta ja tällöin saa käyttöön kesällä julkaistut uudet tekoälyominaisuudet. How we’re bringing AI to the classroom safely -artikkelin mukaan tekstin generoiminen eli Magic write kuuluu edu-lisensseissä vain opettajille ja muulle henkilöstölle. Tekstiä voi generoida diasarjoihin tai muihin tarpeisiin. Jos käytössäni olisi edu-lisenssi, tämä sovellus olisi todennäköisesti näistä suosikkini.
  
  

Wepik muistuttaa Canvaa 

• Wepikillä tein diasarjan Innosta lapsia kirjoittamaan. Editoin sitä hyvin kevyesti, lähinnä paransin suomen kieltä. Kuten moni muukin tekoälysovellus, tämäkin tuottaa kivan näköistä sisältöä, mutta sisältö on jäänyt kovin yleiselle tasolle. Tuskinpa tästä on mitään apua esimerkiksi alakoulun opettajille.
• Sovellus muistuttaa liiaksi tutumpaa Canvaa, joten en tätä kovin pitkään testaillut. Tällä voi luoda 12 erilaista sisältöä, esim. kuvat, diat, somepostaus ja käyntikortti. Siinä tämä on parempi, että tekoälyä voi hyödyntää ainakin tällä hetkellä maksutta myös diojen luomisessa. Canvalla se vaatii maksullisen version. 
  
  

Myös Simplified muistuttaa Canvaa

• Simplified-sovelluksella esitys luodaan antamalla otsikko (max 20 merkkiä) ja valitsemalla luovuuden taso, diojen määrä ja kieli (ei suomea). Pyysin kuusi diaa, mutta sain niitä enemmän. Tein esityksen englanniksi kehotteesta: Most interesting places for teenagers to visit in London. Ajattelin, että se olisi tällaiselle työkalulle helpompi kuin digipeda-teemat. Tekstiä en muokannut, kuvia ja asettelua vähän parantelin. Kieliasu kyllä paljastaisi heti opettajalle, että tämä ei ole peruskoululaisen oma tuotos. 
• Sovelluksella voi Wepikin tavoin luoda paljon muunkinlaisia verkkosisältöjä. 
  
  

Adobe Expressissä tekoälyllä voi vain kuvittaa dioja

• Adobe Express on pitkään kuulunut viiden parhaan sovelluksen listalleni ja se on oppilaitoksissa laajasti käytössä maksuttoman ja tietoturvallisen K12-edu-lisenssin ansiosta. Expressillä voi luoda diasarjoja, mutta se ei generoi tekstiä tai kokonaista diasarjaa tekoälyn avulla. Tekoälyä voi käyttää kuvien ja tekstitehosteiden luomisessa ja editoinnissa. Itse olen tehnyt sillä paljon yksittäisiä dioja, jotka olen sitten tuonut kuvina PowerPointiin. 
• Express on viime viikkoina päivittynyt todella radikaalisti. Uudet tekoälyominaisuudet löytyvät maksuttomasta kuluttajaversiosta, mutta en tarkkaan tiedä, miten ne tulevat tarjolle erilaisiin edu-lisensseihin. Moni sovellus näyttää tarjoavan osan tekoälyominaisuuksista vain opettajille ja senkin vain pääkäyttäjän niin salliessa.  
• Expressissä on päivityksen jäljiltä suuria ongelmia. Odottelen vielä hetkisen, että Adobe saisi sen toimimaan taas hyvin ja päivittelen sitten ohjeita, joiden linkki on uuteen versioon siirryttäessä hajonnut. Uusimmat ohjeeni löydät aina ohjeiden ja diojen blogisivulta. 
  
  

Sendstepissä maksuton versio ei riitä

• Sendstep vaikutti hyvältä, sillä mukana on interaktiivisuutta. Tekoäly lisäsi diasarjaan sanapilvitehtävän ja muutaman monivalinnan, mutta maksutta niitä saa käyttää vain 10 oppijan ryhmälle. Maksutta voi tehdä vain kaksi diaesitystä.
• Esitys tai kysely luodaan max 3000 merkin kuvauksesta tai dokumentista. Maksutta tarjolla on englanti, maksullisessa myös suomi. Saat valita diasarjan tyylin sekä tarjotuista vaihtoehdoista otsikon ja diojen määrän. 
• Tein diasarjan verkon työkaluista opettajille, mutta aihe osoittautui liian haastavaksi. Monivalintakysymyksiin sovellus ei osannut tarjota oikeita vastauksia. Diasarjaan lisätyt kysymykset olivat huonoja ja ne yrittivät ahtaa mukaan lähes koko antamani kehotteen. Esimerkki kysymyksestä:
• "How can language teachers leverage online tools, such as ThingLink, Padlet, Adobe Express, and survey tools, to enhance the teaching of foreign languages to middle school and high school students, while promoting learner engagement, activity, and collaboration?" 
• Tarjottu kuvitus oli surkeaa, sillä kuvat olivat pitkälti tekstipohjaisia vailla järkevää sisältöä. Sovellus kai yritti tarjota verkkosivujen kuvia, mutta keksittynä ne eivät toimineet. Toki kuvat sai itse vaihtaa tai korvata GIF-kuvilla tai YouTube-videoilla.
  
  

Myös ChatGPT osaa luoda PowerPointteja

• PowerPoint on monipuolisuudessaan ylivoimainen. Vaihtoehdoissa oli kyllä onnistuneita visuaalisia ratkaisuja, mutta PowerPoint taipuu samaan, jos vain osaamista ja aikaa löytyy. Aion jatkossakin lisätä dioihini Expressillä tai Canvalla tehtyjä kuvia, mutta PowerPointista luopumista en edes harkitse, vaikka näitä vaihtoehtoja oli kiva kokeilla. Ne eivät toimi hyvin silloin, kun haluaa luoda uuden diasarjan aiemmin luotua yhdistellen, parannellen ja päivittäen. 
• Ennen kuin Copilot-tekoälyapuri saapuu, yksi vaihtoehto on hyödyntää suuria kielimalleja tekstisisällön suunnitteluun. Diojen tekstin voi sitten kopioida diasarjaan tai pyytää esim. ChatGPT:ltä VBA-koodia tai makroja PowerPointia varten. Siltä saa myös ohjeet siitä, minne ne PowerPointissa siirretään. Visuaalisen ilmeen saa valmiista malleista, vaikka eivät ne toki automaattisesti etsi teemaan liittyvää kuvitusta, kuten edellä esitellyt sovellukset. 
• VBA-koodit ja makrot eivät ole minulle tuttua maailmaa, mutta kyse on vain koodista, jonka ChatGPT antaa ja joka kopioidaan PowerPointiin. Siinäkin ChatGPT neuvoo. Tosin ohjeet vaihtelevat joka kerta ja välillä onnistuin helposti, välillä taas en lainkaan. Yksityiskohdissa minulla riittää siis vielä opettelemista enkä yrityksistä huolimatta saanut tehtyä tähän ohjevideota. Linkkaan siis muiden tekemiä:  
• Makrojen luomisen ja siirtämisen PowerPointiin opin Mike Tholfsenin videolta How to use ChatGPT to automate PowerPoint (1 min). 
• Perusteellisemmin PowerPoint-esityksen luomisesta kerrotaan ja se myös näytetään The Artificial Analystin videolla ChatGPT can create PowerPoint presentations now?! (8 min). 
• Maksullinen ChatGPT4 mahdollistaa PowerPoint-diasarjojen luomisen esimerkiksi Word- tai Excel-dokumentista. Esa Riutta - WebOpettaja näyttää sen videolla Näin käytät omia tiedostoja ChatGPT:ssä (ja se osaa tehdä PowerPoint-esityksiä!) (8 min). 
• Maksulliseen ChatGPT4:een voi ladata lisäosia. Smart Slides osaa automaattisesti luoda PowerPoint-diaesityksen kehotteestasi, kuten marcusjcarterai Facebook videolla näyttää (9 sek). Näin voit ohittaa kikkailun VBA-koodin ja makrojen avulla. (Vinkki lisätty 6.9.23.)
  
