Digiä vauvasta väittelijään - kuusi nostoa luonnoksista

Työpöytä on tapana siivota ennen lomaa. Ihan vielä en jää lomalle, mutta kaipasin vaihtelua työeläkeotteen tarkistamiseen, tarjousten tekemiseen, hankeraportteihin ja sekalaiseen silpputyöhön. Minulla oli työn alkaessa 44 blogiluonnosta: viimeistelyä vaille valmiita vuosien takaisia kirjoituksia ja ideapapereita tai muutaman linkin koonteja. Paljon tuli ihan poistettuakin, mm. listaus runokoneista, joista juuri mikään linkki ei enää toiminut. Runoilun inspiraationa voi nykyisin käyttää vaikka tekoälyä tai näitä Kokeile kesärunoja (2013) bloggauksen vinkkejä. Sekalaisiin vinkkeihin olin tallentanut mm. äänitä työskentelyn taustalle, esim. kahvilan ääniä tai sadepisaroita, ks. esim. Hipstersound ja Noisli. Osa teemoista oli vanhentunut, osa unohtunut kiireen alle. Tässä kuusi tiivistelmää uusimmista alkaen

Jiri Vilppolan väitös ammatillisen opettajan osaamisen ja identiteetin kehityksestä (2023)

Minusta väitöstilaisuudet ovat hurjan mielenkiintoisia, sillä niissä väittelijä tiivistää monen vuoden tutkimustulokset noin puolen tunnin lektioon, jota seuraa antoisa keskustelu. TAMKin kollegani Jiri Vilppolan väitöksen otsikko oli Ammatillisen opettajan osaamisen ja identiteetin rakentuminen : - Työelämälähtöinen ja osaamisperustainen ammatillinen opettajankoulutus. Vastaväittäjänä toimi Marianne Teräs ja kustoksena Raija Hämäläinen. 

Tutkimuksessa havaittiin, että identiteetin kehittymiseen vaikutti selvästi opettajaopiskelijan orientaatio opettajaopintojen alussa. Jos opettajuus oli tietoinen ja toivottu uusi rooli, se avasi tilaa opettajaidentiteetin kehittymiselle ja tällöin myös koulutuksen tavoitteet saavutettiin paremmin. Opettajaidentiteetin vahvistuminen johti rohkeuteen kokeilla ja kehittää omia pedagogisia arjen toimintoja, ja näissä onnistuminen lisäsi pedagogista osaamista vahvistaen edelleen myös opettajaidentiteettiä.

Ammatillisen opettajan identiteetin kehityskulut ovat yksilöllisiä, mutta niitä suuntaa opettajaopiskelijan orientaatio opettajuuteen koulutuksen aloitusvaiheessa. Jos opettajuus oli tullut uraporulle sattumalta ja identiteetti rakentui vahvemmin ammattiroolin (esim. hoitaja tai asentaja) kautta, se ei tarjonnut yhtä hyvää lähtökohtaa opettajaidentiteetin ja osaamisen kehittymiselle. Henkilökohtaistamisen ja identiteetin tietoisen pohdinnan merkitys on tällöin erityisen suuri. Opettajan identiteetin kehittymistä on hyvä pitää esillä ja käsitellä opettajaopintojen alusta asti. (Edellä lienee suoria lainauksia Jyväskylän yliopiston väitöstiedotteesta. Se ei enää ole verkossa, joten en voi tarkistaa.)

Valmistuneita juhlitaan (2022)

Valmistuvan juhlasade

Osallistuin kesäkuussa 2022 Kööpenhaminassa The Danish National School of Performing Arts -oppilaitoksen valmistujaisiin, kun siskontyttäreni valmistui sieltä kandiksi. Valmistujaisjuhla oli, kuten tanssin ja koreografian opettajilta voi odottaa, kerrassaan häkellyttävän hieno. Jo juontajien ja opettajien saapuminen lavalle oli esitys itsessään - osa tuli tanssien, osan kollegat kantoivat paikalle.

