Vieraana alustatalous-podcastissa

Podcastin kuvituskuva.

Olin vieraana tänään julkaistussa Alustatalouden faktat ja myytit -podcastin jaksossa Oppimisdatasta uusi aapinen - mullistaako alustatalous peruskoulun ja lukion?  Keskustelussa olivat mukana OKM:n kansliapäällikkö Anita Lehikoinen ja Aalto-yliopiston professori Robin Gustafsson sekä juontajana William von der Pahlen. Podcast-sarja löytyy Spotifyista, Apple Podcastista, Suplasta sekä monelta muulta streamaus-alustalta.

Podcastissa keskustelemme avoimesta jakamisesta ja siinä tapahtuneista muutoksista ja uhistakin, kun eräs lukio-opettaja kertoi, miten avoin oppimateriaalin tuottaminen on ainakin heidän lukiossa ja oppiaineessa vähentynyt. Aloitin juuri TAMKissa OPH-rahoitteisen täydennyskoulutuksen Avointen oppimateriaalien hyödyntäminen ja jakaminen. Jännitin kovasti, miten siihen mahtaa löytyä osallistujia, mutta kiinnostusta oli niin paljon, että otin monta ylimääräistä mukaan ja silti osa jäi jonoon syksyn toteutukseen. Tästä on hyvä suunnata kohti Jaa jotain -teemaviikkoa (Open Education Week), jota vietetään 7.-11.3.2022 Suomessa jo yhdeksättä kertaa. Teemaviikon tavoite on, että mahdollisimman moni jakaisi tuolloin jotain omia oppimateriaalejaan. 

Podcast jakson kuvaus

"Data ja alustat mullistavat opetusta ja oppimista. Ne myös mahdollistavat oppimateriaalien jatkuvaa kehittämistä ja avoimien oppimateriaalien helppoa tuottamista. Missä vaiheessa olemme tässä digi-, data- ja alustapohjaisten oppimisratkaisujen käytössä ja kehittämisessä Suomessa? Millä tavalla oppiminen ja opettaminen on muuttunut? Miten Suomen lainsäädäntö on kehittymässä opetusalan data- ja alustapohjaisten ratkaisujen käytön osalta? Vieraina digipedagoginen huippuasiantuntija Matleena Laakso ja opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen. Juontajat: William von der Pahlen ja Aalto-yliopiston professori Robin Gustafsson."
 

Avoimesti jakamaani materiaalia ja ajatuksia jakamisesta

• Avoin jakaminen ja Creative Commons -lisenssit -päivittyvä diasarja.
• Miksi jakaa avoimesti? -artikkeli HAMK Unlimited (2016).
• Delad glädje är dubbel glädje, Nordicom information, käännös M. Jaakkola (2018).
• Avointen oppimateriaalien hyödyntäminen ja jakaminen 3 op -koulutus (TAMK).
• Innostuin videoista #jaajotain -viime vuoden teemaviikon bloggaus (2021). 
• Koulutusdiojen ja -ohjeiden blogisivulle kootut kymmenet päivittyvät ohjeet verkon palveluista.

360-kuvaus innostaa

360-valokuvasta muokattu pikkuplaneetta-
kuva Tampereen keskustorilta

360-kuvaaminen on periaatteessa yhtä yksinkertaista kuin tavallisen valokuvan tai videon ottaminen: laita kameraan virta päälle ja paina laukaisimesta. Monilta organisaatiolta löytyy jo 360-kamera, joten lainaa sitä ja kokeile - ja anna myös oppijoillesi kokeitavaksi. Saatatte vaikka innostua! 

Moni huomaa 360-kameran kanssa nopeasti, ettei välttämättä halua olla joka kuvassa käsivarren mitan päässä linssistä. Tällöin kannattaa ladata mobiilisovellus, joka tuo lisää ominaisuuksia kuvaamiseen. Myös jalustan käyttö on suositeltavaa. Pian huomaat, että 360-kuvaaminen tuo aivan uuden näkökulman kuvaamiseen. Itse opin valokuvausharrastuksen alkuaikoina, miten tärkeää kuvan rajaaminen on ja nyt se vaihe jää pois, kun kamera näyttää ympäriltään kaiken. Mutta mitä tulee tilalle?