  

Lopuksi: muut sovellukset, tekstin korjaus, tekoälyvinkit ja syksyn koulutukset

• Diasarjojen luomisen vaihtoehdoissa on runsaasti myös omalle koneelle ladattavia sovelluksia, joita en kokeillut (mm. Dectopus, Slidesai, Magicslides ja Classpoint). Lisää työkaluja diasarjojen luomiseen löydät esimerkiksi hakusanoilla: "creating slide presentations with ai" tai "best free AI PowerPoint generators". 
• Pyysin ChatGPT:ltä korjaus- tai parannusehdotuksia tähän tekstiin. Suurin osa niistä oli sellaisia, jotka olin jo toteuttanut, mutta jotka eivät kopioidussa tekstissä välittyneet, esim. väliotsikot ja linkit esimerkkeihin. Sain moitteen pitkistä kappaleista. Lisäsin yhden kappalejaon ja siihen liittyen hieman editoin tekstiä. Oikeinkirjoituksen tarkistin Wordillä.
• Tutustu myös Tekoälyn opetuskäytön linkkivinkkien Padlet koontiin sekä tuleviin koulutuksiini. Ensimmäinen syksyn viidestä OPH-rahoitteisesta opetusalan täydennyskoulutuksesta alkaa jo ensi viikolla. 

Microsoft Forms: uusi esitystila ja PowerPoint-upotus

Formsin esitysnäkymää voi käyttää 
suoraan valiten sen Formsista, mutta 
myös PowerPointiin upotettuna.

Microsoft on julkaissut hienon uudistuksen: Forms-lomakkeisiin ja -kyselyihin on nyt saatavilla esitystila. Samalla on mahdollistettu Formsien upottaminen PowerPoint-esityksiin!

Formsilla voi luoda lomakkeita ja kyselyitä:

• Lomakkeet sopivat mm. kokemusten tai mielipiteiden kartoittamiseen.
• Kyselyiden avulla voi määritellä oikeat vastaukset ja antaa niiden perusteella pisteitä ja sanallisen palautteen.
  
  

Lomake tai kysely luodaan tuttuun tapaan Forms-sovelluksella. Sinne pääsee myös siirtymällä PowerPointin Lisää-välilehden Forms-osioon. Kerää vastauksia -kohdasta on suositeltavaa valita asetus, joka sallii kaikkien vastaamisen. Näin oppijoiden ei tarvitse kirjautua. Muista myös lyhentää URL-osoite. Valitse lopuksi esitystila (ks. kuva yllä), niin saat näkymän, jossa on osallistumista varten lyhennetty linkki ja QR-koodi (kuva alla). Vastaukset päivittyvät esitystilaan reaaliaikaisesti ja voit näyttää tulokset yksi kysymys kerrallaan. Tosin monivalintojen "Muu, mikä?" -vastaukset eivät näytä tallentuvan.

Erityisen hyödyllistä on, että tällaiset kyselyt saa upotettu esitystilassa suoraan PowerPoint-diasarjaan. Se onnistuu valitsemalla Lisää-välilehdeltä Forms. Microsoftin mukaan ominaisuus on tulossa (tullut?) PowerPointin Forms-lisäosaan, mutta oma organisaationi ei salli lisäosan käyttöä. Sen sijaan toiminto näyttää toimivaan PowerPointiin sisään rakennetulla Lisää-välilehden Forms-toiminnolla. Tällöin esitysnäkymän saa valitsemalla kohdan "Läsnä interaktiivisessa kokouksessa".

Tällä hienolla uudistuksella on pari heikkoutta liittyen käyttämiseen PowerPointin kautta. Tehdyn Formsin löytyminen PowerPointin kautta näyttää edellyttävän PP:n uudelleen käynnistämistä. Kätevintä onkin luoda Formsit suoraan PowerPointin kautta. Toinen huomioitava asia on, että jos haluat upottaa lomakkeen tai kyselyn PowerPoint-diasarjaan, tulee molemmat tehdä saman organisaation tunnuksilla. Eli kun oma Office-pakettini on hankittu TUNIn kautta, en voi liittää diasarjaan henkilökohtaisilla Microsoftin tunnuksilla tekemiäni lomakkeita tai kyselyitä.

PS. Kun tämä kirjoitus oli valmis, syötin sen ChatGPT:lle ja pyysin korjaus- ja parannusehdotuksia. Sain niitä 10 ja ne kaikki koskivat kieliasua, eivät itse sisältöä eivätkä kirjoitusvirheitä, vaan asioiden muotoilua hieman toisin. Kuudesta ehdotuksesta hyödynsin jotain, mutta yhtäkään ehdotusta en kelpuuttanut sellaisenaan. Lopuksi tarkastin kieliasun Wordillä, kuten minulla on pitkään ollut tapana.

Ruudunkaappaukuva PowerPointiin upotetusta Formsin esitysnäkymästä.

Neljä visuaalista oppimistehtävää

Vedin keväällä Lapin yliopiston kautta OPH-rahoitteisen opettajien täydennyskoulutuksen Vastuullisesti ja turvallisesti verkossa 2 op. Verkkokoulutuksen sisällöt ja rakenteen suunnittelin yhdessä Mira Karvon kanssa, joka työskentelee tänä syksynä 40 vuotta täyttävässä yliopiston koulutus- ja kehittämispalveluiden yksikössä (ks. 40-vuotissyksyn ohjelma). 

Päädyimme kolmeen webinaariin (diat alla) ja neljään oppimistehtävään, jotka tässä bloggauksessa esittelen. Tehtävissä käytin neljää sovellusta: ThingLink, Canva, Adobe Express ja ScreenPal (ent. Screencast-O-Matic). Koulutuksen Padlet-verkkoympäristö näkyy vain osallistujille. Siellä on oma sarake jokaiselle webinaarille ja jokaiselle oppimistehtävälle. Niiden alle osallistujat kirjoittivat omat kommenttinsa ja linkkasivat huoneentaulunsa. 

Avaa kuva tästä linkistä.
Alakulman suurennuslasin
kuvakkeestä saat pystykuvan
näkymään osa kerrallaan.

1. Vastuullinen verkkopedagogiikka -diat
2. Oppijoiden digitaalinen maailma -diat
3. Digitaalinen sisällöntuotanto -diat

Oppimistehtävät olivat minusta sisällöllisesti toimivia ja visuaalisesti kivan näköisiä, joten haluan ne jakaa. Ne herättivät hyviä pohdintoja turvallisesta verkon käytöstä. Palautteessa väitteelle "koulutus toteutettiin vuorovaikutteisesti ja osallistavasti" annettiin 4,9/5 pistettä. 