Se mistä tykkäsin erityisesti, oli kunkin valmistuvan opiskelijan kutsuminen lavalle, yksi kerrallaan musiikin soidessa. Sitten opettajat tanssivat hänen ympärillään ja kiinnittivät opiskelijaan lappusia, kertoen samalla ääneen niissä olevia adjektiiveja opiskelijaan liittyen. Lopuksi opiskelija julistettiin kandiksi paperisilpun sataessa päälle.

Lukioiden ainetiimitoiminnasta osaamista ja energiaa lukio-opettajille (2021)

Lukio-opettajien ainetiimien (25 kpl) tavoitteena on tukea osaamisen kehittämistä ja jakamista. Tapaamiset mahdollistavat vertaistuen myös sellaisten oppiaineiden opettajille, joilla ei ole oman aineen kollegaa samassa lukiossa arkea jakamassa. Voit tutustua toimintaan ainetiimiblogissa (ks. koonti vuoden 2023 toiminnasta). Tapahtumakalenteri alkaa täyttyä jälleen alkusyksystä. Ainetiimit kokoontuvat kasvotusten yksittäisiä poikkeuksia ja pandemia-aikaa lukuun ottamatta.

Pirkanmaalla on pitkät perinteet lukioiden ainetiimitoiminnassa. Olen toiminut koordinaattorina syksystä 2018 alkaen sekä pienimuotoisemmin jo 2009-2014 osana Pirkanmaan II asteen PAOK-hankkeiden työtä, jolloin toiminta laajeni maakunnalliseksi, oltuaan 2000-luvun alussa seutukunnallista. Toiminnasta on nyt jo pitkään vastannut Tampereen seudun kasvatus- ja opetusalan osaamisen kehittämisen palvelu Osake, jonka toiminta siis nimestään huolimatta kattaa seutukunnan lisäksi koko Pirkanmaan maakunnan.

Kullakin ainetiimillä on sen keskuudesta valittu vetäjä. Tiimit suunnittelevat itse tapaamisensa ja niiden teemat. Tapaamisissa voidaan perehtyä oppiaineen ajankohtaisiin teemoihin, esim. yo-kirjoitukset, LOPS, korkeakouluyhteistyö. Määräraha mahdollistaa myös ulkopuolisten asiantuntijoiden kutsumisen mukaan. Usein kokoonnutaan keskustelemaan tietyn teeman äärelle tai jakamaan kokemuksia ja materiaaleja. Jonkin verran tehdään myös tutustumiskäyntejä ja opintomatkoja.

Hyviin koulutuksiin osallistuneet tai jotain uutta vaikkapa tekoälyn saralla kokeilleen kollegat voivat jakaa oppimaansa kollegoilleen. Ainetiimien tapaamisten palautteista voi lukea, että ne toteutetaan suurelta osin vertaistuen muodossa. Eräs opettaja kommentoi, että “Mielestäni tapaamiset ovat lähinnä kollegoiden vertaismentorointia, yhteissuunnittelua ja ideointia”.  

Lukiokirjoista silloin, kun perheen piti ne ostaa (2018)

Kun esikoisemme aloitti 2012 lukion, kirjoitin siitä Facebookiin näin: "Some ja tvt on lukion ekalla viikolla jo niin vahvasti läsnä, että lukiolaiseni päätyi tänään kertomaan työstäni uusille kavereilleen. TOSI COOL oli heidän kommentti!" Tuolloin digi oli selvästi jo enemmän tai vähemmän tulollaan lukioon. Ostimme jo läppärin, vaikkei sitä edellytetty eikä oppitunneilla kai koskaan käytetty, ellei sitten itse halunnut sinne vaikka muistiinpanoja tehdä.

Kun keskimmäisemme aloitti lukion 2015 edellytettiin jo jokaiselta omaa läppäriä. Sitä myös käytettiin jatkuvasti niin koulussa kuin kotona opiskeltaessa. Halutessaan olisi ollut mahdollisuus jo muutamia sähköisiä kirjojakin hankkia, mutta yhtään digikirjaa ei tullut ainakaan alkuun hankittua. Kun lukio oli sama kuin sisarella, oli suurin osa paperikirjoista löytyi kotona jo valmiina.

