21.3.2023

BETT2023 - suomalaisten matkakertomukset

Valokuva London Eye -maailmanpyörän huipulta.
Bett-messut on hyvä näköalapaikka
opetusteknologiaan sekä oivallinen
verkostoitumispaikka.
Kuva: Andreaschitz, Pixabay.
BETT-opetusteknologiamessut järjestetään Lontoossa 29.-31.3.2023. Tapahtuma on alansa suurin ja kerää perinteiseen tapaan paitsi satoja suomalaisia, myös yli 40 000 osallistujaa 150 maasta.


Alta löydät vuosittaisen tapahtuman keskeisiä some-kanavia ja kevään mittaan täydentyvän ja jo 10. koonnin suomalaisten matkakertomuksista. 

BETT-messuihin kuuluu laaja näyttelyalue (mm. yli 600 yritystä), monenlaisia esityksiä ja palkittavien sovellusten esittelyitä. Isoimmilla ständeillä pyörii tauotta tietoiskuja. Tapahtumaan kuuluu myös runsaasti oheistapahtumia, kuten työpajoja, kouluvierailuita ja kutsuvierasseminaareja. Tarjontaa on valtavasti, joten enemmän saa irti, jos suunnittelee etukäteen, mitä haluaa nähdä. Mukaan kannattaa mahduttaa myös suurimman lavan Arenan puheenvuoroja.  

Moni suomalainen ja Suomessa toimiva yritys järjestää BETT-viikolla omia tapahtumia Lontoossa. Näistä pysyt parhaiten ajan tasalla liittymällä Suomalaiset BETT-messuilla Facebook-ryhmään ja tietysti myös kyseisten yritysten asiakasviestinnän avulla. Tässä muutama esimerkki:

Verkkosivuja ja vinkkejä

  • BETT-messut Lontoossa -verkkosivu
  • Ohjelma ja Official Preview Guide! Arenan puheenvuorot alkavat jo ennen näyttelyaleen avautumista klo 10 (ks. aukioloajat).
  • Suomalaiset BETT-messuilla -Facebook-ryhmä: käytännön vinkkejä, kutsuja tapahtumiin, seuraa, kimppakyytejä, opitun jakamista jne.
  • Hashtagit: #BETT2023 ja suomeksi #finnbett, käytössä myös #BettUK
  • Bett Global: TwitterFacebookLinkedInInstagram ja YouTube.
  • Tapahtuman mobiilisovellus (Bett Show: Android & iOS). 
  • Ennakkoilmoittautuneiden liput sähköpostitetaan 21.3. Jälki-ilmoittautuminen verkossa onnistuu ennakkotiedoista poiketen maksutta.  
  • Paikkana on aiempien vuosien tapaan ExCel, mutta tällä kertaa sen itäpääty. Näin ollen lähin asema on DLR:n Prince Regent. Myös uudella Elizabeth Linellä pääsee perille Custom House for ExCeliin asti. Se kulkee mm. British Museumin viereisen Tottenham Court Roadin kautta Heathrown lentokentälle. (Rautatielakot on peruttu).
  • Excelissä on hyvä nettiyhteys nimellä "_ExCeL free Wi-Fi". Kirjautumisvaihtoehdot ovat "our standard log in" tai LinkedIn, Facebook tai Twitter."
  • Lontoo ei enää ole EU-alueella, joten mobiilidata on varsin arvokasta.
  • Edellisten vuosien matkaraportit; 2012 ja 2014 sekä 2015 ja 2016 ja 2017 ja 2018 ja 2019 ja 2020 ja 2022 

Suomalaisten matkakertomukset, bloggaukset ym.

Listaus päivittyy aktiivisesti loppukevään, mutta ei juurikaan itse tapahtuman aikana. Poimin tähän linkit em. suomalaisten FB-ryhmästä ja Twitterin #finnbett-tviiteistä. Voit myös jakaa linkkisi suoraan minulle tai lisätä sen kommentteihin. Kiitos, jos linkität tämän koonnin omaan matkaraporttiisi!
  •   
  •  
  •  
  •  

17.3.2023

Mitä uutta seitsemässä opetuksen sovelluksessa?

Mitä uutta opetuksen sovelluksissa? QR, ClassroomScreen, Quizizz, Blooket, Padlet, ThingLink, Zoom.
Joulukuussa kirjoitin otsikolla Mitä uutta videosovelluksissa? Tässä jatkan teemaa seitsemän muun sovellusten osalta. Tämä bloggaus on mennyt jo monesti uusiksi, kun en ole ehtinyt tätä viimeistelemään ja seuraavassa kuussa on taas tullut jotain uutta. Nyt en enää lykkää ensi viikkoon, vaikka aivan kaikki ohjeet joihin viittaan eivät vielä sisällä näitä uusimpia maaliskuun muutoksia. 

Muutosten ohella nostan esiin yksittäisiä vinkkejä laajemmista materiaaleistani. Kaikista alla mainituista sovelluksista löydät tarkemmat, päivittyvät ja CC-lisensoidut ohjeet koulutusten diojen ja ohjeiden blogisivulta. Lakkautettujen sovellusten listaukseen voidaan lisätä Bloochat.

QR-koodi löytyy Chrome-selaimesta

QR-koodit ovat monelle jo vanha tuttu tekniikka ja usein lähiopetuksessa kätevin tapa jakaa työskentelyalustan linkit ryhmälle. Niiden käyttö on lisääntynyt paljon pandemian myötä, sillä QR-koodien avulla voi jakaa myös erilaisia materiaaleja ilman kosketusta ja lähikontaktia. Tässä pari nostoa ja linkki.
  • Chrome-selaimella voi luoda ja jakaa QR-koodin avoinna olevalle verkkosivulle: Klikkaa verkkosivun tyhjää kohtaa hiiren oikealla. Valitse valikoista: Luo QR-koodi tälle sivulle.
  • QR code Monkey -sivulla voit luoda värikkäitä koodeja, joihin liität logosi. 
  • QR-koodit opetuksessa, päivittyvä diasarja

ClassroomScreenissa tarjolla kyselyt


ClassroomScreen on yksinkertaisuudessaan loistava työkalu. Itse käytän siitä lähinnä ajastinta kahvitaukojen kestoa mittaamaan, mutta opettajan työssä se taipuu moneen muuhunkin. Uusinta siinä ovat varsin yksinkertaiset kyselyt, joita voi tehdä, jos on kirjautunut sisään. Tällöin voi myös muokata nykyisestä 19 työkalusta itselle näkyviin vain ne, joita usein käyttää. Lue lisää päivitetystä bloggauksesta: ClassroomScreen - open helppo työkalu.


Quizizz-kysely

Monipuolinen kyselytyökalu ja yksi parhaista opettajille maksuttomista. Sen avulla voit käyttää jaettuja tai luoda omia kyselyitä. Niiden lisäksi voit luoda diaesityksiä, joihin lisäät interaktiivisuutta kysymysten avulla. Uutta on mahdollisuus tuoda kysymykset Google Formsista. Ohjeet ja demokyselyt löydät sähköisten kokeiden blogisivulta.

Ulkoasuun on tullut pieniä muutoksia ja uutena Redemptionin lisäksi on tarjolla Extra Life eli oppijalle vielä toinen yritys korjata väärä vastaus, jos niin asetuksista mahdollistat. Jos et vielä käytä Quizizz-sovellusta ja kirjaudut minun suosittelijan linkillä sekä teetät yhden kyselyn, saamme molemmat yhden maksuttoman Super-kuukauden kaikkine ominaisuuksineen.

Maksuttomia kysymystyyppejä on viisi, maksullisia 10. Kolme uusinta ovat tarjolla vain Super-lisenssillä: Hotspot (etsi kuvasta), Labeling (raahaa sanat kuvan tiettyihin kohtiin) ja Graphing matematiikkaan (merkitse pisteitä koordinaatistoon).


Blooket - pelillinen monivalinta

Blooket on peruskäytön osalta kaikille maksuton pelillinen monivalinta. Tämänkin kanssa maksuton versio toimii mainiosti ja oppijoiden kirjautuminen kannattaa estää, ettei se suotta sitä ehdota. Uutta on kysymyspankki, lisäksi kyselyitä voi tuoda Quizlet-sovelluksesta. Uusia pelimoodeja julkaistaan usein ja niitä on nyt jo 15. Lisäksi visuaalista ilmettä on päivitetty. Olen tiivistänyt ohjeeni ja pelimoodien esittelyn interaktiiviseen kuvaan Blooket-monivalintakisan esittely.

Padletissa uusi formaatteja ja uusi logiikka linkeissä

Padlet-muistitauluun tulee nykyisin jatkuvia pieniä muutoksia, jotka vaikuttavat ulkoasuun ja/tai monipuolistavat sen käyttöä. Sen saavutettavuus nyt tasoa WCAG A level, mutta tähtäimessä on ylempi taso. Uusin muutos on oikein hyvä: suosittu sarake-formaatista tuttu tapa ryhmitellä viestejä onnistuu muissakin formaateissa. Tarjolla on nyt siis kaikkiaan 11 erilaista formaattia eli mallia viestien asetteluun. Kun luot uuden Padletin, näet vaihtoehdot esikatselukuvina. Olemassa oleviin voit tehdä muutoksen asetusten kohdasta asettelu. Katso ja kommentoi muutosta tähän Timeline with sections eli aikajana sarakkeilla -formaatin Padletiin.

