|
Nekalan siirtolapuutahamökin nro 118 kaunis sisääntulo. |
Suomen toinen
Avointen puutarhojen päivä järjestettiin eilen 4. elokuuta. Kuka tahansa sai teemapäivänä avata puutarhansa toisille alan harrastajille. Mukana oli niin yksittäisiä ihmisiä, arboretumeita kuin kartanoidenkin puistoja, kaikkiaan lähes 500. Tiedot niistä koottiin tapahtuman verkkosivuille, vuorovaikutukseen on vuosittaisella tapahtumalla myös oma
Facebook-sivu.
Ensimmäiseksi pyöräilin
Tanja Merikarin perheen
pihalle Pappilaan - se oli ainoa teemapäivään osallistunut tamperelainen omakotitalon piha, joten vieraita riitti. Tanja veti innostuneesti päivän aikana kuusi kolmen vartin pihakierrosta aktiivisille ryhmille, joissa syntyi keskustelua alan harrastajien kesken ja muutama tunnistamaton lajikin löysi nimensä. Mielenkiintoista oli paitsi kuulla tarinoita kasveista, niin myös siitä, miten eri ratkaisuihin oli päädytty ja mitä vielä oli suunnitelmissa.
Oli hyvä olla itse ensin osallistujana, että tiedän mihin ryhdyn, kun ensi kesänä aion oman pihani avata. Tärkein valmisteltava asia sitä ennen on istuttaa pihalle lisää vielä elokuussakin kukkivia perennoja (ks. kuvat bloggauksen lopusta), sillä nyt pihani kukkaloisto on parhaimmillaan kesä-heinäkuun vaihteessa. Tosin päivän palautelomakkeeseen kirjoitin, että päivän ajankohta voisi vuosittain vaihdella: joku vuosi katseltaisiin alkukesän kukkijoita ja toisena vuonna elokuun väriloistoa.
Puutarhakierrosta jatkoin
Nekalan siirtolapuutarhaan. Pihoilla kukki kesäkukkien lisäksi erityisesti tuttuja dahlioita, kärhöjä, syysleimuja ja malvoja. Pienet palstat olivat täpötäynnä toinen toistaan kauniimpia kukkapenkkejä. Välillä tuntui, että koko piha oli yhtä kukkapenkkiä! Pihoilla tuli juteltua kasveista ja opin, että
- pioneista löytyy jopa pari kuukautta kukkivia lajikkeita,
- pensashanhikki voi olla valkoinen tai vaaleanpunainenkin,
- punatähkä ja punahattukin voi olla valkoinen,
- parsakaalilla on keltaiset kukat,
- valtaosa kärhöistä kukkiikin nyt, eikä keväällä kuten alppikärhöni ja että
- pihassani on varjolilja ja Turkestanin maksaruohoa.
Ja mihin puutarhanhoidossa tieto- ja viestintätekniikkaa tarvitaankaan? Se kun on blogini pääasiallinen sisältö ja leipätyöni. (Tosin olen sitä mieltä, että kaupunki voisi pitää minut talvisin nykytehtävässä ja siirtää keväisin puutarhaosastolle.)
- Verkkosivua ja Facebookia Avointen puutarhojen löytämiseen ja niistä tiedottamiseen.
- Blogeja, Twitteriä, Facebookia ja kuvienjakopalveluita kokeilujen ja kokemusten jakamiseen sekä puutarhanhoidon ihanuuden hehkuttamiseen. (Kun AINA ei voi omassa pihassa möyriä eikä toisten pihoilla vierailla.)
- Kameraa tai mobiililaitetta kuvien ottamiseen ja jakamiseen.
- Googlen kuvahakua lajitunnistukseen, samoin Nature Gate-sovellusta.
- Wikiä avoimen puutarhasivun pitämiseen, esim. kukinta-ajat, lajikkeet tai kukkapenkin muutos kesän aikana - se viimeksi mainittu on vielä tätä kirjoittaessani päivittämättä).
- Ja paljon muuhun. Ja ilmankin pärjää.
|
Sinipallo-ohdake |
|
Kellopeippi
Koreakärsämö, tutumman ojakärsämön kerrottukukkainen muoto
Syyshortensia Endless Summer,
kukat kuvan lilasta vaaleanpunaiseen maan happamuudesta riippuen.
Maljaköynnös, joka talvehtii sisällä viileässä. Alla hopeatäpläpeippiä.
Taponlehti on kaunis vihreä reunuskasvi.
Sinertäviä törmänkukkia
|