Kuopuksemme aloitti lukion 2017 ja se mikä oli muuttunut, on sähköisten kirjojen määrä: historiaan ja yhteiskuntaoppiin suositellaan paperikirjaa ja ruotsin ja englannin opiskeluun digikirjaa. Monissa aineissa (fy, ke, ma, sa, ai/lukukirja) sai valita, kumpaa käyttää. Muissa aineissa digikirja oli pakollinen. Opetussuunnitelma oli tässä välissä muuttunut ja sisarusten kirjoista vain yksi kelpasi kuopukselle: ruotsin kielioppi. Kaikki muu tieto - humpsista vain - muuttui opsin myötä. 

Perheen lasten sijoittuminen eri opsien ajalle maksoi perheelle monta tuhatta euroa: vanhempi lapsista ei enää saanut kirjoja myydyksi ja nuorempi joutui ostamaan kaikki uutena. Onko siis kaikki oppiaineet uudistettava kerralla? Tai jos lapset ovat saman opsin aikaan lukiossa, mutta valitsevat eri lukion, siellä voi olla eri kirjasarjat käytössä - ja hups, jälleen tulee parin tonnin lasku. Tai jos ostat sähköiset kirjat, mutta tarvitset niitä arvosanojen korottamiseen tai pääsykokeisiin, joudut ostamaan tiettyjen oppiaineiden kirjat vielä kerran, sillä sähköisissä oppikirjoissa on usein aikaraja.

Nyt vuonna 2024 lukiolaisten ei enää tarvitse itse ostaa kirjoja. Lukiolaisten liiton arvion mukaan lukion suorittaminen maksoi vuonna 2017 noin 2 600 euroa. Neljäsosa toisen asteen tutkinnon keskeyttäneistä nuorista kertoi tuolloin, että rahapula on ollut yksi syy opintojen jäämiseen kesken (lähde).

Kouluttajan kiire (2017)

Onpas täällä eVarikolla hulinaviikko! Lauantaina yli 400 henkeä Tuunaa tuntisi -messuilla ja tietysti aina joku sairaana, jotta töissä olevilta ei työ loppuisi kesken... Eilen pidin lyhyen koulutustuokion eräässä Tampereen lukiossa. Tulin niin kiireen keskeltä, että varmaan pulputin kuin papupata mahdollisimman paljon mahdollisimman nopeasti. Ei ihan fiksua, mutta niin kävi.

Tänään päätin muistaa rauhoittua ja keskittyä paremmin siihen mitä teen. Vuorossa oli Karkun evankelinen opisto. Lähdin ajoissa, otin liftarin kyytiin ja keskustelu vei ajatukset muualle. Yksin arjessa kuuntelin Edelmanin virsiä. Ehdin ruokailla koulussa ja sen päälle oli vielä puolen päivän hartaushetki. Näin oli ruumis ja sielu ravittu ennen koulutuksen alkua. Ja sain jätettyä kiireen taakseni.

Lapset ja nuoret mediassa (2013)

Epun mediareppu -hankkeen loppuseminaarissa 2013 professori Sirkku Kotilainen hätkähdytti yleisöä kertomalla, että median käyttö aloitetaan vauvana, noin 3 kk iässä. Koulun alkuun asti televisio innostaa tietokoneita enemmän. Monelle tuli yllätyksenä, että virtuaaliraha tulee monille lapsille tutuksi varhain. Sitä voi vaikka itse ostaa R-kioskilta. 9-vuotiaana reviiri alkaa kansainvälistyä ja 11-vuotiaana on jo tunnistettavissa nuorisogenre. Tällöin liikutaan jo alueilla, missä muutamaa vuotta myöhemmin testaan rajoja. Jos median käyttö on perheessä kovin rajoitettua, lapset eivät pääse keskusteluihin mukaan ja se voi rajoittaa kaverisuhteita.

Kotilaisen mukaan lasten ja nuorten haasteena mediassa on julkisuus. Moni näyttää teknisesti taitavalta, mutta esimerkiksi netiketti tai tietoturvaan ja tietosuojaan liittyvät asiat eivät useinkaan lapsista vielä tunnu tärkeiltä. 