Hämmentävä muutos on, että nyt samaan Padletiin voi luoda useita linkkejä. Voit edelleen käyttää itse kyseisen Padletin asetuksista määriteltyjä lyhyitä osoitteita, kuten https://padlet.com/matlaakso/pelit MUTTA kun tuo helposti muistettava linkki avataan, osoitekentässä näkyy aina pitkä ID-osuuden sisältävä linkki: https://padlet.com/matlaakso/oppimispelej-ly6vrabq9fn Muutoksen ideana on, että voit muuttaa omaa käyttäjänimeä tai Padletin otsikkoa ja linkki toimii yhä. Linkki toimii, vaikka siirtäisit Padletin organisaatiolisenssin alle tai sieltä omalle tilillesi. Tunnisteena on nyt linkin sijaan vain tuo ID-osuus lopussa. 

Tämä muutos on tullut myös vanhoihin Padleteihin. Toki muutoksesta on toisinaan hyötyäkin, mutta minusta haitat ovat suuremmat. Omalta osaltani minulla on kymmenittäin julkisia ja satoja piilotetulla linkillä jaettuja Padletteja. Jotta voi käyttää linkin lyhyttä ja muistettavaa muotoa, se täytyy tietää - sitä eivät muut näe, ellen sitä kerro. Eihän tämä ole ongelma hyperlinkkejä käytettäessä, mutta lähiopetuksessa ja silloin kun hyperlinkit eivät toimi (esim. SlideShare), tämä kyllä hankaloittaa käyttöä, vaikka Padletia niin rakastankin. Oi voi!

Listaan näitä muutoksia myös ohjeiden ja esimerkkien Padletiin, sen toiseen sarakkeeseen. Tässä vielä muutama muu viimeisimmistä muutoksista.
  • Voit ottaa asetuksista Beta-ominaisuudet käyttöön. Näin pääset ensimmäisenä testaamaan uusimpia ominaisuuksia, esim. Padletin jakaminen diaesityksenä. 
  • Entistä tarkemmat mahdollisuudet määritellä, mitä  ilmoituksia haluat, myös yksittäisistä Padleteista.
  • Voit estää Padlettiesi kopioinnin, myös ilmaisversiolla. 
  • Kansiot ovat nyt kirjanmerkkejä ja voit merkitä Padletin useampaan kirjanmerkkiin.
  • Voit luoda tiimejä yhteistä työskentelyä varten. 
  • Voit klikata kuvaa, videota tai muuta liitettä, jolloin saat sen näkymään suuremmalla. Näin voit katsoa viestit diaesityksen tavoin. Nuolesta avaat aina seuraavan. Suureksi avattua viestiä voi myös kommentoida tai jakaa linkillä koko Padletin sijaan.
  • Voit poistua Padletista, minne sinut on liitetty: Valitse JAA ja sitten Jätä tämä Padlet.
  • Organisaation laajuiset Padletit voi piilottaa, niin etteivät näy jokaisen Kaikki-kirjanmerkeissä. 


ThingLink

ThingLink kuuluu myös jatkuvasti päivittyviin sovelluksiin. Siihen on tullut mm. Unity-integraario ja automaattikäännöksiäkin voi tehdä uudella tavalla. Monelle ovat jakamisen uudet vaihtoehdot jo tuttuja, mm. upottaminen PowerPointiin tai View as Presentation -näkymä, mikä näyttää tagin kerrallaan. Jakamisen asetuksista löytyy myös linkki saavutettavaan näkymään. Seuraava uutuus on maaliskuussa Lontoon BETT-messuilla julkaistava lisätyn todellisuuden ominaisuus. Uutta on tulossa myös skenaarioiden analytiikkaan. 
  • Nykyisin sisältöihin voi lisätä johdannoksi infopaneelin. Näet sen ThingLink-ohjekuvassa (Tervetuloa tutustumaan -teksti ja linkit). 
  • Sisältöjä voi merkata myös kartalle, Esimerkissäni Azoreilta se on saaren kartta, mutta tätä voisi käyttää myös esim. rakennuksen pohjapiirrokseen. 

Zoom-videoneuvottelu


Zoom tarjoaa valtavasti ominaisuuksia ja vaihtoehtoja, joita osin käyttäjä itse, osin pääkäyttäjä säätelee. Sen verkkosivun ohjeet ovat poikkeuksellisen hyvät. Englanniksi tehtyyn kysymykseen löytyy aina tarkka vastaus. Lisäksi moni oppilaitos on tehnyt omia suomenkielisiä ohjeita ja jakanut niitä julkisesti. Omassa käytössä Zoom päihittää Teamsin, koska sen tallennuksen saa pauselle kahvitauon tai ryhmätyöskentelyn ajaksi.

Voit lukea lisää päivittyvistä dioistani: Zoom-videoneuvottelun ohjeet. Alla muutama poiminta uusista mahdollisuuksista, joista osan saatavuus riippuu mm. pääkäyttäjän valinnoista. Kaikkia en vielä itsekään ole päässyt kokeilemaan
  • Focus Moden avulla osallistujat näkevät vain hostin ja co-hostien videot, eivät toisiaan. 
  • Join from a Room: Liittyminen kolmannen osapuolen kokouksiin (esim. Teams) Zoomin kautta.
  • Meeting chat Experience tuo uusi toimintoja, esim. mahdollisuus poistaa viestejä, vastata tiettyyn viestiin tai lainata aiempaa viestiä. 
  • Voit luoda ja muokata kyselyjä tapaamisen aikana suoraan Zoom-sovelluksessa.
  • Tallennus suoraan Panoptoon. 
  • Neljä vaihtoehtoa pienryhmien jakamiseen: automaattisesti, käsin, kukin valitsee itse ryhmänsä tai ryhmäjako tehdään kysymyksen vastausten perusteella.
  • Kokoukseen voi ottaa mukaan jopa 20 tulkkia ja kukin saa oman kanavan äänelleen.

9.3.2023

Avoimesta jakamisesta ja sen koulutuksista

Kaksi ruudunkaappauskuvaa käsienpesuvideolta. Ensimmäisessä ohjeet: tarvitset vettä, saippuaa ja pippuria. Toisessa kuvassa pöpöt lähtevät karkuun, mutta miksi?
Kuvat ovat Arja SDO:n käsienpesuun
motivoivalta Pöpövideolta (CC BY)
Tässä #JaaJotain-teemaviikon kolmannessa bloggauksessa jaan TAMKin järjestämän OPH-rahoitteisen Avointen oppimateriaalien koulutuksen osallistujien tuotoksia. Lisäksi kerron, miten kävi, kun yritin tekoälyn avulla luoda markkinointivideota koulutuksen tämän kevään toteutukselle. Vinkiksi myös kolme loppukevään koulutusta, joista osa alkaa jo ensi viikolla.

Teemaviikon tavoitteena on, että mahdollisimman moni opettaja jakaisi materiaalejaan ja ideoitaan avuksi muillekin: julkisesti, Creative Commons -lisensoidusti ja someen #JaaJotain-tunnisteella merkiten. Tänä vuonna kannustetaan jakamaan etenkin tekoälyn opetuskäytön toteutuskuvauksia ja opastusta aiheesta. Tässä minun viime aikoina jakamaani:

Tule oppimaan verkkokoulutuksiini


Avoin jakaminen on opittavissa oleva asia ja parhaimmillaan se vie mennessään ja tarjoaa monenlaista hyvää, mitä ei edes osannut toivoa. Em. TUNIn bloggauksessa kerron, miksi siitä itse aikanaan innostuin ja sen 2011 aloitin eikä uskoni avoimeen jakamiseen ole horjunut. Ensi viikolla alkavassa koulutuksessa jaan osaamistani ja kokemuksiani avoimesta jakamisesta ja silloin opetellaan myös työkaluja, joilla jaettavaa materiaalia voi tehdä. Tähän ja loppukevään muihin OPH-rahoitteisiin verkkokursseihin ehtii vielä. Lue lisää, katso koulutusten kohderyhmät (ei korkea-aste) ja ilmoittaudu mukaan jo tänään!

Avointen oppimateriaalien koulutuksen osallistujien tuotoksia

Edellä mainostettu Avointen oppimateriaalien hyödyntäminen ja jakaminen 3 op -verkkokoulutus on järjestetty kahdesti aiemminkin. Kevään 2022 ryhmän tuotoksia kokosin bloggaukseen Kiinnostavatko avoimet oppimateriaalit?. Alla on poimintoja avoimesti jaetuista tuotoksista viime syksyn koulutuksesta. Koulutuksessa on vahva suositus jakaa ainakin paras tuotos Avointen oppimateriaalien kirjastoon. Lisäksi jaettiin monenlaista someen omille verkostoille tai julkisemminkin #JaaJotain-tunnisteella. Sitähän saa käyttää muutenkin kuin nyt teemaviikolla!  

Markkinointivideo tekoälyn avulla vai sittenkin perinteisesti?

Välillä on tarpeen jakaa sitäkin, mikä ei onnistunut. Tässä bloggauksessa minun oli tarkoitus jakaa kokemuksia siitä, miten Powtoon-animaation voi käsikirjoittaa tekoälyn avulla, ChatGPT-kielimallia hyödyntäen. Powtoonilta saa yhteystietoja vastaan oppaan: 52 ChatGPT Prompts for Uniquely Tailored Video Scripts. Yritin sen avulla luoda hauskan ja ytimekkään käsikirjoituksen koulutuksen markkinointivideoksi, jonka olisin voinut sellaisenaan tai vähän muokattuna viedä animaatiopohjaan. Taustaksi annoin ilmoittautumislomakkeen tiedot mm. koulutuksen sisällöstä ja kohderyhmästä sekä aiemman bloggauksen kyseisestä koulutuksesta: Kiinnostavatko avoimet oppimateriaalit? (2022).