Ennakkotehtävä 

Ennakkotehtävänä oli interaktiivinen kuva, missä esittelin koulutuksen ja tarjosin linkkejä digitaitotesteihin, minkä kautta osallistujat esittäytyivät. Testien kautta saatiin kivasti avattua omaa osaamista ja näkökulmia koulutuksen teemoihin liittyen. Tässä koulutuksessa verkon sovellukset eivät olleet pääasia. Koska kohderyhmänä olivat kasvattajat ja opettajat, kerroin tehtävien yhteydessä lyhyesti myös käyttämistäni sovelluksista. 

Tein vaiheittaisen tehtävän infograafi-pohjalle. Adobe Express -videoista tein erilaiset, jotta voin esitellä sen mahdollisuuksia. Ne on upotettu suoraan Expressistä, mutta vähän kivammin ne näkyisivät YouTubesta upotettuna.

Kaverigooglaus 

Kaverigooglaus-tehtävän ideoin muutama vuosi sitten yhteen TAMKin koulutukseen. Nyt tein siitä interaktiivisen kuvan postikorttiteemalla. Osallistujien kommenteissa tehtävää kuvailtiin innostavaksi, mielenkiintoiseksi, jännittäväksi, silmiä avaavaksi, ajatuksia herättäväksi ja vähän oudoksikin. Moni yllättyi siitä, mitä itsestä tai toisesta löytyi. Tehtävä pohjusti hyvin myös seuraavaa somesiivouksen tehtävää.

 

Somesiivous

Tämän interaktiivisen videon avulla avaan somesiivouksen ideaa ja näytän esimerkkejä eri sovelluksista. Video on tehty ruudunkaappausvideona ScreenPalilla ja interaktiiviseksi se on tehty ThingLinkilla. Oma somesiivouksen jälkeen jokainen jakoi jokusen ajatuksen tehtävästä tai vinkin muille osallistujille. 

Oma vinkkini säännöllisen somesiivouksen ohella on pohtia myös sitä, mitä oman kuoleman jälkeen haluaa tapahtuvan. Siitä ei vielä paljon puhuta, vaikka se koskettaa aikanaan meitä kaikkia. Moniin palveluihin voi merkitä perintäyhteyshenkilön, jolle voi antaa palvelusta riippuen luvan esimerkiksi omiin valokuviin tai valitsemiinsa tiedostoihin. Itse kirjoitin hiljattain digitaalinen jäämistö -liitteen omaan edunvalvontavaltuutukseen ja testamenttiin. 

Huoneentaulu

Ennakkotehtävänä viimeiseen webinaariin oli suunnitella huoneentaulun sisältö jostain koulutuksen teemasta. Esimerkeiksi annoin: Viisi vinkkiä eskarilaisten nettisurffailuun, Mitä huomioida, kun lapselle hankitaan ensimmäinen älypuhelin? Nuorten kaveritaidot somessa. 10 vinkkiä tietoturvasta kollegoilleni. 

Webinaarissa opeteltiin huoneentaulun tekemistä Adobe Expressillä. Sen edu-versio uudistuu lähiviikkoina tuoden mukana uusia tekoälyä hyödyntäviä ominaisuuksia. Toki tämän tehtävän sai halutessaan tehdä esimerkiksi samankaltaisella Canvalla. Lopuksi jokainen jakoi huoneentaulunsa linkin Padlet-ympäristöömme, jotta opimme toisiltamme sekä sisältöjä että näimme, miten erilaisia visuaalisia sisältöjä syntyi. 

Lopuksi

• Tämä koulutus toteutettiin vain kerran, mutta katso tulevat koulutukseni Tervetuloa-sivulta.
• Ohjeita mainittujen sovellusten käyttöön löydät Koulutusten diat ja ohjeet -sivulta. Canva löytyy ThingLink-diojen yhteydestä ja ScreenPal ruudunkaappausvideoiden diasarjasta. Päivittelen näitä ohjeita aktiivisesti. Uusia ominaisuuksia lisätään eniten kesälomien aikaan. 

Tekoäly opetuksessa

Adobe Firelyn (beta) avulla voi
merkitä kuvasta alueen ja
kertoa sanallisesti,
mitä haluaa siihen lisättävän.

Tekoäly opetuksessa - siitä taitaa tulla syksyn kysytyin koulutusteema niin minulle kuin monelle kollegallenikin. Pidin eilen aiheesta kaksi lähikoulusta. Alla ovat diani, mutta linkit lisätietoihin ja sovelluksiin löydät kätevimmin tästä Padlet-muistitaulusta. Matematiikan opettajien kaikkiin kysymyksiin en osannut vastata, joten alla niihin jokunen näkökulma.

Tekoäly on jo nyt integroitunut suureen osaan verkon sovelluksia. Tekoäly on apuna, kun teemme Google-hakuja, tarkistamme oikeinkirjoitusta, kirjoitamme sanellen tai käännämme tekstiä toiselle kielelle.

ChatGPT ja muut suuret kielimallit sekä niitä hyödyntävät lukuisat sovellukset ovat tuoneet tekoälyn hyödyntämisen uudelle tasolle. Ne kirjoittavat niin sujuvaa ihmismäistä tekstiä, että lapsen ja nuoren voi olla vaikeaa ymmärtää, että sisältö voi olla ihan puppua - tai ainakin sisältää merkittäviä virheitä. 

Yksi tapa tutustua tähän kielimallien ns. hallusinointiin on tehdä sille kysymyksiä, joissa oletetaan jotain hassua. Tällöin tulee näkyväksi, miten sujuvasti se suoltaa tekstiä esim. kirahvin puolimetrisistä torahampaista. Tai sitten voidaan analysoida oikeaa henkilökohtaista puhetta ylioppilaalle ja tekoälyn tekemään, usein melko kliseistä versiota. Internetin yleistyessä opetettiin tiedonhakua verkosta. Nyt yhdeksi keskeiseksi taidoksi on tulossa kyky kommunikoida tekoälyn kanssa kirjoittamalla hyviä kehotteita (engl. prompt). Siihen sopii avuksi GitHubista löytyvä Kehotesuunnitteluopas. 

Monien tekoälysovellusten haasteena ovat ikärajat ja tietosuojan heikkous, mitkä estävät oppijoiden kirjautumisen. Tästä huolimatta moni oppija käyttää tekoälyn apua kotitehtävissä. Siksi jokaisen opettajan tulisi testata myös sitä, miten esim. ChatGPT tai Google Bard omiin tehtävänantoihin vastavat. Oppijat tarvitsevat myös ohjeistusta siihen, mitä, miten ja milloin tekoälyä saa käyttää ja milloin ei. Ja toisaalta siihen, miten sen käytöstä kerrotaan ja miten se merkitään lähteeksi. Korkea-asteella on laajasti lähdetty siihen, että tekoälyä saa käyttää, mutta on aina kerrottava mitä ja miten sitä on käyttänyt.

Erilaisista kielimalleista, kuva- ja videogeneraattoreista ja monista muista sovelluksista löytyy myös ilman kirjautumista toimivia, jolloin testaamisen kynnys madaltuu. Ja toisaalta ne integroituvat osaksi jo nyt käytettäviä sovelluksia. Ainakin Padletissa ja Adobe Expressissä on uusia tekoälyä hyödyntäviä ominaisuuksia. Niiden päivitetyt ohjeet löydät diojen ja ohjeiden sivulta.  