Äidin näkökulmasta huomaan, että vitosluokkalaiset pojat ovat koukussa Minecraftiin. Lasten Panfusta ja Olokosta on siis siirrytty kansainväliseen virtuaalimaailmaan. Tuossa iässä tytär piti virtuaalilemmikkihoitolaa. Yläkoululaisen nettielämä koostuu Facebookista ja hassuista vidoista. Ajatus puhelimesta ilman näyttöä ja nettiä on nuorille käsittämätön. Kun tytär aloitti lukion, sain riemukseni todeta hänelle jo aivan ensimmäisten päivien jälkeen, että tervetuloa tähän maailmaan. Niin suuri oli muutos yläkoulusta lukioon. Vasta nyt (pois lukien ulkomainen vaihto-ohjelma), alkoi tietokoneiden oikea hyödyntämien.  

ProBell ry on lakkautettu, Facebook-sivu jatkaa ongelmaperustaisen oppimisen verkostona

ProBell ry:n logo (2007-2018) 

Yhdentoista vuoden jälkeen on aika sanoa hyvästit Ongelmaperustaisen oppimisen seura ProBell ry:lle, joka on nyt lakkautettu. Seura perustettiin jatkamaan vuosina 2000–2007 Tampereen yliopistolla toimineen ja Suomen Akatemian rahoittaman ProBell-tutkimusryhmän toimintaa.

Seuran merkittävin toimintamuoto olivat vuosittaiset konferenssit. Olen listannut ne alle, samoin kuin vuoden PBL-teko palkintojen saajat ja suomalaisten väitöskirjat ongelmaperustaisesta oppimisesta. Näiden lisäksi etenkin Tampereen yliopiston avoimesta julkaisuarkistosta löytyy useita kirjoja, artikkeleita ja opinnäytetöitä PBL:stä.

Vaikka ProBell ry on nyt lakkautettu, jätetään seuran Facebook-sivu ongelmaperustaisesta oppimisesta kiinnostuneiden verkostoksi. Vaikkei se kovin aktiivinen olekaan, se on hyvä foorumi jakaa PBL-uutisia tai käynnistää keskustelua siihen liittyvistä teemoista, sillä PBL jatkuu, vaikka seuratoiminnalle ei enää tekijöitä löytynyt. 

Seuran lakkauttamisesta päätettiin 7.3.2018 kokouksessa                                

ProBellilla ei ole ollut toimintaa kevään 2013 jälkeen. Tuolloin pidetyssä vuosikokouksessa ei saatu hallitusta valittua, kun siihen suostuvia jäseniä ei ollut kylliksi. Sen jälkeen seuran lakkauttaminen on ollut esillä viimeisen hallituksen jäsenten kesken. Lopulta tänä keväänä pidimme yhdistyksen kokouksen, missä päätettiin yksimielisesti lakkauttaa seura ja lahjoittaa varat UNICEFin kautta Schools for Africa -ohjelmalle, mistä ne ohjataan työhön Malawissa. Siihen voit tutustua esim. Suomen UNICEFin kesällä kuvaaman videon kautta: Hawa muuttaa maailmaa (kesto 7:19). Lahjoitetut varat, lähes 6000 euroa, ovat pääosin tuloja järjestetyistä PBL-konferensseista.

Selvitysmiehiksi hoitamaan seuran lakkautus valittiin seuran puheenjohtaja Satu Öystilä ja tiedotusvastaava Matleena Laakso.  Samalla sovimme, että viimeksi mainittu säilyttää seuran arkistoa lakisääteisen ajan kotonaan Tampereella. Lakkauttamispäätöstä seuran kokouksessa olivat tekemässä myös seuran aktiivit sen hallituksesta: Sari Poikela, Merja Alanko-Turunen, Marja-Leena Lähteenmäki ja Timo Portimojärvi. Seura rekisteröitiin yhdistysrekisteriin 28.9.2007 ja purkamisilmoitus on tehty eilen 1.9.2018.
Kommentti 8.9.18: Patentti- ja rekisterihallitus on merkinnyt seuran purkautuneeksi ja selvitystoimet loppuunsaatetuiksi 4.9.2018. 