Vaikka tekstiä ChatGPT:n kanssa aikani veivasin, se toisti vai keskeisiä faktoja kuten sisältöjä ja kirjoitti varsin kliseistä mainostekstiä, mutta en onnistunut sen avulla löytämään yhtään sopivaa uutta näkökulmaa tai hauskuutta tekstiin. ChatGPT:n toimisi paremmin englanniksi, mutta tässä käytin vain suomea.

Ehkä ideani ei vain taipunut tekoälyn tuottamaksi videoksi tai en osannut ohjata ChatGPT:tä oikeaan suuntaan. Idea varmasti toimii jossain toisessa yhteydessä. Vasta nyt tätä kirjoittaessa huomasin, että olisin voinut antaa sille aineistoksi myös edellisen ryhmän sanalliset palautteet. Niistä varmaan saisi hyvän videon, mutta ehkä teen sen sitten ensi syksyn toteutukseen. 

Edelleen ajattelen ChatGPT:tä tukiälynä, en tekoälynä. Se auttaa tuottamaan sisältöjä asiasta, mistä itsekin tietää jo paljon. Nyt se sekoitti järjestäjän ja rahoittajan sekä sen, kuka valitsee harjoiteltavat sovellukset. Tärkeistä asioita, jotka toki on helppo korjata. Tein sitten Powtoonin ihan perinteisesti, valitsemalla sopivan pohjan ja lisäämällä omat tekstit. Tällainen siitä tuli - ehkä tähän jo somekanavillani törmäsit.

 

7.3.2023

H5P-työkaluista apua kirjoittamiseen

Pari lainausta blogitekstistä.
Moni mieltää H5P-työkalut lähinnä oppimateriaalien tekemisen ja automaattisesti tarkastuvien tehtävien työkaluiksi. Toki ne ovat sitäkin ja automaattisen palautteen oheen voi lisätä sanallista oppimista tukevaa palautetta. Kymmenessä vuodessa kehitetyn 60 työkalun joukosta löytyy paljon muutakin. Esittelen seuraavaksi suosituimmat työkalut ja sitten kirjoittamisen avuksi suunnitellut. Lopussa on tuore video, missä esittelen H5P:n aloittelijan näkökulmasta. 

Samalla toivotan hyvää Jaa jotain-viikkoa (engl. Open Education Week)! Sen tavoitteena on, että mahdollisimman moni opettaja jakaisi materiaalejaan ja ideoitaan avuksi muillekin. Mahdollisuus ja kannustus avoimeen jakamiseen Creative Commons -lisenssin avulla on saavutettavuuden ohella tärkeä periaate myös avoimen lähdekoodin H5P-työkaluissa.

Suosituimmat työkalut


H5P:n verkkosivulta löytyy tuore koonti suosituimmista työkaluista. Kun katsotaan H5P.comiin tehtyjä sisältöjä viimeisen kolmen kuukauden ajalta, alla on kärki suosituimmista. Ne ovat kaikki saavutettavia työkaluja. 
  1. Course Presentation - Interaktiivinen diaesitys, mihin voi upottaa monenlaisia tehtäviä, videoita, äänitiedostoja ym. Toivotuin puuttuva ominaisuus (äänestä!) on mahdollisuus tuoda Power Point -diat tähän työkaluun. 
  2. Interactive Video - Video, johon voi upottaa kommentteja, linkkejä ja erilaisia tehtäviä. Ainakin Moodle-ympäristöön video kannattaa tuoda linkillä esim. YouTubesta.
  3. Quiz Question Set - Työkalu, millä yksittäiseen kysymyspatteristoon saa kahdeksan erilaista kysymystyyppiä. Niihin kuuluvat erilaiset monivalinnat ja aukkotehtävät, sanojen merkkaus, essee ja raahaustehtävä. Uutena monivalinta kuvista. Voit luoda paljon kysymyksiä, joista arvotaan vastattavaksi vain tietty määrä, ja nekin joka kerta eri järjestyksessä.
  4. Drag and Drop - Raahaustehtävä, missä sanat tai kuvat raahataan oikeaan kohtaan.
  5. Drag the Words - Aukkotehtävä, missä sanat raahataan oikeille paikoille tekstissä. Voit tarjota vihjeitä.
Esimerkkejä ja ohjeita usein päivittyvänä diasarjana ja videoina tällaisten tekemiseen löydät tämän blogin H5P-sivulta. Kaikkia muita mainittuja sisältöjä voit hyvin lähteä tekemään ihan vain kokeilemalla, mutta Drag and Drop -tehtävän suosittelen tekemään Jari Sarjan ohjeen mukaan. H5P on käännetty suomeksi, mutta työkalujen nimiin ovat vakiintuneet englanninkieliset termit.


Kirjoittamisen avuksi


Kokosin kirjoittamisen avuksi tarkoitettujen työkalujen esimerkit avoimen Moodle-ympäristöni H5P:monipuoliset-välilehdelle. Viidestä työkalusta infoseinä on suunnattu opettajille tai muille sisällöntuottajille ja neljä muuta oppijoiden kirjallisen tuottamisen avuksi. 

Information Wall: Kahden sarakkeen infoseinästä toinen sarake on tarkoitettu tekstille, toinen kuville. Sarakkeiden levyttä voi säätää ja rivejä saa halutun määrän. Infoseinä on visuaalisempi kuin haitariteksti (Accordion) ja koko sisältö näkyy kerralla. Tämä on näistä ainoa työkalu, joka ei kirjoitushetkellä ole saavutettava.

Cornell Notes: Cornellin yliopiston prof. Walter Paukin kehittämässä tekniikassa muistiinpanot tehdään kolmen perättäisen vaiheen kautta. Kannattaa tarkistaa, miten muistiinpanot käyttämässäsi ympäristössä itselle tallentuvat. Opettajalle niitä ei ole tarkoitus lähettää.
  1. Muistiinpanot tavalliseen tapaan videosta, äänitiedostosta tai tekstistä.
  2. Tiivistelmä muistiinpanojen pohjalta, mm. avainsanoja, väliotsikoita ja kysymyksiä.
  3. Yhteenveto opitusta parilla lauseella.
Structure Strip -työkalu ohjaa kirjoittamaan tekstiä opettajan ohjeiden avulla. Ohjeisiin voi lisätä kysymyksiä, muistutuksia esim. mielipiteen perustelusta tai lähteiden käytöstä. Voit myös ehdottaa suositeltuja avainsanoja ja määritellä tekstin kukin osan pituuden. Kun oppija on valmis, hän kopioi tekstin esimerkiksi Wordiin ja palauttaa sen tiedostona opettajalle. Työkalu on hieman yksinkertaisempi kuin seuraavaksi esiteltävä.

Documentation Tool auttaa oppijoita luomaan rakenteen esim. projektityölle tai CV:lle. Oppija etenee ohjeesi (teksti, kuva ja uutena haitariteksti) mukaan sivu kerrallaan tavoitteiden asettamisesta kirjoittamisen kautta arvioimaan tavoitteidensa saavuttamisen. Tätä varten voit luoda neljänlaisia sivuja. Kirjoitusprosessin päätteeksi oppija voi kopioida tai tallentaa tekstin tiedostona tai palauttaa sen opettajalle. Testaisin viimeksi mainittua omassa ympäristössä ennen käyttöä tositilanteessa. 

Essay-tehtävän kääntäisin mieluiten lyhyeksi avoimeksi vastaukseksi. Vastaamisen jälkeen oppija saa automaattisen palautteen (pisteet ja/tai sanallinen palaute) opettajan määrittelemien avainsanojen perusteella. Työkalu ei siis hyödynnä tekoälyä vaan palaute perustuu siihen, onko oppija käyttänyt määriteltyjä avainsanoja. Vaihtoehtoisesti oppijoille voi vastaamisen jälkeen näyttää mallivastauksen. 


Oppijat aktiivisiksi toimijoiksi verkossa


Onko opettajan tai kustantajan tehtävä luoda verkkosisältöjä vai kenties enemmän oppijoiden? Varmasti kaikkien, mutta tähän löytyy myös tutkimustuloksia suosituksineen yläkoulujen näkökulmasta. Tampereen ja Helsingin yliopisto ovat julkaisseet tutkimushankkeensa ensituloksia otsikolla Digitalisaation vaikutus oppimistilanteisiin, oppimiseen ja oppimistuloksiin yläkouluissa (2023). Pikaisen katsauksen tuloksiin saa tiedotteesta Digitalisaatio peruskoulussa etenee pienin askelin (6.2.2023).

Tutkimus kertoo, että digitaalista teknologiaa käytetään yläkouluissa vielä vähän ja käyttö on melko yksipuolista ja opettajajohtoista. Sitä käytetään etenkin eriyttämisen välineenä, jolloin suurimmaksi käyttäjäryhmäksi ovat tulleet heikommin suoriutuvat oppilaat. Perusopetuksen OPSin tavoitteena on oppilas aktiivisena toimijana, mutta teknologian hyödyntämisessä tämä ei tutkimuksen mukaan näkynyt. H5P on toki vain yksi työkalu oppijoiden sisällöntuotantoon, eikä ehkä se ensimmäinen mistä yläkoulussa aloittaisin, mutta tämänkin avulla saadaan aktivoitua oppijoita mm. edellä mainittujen kirjoitustehtävien avulla tai sitten antamalla oppijoille sisällöntuottajien roolit.