Tekoäly ja matematiikka

Molemmissa koulutuksissa kysyttiin, miten hyvin ChatGPT tai muut kielimallit osaavat matematiikkaa. Maksullisen ChatGPT4:n (20 $/kk) sanotaan olevan siinä huomattavasti ChatGP3.5-ilmaisversiota  parempi, mutta tarkemmin en eilen osannut vastata, joten jaan alle muutaman lähteen. On myös hyvä huomata, että moni sovellus osaa suomea, mutta toimii paremmin tai monipuolisemmin englanniksi. Hyvä paikka keskustelulle on matematiikan opettajien ryhmien lisäksi TOT Tekoäly oppimisen tukena -ryhmä.

• Matematiikan ja sen oppimisen professori Timo Tossavaisen keväinen kirjoitus Matemaattisia keskusteluja tekoälyn kanssa – Onko ChatGPT:stä oppaaksi matematiikan oppimisessa? selvittää, millainen keskustelukumppani ChatGPT on korkeamman matematiikan opiskelijalle. Esimerkkinä on käytetty Bolzanon ja Bolzano–Weierstrassin lauseita. Selvitys on ilmeisesti tehty maksuttomalla ChatGPT3.5:lla.
• Mika Setälä: Tekoäly haastaa kevään 2021 matematiikan ylioppilastehtävät (lisätty 12.8.23).
  
• Wolfram Plugin for ChatGPT -sivustolla on esimerkkejä siitä mihin lisäosa pystyy. Tämä ja lukuisat muut lisäosat ovat saatavissa vain ChatGPTn maksulliseen versioon. Ohje lisäosan asentamiseen ja sen mahdollisuuksien esittely löytyy esimerkiksi The AI Advantagen videolta Wolfram Is The Best ChatGPT Plugin (11.43 min). 
• PhotoMath on palkittu sovellus, jonka löysin aikanaan lisätyn todellisuuden sovelluksia tutkiessani. Sen avulla voi skannata laskun tai kirjoittaa ja muokata yhtälöitä tieteellisen laskimen avulla. Se osaa myös selittää vaiheet suomeksi ja ymmärtää erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja.

Avoimen oppimisen vaikuttaja

Minulla oli eilen suuri kunnia vastaanottaa Avoimen oppimisen vaikuttaja 2023 -palkinto, jota kuvattiin elämäntyöpalkinnoksi. Se myönnettiin "esikuvallisesta ja monipuolisesta avoimen oppimisen edistämisestä". 

Avoimen tieteen kesäpäivillä myönnettiin myös Vuoden avoin oppimateriaali -palkinto, jonka sai Huijataanko minua? Huijaanko minä muita? Sen ovat tehneet AMKIT-konsortion Avoimet oppimateriaalit -työryhmän jäsenet Kaisa Puttonen, Leena Elenius ja Riitta-Liisa Karjalainen. Vuoden avoin oppimis- ja opetuskäytäntö -palkinto myönnettiin Maria Ehrnström-Fuentesin Sustainable Organising -kurssille, missä opiskelijat tekivät ja jakoivat avoimia podcasteja. Avoimen tieteen palkintoja koordinoi Tieteellisten seuran valtuuskunta.

• Avoimen oppimisen palkintojen 2023 aiheina valetieto, kestävyys sekä vaikuttaminen. Uutinen Avoimen tieteen sivulla 12.6.2023. 
• Avoimen oppimisen vaikuttaja Matleena Laakso: ”Avoimista materiaaleista hyötyvät kaikki oppijat”. Uutinen TUNIn sivulla 14.6.2023.
• Digiä tulee hyödyntää pedagogisesti mielekkäällä tavalla, sanoo Avoimen oppimisen vaikuttaja Matleena Laakso. Haastattelu Avoimen tieteen sivulla 20.6.2023.
• Avoimen tieteen kesäpäivät: ohjelma, uutinen & tallenne (katsottavissa 22.6. asti), somessa #AvoinTiede ja #kesäpäivät23 (ks. esim. viimeisimmät tviitit). 
• Avoimen tieteen ja tutkimuksen palkinnot (2019 alk.).

Avoimen oppimisen vaikuttaja 2023. Kuva: Esko Laakso, CC BY.

Opetusmenetelmiä lähikoulutuksiin

Kuva on kevään Albert Edelfeltin näyttelystä
Ateneumista, missä työmatkalla poikkesin.
Monen museokaupan tavoin myös 
Ateneum myy omia korttisarjoja.

Vedin loppukeväästä koulutuksen asiantuntijoille, jotka haluavat kehittää osaamistaan lähikouluttajina. Poikkeuksellisesti jaoin materiaalini vain suljettuun oppimisympäristöön, joten päätin koota tähän joitain lähiopetuksen menetelmiä. Toki monia näistä voi käyttää sellaisenaan tai soveltaen myös verkossa. Ja vastaavasti monet verkkotyökalut sopivat erinomaisesti lähikoulutuksissa hyödynnettäväksi, mutta se ei ole tämän kirjoituksen näkökulma. 

Monista opetusmenetelmistä löytyy lukuisia erilaisia variaatioita ja niitä voit itsekin kehitellä eli parastaa (sana yhdistää parantamisen ja varastamisen). Menetelmiä on koottu myös opetusmenetelmä-kirjoihin ja verkkoon. Hakusanoina voi käyttää esim. erilaisia, toiminnallisia tai aktivoivia opetusmenetelmiä, ryhmätyöskentelyn menetelmiä tai oppaita ryhmäyttämiseen (esim. Mast-hankkeen Ryhmäyttämisopas). 

Ennen hyppäämistä digipedan maailmaan vuonna 2009 keskeisimmät koulutusteemani olivat yhteistoiminnallinen ja ongelmaperustainen oppiminen. Silloisessa työyhteisössäni yliopiston Eduta-instituutissa käytimme aktiivisesti erilaisia toiminnallisia harjoituksia ja kokosimme myös ohjeita erilaisiin ryhmätyöskentelyihin, tosin tuolloin vielä lähinnä paperille. Mm. alimmaksi lisäämäni synektiikka on löytö tuolta ajalta. Tämä laaja menetelmäosaaminen oli erinomainen pohja ponnistaa digipedan osaajaksi. 

Aiempia bloggauksia lähiopetuksen menetelmistä

• Haastepallot seminaarin menetelmänä (2023)
• Kuvakortit ja visualisointi (2020)
• Aktivoi luentosi -opas: bloggaus (2020) ja Moodle-kirjana julkaistu opas
• Osallistava pyramidi-harjoitus (2019)
• X-breikki liikuttaa koululaisia (2016)
• Käänteinen palapeli (2013)
• de Bonon ajatteluhatut (2013)
  
  

Kuva on tehty Adobe Expressillä.

Etsi joku, joka

Anna kaikille oheisen kaltainen paperi ja kynä. Pyydä jokaista etsimään yksi henkilö kuhunkin ruutuun ja kirjoittamaan siihen tämän nimi. Harjoitus toimii tutustumisen apuna ja sillä voidaan jo orientoitua päivän teemaan. Toukokuun lopussa vaihtoehtoina voisivat myös olla vaikka kesälomasuunnitelmat.