Entä miten 360-sisältöjä voi jakaa? Facebook tukee 360-kuvia, mutta Instagram ei. Sinnekin voi 360-kuvia jakaa, mutta se on tehtävä esimerkiksi oheisen kuvan kaltaisina ns. pikkuplaneettakuvina tai animoituina kuvina Theta+-sovelluksen avulla. Paljon on siis alkuun oppimista ja siihen olen avuksi tehnyt erilaisia materiaaleja. 

Muutama kuukausi sitten bloggasin otsikolla ThingLink-skenaario: 360-kuvaamisen opas. Päivitin opasta viimeksi pari päivää sitten ja sieltä löydät myös kaikki alle upotetut ohjeet ja useita muitakin videoita ja vinkkejä. Hyppää siis suoraan 360-kuvaamisen ja ThingLinkin oppaaseen, jos haluat tutustua teemaan monipuolisesti. Siellä opastan myös, miten voit lisätä tageja ja tehdä kuvasarjoja 360-sisällöistä esimerkiksi ThingLinkin tai H5P:n avulla.
 

360-kuvien ja -videoiden editointiin suosittelen ainakin alkuun kameravalmistajien omia sovelluksia, jos et juuri ole kuvia ja videoita aiemmin editoinut. Ohjevideolla 360-kuvien editointi Theta+-mobiilisovelluksella (3:04 min) saat perustiedot 360-kuvien editoinnista ja jakamisen vaihtoehdoista. Theta+ sopii myös 360-videoiden editointiin ja jakamiseen. Editointia paljon helpompaa on hyödyntää oman kameran toimintoja etenkin valotuksen säätämisen suhteen. Haastavissa valaistusolosuhteissa esimerkiksi ulkona, missä kontrasti on iso auringon ja varjon vaihdellessa, kameran toiminnoista on paljon apua. Esimerkiksi HDR rendering tarkoittaa, että kamera ottaa monta perättäistä kuvaa eri valotusajoilla ja yhdistelee niistä automaattisesti hyvälaatuisen kuvan.

Tein myös perusteellisen videon Ohje H5P-työkalun Virtual Tour (360) käyttöön (25:05 min). Siinä näytän H5P-sisällön luomisen ja seitsemän erilaista tagia, mitä tavallisiin tai 360-kuviin ja niistä tehtyihin kuvasarjoihin voi lisätä sekä esikatselun jälkeen vielä sen, miten päädyin ensimmäistä versiota korjaamaan. Videon kuvauksesta löydät aikaleimat, joita voit hyödyntää vaikka niin, että tutustut myös H5P-tehtäviin Single Choise Set ja Summary. Kuvauksessa on myös linkki tuotokseen, jonka videolla rakensin. Jos H5P ei ole sinulle tuttu, voit perehtyä siihen tämän blogin H5P-blogisivulla tai uudella H5P-soittolistallani. H5P ei tarjoa työkaluja 360-videoiden jakamiseen, mutta toki niitä voi linkata ja upottaa sinne esimerkiksi YouTubesta. 

Virtuaalilasit ja 360-sisällöt opetuksessa -diasarjaa olen päivittänyt etenkin Ricoh Theta -kameroiden käytön näkökulmasta. Nämä päivittyvät diani eli ne joissa on ensimmäisessä diassa tarkan päiväyksen sijaan vain kuukausi, ovat sellaisia, etten näitä koskaan tällaisenaan käytä. Sen sijaan ne toimivat ikään kuin materiaalipankkina, josta poimin ja muokkaan dioja erilaisiin koulutuksiin. Löydät ne kootusti koulutusdiojen blogisivulta. Tämän diasarjan perästä löydät teemaan liittyviä aiempia blogijulkaisuja.