Oppijat voivat käyttää H5P-työkaluja sisältöjen luomiseen, yksin tai yhdessä. Mahdollisuudet tähän vaihtelevat eri verkkoympäristöjen ja niiden asetusten mukaan. Tässä muutama vinkki:
  • Opettaja voi antaa oppijoille muokkaajan oikeudet luomiinsa H5P-sisältöihin. Tällöin opettaja voi jakaa tyhjän pohjan tai oppijat muokkaavat sitä, esim. lisäävät kuvaan tageja tai luovat interaktiivisen diasarjan vertaisilleen. Moodlessa valinta löytyy yksittäisen aktiviteetin (esim. H5P) kohdalta: Muokkaa --> Jaa rooleja.
  • Moodlessa pääkäyttäjä voi antaa kaikille oppijoille oikeudet luoda H5P-sisältöjä. 
  • Ryhmälle voidaan luoda erillinen Moodle-ympäristö, minne kaikki kutsutaan opettajan roolissa. Tätä olemme käyttäneet TAOKissa opettajaopiskelijoiden kanssa.
  • Lumi-sovelluksen avulla kuka tahansa voi luoda H5P-sisältöjä. Jakaminen onnistuu helpoiten linkillä selainsovellusta käyttäen. Lumia ei siis tarvitse ladata omalle koneelle. 


Johdantovideo H5P-työkaluihin


Alla on tuore versio videosta (22 min, CC BY), missä kerron, mitä H5P-työkalut ovat, mitä niistä on hyvä tietää ja lopuksi näytän muutamia esimerkkejä. Videon kuvauksesta löydät aikaleimat. Tekstitettynä löytyy aiempi versio (11 min). Siitä puuttuu tieto maksuttomasta Lumi-sovelluksesta. Lisää videoita löydät H5P-soittolistaltani. H5P-materiaalini löytyvät myös Avointen oppiamateriaalien kirjastosta, minne myös monet koulutusteni osallistujat ovat H5P-sisältöjään jakaneet. 


Hyvää #JaaJotain-teemaviikkoa! (kopio TUNI-bloggauksesta)

Alla on kopio Jaa jotain -teemaviikon alkajaisiksi 6.3.2023 julkaistusta blogikirjoituksestani Tampereen korkeakouluyhteisön (TUNI) Teaching and Learning Centren blogissa (CC BY-SA). Kopioin sen tänne talteen, mutta jaan eteenpäin vain tätä linkkiä alkuperäiseen kirjoitukseen

- - - - -

Tällä viikolla 6.-10.3. on avoimen oppimisen teemaviikko, joka tunnetaan Suomessa Jaa jotain -viikon nimellä (engl. Open Education Week). Se syntyi tekemään tunnetuksi avoimia Creative Commons eli CC-lisenssejä ja kannustamaan opettajia oppimateriaalien avoimeen jakamiseen.


C- ja CC-lyhenteet. Kuvassa on kolme saraketta:  1. C, Copyright: Tekijänoikeus on tekijällä, vaikkei hän sitä (c) merkillä erikseen osoittaisi. Osasta oikeuksiaan voi luopua esim. työsopimuksella tai CC-lisenssillä eli -käyttöluvalla.  2. CC, Creative Commons: CC-lisenssillä voi antaa muille tekijänoikeuslakia laajempia oikeuksia.  CC sopii hyvin myös tiimissä ja hankkeissa tuotettujen materiaalien lisenssiksi. YouTubessa CC BY -lisenssi löytyy videon kuvauksesta. 3. CC, Closed Captions: Videoissa CC viittaa tekstitystapaan, missä käyttäjä voi avata tai piilottaa tekstitykset tai valita sen kielen. Asetuksista voi muokata, miten tekstitys näkyy (fontti, taustaväri ym).

CC-lisenssien tuntemisesta on hyötyä silloin, kun joko etsii tai tekee (oppi)materiaaleja. Ideana on, että tekijä voi antaa tiettyjä oikeuksia materiaaliinsa kaikille muille. Käytölle voi määritellä neljä ehtoa: yleensä edellytetään vähintään alkuperäisen tekijän ja lähteen mainitsemista ja usein myös muokattu tuotos on jaettava samalla lisenssillä. Harvemmin käytetään kieltoa muokata tai hyödyntää kaupallisesti.

Rahoitusehtojen myötä julkisesti rahoitetuissa opetusalan hankkeissa avoimista CC-lisensseistä on jo tullut monille rutiinia. Vielä on myös opettajia, jotka ehkä käyttävät muiden jakamaa, mutta eivät vielä itse ole kokeilleet jakamista eivätkä osaa opiskelijoitaan siihen kannustaa. Avoin jakaminen ei koske vain yksittäisiä oppimateriaaleja, vaan jakaa voidaan laajemminkin opetuksen käytäntöjä tai kokonaisia verkkokursseja. Opetushallitus, OKM ja CSC suosittelevat avointa jakamista ja ovat luoneet alustaksi Avointen oppimateriaalien kirjaston. Globaalisti merkittävä on UNESCOn jäsenmaita velvoittava Avoimien oppimateriaalien suositus (2019).

Avoin jakaminen on vuosia näkynyt laajasti oppilaitosmaailman ulkopuolellakin. Sekä EU että Suomen julkishallinto suosittelevat avointa jakamista CC-lisenssejä käyttäen. Suomessa jaettua dataa löytyy kootusti avoimen datan sivustolta.


Miten avoin jakaminen näkyy työssäni?


Aloitin materiaalieni jakamisen julkisesti ja CC-lisensoidusti vuonna 2011. Tuolloin olin jo pari vuotta hyödyntänyt aktiivisesti muiden jakamia materiaaleja. Osaamisen kehittymisen myötä koin, että olisi jo minun vuoroni jakaa, ei vain ottaa. Toinen oivallus oli se, että jakamalla materiaalini tuen samalla opetusalan täydennyskouluttajan työni kahta keskeisintä tavoitetta: opettajien tukemista työssään ja digin pedagogisesti mielekästä hyödyntämistä.

Myöhemmin olen huomannut, miten merkittävä vaikutus jakamisella on ollut myös työllistymiseeni: mitä enemmän jaan, sen paremmin osaamiseni tunnetaan. Vaikka minulla olisi hyvät ohjeet verkossa, ei minulta osteta diasarjoja, vaan aikaani – että tulen jakamistani teemoista kouluttamaan. Näen osaamisen jakamisen tärkeänä teemana myös opiskelijoidemme työllistymisen ja verkostoitumisen näkökulmasta. Opiskelija voisi esimerkiksi koota tenttikirjan keskeisistä asioista infograafin tai nostaa viisi oppimaansa asiaa videoon, jonka jakaa LinkedIn-palvelussa.

Miksi jakaa avoimesti? Kuvassa on kolme näkökulmaa: 1. VASTAVUOROISUUS & HALU AUTTAA: Hyödynnetään muiden materiaaleja ja jaetaan omia materiaaleja muiden iloksi ja hyödyksi. 2. MERITOITUMINEN & TUKI TAVOITTEILLE: Näkyvyyttä asialle, yksikölle, hankkeelle, TUNIlle,.. Edistetään työorganisaation tavoitteita, samalla oma asiantuntijuus tulee näkyväksi. 3. YHTEISTYÖ & SUOSITUKSET: Sopii hyvin hankkeille ja muuhun yhteistyöhön. Vahva kansallinen ja kansainvälinen suositus. Yleinen toimintatapa.




Jaa koulutusteni materiaalit avoimesti, mikä mahdollistaa myös palautteen saamisen ja sitä kautta materiaalien parantamisen. Yleensä vain tallenteet ja oppimisympäristöt on rajattu tietylle osallistujajoukolle. Pyrin jakamaan ohjeet yhdellä linkillä, jonka sisältöjä voin päivittää. Voit tutustua esimerkiksi 8.3. alkavan TUNI-henkilöstön H5P-koulutuksen materiaaleihin. H5P:n kehitystyön ytimessä on saavutettavuuden ohella mahdollisuus avoimeen jakamiseen.

TAMKin järjestämissä täydennyskoulutuksissa saan positiivista palautetta siitä, että materiaalit eivät ole TUNI-kirjautumisen takana, vaan osallistujilla on pääsy niihin myös koulutuksen päätyttyä. Edistän avointa jakamista myös koulutussisällöissä ja pian alkaa TAMKissa kolmas toteutus Avointen oppimateriaalien hyödyntäminen ja jakaminen 3 op -koulutuksesta. OPH-rahoitteisena se ei ole avoin korkea-asteen henkilöstölle.


Jaa vinkkisi vaikkapa tekoälyn opetuskäyttöön liittyen


Teemaviikko on hyvä hetki kokeilla jonkun oman oppimateriaalinsa jakamista #JaaJotain-tunnisteella. Konkreettisia ohjeita löydät em. Jaa jotain -blogista. Tänä vuonna toivotaan jakoon erityisesti ideoita ja aineistoja tekoälyn opetuskäytöstä, sillä se on tuonut aivan uudenlaisia mahdollisuuksia opetukseen, ja toki myös haasteita. Meillä kaikilla korkeakouluyhteisön jäsenillä on jotain osaamista, minkä jakamisesta on hyötyä ja iloa kollegalle – tekoälystä tai jostain ihan muusta.