Tutustuminen piirissä

1. Kaikki osallistujat seisovat piirissä. Joka toinen ottaa askeleen eteenpäin ja kääntyy ulkopiirissä seisovia kohden. Näin vastakkain olevat ulkopiiriläinen ja sisäpiiriläinen muodostavat parin.
2. Pari esittäytyy ja käy lyhyen keskustelun esim. odotuksistaan. Tämä voidaan toistaa muutaman kerran niin, että kaikki ulkopiiriläiset ottavat askeleen vasemmalle seuraavan sisäpiiriläisen kohdalle.
3. Tavoitteet voidaan lopuksi koota yhteen ja/tai keskustella niitä yhdessä.

Lankakerä nimien opetteluun

• Ryhmän jäsenet ovat piirissä. Kouluttaja heittää lankakerän yhdelle ryhmän jäsenelle, sanoen samalla tämän nimen. Hän pitää itse kiinni langan päästä. Kerän saanut sanoo jonkun toisen nimen, heittää tälle kerän ja pitää kiinni langasta kiinni. Näin jatketaan, kunnes langasta muodostuu ystävyyden verkko tai kollegojen verkosto. Lopuksi lanka keritään takaisin käymällä heittelykierros takaperin nimien kanssa.

3-2-1 -menetelmä

1. Osallistujat kirjoittavat kolmen hengen ryhmissä kolme asiaa, jotka he muistavat edelliseltä luennolta tai ennakkomateriaalista. 
2. Tämän jälkeen he kirjoittavat kaksi työhönsä liittyvää tapahtumaa tai omaa kokemusta näihin kolmeen asiaan liittyen. 
3. Lopuksi osallistujat kirjoittavat yhden kysymyksen, jonka haluaisivat tietää aiheesta. 

Treffikello

Paljasta seuraavat vaiheet osallistujille yksi kerrallaan. Keskustelukysymykset luonnollisesti valitset ryhmän ja koulutuksen teeman mukaan.

1. Piirrä ympyrä. --> Se on kello.
2. Merkitse kelloon klo 9, 12 ja 14. --> Se on treffikalenteri.
3. Etsi ryhmästä jokaiselle ajankohdalle eri treffikaveri, mielellään henkilö, jota et tunne hyvin. Kirjoita tämän nimi kyseisen kellonajan kohdalle.
4. Siirry aamukahvitreffikaverin viereen. Keskustelkaa hetki kysymyksestä: Mikä oli sinulle tärkeää edellisessä lähipäivässä?
5. Siirry lounastreffeille: Millaisia eväitä kaipaat kehittämistehtäväsi tekemiseen? 
6. Siirry iltapäivätreffeille: Mitkä ovat odotuksesi tälle päivälle?
7. Lopuksi kouluttaja voi haastatella osallistujia tai kysyä, mitä osallistujat haluavat parikeskusteluista nostaa yhteiseen keskusteluun. 

Nurkat

• Kouluttaja nimeää huoneen nurkat erilaisin väittämin ja kukin siirtyy siihen nurkkaan, mikä kuvaa parhaiten omaa näkemystä tai tuntuu mielenkiintoisimmalta. Saman nurkan valinneet keskustelevat ensin hetken keskenään. Sen jälkeen käydään kouluttajan johdolla yhteinen keskustelu eri nurkkien valinneiden kesken. Samalla voidaan pohtia eri nurkkien etuja ja haittoja. Nurkkavalintojen pohjalta voidaan jakautua ryhmiin työstämään teemaa eteenpäin.
• Nurkat voivat olla esimerkiksi:
• Neljä erilaista runoa: Mistä pidät eniten?
• Neljä eri historian aikakautta: Milloin olisit mieluiten elänyt?
• Neljä erilaista väitettä oppimisesta: Mikä vastaa omaa käsitystäsi?
• Neljä vaihtoehtoista toimintatapaa, esim. kokeilen, kysyn kaverilta, etsin ohjevideon tai luen käyttöohjeen. 
  
  

Janat

• Pyydä osallistujia asettumaan janalle esimerkiksi sen mukaan, kauanko he ovat työskennelleet nykyisessä organisaatiossa. Haastattele sitten ääripäitä koulutuksen teemasta, jolloin tulee näkyväksi, miten kokemus vaikuttaa teemaan suhtautumisessa. Voit myös aloittaa jakamalla janalla olijat pienryhmiin ja haastatella sitten ryhmiä.
• Janalle voidaan asettua mm. kokemuksen, osaamisen, mielipiteen mukaan.
• Janan sijaan lattialle voidaan hahmotella Suomen kartta ja asettua sinne sen mukaan, missä on on syntynyt tai mistä on kotoisin.

Parin tai ryhmän muodostaminen

• Jana esim. etunimen aakkosjärjestyksen tai syntymäpäivän (ei vuotta) tai edellä olevan esimerkin mukaan ja sitten joko vierekkäiset ryhmiksi tai jako esim. kuuteen.
• Valitse pari, jota et (hyvin) tunne tai jonka kanssa et vielä tänään ole työskennellyt.
• Kouluttajan kädessä on nippu metrin mittaisia naruja. Kukin tarttuu yhden narun päähän ja kun kouluttaja irrottaa otteensa naruista, pari löytyy narun toisesta päästä.
• Kaikki saavat lapun, missä on eläimen nimi. Kutakin eläintä on ryhmän jäseniä vastaava määrä. Pari tai pienryhmä etsitään ääntelemällä kuten kyseinen eläin. Kun ryhmä on löytynyt, ollaan hiljaa, kunnes kaikki ovat löytäneet oman ryhmänsä. Tämä voidaan tehdä myös esim. erikielisillä tervehdyksillä. 
• Leikkaa postikorteista tai seinäkalenterin kuvista palapelejä. Anna jokaiselle yksi pala. Oma ryhmä löytyy, kun pala on löytänyt palapelin muut palat. 
• Sähköisiä työkaluja ryhmäjakoon -bloggaus.

Lumipallo

• Jokainen kirjoittaa paperin yläreunaan kysymyksen ja antaa sen piirissä tai rivissä seuraavalle. Tämä vastaa kysymykseen ja antaa sen jälleen seuraavalle, joka täydentää vastausta, tuo siihen uuden näkökulman tai muuten kommentoi ajatusta. 
• Kommentointi jatkuu, kunnes jokainen saa oman paperinsa takaisin tai paperi voidaan antaa kuudelle seuraavalle, minkä jälkeen paperi vastauksineen palautetaan kysymyksen kirjoittajalle. 
• Hyödynnä esim. virittäytymiseen, esityksestä heränneiden kysymysten pohtimiseen tai keskeisten teemojen kertaamiseen.

Kalamalja

• Kalamaljassa huoneen keskelle asetetaan viisi tuolia, joista neljä täytetään. Nämä neljä keskustelevat annetusta aiheesta. Muut asettuvat ryhmän ympärille kuuntelemaan. 
• Kun joku haluaa osallistua keskusteluun, hän siirtyy kalamaljan vapaalle tuolille. Tällöin joku toinen kalamaljan keskustelijoista lähtee pois, jotta tarjolla on aina yksi vapaa tuoli. 
• Näin keskusteluun osallistuvat vaihtuvat jatkuvasti. Joku käväisee kalamaljassa lyhyen kommentin verran, joku toinen voi osallistua pidempään.
  