Me viimeisen hallituksen jäsenet nautimme toistemme tapaamisista valmistellessamme asiaa, niin että aloitimmekin - pilke silmäkulmassa - jo suunnittelemaan Probellin muistoyhdistyksen perustamista :) 

Voit ladata kuvan dokumentin lahjoituksesta tästä linkistä pdf-muodossa.

Suomessa järjestettiin 12 PBL-konferenssia 

• The First National Meeting on Problem-based Learning, Tampere, 2001
• The Second National Meeting on Problem-Based Learning, Problem-Based Pedagogy / Ongelmaperustainen pedagogiikka, Tampere, 2002 April 12th-13th
• The Third National Meeting on Problem- Based Learning, Problem-Based Learning Across Disciplines, Hämeenlinna, 2003 April 4th - 5th
• The Fourth National Meeting on Problem- Based Learning, The Various Voices of Assessment and Evaluation in Problem-Based Learning, Tampere, 2004 April 22nd - 23rd
• International Conference on Problem- Based Learning, Problem-Based Learning - Bridging Work and Education, Lahti, 2005, June 9th - 11th
• The Sixth Conference on Problem-Based Learning in Finland, Constructing Knowledge in Information Society, Tampere, 2006 June 6.-7.
• Tiedonhankinnan ja ongelmaperustaisen oppimisen konferenssi, The Seventh Conference on Problem-Based Learning in Finland, Understanding PBL as a Culture - Tutkimus käytäntöjen kehittämisen tukena, Tampere, 2007 March 29.-30.
• The Eighth Conference on Problem-Based Learning in Finland, Quo Vadis? Problem-based Learning in Time and Space - Learning communities and networks, Tampere, 2008 April 3.-4.
• The Ninth Conference on Problem-Based Learning in Finland, Negotiating Problem-based Learning, Tampere, 2009 April 2.-3.
• The Tenth Conference on Problem-Based Learning in Finland, From Tacit to Explicit: Embodied in PBL, Tampere, 2010 May 5.-6.
• ProBellin kevätseminaari ja vuosikokous, Lars Uhlin, Educational developer, Karolinska Institutet: Understanding complexity of PBL – Aspects to be considered to get and keep PBL running, Tampere, 2011 April 13.
• International Conference on Problem-Based Learning, Finland, Comperence and Problem-Based Learning - Experience, Learning and Future, Rovaniemi, 2012 April 12-13 

Vuoden PBL-teko palkinto jaettiin viisi kertaa

ProBell ry jakoi konferenssien yhteydessä Vuoden PBL-teko -palkintoja tiimeille, oppilaitoksille ja yhteisöille, jotka ovat edistäneet ongelmaperustaisen oppimisen käytäntöä tai tutkimusta. 

• 2007: Vuoden PBL-teko palkinnon saivat lehtorit Anna-Leena Heikkilä ja Eila Mäkinen Lapin ammattiopiston hyvinvointialalta. He ovat kehittäneet omassa oppilaitoksessaan ammatillisen toisen asteen ongelmaperusteisen työssäoppimis- ja verkkopainotteisten opintojen mallia.
• 2008: Vuoden PBL-teolla palkittiin Tampereen yliopiston Eduta-instituutti laajamittaisesta ongelmaperustaisen oppimisen koulutustoiminnasta. Palkinnon vastaanottivat Kirsi Viitanen, Satu Öystilä ja Matleena Laakso.
• 2009: Savonia-ammattikorkeakoulu Iisalmen yksikön hoitotyön koulutusohjelman opettajatiimi sai vuoden PBL-teko-palkinnon laajamittaisesta ja kokonaisvaltaisesta PBL-opetussuunnitelmauudistuksesta. 
• 2010: Vuoden PBL-teko palkinto myönnettiin Tampereen ammattikorkeakoulun Ikaalisten toimipisteen liiketalouden koulutusohjelman opettajatiimille. Perusteluna ovat liiketalouden PBL-koulutuksen pitkäkestoinen kehittäminen, julkaisutoiminta, PBL:n tutkimuksellinen kehittäminen ja PBL:n kehittäminen myös verkkopedagogiikkana. Palkinnon vastaanotti lehtori Maija Haaramo.
• 2011: Vuoden PBL-teko palkinto annettiin Rovaniemen Ammattikorkeakoululle ongelmaperustaisen oppimisen valinnasta koko oppilaitoksen pedagogiseksi strategiaksi. Palkinto luovutettiin CPBL2012 –konferenssissa Rovaniemellä huhtikuussa 2012.