Matleena Laakso
Digipedagoginen asiantuntija ja kouluttaja
TAMK, Pedagogiset ratkaisut ja kulttuuri & Freelancer
https://www.matleenalaakso.fi

Lisätietoja
Avoin tiede
Tampereen yliopiston kirjasto: Miksi avoimesti?

21.2.2023

Tekoälyteema mukaan täydennyskoulutuksiin

Maalauksenomainen kuva, missä nainen katsoo tietokoneen näyttöä ihmettelevä ilme kasvoillaan.
Kuva on luotu tekiälyavusteisesti
sivulla: openai.com/dall-e-2
Tekoäly (AI, Artificial Intelligence) itsessään ei ole mitään uutta, vaan olemme hyödyntäneet sitä arjessamme jo pitkään mm. Googlen reittioppaan, käännöskoneen ja roskapostisuodattimen avulla. Marraskuussa julkaistu OpenAI-yrityksen ChatGPT-kielimalli on avannut uusia mahdollisuuksia ja saanut meistä monet sitä kokeilemaan. 

Myös kuvien luominen tekoälyavusteisesti on suosittua ja itsekin olen sellaisia käyttänyt blogissa ja somessa kuvapankkikuvien sijaan. Kun tein oheisen kuvan, hoksasin, että sovellus voisi hyvin tarjota myös kuvan sanallisen kuvauksen helpottamaan saavutettavan sisällön luomista. 

Tekoäly on ollut pitkään koulutuksissani esillä mm. yhtenä opetusteknologiatrendinä, mutta toissa päivänä siitä ensimmäisen kerran vähän laajemmin webinaarissa kerroin. Olen vielä itsekin opettelemassa sitä, mutta jaan alle muistoksi nämä ensimmäiset diat aiheesta. Niissä esittelen mm. Teknologiateollisuus ry:n ChatGPT opetuksessa -kilpailun palkitut. Kilpailuun lähettiin 35 ideaa, jotka löytyvät mm. Tieto-ja viestintätekniikka opetuksessa/ICT in Education -ryhmästä Leena Pöntysen 11.1.2023 julkaisun alta. Palkitut ideat perusteluineen löytyvät Leenan 17.2. julkaisusta. Kilpailun voiton jakoivat Jaakko Korpela ja Matti Seise ja kunniamaininnan saivat Ilmari Vauras ja Benjamin Värre. Kiitos ja onnea!

Opetuksen ja tekoälyn saralla tapahtuu nyt valtavasti eikä diasarjaan vielä uusin uutinen ehtinyt: sunnuntaina perustettiin Facebook-ryhmä Tekoäly oppimisen tukena. Se on julkinen ryhmä eli lukemaan pääsee ilman Facebook-kirjautumistakin. Sama koskee Tekoäly (AI) -ryhmää.


Lisää lähteitä tekoälystä


Minulla on vielä kevään aikana useita verkkokoulutuksia, joissa on hyvin tilaa. Niissä tekoäly ei ole merkittävässä roolissa, mutta jos ryhmä niin valitsee, osassa voidaan tähänkin teemaan vähän perehtyä. OPH:n tämän vuoden täydennyskoulutushaun päätöksiä ei vielä ole tehty, mutta sinne olen ollut mukana tarjoamassa mm. erilaisia interaktiivisten materiaalien, XR:n ja tekoälyn koulutuksia. Tulevia koulutuksiani voit tarkastella Tervetuloa-sivulta

 

20.2.2023

Jako pareihin tai pienryhmiin

Pidän iltapäivällä webinaarin Haukiputaan lukion opettajille. Yhtenä yksittäisenä toiveena oli saada vinkkejä sovelluksista, joilla ison ryhmän voi jakaa satunnaisiin pareihin tai pienryhmiin. Alla esittelen sekä yleissovelluksia että niitä, jotka on varta vasten tehty tätä tarkoitusta varten. Lopuksi kerron, miten käytin ChatGPT:tä tukiälynä parantamaan tätä tekstiä.

dunkaappauskuva, mistä näkyy neljän pienryhmän jäsenten etunimet.
ClassroomScreenillä tehty ryhmäjako.
Monissa oppimisympäristöissä on toiminto osallistujien jakamiseksi pienryhmiin. Samoin videoneuvottelusovelluksissa ryhmäjako onnistuu helposti. Esimerkiksi Zoomissa jaon voi tehdä jo neljällä tavalla: satunnaisesti, osallistuja valitsee ryhmänsä, opettaja määrittelee ryhmät tai uusimpana ryhmiin jako kysymykseen vastaamisen perusteella.

Apua löytyy myös mobiilisovelluksista, esim. Team Shake (maksuton Android tai iOS $2). Tulokset saa kuulemma ihan sujuvasti jaettua kännykän näytöltä vaikka dokumenttikameralla.

Kuulemma myös Wilman istumajärjestystyökalu toimii ryhmäjakoon, mikä on ainakin tietosuojan kannalta on hyvä vaihtoehto. Kutsumanimeä enempää tietoa oppijoista ei verkon maksuttomiin sovelluksiin ole syytä jakaa. Toisissa oppilaitoksissa jopa henkilön nimi on salassa pidettävä tieto, joskin osassa työkaluja myös opettaja voi toimia täysin anonyymisti nimeää ja oppilaitostaan paljastamatta. Aina kun herää kysymys siitä, mitä sovelluksia tietosuojan vuoksi saa käyttää, on hyvä muistaa kaksi perusperiaatetta:
  1. Voi päättää vain omien henkilötietojesi jakamisesta. Sinulla ei ole oikeutta jakaa muiden henkilötietoja.
  2. Koulutuksen järjestäjä voi määritellä suositellut ja kielletyt sovellukset. Varmista siis asia aina tarvittaessa työnantajaltasi. Vaikka laki on sama, eri organisaatioissa on erilaisia linjauksia ja samankin sovelluksen tietosuoja vaihtelee riippuen mm. valitusta lisenssistä. 

Suosittu ClassroomScreen sopii ryhmäjaon tekemiseen, mutta toiminto edellyttää kirjautumista. Tällöin voit valita oletuskieleksi vaikka suomen ja muokata alaosan 19 työkalun järjestystä ja piilottaa ne, joita et juuri käytä. Valitse ryhmäjakoa varten kuvake Ryhmän valmistaja. Voit luoda maksutta kolme nimilistaa, 30 $/vuosi hinnalla saat niitä sata. Asetusten kuvakkeesta voit määritellä mm. ryhmien lukumäärän. Voit valita myös ryhmille värit ja merkitä kuvakkeella esim. kirjurin roolin, kuten tein yllä olevassa kuvassa. Ryhmäjaon lisäksi voi käyttää Satunnainen nimi -valintaa. Ks. aiempi bloggaus ClassroomScreenista.

Kiva hiljattain kuulemani vinkki on aloittaa työskentely tietovisan ryhmäpelillä. Quizlet livessä sovellus arpoo pienryhmät. Pelaaminen lähiopetuksessa tutustuttaa ryhmän jäseniä toisiinsa ja siitä on hyvä jatkaa samassa ryhmässä seuraavaankin tehtävään. Blooketissa ryhmäpeliäkin pelataan yksin, mutta pisteet kertyvät ryhmälle. Toki ryhmän jäsenet voivat istua vierekkäin ja auttaa toisiaan. Kokeile ja lue lisää sähköisten kokeiden blogisivulta.
Flingalla tehty 6*4 ruudukko oppijoiden etunimistä.
Ryhmäjako Flinga Wall -työkalulla.

Suomalaista Flingaa (ks. korkea-asteen kirjautuminen) voit käyttää ryhmäjakoon usealla tavalla. Flinga Wall -sessiota tai yhtä hyvin Padletin ruudukkoa hyödyntäessäsi ohjeista jokaista luomaan yksi viesti ja kirjoittamaan siihen kutsumanimensä. Jos haluat ryhmiin esimerkiksi neljä jäsentä, zoomaa selaimen ikkunaa niin, että kullakin pysty- tai vaakarivillä on neljä nimeä eli yksi ryhmä, toisella rivillä seuraavat neljä jne. Nimet sekoitat tarvittaessa Flingan yläosan valinnoilla. Kun kukin kirjoittaa oman nimen, ei mukana ole poissaolevia. Toki muistitaulun voi myös säästää ja käyttää aina uudelleen vaikka niin, että poissaoleville vaihdetaan eri väri

Myös Flinga Whiteboardia tai Padletin pohjaa tai aikajanaa voi käyttää ryhmäjakoon, kun ei halua täysin satunnaistettuja ryhmiä. Voit esimerkiksi piirtää janan ja ohjeistaa jokaista lisäämään itsensä janalle sen mukaan, paljonko heillä on aiheesta kokemusta aiheesta tai vaikka digiosaamista. Tämä jälkeen luot ryhmät vaikka jaolla kuuteen, jolloin joka ryhmään tulee jäseniä janan ei vaiheilta. Vaihtoehtoisesti ensimmäiset neljä muodostavat ryhmän, samoin seuraavat neljä jne. Lue lisää sovelluksista ja kokeile niitä kirjautumatta Flinga-bloggauksesta tai Padlet-ohjeista.

Verkossa on valtava määrä muitakin, usein mainosrahoitteisia, työkaluja ja lisää löytyy esim. group maker -hakusanalla. ClassToolsin sivulla on kymmeniä pikkusovelluksia kuten Random group generator ja Random name picker. Niistä moni mahdollistaa oman muokattavan linkin luomisen ilman kirjautumista. Runsaista mainoksista pääsee eroon Premiumilla 15 £/vuosi. Muita sovelluksia ovat esim. Wheel of Names ja Wheel deside -onnenpyörät ja Picket Team -tiimijako.