  

Yhteistoiminnalliset tehtäväkortit

• Anna kullekin pienryhmälle ennakkotehtävänä tutustuttavaksi erilainen tehtäväkortti ja virikeaineisto (esim. artikkeli, video, podcast). 
• Kirjoita kunkin tehtäväkorttin alkuun pienryhmän numero ja otsikko. Jos jaat virikeaineiston linkkinä, lyhennä linkki ja/tai tarjoa se myös QR-koodina. 
• Kirjoita sitten muutaman lauseen johdanto ja nosta virikeaineistosta esiin noin 4-6 tärkeää kysymystä.
• Kerro lopuksi, että seuraavassa lähitapaamisessa pienryhmän tehtävä on suunnitella aiheesta 15 min opetustuokio koko ryhmälle sekä laatia sen pohjaksi visuaalinen posteri. 
• Seuraavan tapaamisen alussa ohjeet kerrataan ja pienryhmät suunnittelevat opetustuokionsa ja luovat posterinsa. Lopuksi kukin pienryhmä opettaa virikeaineiston sisällöt koko ryhmälle. 
  
  

Yhteistoiminnallinen palapeli

1. Noin neljän hengen kotiryhmät saavat saman oppimistehtävän. Tehtävä jaetaan vastuualueisiin ja kustakin kotiryhmästä tietyn vastuualueen jäsenet muodostavat asiantuntijaryhmän.
2. Kun asiantuntijaryhmät ovat saaneet työnsä valmiiksi, jokainen palaa omaan kotiryhmäänsä ja opettaa juuri oppimansa asian kotiryhmänsä jäsenille. 
3. Lopuksi kotiryhmä kokoaa yhteisen ymmärryksensä oppimistehtävän asiasta.
   

Oppimiskahvila (Learning Cafe)

1. Koulutustila jaetaan kahvilan pöytiin. Jokaiseen pöytään tuodaan paperinen pöytäliina, fläppipaperi tai post-it -lappuja, kyniä ja mahdollisesti myös kahvia. 
2. Osallistujat jaetaan pöytiin ja jokainen valitsee keskuudestaan kahviloitsijan. Jokainen pöytä saa oman keskustelutehtävän. Siitä keskusteltaessa kaikkia kannustetaan kirjoittamaan ja piirtämään ajatuksiaan ja muistiinpanoja. 
3. Esim. 15 min kuluttua kaikki paitsi kahviloitsija vaihtavat ryhmänä pöytää myötäpäivää seuraavaan. Sitten kahviloitsija esittelee edellisen ryhmän keskustelun uuden ryhmän jäsenille. Tämän jälkeen jatketaan keskustelutehtävän työstämistä. Samalla kirjoitetaan ja piirretään ajatuksia pöydän paperille.
4. Esim. 15 min kuluttua vaihdetaan taas pöytiä, vain kahviloitsijat pysyvät paikoillaan (tai roolia voidaan kierrättää). Jälleen he esittelevät jälleen uudelle ryhmälle aiemmat tuotokset, jonka jälkeen uusi ryhmä jatkaa kysymyksen työstämistä.
5. Kun kaikki pöydät on kierretty, kaikki palaavat alkuperäisen pöytänsä ääreen ja sen viimeisin kahviloitsija kertoo, mitä aiheesta on keskusteltu. Kouluttaja voi vetää yhteen käydyt keskustelut.
   
   

Synektiikka-menetelmä ongelman ratkaisussa

1. Miettikää kukin mielessänne hetki annettua kysymystä, esimerkiksi miten saatte aktivoivat menetelmät osaksi asiantuntijakoulutuksianne? Mikä teemaan liittyvä kysymys on sinulla päällimmäisenä ja ratkaisua vailla?
2. Valitkaa ryhmästänne yksi haastateltavaksi. Ryhmä pohtii jatkossa haastateltavan määrittelemää kysymystä. Valitkaa myös puheenjohtaja, jonka vastuulla on istunnon eteneminen, kuten sen hienovarainen ohjaaminen mm. näiden ohjeiden mukaisesti, aikataulusta huolehtiminen ja muistiinpanojen tekeminen. Puheenjohtaja ei osallistu varsinaiseen luovaan työhön.
3. Haastateltava kuvaa ongelmansa lyhyesti ja muut voivat tehdä tarkentavia kysymyksiä. Lopuksi haastateltava esittelee oman ihanneratkaisunsa tyyliin: ”Olisi hienoa, jos…" Puheenjohtaja päättää, milloin ryhmä tietää tarpeeksi, jotta voidaan siirtyä eteenpäin.
• Huom: Haastateltava tuntee ongelman sisällön ja keskittyy siihen. Muiden ei tarvitse olla perillä yksityiskohdista, vaan he paneutuvat avoimin mielin ongelmaan parempien ratkaisujen löytämiseksi.
4. Ryhmän jäsenet esittävät nopeassa tahdissa 20–40 ratkaisuehdotusta, ideaa tai vaihtoehtoa. Ne voivat olla myös hulluja ja epätyypillisiä. Haastateltavan tehtävänä on avoimesti seurata ja arvioida tehtyjä ehdotuksia. Tarvittaessa hän voi muotoilla ongelman uudelleen. Puheenjohtaja kirjaa ehdotukset ylös.
5. Haastateltava valitsee yhden esitetyistä ehdotuksista ja kertoo, miksi se miellyttää häntä. Sitten hän pyytää apua sen toteutustavan keksimiseksi ja ryhmän jäsenet kertovat ideoitaan, jälleen puheenjohtaja kirjaa ehdotukset ylös.
6. Tämän ideoinnin jälkeen haastateltava valitsee yhden esitetyistä toteutusideoista ja kertoo siitä kolme hyvää puolta ja pyytää apua sen muuntamiseksi vielä käyttökelpoisempaan muotoon. Ryhmä jatkaa ideointia ja puheenjohtaja kirjaamista.
7. Puheenjohtaja kirjaa ratkaisun ja sitä seuraavat toimenpiteet paperille haastateltavan sanelemassa muodossa.

BETT2023: Kaksi messupäivää ja Ilonan seminaari

Vietin maaliskuun lopussa viikon Lontoossa. BETT-opetusteknologimessuilla olin seitsemättä kertaa, mutta kokoan jo 10. kertaa yhteen suomalaisten matkaraportit. Sieltä löydät aiemmat bloggaukseni Nordic Bettistä ja myös tulevat enemmän vapaa-aikaan liittyvät kirjoitukset. Ehdin myös vierailla mm. parlamenttitalossa, Kew Gardensin puutarhassa ja kävin neljässä konsertissa. 

Pandemian aikana yhdet messut järjestettiin verkossa. Viime vuosi oli vielä vähän hiljaisempi. Nyt meitä osallistujia oli yli 40 000, enemmän kuin koskaan ennen. Seuraava BETT on Lontoossa 24.-26.1.2024.

Tekoäly näkyi messuilla - harvaan esitykseen mahtui mukaan

Tekoäly oli selvästi iso juttu, olihan tämä ensimmäinen BETT sitten ChatGPT:n julkistuksen. Tekoälyyn liittyvät esitykset olivat tupaten täynnä enkä aina mahtunut edes sisään kyseiseen tilaan. Myös monella ständillä AI näkyi houkutussanana. Tutkimisen arvoiselta vaikutti esim. Nolej: "Automatically convert documents (Text, Video, Audio) into dynamic active learning content through the use of our AI". Muistiin nappasin myös linkin There is an AI for that -sivuston sekä avoimen lähdekoodin Learn Promoting -sivuston. Lisää tekoälypohjaisia sovelluksia esittelivät matkaraporteissaan mm. Hannu Moilanen ja Suvi Tuominen. 