Suomalaisten väitöskirjoja ongelmaperustaisesta oppimisesta

• Ongelmaperustainen pedagogiikka ja tutorin osaaminen, Sari Poikela, Tampereen yliopisto 2003.
• Negotiating Interdiscursivity in a Problem-based Learning Tutorial Site, Merja Alanko-Turunen, University of Tampere 2005.
• Asiantuntijuuden kehittyminen ongelmaperustaisessa fysioterapeuttikoulutuksessa, Marja-Leena Lähteenmäki, Tampereen yliopisto 2006.
• Työ ja oppiminen rengastehtaassa, Pasi Koski, Tampereen yliopisto 2007.
• Virtuaalinen tiedonrakennuksen tila ongelmaperustaisen oppimisen tukena, Maija Kärnä, Lapin yliopisto 2011.
• Work-placement assessment as a lived-through educationally meaningful experience of the student: an application of the phenomenological descriptive approach, Pirjo Vuoskoski, Lapin yliopisto 2014.
• What is the problem? The meaning of problem in problem-based learning context - Towards problem-aware students. Juri Valtanen, Tampereen yliopisto 2016.

Miten rekisteröity yhdistys lakkautetaan? 

Oletko ollut hallitusvastaavana tai muuten aktiivisena yhdistyksessä, jonka toiminta on hiipunut ja jonka lakkauttamisesta on ehkä jo ollut puhetta? Rekisteröidyn yhdistyksen lakkauttaminen on usein varsin pieni työ, se pitää vain saada aikaiseksi. Me pidimme ensin hallituksen kokouksen, jossa kokousta valmisteltiin ja sitten yhdistyksen kokouksen, missä asiasta päätettiin. Tapasimme kasvotusten, koska halusimme samalla vaihtaa kuulumisia, mutta jos helpolla haluaa päästä, kokoukset voi hoitaa verkossakin. 

Patentti- ja rekisterihallituksen sivulta ja yhdistyksen säännöistä löytyvät ohjeet siitä, miten lakkauttaminen tehdään. ProBellin osalta se tarkoitti päätöstä siitä, miten varat käytetään ja niiden lahjoittamista sekä pankkitilin lakkauttamista ja lopuksi purkautumisilmoitusta yhdistysrekisteriin. Ilmoituksen tekeminen oli maksutonta ja nopeaa. 

Minä ja PBL

Ennen hyppyäni täyspäiväisesti opetuksen digiteemojen pariin, tein töitä etenkin ongelmaperustaisen ja yhteistoiminnallisen oppimisen parissa. Tampereen yliopistolla työskennellessäni vedin yksin tai Eduta-instituutin kollegojen kanssa yhdeksän ongelmaperustaisen oppimisen 6 op-koulutusta (2006-2009). Tämä kokemus yhdestä tutkivan oppimisen tavasta oli hyvä pohja jatkaa matkaa verkkopedagogiikan suuntaan.

Aktiivisimpina PBL-vuosinani en vielä blogia kirjoitellut, mutta ProBellin ensimmäisestä webinaarista kirjoitin. Teemana oli somen hyödyntäminen liittyen PBL-ongelmien rakentamiseen: Ensimmäinen PBL-webinaari ja Wordle-oivallus (2012). SlideShareen olen jakanut em. lisäksi diasarjan PBL-tutorin rooleista ja tehtävistä (2009/2015) ja Satu Öystilän kansssa diat The Principles and the Cycle of Problem-based Learning (2015).

- - - - -

Edellä oleva listaus konferensseista, Vuoden PBL-teko palkinnoista ja väitöskirjoista on lähes suora kopio ProBell ry:n verkkosivulta. Sitä ei ole päivitetty aikoihin, mutta arkistoversio löytyy edelleen verkosta. Sieltä löytyy myös mm. listaus alan kirjallisuudesta sekä valokuvamuistoja konferensseista.