Ryhmäjaon lisäksi opettaja voi ohjeistaa esimerkiksi tutustumisen, aikataulun, tavoitteiden asettamisen ja niiden toteutumisen arvioinnin, työnjaon sekä tietysti itse tehtävän. Reaaliaikaisessa verkko-opetuksessa on syytä kehottaa kaikkia avaamaan kamera ja mikrofoni. Näin vuorovaikutus on helpompaa ja kun kaikki kuulevat toisensa kokoajan on helppo heittää kommentteja ja yhdessä nauraminenkin luo yhteenkuuluvuutta. 

Suosittelen Essi Vuopalan väitöskirjan lektion lukemista: Onnistuneen yhteisöllisen verkko-oppimisen edellytykset – näkökulmina yliopisto-opiskelijoiden kokemukset ja verkkovuorovaikutus (2014). Sieltä olen poiminut kolme tekijää, jotka ovat yhteisiä onnistuneille ryhmille:
  1. Ryhmät käsittelivät sisältöjen lisäksi ryhmän työskentelyä.
  2. Ryhmät käyttivät aikaa yhteisen toiminnan suunnitteluun ja organisointiin.
  3. Vuorovaikutuksella pyrittiin myös jännityksen lieventämiseen ja yhteenkuuluvaisuuden ilmaisemiseen.
Kirjoitettuani tämän bloggauksen kysyin apua tekoälyä hyödyntävältä ChatGPT-kielimallilta, josta kerroin tammikuun bloggauksessa ChatGPT - keskustelua tekoälyn kanssa digipedasta. Chattailun jälkeen päädyin lisäämään edelle maininnat Padletista ja oppimisympäristöistä. Lopuksi syötin koko tekstin ChatGPT:lle ja pyysin palautetta siitä, miten voisin parantaa kirjoitusta. Kuten edelliseenkin kysymykseen, suurin osa kommenteista oli joko itsestään selvää höttöä tai ei vastannut kysymykseeni, mutta yksi helmi palautteesta löytyi: "Voit myös lisätä joitakin hyödyllisiä vinkkejä opettajille, jotka haluavat luoda tehokkaita ja tuottavia ryhmiä opiskelijoilleen." Niinpä lisäsin tekstiin vielä kaksi edellä olevaa kappaletta.

24.1.2023

AR-infograafi: Lisätty todellisuus perusopetuksessa

Esikatselukuva infograafista.
Joulukuussa julkaistiin Opetushallituksen Uudet lukutaidot -ohjelmalle tekemäni ja yhdessä OPH:n asiantuntijoiden kanssa muokattu lisätyn todellisuuden infograafi. Sen on tarkoitus auttaa etenkin perusopetuksen opettajia vauhtiin lisätyn todellisuuden kanssa mobiililaitteita hyödyntäen. 

Tutustu siihen linkistä alta ja käy loppuviikosta Educassa OPH:n ständillä tutustumassa muihinkin heidän materiaaleihin.


Hiljaiselosta ABBAn digitaalisiin avattariin 

Omassa työssäni korona-aika ja täydennyskoulutusten toteuttaminen edelleen pääosin etänä on tarkoittanut, etten juuri ole viime vuosina lisätystä (AR, augmented reality) ja virtuaalitodellisuudesta (VR, virtual reality) kouluttanut. Teemat vaativat kokemusta ja elämystä, joka ei välity vain niistä verkon kautta puhumalla. Syksystä alkaen teemat ovat jälleen esillä mm. TAMKin OPH-rahoitteisissa täydennyskoulutuksissa. 

Toinen syy hiljaiseloon on ollut, että kaksi parhaimpiin kuuluvaa sovellusta lakkautettiin ja vasta viime vuonna löysin niille korvaajat. Esittelen nämä uuden sovellukset aiemmissa bloggauksissa: Expeditions Pro jatkaa Googlen kehittämiä virtuaaliretkiä sekä Halo AR - helppo mobiilisovellus lisätyn todellisuuden sisältöjen luomiseen.

VR:stä minua kiinnostavat edelleen pääosin maksuttomat ja kännykän ja haluttaessa pahvilasien kanssa käytettävät sovellukset, sillä ne ovat jokaisen saavutettavissa. Paljon mahdollisuuksia näen myös Microsoftin AltspaceVR:n (suljetaan 10.3.23 ja Micosoftin painopiste siirtyy Meshiin) kaltaisilla sovelluksilla. Kyllähän etäseminaari ja sen jatkot ovat siellä elämyksellisesti aivan toista luokkaa kuin vaikkapa Teamsissa.

AR on helpoin tapa lähteä tutustumaan XR:ään (extended reality), joka kokoaa yhteen lisättyä, sekoitettua, virtuaalitodellisuutta ja mm. hologrammeja. Odotan innolla elämystä viimeksi mainitusta, sillä menen Lontoon BETT-opetusteknologiamessureissulla katsomaan ABBAn Voyage-konserttia, missä yhtye esiintyy digitaalisina avattarina. Vain muusikot ovat oikeasti livenä paikalla. Jännittävää nähdä, miten se toimii ja toisaalta ihanaa myös päästä kuulemaan maailman parasta yhtyettä, jolle omistin myös Tusen tack ABBA -bloggauksen (2014).

18.1.2023

Ruokatutka tarjoaa vinkkejä ja materiaaleja ruokakasvatukseen

Omenanmallinen sanapilvi ruokakasvatukseen liittyvistä sanoista. Tehty kirjoitukseeen linkatuista Answergardenin sanoista.
Ruotkatutka on EU-rahoitteinen Ruokaviraston hanke, joka tarjoaa monipuolisia vinkkejä ja materiaaleja ruokakasvatukseen esiopetuksesta toiselle asteelle. Materiaalien (CC BY-NC) ohella se tarjoaa mm. digitunteja, koulutusvartteja, RuokaLähettiläs-toimintaa ja webinaareja.




Webinaarin demolinkkejä kokeiltavaksi myös jälkikäteen
  • Padlet-kartta: lisää plusmerkistä oppilaitoksesi kartalle ja kerro lempiruokasi.
  • AnswerGarden: sanapilvi ruokakasvatuksesta, voit täydentää listausta. Tämän pohjalta on tehty myös edellä oleva omenakuva.
  • WordArt: luo sanapilvi ilman kirjautumista. Valitse Create, lisää sanat ja muokkaa ulkoasu. Download -kohdasta saat talteen kuvatiedostona.
  • ClassroomScreen: lue ja jaa taulu, kirjautuminen vapaaehtoista. 
  • Flinga Wall: ruokahävikin vähentäminen (linkki toimii hetkisen ajan)
  • Flinga Whiteboard: demo Flingan toisenlaisesta sessiosta (linkki toimii hetkisen ajan)
  • Blooket - pelillinen tietovisa
Muita keskeisiä linkkejä


Haluatko oppia lisää digiä ja pedagogiikkaa?

16.1.2023

ChatGPT - keskustelua tekoälyn kanssa digipedasta

Minun somekuplani isoin juttu tällä hetkellä on ChatGPT eli GPT-3. Se on OpenAI-yrityksen marraskuussa julkaisema tekoälyä hyödyntävä työkalu, joka osaa keskustella käyttäjän kanssa asiantuntijakielellä, myös suomeksi. Sitä voi toistaiseksi kokeilla maksutta kirjautumalla ChatGPT:n sivulle. Yritys on aiemmin kehittänyt DALL·E 2:n, jolla tein oheisen kuvan sanoista "me discussing education with chatgpt, digital art". 

Silmälasipäinen nainen istuu tietokoneen äärellä miettivän näköisenä. Vieressä korkea kirjapino ja taustalla kolme taulua.
ChatGPT:n vastaukset perustuvat valtavaan tietomäärään, joka sille on vuonna 2021 opetettu. Sillä ei siis ole pääsyä internetiin eikä aivan uusimpaan tietoon. Kun yritin kysellä, mitä se minusta tietää, kävi ilmi, että henkilötietoja siltä ei kannata kysellä. Asiatiedossa se on äkkiseltään katsottuna häkellyttävän osaava, mutta kun lähdeviitteitä ei ole, tiedon todenmukaisuuden arviointi on vaikeaa. 
Lisätty 27.2.: ChatGPT:n maksullisella versiolla on pääsy internettiin, samoin käytettäessä kielimallia Bing-hakukoneen kautta.

Mieluummin näkisinkin ChatGPT:n tukiälynä, jonka avulla voi esimerkiksi etsiä uusia näkökulmia asioihin, jotka jo osaa hyvin. Esimerkiksi kun haluan jakaa jostain teemasta viisi vinkkiä, ne ovat varmaan jo mielessäni, mutta muuttuisiko tai täydentyisikö listaus, jos kysyisin chatilta sata vinkkiä lisää samasta aiheesta?

Moni lienee saanut ensikosketuksen tekoälyyn tieteiselokuvista ja sitten Helsingin yliopiston ja Reaktorin Tekoälyn perusteet -kurssilta. Se on tarjolla noin 20 kielellä ja sen on suorittanut jo yli 900 000 henkeä. Kurssille on tarjolla myös englanninkielinen jatkokurssi Tekoälyä käytännössä. Kurssilla opastetaan, että tekoäly on tietojenkäsittelytieteeseen kuuluva tieteenala eikä sitä tulisi käyttää laskettavana substantiivina. Kun "haluat kuulostaa ammattimaiselta, vältä käyttämästä sanaa tekoäly, kun tarkoitat yksittäistä tekoälyjärjestelmää tai -menetelmää", kurssilla ohjeistetaan.