Marieke Guy totesi, että distruptiivinen ajattelu eli uuden innovaation (esim. sähkö tai AI) aiheuttama sekasorto on aina ollut normaalitila University College Londonissa. Nyt heidän on täytynyt palkata lisää väkeä pohtimaan arviointia, kun aiemmat arviointitavat eivät enää kaikilta osin toimi. He näkevät korkea-asteen arvioinnille kaksi tarkoitusta: "assessment for learning" eli oppimisen tukeminen sekä "assessment for social justice", millä viitataan kurssin tavoitteisiin pääsemistä. Nyt UCL:ssä nähdään suunta pois joustamattomasta perinteisestä arvioinnista kohti autenttisempaa arviointia ja kohti (työ)elämälähtöisiä tehtäviä, joka edistävät itsesäätelyä, edellyttävät kognitiivisiin haasteisiin vastaamista ja jotka painottavat yhtä paljon lopputulosta ja itse prosessia. 

Alla ovat Guyn esityksen loppupohdinnat tekoälyn aiheuttamista arvioinnin muutoksista. Lue lisää UCL:n digitaalisen arviointitiimin blogista.  

• Meidän on muistutettava itseämme tavoitteistamme.
• Meidän on keskusteltava arvioinnista yksiköissämme ja laajemminkin. 
• Meidän on resursoitava myös arviointia ja tehtävä töitä sen eteen.
• Yksi ratkaisu ei sovi kaikille, eikä tilanteeseen ole helppoa ratkaisua.
• Meidän on otettava opiskelijat mukaan tähän keskusteluun.
• Meidän on oltava rohkeita ja neuvokkaita.

Hiilineutraalisti, turvallisesti ja saavutettavasti

En tiedä, onko saavutettavuus, ekologisuus ja kiusaamisen vastainen työ merkittävästi parantunut Lontoossa viime vuosina. Voi myös olla, että olen vain mm. saavutettavuusdirektiivin myötä tullut siitä tietoisemmaksi ja huomaan sellaista, mihin en aiemmin kiinnittänyt huomiota. Esimerkiksi tiedemuseossa kiinnitin huomiota videoihin, joissa oli sekä tekstitys että viittomakielinen tulkkaus. Opaskylttien ohella eri tiloissa oli saatavana sekä suurikoisella tekstillä että braillen aakkosin kirjoitettu opastus. Lisäksi tarjolla oli mobiilisovellus, josta voi oletettavasti myös kuunnella opastuksia. Messuilla kaikki esitykset olivat tarjolla livetekstitettynä Caption-ed-sovelluksen avulla.

BETTin ExCel London mainosti itseään maan ensimmäisenä hiilineutraalina messukeskuksena. Se tarkoittaa, että vesipullojen myynnin sijaan tarjotaan vesipullojen täyttöpisteitä, sähkö on tuotettu ympäristöystävällisesti, jätteiden määrä on tiputettu nollaan kierrättämisen ja kompostoinnin avulla. Lisäksi messukeskus tekee paikallista hyväntekeväisyystyötä. En tiedä liittyikö tähän, mutta messuilla ei juuri jaettu muovikrääsää, mikä on terve suuntaus. Tarjolla oli lähinnä kyniä, tarroja ja paperiesitteitä. Myös muovisista nimikylteistä oli luovuttu ja itse tulostettu nimikyltti laitettiin pahvikehyksiin. Se ei kyllä siinä kauaa pysynyt, ennen kuin tulostutin nimikyltin messuilla paksummalle paperille.

Ympäristöystävällisyys näkyi mm. monissa vaatekaupoissa osastoina, joissa myytiin kaupan tuotteita kierrätettyinä. Kaupunkitilassa huomasin useita merkkejä siitä, miten niistä on haluttu luoda turvallisia kaikille. ExCelin palautekyselyssä yksi arvioitava asia oli "I felt ExCeL put the appropriate measures in place to create a safe and secure environment". Alla on kuva metron kyltistä, missä on ohjeita seksuaalisen häirinnän uhrin tukemiseen. 

Kun kerron näistä kokemuksista tyttärelleni, hän kertoi suureksi hämmästyksekseni, miten nykyisin esimerkiksi kaikissa opiskelijatapahtumissa on häirintäyhteyshenkilöt ja turvallisen tilan periaatteet käytössä. Olen näistä sanoina kuullut, mutten ollut lainkaan ymmärtänyt, miten arkisia ja tavallisia asioita nämä ovat nykynuorten maailmassa. Teema näkyi myös messuilla. Moni taho tarjosi erilaisia kyselyitä, joilla voi säännöllisesti seurata koulun oppijoiden hyvinvointia. 

Poimintoja messuilta

Professori, kirjailija ja tunnettu puhuja Damian Hughes piti esityksen otsikolla High-Performance Thinking: The psychology of teamwork in Education. Hän nosti esiin viisi askelta kollegojen ja tiimien sitouttamiseen oppilaitoksissa. 

1. 
   Simplicity: Voin heittää yhden pallon ilmaan ja oppija saa sen kiinni. Hän varmaan saa pari kolme muutakin yhtä aikaa heitettyä palloa kiinni, mutta kun heitän yhtä aikaa kuusi, moni jää kiinni ottamatta. Hyvä metafora, mistä Suomessa puhutaan usein läpikäymisen pedagogiikan (ks. OAMKin video) nimellä.  
2. Tripwires: Jäämme niin helposti kiinni mentaalisiin malleihin ja teemme kuten aiemmin.
3. Emotios: Yksikään teko ei ole neutraali. Jokainen tekosi voi murtaa tai kehittää eteenpäin. Kun sinulta kysytään jotain, oikeaa vastausta vielä oleellisempaa saattaa olla tarjoamasi psykologinen turvallisuus. 
4. Practical: Jargonia vai ymmärrettävää sisältöä? Saavutettavaa kieltä! Esimerkkinä: Kuvittele mieleesi sanat: Pariisi, musiikki, Mona Lisa,  appelsiini ja oikeus. Muut ovat kuvina ymmärrettäviä ja melko samanlaisia meistä suurimmalla osalla, mutta oikeus on abstrakti. Mielikuva siitä vaihtelee kovasti ja sitä on vaikea jakaa.
5. Stories: Tarinankerronnan merkitys ja tuki muistamiselle.

ThingLink julkisti lisätyn todellisuuden ominaisuuden, joka toimii näin alkuun vain iOS-sovelluksen kautta - ensin kuville, syksymmällä myös 3D-sisältöjen kautta. Mainitsemisen arvoista on myös, että lähes 10 miljoonaan käyttäjää kerännyt ThingLink sai BETT-messujen palkinnon Award for the Best Digital Learning Product in Higher Education.

Tykästyin kovin ClassVR ja Eduversen standillä siihen, miten Eduversen avulla voidaan koota virtuaalilaseja käyttävän ryhmä yhteen sen omalla Expeditions-toiminnolla. Se näyttää toimivan samaan tapaan kuin Expeditions Pro -sovellus. Oppijat voivat liittyä mukaan vaikka mobiililaitteilla, myös ilman VR-laseja, vaikka yhteistyö ClassVR:n kanssa kannustaakin lasien käyttöön. Vaikka tällaiset palvelut usein pyritään myymään valmiiden sisältöjen avulla, tämä mahdollistaa myös omien esim. ThingLinkillä tehtyjen 360-sisältöjen tutkimisen.

Canvan kuviin saa ALT-tekstin eli kuvat voi jakaa saavutettavina. Canvassa on jo paljon muitakin tekoälypohjaisia työkaluja kuin tekstistä kuvaksi, tosin nämä muut työkalut eli Magic Write for Education toimivat vain Edu-lisenssillä. 

Googlen saavutettavuustyökalu Reading mode on tulossa Chrome-selaimeen. Nyt se on tarjolla selaimen lisäosana ja Android-sovelluksena. Kyse on samankaltaisesta työkalusta kuin Microsoftin syventävä lukuohjelma. Google esitteli myös The Future of Education -selvitystään. 

”Hello Matleena”, minua tervehdittiin aamulla Tottenham Court Roadin metroasemalla. Olin edellisiltana jutellut messualueelta keskustaan palatessa ruotsalaisopettajaryhmän kanssa ja seuraavana aamuna satuimme jälleen matkustamaan samalla metrolla. Aikamoinen sattuma, sillä metrojunia lähti kyseiseltä laiturilta neljän minuutin välein! Sain kutsun heidän kouluvierailulle, mutta niin monta alakoulua on jo tullut nähtyä, että valitsin alkuperäisen suunnitelman mukaisesti messualueen.

Mitään ihan uutta ja järisyttävää en löytänyt. Monessa esityksessä kyllä painottui moderni oppimiskäsitys oppijasta aktiivisena toimijana, mutta sovellusrintamalla esiteltiin paljon myös opettajien ja oppijoiden kontrollin välineitä. Perinteisesti esillä oli paljon oppilaitos- tai kuntatasolla hankittavia järjestelmiä ja vähemmän yksittäisen opettajan valittavissa olevia sovelluksia. 

Pari kertaa huomasin jotain kiinnostavaa ja kun menen ständille juttelemaan, kävi ilmi, ettei tuotetta ainakaan Suomessa tarvita. Yksi niistä oli interaktiivinen video, minkä ideana on, että koulutarkastaja voi sen avulla tallentaa opettajan opetusta ja kirjata videon aikajanalle huomioitaan. Kun kerroin, että ei meillä tarvita tällaista työkalua, käynnistyi pitkä keskustelu suomalaisen koulutuksen näkemyksistä ja luottamuksesta opettajiin.

Toinen hieman samankaltainen työkalu on tarkoitettu siihen, että oppija voi sen avulla tallentaa oppitunnin puheena ja saada sen litteroituna. Oppija voi myös lisätä äänitallenteelle omia kommentteja tai muistiinpanoja kertaamisen avuksi. Kysyin, mitä opettajat tällaisesta tallentamisesta tykkäävät ja minulla vastattiin, että oppijat tekevät sitä joka tapauksessa, mutta tämän työkalun avulla se onnistuu turvallisesti koulun oman järjestelmän avulla.

Erillisten oppisisältöjen ohella VR-laseille on tarjolla rauhoittumiseen liittyvää sisältöä.  

IlonaIT:n perinteinen ilta suomalaisille British Museumissa

Tästäkin illasta moni jo matkaraporteissaan kirjoitti, joten en toista niitä, varsinkin kun tapahtumasta on kulunut jo pari kuukautta eikä kaikki ole enää tuoreessa muistissa. Itselle jäi mieleen mm. Ilonan uusi GDPR-sovelluskirjasto. Sinne on tulossa julkisesti näkyville liikennevalomerkit eri sovelluksiin. Kunnat ja oppilaitokset voivat sitten ostaa tarkempaa selvitystyötä. IlonaIT on jo aktiivisesti sitä webinaareissa esitellyt ja seuraava webinaari aiheesta on 14.6. 

Esillä oli myös Jekku - nuorten yrittäjyys kasvatuksen tueksi, joka löytyy Emill-sovelluksesta. Siinä lähtökohtana ovat yrittäjyystaidot kolmen kysymyksen kautta: Kuka olen? Mitä osaan? Kenet tunnen?  

Tulevaisuustutkija Ilkka Halava ravisteli jälleen ajattelua liittyen mm. tekoälyyn, suomalaisen yhteiskunnan ja työn muutokseen. Me nähdään nyt paljon sellaista, mitä ihmiskunta ei ole ennen nähnyt, kuten tekoäly ja dronet Ukrainassa. Autoissa on jo avustimia, nyt tekoäly tarjoaa niitä aivan uudella tavalla myös ihmiselle ja ChatGPT on tässä vasta alkua. Uusissa toimintatavoissa tulee digi olemaan keskeisessä roolissa, mutta ennen kuin uutta nähdään, tapahtuu myös paljon vanhan hajoamista. Television kultakausi on takana ja paperisten sanomalehtien lukeminen vähenee. Mediaympäristö on kohta pelkkiä sivustoja, joista on osattava luoda oma oma mediaympäristö.

Viimeisen illan selfie Pretty Woman
-musikaalin jälkeen Thames-joen rannalla.

Koulusta tulee ”semivaikea kuukausipalkka-addiktio”, nauratti Ilkka Halava yleisöä. Mutta muutos on jo käynnissä, esim. Yhdysvalloissa jo neljä miljoonaa vuodessa luopuu palkkatyöstä ja siirtyy freelanceriksi (lähde: Statista). Oman kokemukseni mukaan on surullista, miten valmistautumaton suomalainen yhteiskunta on tähän ja erilaisiin epätyypillisiin työsuhteisiin. 

Omassa arjessa törmään ajoittain kahtiajakoon, että pitäisi olla yrittäjä tai palkansaaja, mutta muut vaihtoehdot unohdetaan ja kukin taho tekee sitten omia tulkintojaan meistä freelancereista. En voi luottaa edes siihen, että palkanmaksajat maksaisivat palkan tai palkkion, miten sitä kulloinkin nimitetään, siten kuin se on tarjouksessa sovittu ja laskussa muistutettu. Uudehko tulorekisteri onneksi auttaa tässä seurannassa.

Ennen kesälomaa minulla on edessä myös tarkistusurakka siitä, onko sovitut eläkkeet maksettu. Näitä ja väärin maksettuja palkkoja on ikävää jälkikäteen pyytää korjaamaan ja joka vuosi osa työnantajistani jättää korjaukset tekemättä. Toki suurin osa hoitaa nämä moitteetta, mutta paljon ylimääräistä vaivaa näistä freelancereille kertyy ja siksi en ihan jokaista virhettä edes pyydä oikaisemaan. 

Freelancer-haasteet ovat onneksi vain pieni osa tätä työtä ja viihdyn tässä roolissa erinomaisesti monistakin syistä. Freelancerina saan keskittyä itselleni mielekkääseen asiantuntijatyöhön, kehittää osaamista haluamaani suuntaan, tehdä ja päivittää aktiivisesti digipeda-materiaaleja ja blogata sekä ylläpitää monipuolista osaamista ja vaikkapa itse päättää, lähdenkö BETT-messuille ja yhdistänkö siihen lomaa vai en :)