Joulukuun tekoälyoppeja -bloggauksessa kerroin esimerkkejä tekoälysovellusten hyödyntämisestä Keudassa. Uskoisin tekoälysovellusten viimeistään tämän kevään aikana saapuvan ihan jokaiseen suomalaiseen oppilaitokseen, joko opettajien tuomana ja opetuksessa hyödynnettynä tai vähintään oppijoiden apuvälineenä. Kollegoiden kanssa jo naureskelimme, että ollaanko kohta tilanteessa, jossa opettaja tekee tekoälyä hyödyntäen oppimistehtäviä, joihin oppijat tekoälyn avulla vastaavat? Tämä on jo tuonut hasteen Turnittimen ja vastaavien sovellusten kehittäjille, mutta haastaa myös kaikki meidät pedagogit pohtimaan hyviä oppimistehtäviä. Sama tapahtui koronakevään etäopetuksessa, kun valvottuja tenttejä ei voitu järjestää. (Ks. Miten arvioida etänä? -bloggaus 2020.)

Kun oppimistehtävä sidotaan omaan työhön tai kokemukseen, hyvän vastauksen saaminen tekoälyä hyödyntäen on jo paljon vaikeampaa. En saanut ChatGPT:ltä hyvää vastausta kysymykseen "Miten tekoälyn vaikutukset näkyvät tällä hetkellä työssäni opetusalan täydennyskouluttajana?" Yritin monesti, mutta mikään ehdotuksista ei vastaa omia kokemuksiani eikä niistä oikein ollut muutenkaan apua. Sain vain yleisiä vastauksia siitä, miten tekoäly voi auttaa opetuksessa, ohjauksessa, simulaatioissa ym. Vastauksissa ei osattu mennä kyllin konkreettiseen eikä juuri täydennyskoulutuksen tai minun työni näkökulmaan. 

Muutama bloggaus ja video teemasta - ja hakukoneiden avulla löytyy hurja määrä lisää!


Kilpailu ChatGPT:n hyödyntämisestä opetuksessa 

Teknologiateollisuus ry käynnisti 10.2.2023 asti jatkuvan kilpailun ChatGPT:n hyödyntämisestä opetuksessa. Kilpailuun voi osallistua kommentoimalla kilpailupostausta jossain kolmesta Facebook-ryhmästä: Opettajien edunvalvonta, vuosityöaika ja professio, MyTech tai Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa/ ICT in Education. Ainakin viimeksi mainittua voi lukea myös ilman Facebook-tunnuksia.

Kilpailukysymyksenä on "miten ChatGPT:tä voisi hyödyntää innovatiivisesti opetuksessa, millä tahansa kouluasteella ja missä tahansa oppiaineessa. Toisten ideoita saa parastaa ja hyödyntää sekä kehitellä ideoita paremmiksi. Muoto on vapaa: voit linkata materiaaleihin, videoihin tms. tai kirjoittaa suoraan keskusteluun."


Ensimmäinen keskusteluni ChatGPT:n kanssa 

Tässä ensimmäinen keskusteluni ChatGPT:n kanssa sanasta sanaan. Kysymyksiä voisi halutessaan muotoilla uudestaan ja jos vastaukseen ei ole tyytyväinen, voi pyytää uutta vastausta tai antaa palautetta siitä, mikä olisi ollut parempi vastaus. Teksti vaikuttaa päällisin puolin asiantuntijatekstiltä, mutta vaatisi kyllä monilta osin muokkaamista ja tarkentamista. Nostan lainauksen jälkeen esiin muutaman kritiikin siemenen saamiini vastauksiin. 

"Hei, tunnetko Matleena Laakso Tampereelta?
En tunne henkilöä nimeltä Matleena Laakso Tampereelta henkilökohtaisesti. En kuitenkaan pysty tarkistamaan tietoja hänestä, sillä minulla ei ole pääsyä henkilötietoihin.

 Oletko lukenut Matleenan blogia digipeda-tiedoista?

En ole lukenut Matleenan blogia digipedagogiikasta. Minulla ei ole pääsyä tiettyihin verkkosivuihin tai blogipostauksiin, sillä minulla ei ole internet-yhteyttä. Minulla on kuitenkin tietoa digipedagogiikasta yleisesti. Jos tarvitset apua tiettyihin digipedagogiikkaan liittyviin kysymyksiin, voin yrittää auttaa parhaani mukaan.

Mikä sinusta jokaisen opettajan tulisi digipedagogiikasta osata?

Opettajan tulisi ymmärtää perusasiat digipedagogiikasta, kuten:
  • Miten digitaaliset välineet ja teknologiat voivat tukea oppimista ja opetusta.
  • Miten digitaalisia välineitä ja teknologioita voidaan käyttää erilaisten oppimistavoitteiden saavuttamiseen.
  • Miten digitaalisia välineitä ja teknologioita voidaan käyttää eri ikäisille oppijoille.
  • Miten digitaalisia välineitä ja teknologioita voidaan käyttää eri oppiaineissa.
  • Miten digitaalisia välineitä ja teknologioita voidaan käyttää turvallisesti ja eettisesti.
Tärkeää on myös osata käyttää erilaisia digitaalisia työkaluja ja teknologioita opetuksessa ja oppimisessa. Lisäksi opettajan tulisi pystyä arvioimaan digitaalisten välineiden ja teknologioiden vaikutusta oppimiseen ja olla valmis kehittämään omaa digipedagogista osaamistaan jatkuvasti.

Miten digipedagogiikka tukee oppimista ja opettamista?

Digipedagogiikka tukee oppimista ja opettamista useilla eri tavoilla, kuten:
    • Mahdollistaa monipuolisen ja monikanavaisen oppimisen: Digitaaliset välineet ja teknologiat tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia oppimiselle. Ne voivat tarjota visuaalisia ja interaktiivisia oppimateriaaleja, kuten videoklippejä, animaatioita ja pelillistämistä, jotka voivat tukea erilaisia oppijoita eri tavoilla.
    • Tukee oppijan ohjausta: Digitaaliset välineet ja teknologiat voivat tarjota oppijoille erilaisia tietoja ja taitoja, jotka tukevat heidän opiskeluaan. Esimerkiksi oppimispelit tai simulaatiot voivat antaa oppijoille mahdollisuuden harjoitella tiettyjä taitoja, kun taas älykkäät oppimisalustat voivat tarjota oppijoille henkilökohtaistettua ohjausta.
    • Mahdollistaa yhteisöllisen oppimisen: Digitaaliset välineet ja teknologiat voivat tukea oppijoiden välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Esimerkiksi sosiaalinen media tai verkkoalustat voivat tarjota oppijoille mahdollisuuden jakaa tietoja, kokemuksia ja tietoja keskenään ja oppia toisiltaan.
    • Tukee esiintymistaitoa ja vuorovaikutustaitoa: Digitaaliset välineet ja teknologiat voivat tarjota oppijoille mahdollisuuden harjoitella ja esiintyä erilaisissa tilanteissa. Esimerkiksi videonauhoitukset tai verkkoluennot voivat antaa oppijoille mahdollisuuden harjoitella esiintymistä ja vuorovaikutustaitoa.
    • Tukee oma-aloitteisuutta ja itsenäistä oppimista: Digitaaliset välineet ja teknologiat voivat tarjota oppijoille mahdollisuuden oppia omatoimisesti ja hallita omaa oppimistaan. Esimerkiksi älykkäät oppimisalustat voivat tarjota oppijoille mahdollisuuden seurata omaa edistymistään ja valita itselle sopivia oppimistehtäviä.

Mitkä ovat tärkeimmät teknologiat, jotka jokaisen opettajan tulisi hallita?

Tärkeimmät teknologiat, jotka jokaisen opettajan tulisi hallita, vaihtelevat riippuen opettajan erityisalasta ja oppilaitoksen tarpeista. Kuitenkin alla on joitain yleisiä teknologioita, jotka ovat hyödyllisiä monilla aloilla:
    • Office 365 -työkalut, kuten Word, PowerPoint ja Excel, ovat hyödyllisiä dokumenttien ja esitysten luomiseen, hallintaan ja jakamiseen.
    • Oppimisalustat, kuten Google Classroom, Microsoft Teams, Canvas jne., ovat hyödyllisiä hallitsemaan ja jakamaan oppimateriaaleja, arvioimaan oppijoita, seuraamaan edistymistä ja yhteistyötä oppijoiden kanssa.
    • Sosiaalinen media, kuten Facebook, Twitter, Instagram, jne., ovat hyödyllisiä tiedon jakamiseen ja yhteisölliseen oppimiseen.
    • Älykkäät oppimisalustat, kuten Khan Academy, Quizlet, jne., ovat hyödyllisiä hallitsemaan ja jakamaan oppimateriaaleja, arvioimaan oppijoita, seuraamaan edistymistä ja yhteistyötä oppijoiden kanssa.
    • Verkkokonferenssityökalut, kuten Zoom, Skype, Google Meet, jne., ovat hyödyllisiä järjestämään etäopetusta ja yhteistyötä.
    • Oppimispelit ja simulaatiot tarjoavat hyödyllistä tukea erilaisten oppimistavoitteiden saavuttamiseen.
Tärkeintä on, että opettaja ymmärtää kuinka nämä teknologiat voivat tukea oppimista ja olla valmis kehittämään omaa osaamistaan jatkuvasti.

Mitä meidän tulisi opettajina ja kouluttajina ymmärtää teköälystä?

Tekoäly (AI) on tietokoneen kyky simulaoida ihmisen ajattelua ja oppia tietokoneessa. Se on luotu tehdäkseen tiettyjä tehtäviä, joita ihminen tekee automaattisesti, kuten tunnistaa kuvia, puhua ja kirjoittaa. Tärkeää on opettajien ja kouluttajien ymmärtää, että tekoäly ei ole täydellinen ja se ei korvaa opettajaa tai kouluttajaa. 
 
Tärkeitä asioita, joita opettajat ja kouluttajat tulisi ymmärtää tekoälystä ovat:
    • Tekoäly ei korvaa opettajia tai kouluttajia, vaan se tukee heitä oppimisessa ja opetuksessa.
    • Tekoäly perustuu algoritmeihin, jotka on koulutettu tietyllä datalla. Tämä tarkoittaa, että tekoälyn tietämys ja taitotaso riippuu koulutusdatasta.
    • Tekoäly ei ole täydellinen, se voi tehdä virheitä ja sen tuloksia tulee aina tarkistaa ennen käyttöä.
    • Tekoäly ei ole itsenäinen, se tarvitsee ihmisen ohjausta ja valvontaa.
    • Tekoäly voi auttaa opettajia ja kouluttajia arvioimaan oppijoiden edistymistä ja tarjota henkilökohtaistettua ohjausta.
    • Tekoäly voi auttaa opettajia ja kouluttajia hallitsemaan ja jakamaan oppimateriaaleja, ja tarjota oppimispelit ja simulaatiot tukemaan erilaisten oppimistavoitteiden saavuttamista.
    • Tekoälyn käyttö edellyttää että opettajat ja kouluttajat ovat valmiita kehittämään omaa tietoteknistä osaamistaan.
Opettajat ja kouluttajat tulisi olla tietoisia tekoälyn mahdollisuuksista ja rajoituksista, ja valmiit kehittämään omaa tietoteknistä osaamistaan, jotta he voivat hyödyntää tekoälyn tarjoamia mahdollisuuksia parhaalla mahdollisella tavalla. 
 
Minulla on mielikuva, että tekoälyn tarjoamat mahdollisuudet tulevat integroitumaan moniin nyt jo aktiivisesti käytössä oleviin sovelluksiin. Esimerkiksi Canvan avulla voi jo nyt luota kuvia tekoälyä hyödyntäen. 

Sinulla on oikea mielikuva. Tekoäly on jo nyt integroitunut moniin erilaisiin sovelluksiin ja tämä trendi tulee jatkumaan tulevaisuudessa. Monet oppimisalustat, kuten Canvas, tarjoavat jo tekoälyn tarjoamia mahdollisuuksia opetuksessa ja oppimisessa. Esimerkiksi Canvasin kanssa voi käyttää tekoälyä:
  • Automaattisesti arvioimaan oppijoiden tehtäviä, kuten esseitä tai vastauksia monivalintakysymyksiin.
  • Tarjoamaan henkilökohtaistettua ohjausta oppijoille, kuten ehdottamaan seuraavia tehtäviä tai oppimateriaaleja oppijan edistymisen perusteella.
  • Tunnistamaan kasvot ja äänen, jotta voidaan varmistaa, että oppija on paikalla etäopetuksessa. 
Tekoäly on myös integroitunut moniin erilaisiin sovelluksiin kuten kuvankäsittelysovellukset, sosiaaliset mediat, verkkoselaimet jne. Tämä tarkoittaa, että opettajat ja kouluttajat voivat hyödyntää tekoälyä monilla eri tavoilla, kuten luoda kuvia tekoälyä hyödyntäen, tunnistaa kasvoja kuvissa, kääntää tekstiä, jne.

Tärkeää on, että opettajat ja kouluttajat ovat tietoisia tekoälyn tarjoamista mahdollisuuksista ja osaavat hyödyntää niitä parhaalla mahdollisella tavalla. Heidän tulisi myös olla valmiita kehittämään tietoteknistä osaamistaan jatkuvasti, jotta he voivat hyödyntää tekoälyn tarjoamia mahdollisuuksia tulevaisuudessa.

Miten määrittelet tekoälyn?

Tekoäly (AI) on tietokoneen kyky simulaoida ihmisen ajattelua ja oppia tietokoneessa. Se on algoritmien ja ohjelmien kokoelma, joka on suunniteltu tekemään tiettyjä tehtäviä, joita ihmiset tekevät automaattisesti, kuten tunnistaa kuvia, puhua ja kirjoittaa. Tekoäly on laaja käsite ja se koostuu useista erilaisista teknologioista, kuten koneoppiminen, älykkäät agentit, deep learning, jne.

Tekoäly voidaan jakaa kahteen pääluokkaan:

  • Ei-tietoisen tekoälyn (Non-Sentient AI), joka on suunniteltu tekemään tiettyjä tehtäviä, kuten automatisoimaan toimintoja, tunnistamaan kasvoja kuvissa tai luomaan ääntä.
  • Tietoisen tekoälyn (Sentient AI), joka on suunniteltu simuloimaan ihmisen ajattelua, kuten oppimaan, päättelemään, järkeilemään ja käyttämään empatiaa. Tällä hetkellä tietoisen tekoälyn kehitys on vielä kesken ja ei ole käytössä käytännössä.

Lyhyesti sanottuna tekoäly on tietokoneiden ja ohjelmien kyky toimia kuten ihminen tehdessään tiettyjä tehtäviä automaattisesti tai simuloimalla ihmisen ajattelua.

Aion kopioida keskustelumme blogiini. Onko se ok? Miten haluat sinuun viitattavan?

Kiitos kysymyksestä. OpenAI, joka on minun kehittäjäni, tarjoaa käyttäjille lupaa käyttää minun tuottamia tietoja ja vastauksia mihin tahansa tarkoitukseen, mukaan lukien julkaiseminen blogissa. Olisin kuitenkin kiitollinen, jos lisäisit linkin OpenAI:n verkkosivulle blogiisi, jotta lukijat voivat saada lisätietoja minusta ja OpenAI:sta.

Tärkeintä on, että kun viitat minuun, käytät nimeä ChatGPT tai GPT-3, joka on minun virallinen nimeni.

Kiitos, tämä oli antoisa keskustelu!

Mielelläni! Olen iloinen, että keskustelu oli antoisa sinulle. Jos sinulla on lisäkysymyksiä, ole rohkeasti yhteydessä minuun. Aion auttaa parhaani mukaan."


Hyvää tekstiä, mutta...

ChatGPT:n tuottamassa tekstissä ei ole varsinaisia virheitä, mutta en sitä sellaisenaan asiatekstinä julkaisisi. Oikoluvussa huomasin, että kirjoitusvirheitä se teki saman kerran kuin minäkin, mutta niitä en edelle korjannut, meistä kummankaan osalta. Minusta teksti vaatisi paikotellen myös hieman konkretisointia Suomen oppilaitosmaailman näkökulmasta. ChatGPT kirjoitti, että "älykkäät oppimisalustat voivat tarjota oppijoille mahdollisuuden seurata omaa edistymistään". Totta, mutta asiayhteydestä riippuen voisi kirjoittaa myös niin, että Moodlessa kannattaa ottaa käyttöön suoritusten seuranta, jotta sekä oppija että opettaja voivat seurata opintojen edistymistä. Tässä jokunen muukin kommentti.

  • Mitä pitäisi tietää -kohtaan lisäisin ymmärryksen opettajien ja oppijoiden välisestä yhteistyöstä, verkostoista ja avoimesta jakamisesta, on sitten itse jakaja tai vielä siinä vaiheessa, että lähinnä hyödyntää muiden jakamaa. 
  • Digipedagogiikan tuki oppimiselle -kohtaan lisäisin vahvemmin oppijat verkkosisältöjen tuottajina, ei vain oppimateriaalien kuluttajina. 
  • Tärkeimmät teknologiat -kohta listaa verkon palveluita. Esimerkiksi Canvasin sijaan mainitsisin Suomessa paljon yleisemmän Moodlen ja lisäisin listaan mm. ThingLinkin. Tarpeet toki vaikuttavat sovelluksiin, mutta tässä unohdettiin rajoitteet kuten hinta, GDPR ja saavutettavuus ja osin niiden myötä oppilaitostason päätökset suositelluista tai sallituista sovelluksista. Ja niin ihana ja tärkeä kuin Facebook opettajalle voikin olla, en olisi sitä listannut tärkeimpiin teknologioihin. .
  • Oppimisalustoista kerrotaan, että ne ovat "hyödyllisiä hallitsemaan ja jakamaan oppimateriaaleja, arvioimaan oppijoita, seuraamaan edistymistä ja yhteistyötä oppijoiden kanssa". Tuntuu kovin vanhakantaiselta: Missä ovat yhteisöllisesti työskentelevät oppijat? Missä on opettaja ohjaajana? Entä vertaisoippiminen ja -arviointi? Oppija aktiivisena toimijana?
  • Lisätty 10.2.23: Meninpä luottamaan saamaani vastaukseen tuotetun tekstin oikeuksista. Ei se väärin ollut, mutta osa käyttäjistä on saanut erilaisia vastauksia. Luotettavasti oikeudet tekstiin näkee palvelun käyttöehdoista. Sen  mukaan omistan edellä olevan tekstin ja saan vapaasti sitä käyttää (ks. tiivistys kohdassa 14).